Keisarin uusien vaatteiden paikkaamisesta pohjoisen talvessa ja etelän kesässä

Ihmisen aiheuttaman katastrofaalisen ilmastonlämpenemishypoteesin (CAGW) puolustajat ovat olleet kovilla viime aikoina. Ei nimittäin ole ollut odotuksien mukaisesti lämmintä talvea oikeastaan missään pohjoisella pallonpuoliskolla. Lehtitiedoista päätellen kylmyys- ja lumiennätyksiä on rikottu niin Venäjällä, Pohjois-Amerikassa kuin Euroopassakin.

Huonosti menee myös eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa Etelämantereen kesä on kääntynyt syksyyn, mutta lyhyt kesä ei vienytkään jäitä mukanaan. Antarktikan merijääkenttä on sitkeästi pysytellyt lähes miljoona neliökilometriä viime vuosikymmenien keskiarvoa laajempana.

Kylmissään hytiseville pohjoisen asukkaille ei enää tahdo kelvata vanha selitys, jonka mukaan talven
kylmyys johtuu juuri ilmaston lämpenemisestä. Tuo selitys kuuluu yhä useamman kuulijan mielestä sarjaan Keisarin uudet vaatteet. Niinpä vaatteiden olemassaoloa yritetään todistaa paikkaamalla niitä. Eihän olematonta voi paikata? Joten jos paikka pysyy, täytyy paikkauksen kohteenkin olla olemassa.

Napapyörre Wikipediassa piirrettynä

Tuo pohjoisen paikkaus koostuu oikeastaan kahdesta paikkalapusta. Ensinnäkin pohjoisen merijää on sulanut, ja meri velloo siellä vapaana. Tästä olen jo aiemmin kirjoittanutkin täällä. No tuon jääpalan puuttuminen kuulemma aiheuttaa kalottia reunustavan napapyörteen heikkenemisen sillä seurauksella, että alueen kylmä ilma pääsee leviämään tavanomaista etelämmäs, ja me koemme tuon kylmänä talvena. Hmmm...

Ehkä tuon napapyörteen voimakkuudella todella on jotain tekemistä korkeapaineiden sijoittumisen suhteen, jolloin oikeaan kohtaan sijoittuessaan sellainen todella voisi puhaltaa kunnon puhurit vaikkapa Eurooppaan. Nythän laaja korkeapaineen alue on ollut lähes koko maaliskuun juurikin tuon puuttuvan jääpalan tuntumassa Huippuvuorien seudulla. Mutta tämä teoria herättää kyllä myös uusia kysymyksiä. Eikö CAGW-hypoteesi ollutkaan niin selvää tieteellisesti, kuin on annettu ymmärtää?

Ilmastotutkijat kertovat tuon puuttuvan jääpalan paikalla olevan ja ilmakehän hiilidioksidin lämmittämän meriveden aiheuttavan tuon korkeapaineen syntymisen tai pääsyn noin pohjoiseen. Kuitenkin vakiintuneen meteorologisen käsityksen mukaan lämpimän meren päälle yleensä syntyy voimakkaita matalapaineita, jolloin meille pitäisi syntyä etelänpuoleisia virtauksia, joista yleensä ei ole seurauksena kovin kylmää ilmaa. Toiseksi ilmakehän lämpötila tuolla alueella ei ole talven aikana oleellisesti poikennut normaalista ainakaan satelliittimittausten mukaan.

Minä en aivan heti näe tuon paikkapalan kiinnittymistä varsinkaan, kun tuo Grönlanninmereltä ja Barentsinmereltä puuttuva jääpala/lämpimän veden alue on niin mitättömän pieni - vain ehkä puolen Suomen kokoinen. Se on yhden prosentin luokassa koko arktisen jääpeitteen viime vuosikymmenien keskimääräisestä pinta-alasta. Sanoisinkin, että paikka on yhtä läpinäkyvää ainetta kuin paikattava kangaskin.

Sitten mennään etelään Antarktikalle asti. Siellä keisarin vaatteissa on useitakin reikiä. Ilman lämpötila ei ole noussut keskimäärin ollenkaan, jäätiköt eivät hupene, eikä merijään laajuuskaan näytä pienenemisen merkkejä. Oikeastaan kaikki on juuri päinvastoin, joskin muutokset ovat melko pieniä. Perusongelma on kuitenkin se, että helpoimmin mitattava asia, merijään laajuus, näyttää pikkuhiljaa kasvaneen koko CAGW-hysterian ajan. Miten siis selittää se, että eteläinen kalottialue, jonka yhdessä pohjoisen vastinparinsa kanssa pitäisi olla niitä kaikkein nopeimmin lämpeneviä paikkoja, muuttuu yhä jäisemmäksi?

Ylemmässä kuvassa Antarktikaa ympäröivän merijään kasvu.
Alemmassa alueen merenpintalämpötilan lasku.

Paikkausyritys on seuraava: Etelämanner sulaakin alakautta. Jääkylmät sulamisvedet siis valuvat tutkijoiden katseilta piilossa ympäröiville merialueille, nousevat kevyempinä pintaan ja jäätyvät siinä nopeasti. Selitys kuulostaa näppärältä, sillä piilossa olevia sulamisvirtoja ei tarvitse todistaa, ja samalla voidaan selittää Etelämantereen vesien lämpiämättömyys, joka sekin on ollut jo pitkään kiusallinen asia CAGW-hypoteesille. Tämän paikkauksen räätäliksi on valittu itse BBC.

En näe tuon eteläisenkään paikan pysyvän paikallaan, vaikka sen loimina olevassa tutkimuksessa saattaisi vähän lankaa ollakin. Siihen yksinkertainen syy on se, että maailman nopeimmin lämpiävä ja pian sulava Etelämanner itsepintaisesti kieltäytyy tekemästä kumpaakaan. No toki sielläkin on paikallista vaihtelua, jota luonnossa on aina.

Minun arviointini mukaan molemmat paikkausyritykset jättävät keisarin edelleen ilman rihman kiertämää. Pitäisikö tämä CAGW-hypoteesi suomentaa KUV-hypoteesiksi (Keisarin Uudet Vaatteet)?