lauantai 27. tammikuuta 2018

Presidentti ja ilmastonmuutos - paras ehdokas etsinnässä

Yleisradion viimeisen vaalitentin viimeisimpänä kysymyksenä oli, mikä on maapallon tulevaisuus vuonna 2030,  ja miten yksi sen "suurimpia uhkia" - siis ilmastonmuutos - vaikuttaa. Presidenttiehdokkailta kysyttiin, miten sen suhteen pitäisi toimia. Tässäpä kysymys ihan videolta: 



Tämä on nyt pitkän lukemisen vaativa bloggaus, mutta onhan asiakin tärkeä. Olemme valitsemassa valtiomme päämiestä, jonka tehtäviin kuuluvat globaalit asiat kuten ilmasto. Olen aivan erityisellä huolellisuudella paneutunut kunkin ehdokkaan vastauksiin, ja koetan lopputuloksena kertoa, kuka näistä voisi olla ilmastonäkökulmasta se realistisin vaihtoehto.

Tarkistetaanpa ehdokkaiden vastaukset faktojen osalta ihan videolta ja kommentoidaan niitä lyhyesti muutenkin. Lopuksi annan kouluarvosanan väliltä 4 - 10 kullekin ehdokkaalle vastauksesta.

Ensimmäisenä vastausvuoron sai valtiotieteen tohtori Paavo Väyrynen:


Väyrynen on se ulkoministeri, joka viitoitti 1990-luvulla Suomen sitoutumaan YK:n Rion-julistuksen (1992) tavoitteisiin. Tuon ohjelman syntyvaiheissa sovittiin poliittisella tasolla ihmisperäinen syyllisyys ilmaston lämpenemiseen, ja sitä todistamaan valjastettiin sitten mm. IPCC. Niinpä ei ole ihme, että Väyrynen, joka tietääkseni ei koskaan ole tuntenut olleensa väärässä, sujuvasti viittasi myöhempiin vastaaviin julistuksiin. Väyrynen epäilemättä tuntee nuo uudemmatkin tavoitteet ja ilmeisesti tietoisena niiden vaatimista rahavirroista myös estottomasti tukee niitä. Annetaan byrokratian tuntemisesta piste.

Väyrysen mainitsemat myrskyjen, kuivuuden, tulvien ym. lisääntyminen (heinäsirkat, rakeet ja jokin muukin jäivät mainitsematta) ei kuitenkaan saa pontevaa tukea edes IPCC:n raporteista. Väyrysen äärisääkytkökset eivät voi olla noin vaan totta. Myrskyt, tulvat ja jopa heinäsirkat ovat olleet riesanamme ikiajat. Siispä vähennetään todellisuudentajun puutteesta piste, vaikka Väyrynen ankarasti protestoisi arviotani.

Väyrynen viittaa myös hallitsemattomaan väestönkasvuun ja sen aiheuttamaan muuttoliikkeeseen. Tämä ilmiö on toki totta, mutta ilmaston kanssa sillä ei liene yhteyttä. Niinpä yhdestä oikeasta havainnosta väärässä kontekstissa ei voi antaa plussaa.

Väyrynen ei oikeastaan puhu totta kuin YK:n ohjelmista (byrokraattisesti) ja ongelmallisesta väestönkasvusta, mutta ilmastoasiat jäävät propagandistisiksi tai jopa valheellisiksi. Annetaan Väyryselle kouluarvosana 4.


Toisena pajatson tyhjennystä sai yrittää valtiotieteen maisteri Tuula Haatainen:


Myös Haatainen nosti väestönkasvun esiin, mutta hänellekään en anna pisteitä asiasta, sillä ilmastosta oli kysymys. Puhumalla uusista "pakolaisaalloista" Haatainen osoitti, ettei tunne tosiasioita. Nimittäin vuosien 2014 - 2015 hallitsemattoman väestötulvan Eurooppaan pääosin aiheuttivat laittomiksi siirtolaisiksi yrittävät. Ilmastopakolaisia joukossa ei ollut mutta elintasopakolaisia sitäkin enemmän. Haatainen totesi tärkeimmäksi toimeksi kehitysyhteistyörahojen lisäämisen, joten miljardit varmasti vuosittain livistäisivät liukkaasti etelään, jos Haatainen valittaisiin.

Haatainen epäili merenpinnan nousevan, jos mitään ei tehdä. No, merenpinta on noussut viimeisten reilun 10000 vuoden aikana noin 120 metrillä vaikkakin viimeisinä vuosituhansina hidastuen. Edellisen vuosisadan aikana nousuvauhti oli keskimäärin noin 1,5 millimetriä vuodessa. Kun Haatainen ei kertonut, millä sosialidemokraattisella loitsulla jokseenkin harmiton merenpinnan nousu pysäytetään, eikä hänen mahdollisella valinnallaan liene muutenkaan vaikutusta nousuvauhtiin suuntaan tai toiseen, jäävät pisteet saamatta.

Haatainen mainitsi myös tarpeen katkaista ilmaston lämpeneminen ja mainitsi nimenomaan Afrikan, jossa asiasta hänen mukaansa kärsitään eniten. Olen tutkinut melkoisen paljon ilmaston lämpenemistä paitsi fysikaalisena ilmiönä maantieteellisesti ja myös vaikutusanalyysien kautta. Sanoisin sen perusteella, että lämpenemisilmiö näkyy Afrikassa hyvin heikkona, eikä sen torjunta siksi ole agendalla missään Afrikan maassa kuin yhdessä suhteessa. Se on äänekäs huuto saada valtavasti rahaa lisää kehitysapuun. Mutta itse ilmastonmuutoksen torjuntaan ainutkaan Afrikan maa ei itse ole valmis panostamaan mitään.

Kun toimittajat vähän pyysivät konkretisoimaan toimia, joita Suomessa pitäisi tehdä, Haatainen korosti päästöjen vähennyksiä mm. energiantuotannossa ja liikenteessä. Jos me panostaisimme kaikkemme noihin asioihin ja muuttaisimme koko Suomen hiilineutraaliksi - siis käytännössä palaisimme parinsadan vuoden takaiselle halkolämmityksen ja hevosvetoisuuden elintasollemme - voisimme IPCC:nkin käyttämien ilmastomallinnusten mukaan vaikuttaa kenties jopa asteen kymmenestuhannesosan verran globaaliin alailmakehän keskilämpötilaan vuonna 2100.

Haataisen haavemaailman kuvituksilla ei saada pelastettua maailmaa eikä merenpintaa, mutta sillä voidaan tuhota Suomi taloudellisesti - siitä miinusta. Kouluarvosana on 4-


Sitten oli vuorossa kasvatustieteen maisteri Laura Huhtasaari


Huhtasaari totesi yhden järkevän lauseen heti aluksi: "Eihän tällä pallolla mitään hätää ole, mutta ...". Tästä piste.

Sitten Huhtasaari väitti Afrikan väestöräjähdyksen aiheuttavan kuivuutta, mikä ei tietenkään ole totta ja seurauksena miinus. Kasvava väestö voi tietysti kuluttaa kestämättömästi pinta- ja pohjavesiä, mutta ei sitä kuitenkaan kuivuudeksi kutsuta. Se voi olla vaikkapa juoma- ja kasteluveden puutetta. Ja sitten vastaus siirtyikin aivan muihin ja kysymykseen liittymättömiin asioihin kuten juomaveden valmistamiseen. 

En kiistä, etteikö puhtaan veden saanti olisi monille sadoille miljoonille afrikkalaisille ja aasialaisille moninkertaisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa tärkeämpää, mutta kun vastaus ei liittynyt kysymykseen, en voi antaa pisteitä. Väestönkasvu erityisesti Afrikassa oli selvästi Huhtasaarenkin mielessä jonkinlaisena huolena.

Yhden järkevän lauseen ansiosta saa toistaiseksi korkeimman kouluarvosanan 5-. Jäin kuitenkin miettimään, missä se uskonnonopettajan rukouskutsu viipyi. No, jos pallolla ei hätää, niin miksipä sitä turhaan ...


Neljäntenä vierailijaprofessori Pekka Haavisto


Vaikka professoriksi esittäytyvä Pekka Haavisto on tosiasiassa vain ylioppilas noin koulutustaustaltaan, yritän suhtautua tapaukseen vakavasti. Silti on annettava yksi miinus harhaanjohtavasta oppineisuudesta.

Ymmärsin Haaviston jakavan Väyrysen ja Haataisen huolet, jotka tosin eivät olleet ilmaston suhteen todellisia. Haavisto vaikutti Väyrysen lailla sitoutuneelta UNEPin 2030 tavoitteisiin, jotka pitävät sisällään rajuja ilmastotavoitteita ja niiden myötä hyvin isoja tulonsiirtoja meiltä etelän maille.

Haavisto nosti toisena asiana esille Afrikan metsittämisen, joka voi käsitykseni mukaan vaikuttaa ilmastoon ainakin paikallisesti. Tästä on pakko antaa piste. Haaviston puheen loppu meni Afrikan väestöräjähdyksen torjuntaan, joka on todellinen haaste, mutta se ei ole vastaus ilmastokysymykseen. Haavisto saa pääsee kärkeen tassatuloksella Huhtasaaren kanssa kouluarvosanalla 5-.

perjantai 26. tammikuuta 2018

Aika hankkia toppatakki ja huopatossut

Kirjoittaja on professori ja Kilpisjärven biologisen aseman johtaja, Antero Järvinen. 
Professori Antero Järvinen rautu-
tutkimuksen parissa


Teologiaa ehkä lukuun ottamatta tieteessä ei ole lopullisia totuuksia. Esimerkiksi Takuro Kobashin tutkimus (2017) osoitti, että lähes kaikki mitä Grönlannin sulamisesta kerrotaan on joko liioiteltua tai väärin. Napapiirin seudut ovat ilmastollisesti maapallon äärevimpiä paikkoja. Siellä voi olla kesällä 40 asteen helle ja talvella 70 astetta pakkasta. Pelkästään luonnon suunnaton, normaali vaihtelu pudottaa ilmaston ennustamisyritykset tarot-korttipovaamisen tasolle.

Grönlannin lämpötila on hieman laskenut vuodesta 2005 lähtien. Saaren huipun normaali heinäkuun lämpötila on ollut noin -10 astetta, mutta kesällä 2017 saavutettiin uusi kylmyysennätys, -33 astetta. 8000 – 7000 vuotta sitten Grönlannissa oli 3 - 5 astetta nykyistä lämpimämpää. Jääpeitteen pinta-ala saavutti kaikkien aikojen minimin 5000 – 3000 vuotta sitten. Skandien vuoristojäätiköt hävisivät tuolloin kokonaan. Huippuvuorilla oli jopa kuusi astetta ja Baffininsaarella Kanadassa viisi astetta lämpimämpää kuin nyt.

Kuva 1: Grönlannin vuosittaiset lämpötilamuutokset arvostetun Iso-Britannian Ilmatieteenlaitoksen ilmastotutkimus-
yksikön mukaan. Kuvan 30 vuoden liukuvien keskiarvojen kuvaajista näkyy selvästi noin 60 - 70 vuoden lämpenemisen
ja viilenemisen sykli, joka johtunee pääosin Atlantin merivirtausten luonnollisesta vaihtelusta. Viimeisen 100 vuoden aikana lämpimin 30 vuoden jakso Grönlannissa on ollut 1922 - 1951. Se oli noin 0,3 astetta lämpimämpi kuin jakso 1988 - 2017. 


Arktinen alue oli myös kesäisin jäästä vapaa, mitä ei ole tapahtunut nykyisen ilmastovaiheen aikana. Merijään laajuus Islannin pohjoispuolisilla vesillä oli myös roomalaisella lämpökaudella (200 eKr. - 400 jKr.) ja keskiajan lämpökaudella (900 - 1400 jKr.) huomattavasti suppeampi kuin nyt.

Jäätiköistä irtoavat lohkareet eivät ole sulamisen merkki. Jäätiköt lohkeavat jatkuvasti ja riippumatta siitä, ovatko ne kutistumassa vai laajenemassa. Grönlannin jäätiköiden muutoksia on seurattu vuodesta 1870 lähtien. 80 prosenttia niiden perääntymisestä tapahtui jo ennen vuotta 1946. Maailmansodan päätyttyä ihmiskunta on päästänyt ilmakehään suunnattoman määrän hiilidioksidia, minkä olisi teorian mukaan pitänyt johtaa huomattavasti nopeampaan jäätiköiden sulamiseen.

Ilmastomallien mukaan arktisen alueen olisi pitänyt myös lämmetä muita alueita paljon voimakkaammin, mitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Grönlannin länsi- ja itäpuolen yli sata vuotta pitkissä lämpötilasarjoissa ei näy lämpenemistä, mikä on erikoista, kun kyseessä pitäisi olla ”yksi maailman nopeimmin lämpenevistä alueista”.