Kahvi ja vehnä eri mieltä ihmiskunnan kanssa hiilidioksidin säätelystä

Maaseudun Tulevaisuus viritteli lukijoitaan Pariisin ilmastokokoukseen kerrassaan kauhistuttavalla otsikolla ”Kahvin hinta voi nousta pilviin”. En kovin syvälle aio mennä tuon fiktiokirjoituksen

Kahvipensaat tuottavat satoa oikein hyvin

saloihin, mutta otetaan pari lyhyttä lainausta ja niihin kommentit ennen varsinaista aihettani:

Ilmastonmuutos on jo heikentänyt kahvisatojen määrää ja laatua. Seuraavina vuosikymmeninä kahvinviljelijöiden leipä on entistä tiukemmassa.

Noin 75 prosenttia maailman kahvista on arabica-pavuista valmistettua. Lajin pensaat ovat erityisen herkkiä lämpötilanvaihtelulle. Esimerkiksi Itä-Afrikassa arabican viljely on jo vähentynyt merkittävästi.

Minä kirjoitin bloggauksen kahvista ja ilmastonmuutoksesta erään toisen yhtä perättömän väitteen vuoksi viime maaliskuussa. Totesin tuolloin, että FAO:n tilastojen mukaan sekä kahvin tuotantomäärä että keskimääräinen hehtaarisato ovat noin kaksinkertaistuneet viimeisen 50 vuoden aikana siitä huolimatta, että ilmasto on hitusen samana aikana lämmennyt. Coffea arabica ei siis näytä panneen pahakseen ilmastonmuutosta - vaan päinvastoin.

Kahvin vuosituotanto (vasen pystyakseli) ja
hehtaarisadot (oikea akseli) FAO:n mukaan 

Maaseudun Tulevaisuuden ilmeisen perätön juttu, johon toimittajakaan ei kehdannut panna nimeään alle, on saatettu kirjoittaa jossain Kepan tai Greenpeacen filiaalissa – en tiedä. Mutta en tätä bloggausta kirjoittanut vain yhden hölmön artikkelin vuoksi. Minua on jo pidempään ihmetyttänyt se, etteivät mediatalot kirjoita valtavirtatutkimuksesta koskien biosfääriä ja ilmastonmuutosta. Biologit nimittäin tekevät ahkerasti ihan oikeaa tutkimustyötä kenttäkokein selvittäessään mm. ravintokasvien selviytymistä sellaisessa ilmastossa, jota tähän asti väärin ennustaneet ilmastomallit ennustavat seuraaviksi vuosikymmeniksi tai ensi vuosisadalle.

Vehnä, uutisointi ja ilmastonmuutos

Ilmaston lämpeneminen leikkaa maailman vehnäsatoa, kertoo Maaseudun tulevaisuus nettisivuillaan 12.1.2015. Lehti viittaa Nature Climate Change -lehdessä joulukuussa julkaistuun artikkeliin, jonka mukaan:

Jos ilmaston lämpenemiseen ei pystytä sopeutumaan ajoissa, maailman vehnäntuotanto alenee keskimäärin kuusi prosenttia jokaista nousevaa lämpöastetta kohti.

Vehnää ilmastonmuutoksen kourissa. Kuva Wikipediasta.

Ihmettelinkin muutamia viikkoja sitten, miksi en löytänyt tätä juttua suomalaisista lehdistä, vaikka Suomesta tutkimuksessa oli mukana Luonnonvarakeskus. No en ihmettele enää.

On tietysti aika selvää, että Suomen vehnäntuotantoon ilmaston mahdollisella lämpenemisellä ei voi olla juuri muuta kuin myönteistä vaikutusta, sillä meidän Etelä-Suomen vehnänviljelijämmehän tekevät työtään kasvin pohjoisilla reuna-alueilla. Siksi tuntuu oudolta, että MT:n jutussa lainattu Luonnonvarakeskuksen professori Reimund Rötter lausuu seuraavaa:

Ajoissa aloitettu ja riittävä sopeutuminen, kuten paremmin lämpöä sietävien vehnän lajikkeiden viljely, voi vähentää huomattavasti ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.

Miten suomalaisten viljelijöiden pitäisi varautua tuhansia kilometrejä etelämpänä luontaisesti paremmin viihtyvän vehnän kärsimyksiin täällä mahdollisesti lämpenevässä ilmastossa? Jos minä johonkin koettaisin täällä varautua, se kai olisi valmistautumista sellaiseen kylmään kevääseen ja kesään, joiden aikana vilja ei ehdi kypsäksi jyväksi. Sellaisista nimittäin on vakavaa empiiristä näyttöä edellisiltä vuosisadoilta. Mutta ehkä professori Rötter on jostain eteläisemmältä alueelta kotoisin, ja Suomen maanviljelyksen historia on jäänyt lukematta? Ja ilmeisesti lähinnä mallintamalla vehnää kasvattava Rötter on jäänyt kiinni oudoista väittämistä aiemminkin.

Me tiedämme ilmaston lämmenneen muutamilla asteen kymmenyksillä sitten kylmän 1960-luvun, joka tosin minusta ei Pohjanmaan lakeuksilla maataloushommissa tuntunut ollenkaan kylmältä. Hiki siellä tuli niin kitkiessä juurikkaita kuin hevosten kanssa puuhaillessa heinäpellolla. Minä olin tuolloin sen verran nuori, että en päässyt lähellekään parhaita vehnäpeltoja sadonkorjuun aikana.

Katsotaanpa, miten vehnäsadot ovat YK:n mukaan (FAO:n statistiikan) kärsineet tutkijoiden kaikkein uhanalaisimmiksi julistamilla alueilla, Brasiliassa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australiassa.

Ihan nopeasti en löydä noista hehtaarisatokäyristä korrelaatiota ilmaston lämpenemisen ja vähenevien vehnäsatojen puolesta. Sanoisin vehnän pikemminkin pikkuisen tykänneen lämpenemisestä. Liekö se ollut tyytyväinen myös hitusen kasvaneeseen hilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen? Kyseinen kaasuhan on kuulemma kasvien ruokaa, vaikka jotkut vihreät haluavat sen saasteeksi luokitella.

Ilmastonmuutos uhkaa vehnäntuotantoa - vai uhkaako?

Maaseudun Tulevaisuus kertoo jutussaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan:

Maapallon lämpenemisestä johtuvien, poikkeuksellisten sääilmiöiden yleistyminen uhkaa Euroopan vehnäntuotantoalueita. Satotappioiden vaikutukset olisivat maailmanlaajuisia, sillä Eurooppa tuottaa lähes kolmanneksen maailman vehnästä.

Huolestuin tietysti melkoisesti uutisesta, kunnes muistin, että ilmasto ei ole mittausten mukaan lämmennyt ollenkaan viimeiset 17 vuoden aikana, eivätkä edes tuoreet IPCC:n ilmastoraportit ole havainneet poikkeuksellisten sääilmiöiden tilastollista yleistymistä edes jossain määrin merkitsevällä tasolla.

Siitä huolimatta MTT:n professori jatkaa uutisen mukaan:

”Viime vuosina olemme todistaneet poikkeuksellisten ja äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia viljantuotantoon tärkeillä maanviljelyalueilla. Nämä ilmiöt ovat olleet yksi tärkeimmistä syistä kasvavaan elintarvikepulaan ja elintarvikkeiden hintapiikkeihin”, toteaa MTT:n professori Reimund Rötter .

Rötter kollegoineen on uudessa tutkimuksessaan kartoittanut ilmastonmuutoksen vaikutuksia vehnän viljelylle. Saatua tietoa voidaan hyödyntää sopeuttamisstrategioiden suunnittelussa.

Professori Rötter on siis ilmeisesti mallintanut vehnän viljelyä? No, mehän tiedämme nämä mallinnukset. Katsotaanpa, mitä YK:n FAO-järjestön tilastot kertovat vehnän hehtaarisatojen kehittymisestä maailmassa keskimäärin ja eräillä tärkeillä viljelyalueilla. Alla olevassa kuvassa on esitetty vehnän hehtaarisatojen kehitys hehtogrammoina vuosina 1961 - 2012. Vaikka ilmasto on lämmennyt tuona ajanjaksona - tai oikeammin vuosina 1978 - 1997 - muutamalla asteen kymmenesosalla globaalisti ja mahdollisesti myös Euroopassa, en havaitse sillä olleen ainakaan vähentävää vaikutusta hehtaarisatoihin. Kaikkein vähiten huomaan negatiivisia vaikutuksia eurooppalaiseen satoisuuteen.