Ilmastonmuutos on otettu huomioon Juha Sipilän strategisessa
hallitusohjelmassa. Katsotaanpa, millä tavalla ja vakavuudella se on tehty.
Olen alla oleviin sisennyksiin kerännyt löytämäni asiaa koskevat kohdat löytämisjärjestyksessä,
ja yritän niitä seuraavilla lyhyillä teksteillä kommentoida.
Ilmastonmuutos koetaan ns. uutena turvallisuusuhkana:
Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt etenkin
Ukrainan kriisin seurauksena. Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden
viilentyminen vaikuttaa alueen turvallisuuteen ja taloustilanteeseen.
Keskinäisriippuvuus ja uudet turvallisuusuhat, kuten kyberuhat ja
hybridivaikuttaminen sekä ilmastonmuutoksen
seuraukset edellyttävät koko yhteiskunnalta uudenlaista varautumista ja
valmiutta.
Avaamatta jää, millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella
olisi Suomelle sen lisäksi, että yksi kattohaikarapariskunta yrittää tänä
keväänä tiettävästi ensimmäistä kertaa pesintää keskellä Kosken kirkonkylää.
Suomi on osa eurooppalaista ja pohjoismaista arvoyhteisöä. Vaikutamme
aktiivisesti eurooppalaiseen ja globaaliin toimintaympäristöön. Suomi on pieni
avoin talous, jonka pärjääminen perustuu suomalaisten tuotteiden ja palveluiden
viennin menestykseen. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus kasvaa ja
menestyä kiinteänä osana eurooppalaista sisämarkkinaa ja maailmantaloutta.
Uusiutuvat luonnonvarat, arktinen ulottuvuus ja ilmastonmuutoksen torjunta avaavat mittavia mahdollisuuksia.
Mielenkiintoista – ilmastonmuutoksen torjunta avaakin mittavia
mahdollisuuksia. Yhdistettynä muutamaan edelliseen sanaan mahdollisuuksilla
tarkoitettaneen bisnestä.
Ekologiseen kestävyyteen liittyvät ongelmat, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön
saastuminen esimerkiksi Itämeressä haastavat
myös Suomea.
Yllä olevassa virkkeessä ilmastonmuutos uhkana on
liudentunut ongelmaksi.
Seuraavassa kappaleessa ei mainita ilmastonmuutosta, mutta ”päästöttömyys”
ymmärrettävästi viittaa ainakin sen torjuntaan:
Päästöttömän, uusiutuvan
energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla
nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu
erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen.
Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisten biopolttoaineiden ja
biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa.
- Uusiutuvan energian lisäämisen laskeva ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen.
- Huolehditaan biomassan kestävyyskriteerien varmistamisesta sekä reilusta taakanjaosta EU:ssa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.
- Uusiutuvan energian lisäämisen laskeva ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen.
- Huolehditaan biomassan kestävyyskriteerien varmistamisesta sekä reilusta taakanjaosta EU:ssa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.
Jotenkin yllä olevasta jää vaikutelmaksi, että ilmastonmuutoksen
torjuntaa enemmän muotoilussa ovat painaneet energiantuotannon taloudellisuus, omavaraisuus
ja kotimaisuus. Eniten minua säpsähdytti turpeen ilmiselvä luokittelu uusiutuvaksi
energialähteeksi, mitä se toki onkin. Sipilän hallitus nyt sen uudelleen
sellaiseksi siis tunnustaa. Sen myötä hallitus myös aikoo varmistaa, että se ja
muut kotimaiset biomassat saavat ilmastoneuvotteluissa mahdollisimman
hiilineutraalin tai kenties jopa –nielumaisen kohtelun. Ero on melkoinen
verrattuna vaikkapa ympäristöministeri Niinistön toimintaan Durbanin
ilmastokokouksessa.
Suomi kantaa globaalia vastuuta ja vahvistaa turvallisuuttaan
edistämällä kansainvälisessä yhteistyössä kestävää kehitystä, rauhan
rakentamista sekä naisten ja tyttöjen asemaa muun muassa YK:n päätöslauselman
1325 mukaisesti. Hallitus korostaa kaikessa yhteistyössä ihmisoikeuksia,
demokratiaa ja hyvää hallintoa. Hallitus
kiinnittää kansainvälisessä toiminnassaan erityistä huomiota ihmiskunnan
suurten uhkien, kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja
energiapulan torjuntaan.