Taalaksen myrskyvahinkovalheista

Maaseudun Tulevaisuus (MT) kertoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan, Petteri Taalaksen, olleen säikyttelemässä meppejämme katastrofaalisen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen (CAGW) kauheuksilla. Toimittaja Katja Koljonen oli laatinut jutun aiheesta MT:n verkkoversioon. Minua jäi tuosta jutusta vaivaamaan, onko toimittaja Koljonen joskus suorittanut jonkinlaisen tutkinnon media-alalla. Niin täydellisen hyväuskoisesti hän ainakin tuota verkkojuttua kirjoittaessaan vaikutti nielaisseen Taalaksen vanhat jutut ja jättäneen niiden taustat selvittämättä. Seuraavassa Taalaksen sanomat sisennettynä ja kursivoituna.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viides raportti paljastaa karuja totuuksia ilmastonmuutoksen etenemisestä. Nyt pystytään jo osoittamaan, että ilmaston lämpeneminen lisää luonnonkatastrofeja. 

Trooppiset myrskyt ja hurrikaanit eivät ole lisääntyneet

Taalaksen mainitsemaa IPCC:n viidettä arviointiraporttia ei ole julkaistu. Sen ensimmäinen osa julkaistaneen ensi syksyllä ja loput osat vasta vuodenvaihteen jälkeen. Jos Taalas tarkoitti viime vuonna IPCC:n julkaisemaa erikoisraporttia, joka keskittyi nimenomaan sään ääri-ilmiöihin ilmastonmuutoksessa, on hänen viestinsä varsin harhaanjohtava. Nimittäin tuo SREX-raportti ei kyennyt tilastollisesti merkitsevästi yhdistämään luonnonkatastrofeja ilmaston lämpenemiseen. No, ehkä Taalas on löytänyt jostain tuon viidennen raportin keskeneräisen luonnoksen? Ennustan IPCC:lle vaikeita aikoja, jos tuleva viides raportti toistaa Taalaksen sanomisia.

Jos oikein ymmärrän Taalasta, on tuo viides raportti keskittymässä sään aiheuttamiin katastrofeihin, kun lämpenemistä ei mittareista löydy. Myrskyt, tulvat ja kuivuudet ovat tietenkin hyviä ja koeteltuja pelotteita. Niillähän jumalat ovat aina syntisiä ja kuninkaita pelkäämättömiä ihmisiä rankaisseet.

Tuhoisia myrskyjä, tulvia ja maanvyöryjä raportoidaan maailmalla yli 600 tapausta vuosittain. Määrä on kasvanut moninkertaiseksi 1980-luvulta.

Euroopan myrskyvahingot 1970-2008: Ei trendiä.
Lähde: J. I. Barredo

Niinpä. Saattaa olla, että esimerkiksi tiedotusvälineissä raportoitujen onnettomuuksien määrä on kasvanut. Mutta hurrikaanien, tornadojen, rankoista sateista johtuvien tulvien tai kuivuuksien todellinen määrä ei ole kasvanut edes IPCC:n omien raporttien mukaan. Noista tapahtumista on nykyään netissä selkeät tilastot, jotka eivät osoita kasvua.

Luonnonkatastrofien yleistyminen tulee ihmiskunnalle kalliiksi niin kärsimyksen osalta kuin taloudellisestikin. Viime vuosina tuhojen korjaamiseen on käytetty maailmassa keskimäärin 80 miljardia euroa vuosittain. Vielä 1990-luvun alussa kustannukset olivat yli puolet pienemmät. 

Sään aiheuttamat tuhot suhteessa bruttokansantuotteeseen
maailmanlaajuisesti.

Taas kierosti kerrottuja tuloksia. Totta on se, että tuhojen korjaamiseen on käytetty enemmän varoja. Mutta normalisoidut vahingot eivät ole kasvaneet. Itse asiassa kehittyneissä talouksissa ja kaikkein kehittymättömimmissä maissa edes tuhojen korjauksiin käytetyt varat eivät ole merkitsevästi kasvaneet. Näin on käynyt vain ns. kehittyvissä talouksissa. Onko niissä rakennettu kasvavasti tulvaherkille alueille ja tehty muitakin sellaisia maankäyttöön sisältyviä ratkaisuja, jotka altistavat ihmiset ja omaisuuden sään ääri-ilmiöille?

Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen torjunta tulee selvästi halvemmaksi kuin sen seurausten kanssa eläminen.

Tuosta asiasta kansantaloustieteilijät ovat kovin erimielisiä, mutta tietysti meteorologian opeillakin voi yrittää tehdä kustannuslaskelmia. Jos ilmastomme todella olisi muuttumassa hurjaksi, olisivat sopeuttavat toimet huomattavasti tehokkaampia verrattuna torjuntatoimiin. Olen kyllä huomannut, että noita torjuntakeinoja tutkitaan, ja biljoonien eurojen panoksia niihin ehdotetaan. Mutta en usko, että biljoonahuijaukseen osallistuminen tulisi maksajalle halvemmaksi verrattuna siitä erossa pysymiseen.

 IPCC:n raportista ilmenee, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jatkanut tasaisesti kasvuaan. Myös merenpinnan nousu ja jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt. Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut,
mutta lämpötila ei ole noussut pitkään aikaan.

Aloitetaanpa purkaminen viimeisestä lauseesta. Lämpeneminen on ollut pysähdyksissä jo yli 15 vuoden ajan kaikkien globaalien lämpöaikasarjojen mukaan. Kaksi kertaa nolla ei ole paljoa. Osa niistä osoittaa jopa hienoista viilenemistä. Myöskään merenpinnan nousun tai jäätiköiden sulamisen osalta ei ole nähty mitään kummallista. Ne ovat nousseet/sulaneet hitaammin kuin viime jääkauden jälkeen nähtyinä lämpiminä aikoina keskimäärin. Ehkä Taalas ei ole oivaltanut, että interglasiaalikausien aikana jäätiköt yleensä sulavat?

Harvoin olen joutunut myöntämään, että Ilmatieteen laitoksemme pääjohtaja puhuu siteeksi tottakin. Tuon edellisen lainauksen ensimmäinen virke on kuitenkin totta. Mutta Taalas jättää sitten kertomatta, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei ole nostanut keskilämpötilaa enää pitkiin aikoihin empiiristen mittausten mukaan.

Taalaksen mukaan päästöt ovat lähteneet räjähdysmäiseen kasvuun Aasiassa ja erityisesti Kiinassa, jossa tuotetaan tavaraa hiilivoimalla. Kiina tupruttaa ilmakehään jo lähes kolmanneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. Osin kehityksestä ovat vastuussa länsimaat, jotka ovat siirtäneet tuotantoaan halvempiin maihin. Myös heikko taloustilanne kiihdyttää saastuttavaa halpatuotantoa. Halukkuus maksaa ympäristöystävällisyydestä on hiipunut.

Olen entisessä ammatissani tutkinut aika paljon räjähdykseksi kutsuttua ilmiötä. Eivät Kiinan tai muunkaan Aasian hiilidioksidipäästöt minun käsitykseni mukaan räjähdysmäisesti kasva. Mutta kasvavathan ne ja joissakin maissa jopa kiihtyvästi. Taalas jättää mainitsematta, että myös eräissä Euroopan maissa hiilidioksidipäästöt ovat kasvussa. Näin on mm. Saksassa.

Länsimaita voi tietysti pitää osasyyllisinä valmistavan teollisuuden muuttoon Aasiaan. Tarkemmin länsimaiden sisällä syyllisiä voi etsiä eri puolueiden vihreistä liikkeistä, jotka ovat tehneet täkäläiset energiamarkkinat mahdollisimman kalliiksi tuolle teollisuudelle. Ja on tietysti selvää sekin, että kasvavat työttömien joukot joutuvat ostamaan Aasian halvalla energialla tuotettuja edullisia tuotteita, kun muita ei enää ole tarjolla tai raha ei kalliisiin länsimaisiin riitä.

 Alkaa näyttää siltä, ettei ilmaston lämpenemistä pystytä hillitsemään alle kahteen asteeseen. Jos jatketaan samaa rataa, ilmasto lämpenee jopa kauhistuttavat viisi astetta vuosisadan loppuun mennessä. Muutos kuivattaisi maailman vilja-aitat ja aiheuttaisi laajan nälänhädän.

Kiinan ja Intian riisisato vuosina 1961-2011,
kilogrammaa hehtaarilta vuodessa.
Lähde FAOSTAT

Tämäkin kommentti on syytä aloittaa lainauksen viimeisestä virkkeestä. Jos maailman vilja-aitoista pitäisi kertoa viimeisiltä vuosikymmeniltä jotain yhdessä lauseessa, voisi väittää sekä hehtaarikohtaisten satojen liki kaksinkertaistuneen että tuotantomäärien nousseen ennennäkemättömiksi. Tämä ei johdu niinkään ilmastonmuutoksesta. Mutta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvulla on satoisuutta parantava merkityksensä. Hiilidioksidihan on kasvien ruokaa. Eikä tuo muutaman asteen kymmenesosan globaali lämpötilan nousukaan, joka muuten tapahtui 20 vuoden aikana 1970-luvulta 1990-luvulle, näy vaikuttaneen huonontavasti maailman tärkeimmän viljan, riisin, satoisuuteen sen tärkeimmillä tuotantoalueilla.

Taalas maalaa lämpötilan nousua, joka todella olisi ennennäkemätön ainakin 12 000 vuoteen. Toteutuessaan tuo Taalaksen ennuste olisi niin iso muutos ihmiskunnalle, että kaikki muut isot asiat jääkauden päättymisen jälkeen yhteenlaskettunakin kalpenisivat sen rinnalla.

Jos ilmasto muuttuu viimeisen 15 vuoden vauhdilla, emme pysty nykyisen mittaustarkkuuden rajoissa erottamaan vuosisadan alkupäätä loppupäästä. Mikään empiirisesti mitattu asia ilmakehässämme, merissä tai avaruudessa ei viittaa Taalaksen mainostamaan lämpenemiseen. On aika erikoista, että Petteri Taalas ei koskaan nosta esiin tuota lämpenemättömyyttä tai ilmastomallien ja mitattujen lämpötilojen isoksi kasvanutta eroa. Onko Taalas tietämätön, tyhmä vai liero? Hmm...Tai noita kaikkia samanaikaisesti? Olipa mitä vaan, mutta kallis pääjohtaja hän on meille veronmaksajille, jos mepit ja muut poliitikot noita tarinoita uskovat.

Ps. Asiasta saattaa olla pidempi juttu 22.4. MT:n paperiversiossa. Ehkä joku lehden tilaaja jaksaa kommenttiosuudessa kertoa sen sisällöstä.