sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Professori Antero Järvisen julkaisematon vastine byrokraatti Alestalolle

Aamulehti julkaisi 22.3.2013 Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtajan, professori Antero Järvisen, haastattelun otsikolla "Ilmastonmuutoksen liioiteltu uhka saanut tekemään pahoja virheitä". Tuossa haastattelussa Järvinen AL:n mukaan "pudottelee näkemyksiä, jotka asettavat hänet pahaan paitsioasemaan tiedeyhteisössä ja julkisessa keskustelussa. Hänestä ilmastonmuutoksen uhkaa on vuosikaudet liioiteltu.... Maapallo ei näytä lämpenevän niin voimakkaasti kuin pelätään, eikä lämpenemisen suurin syy välttämättä ole ihminen.

– Eivät nämä ole mitään minun omia näkemyksiäni, vaan puhdasta faktaa. Mielipiteiden esittämisessä ei ole mitään järkeä, Järvinen tarkentaa."

Järvisen haastattelu Aamulehteen ylitti Ilmatieteen laitoksen kakkosmiehen, johtaja Mikko Alestalon, ärsyyntymiskynnyksen. Alestalo lähetti mielipidekirjoituksen Aamulehteen, ja ehkä "varmuuden vuoksi" Aamulehden lisäksi useat Alma Median lehdet julkaisivat sen 26.3.2013. Tuossa mielipidekirjoituksessa Alestalo väittää ihmiskunnan osuuden ilmaston 1970-luvun jälkeiseen lämpenemiseen olevan asiaan perehtyneen ammattitaitoisen tiedeyhteisön kiistatta hyväksymä. Minun mielestäni tuo Alestalon argumentti on jo filosofisesti virheellinen (Auktoriteettiin vetoaminen). Hassuinta tässä on se, että tuo Järvisen haastattelu kumoaa muutenkin Alestalon argumentoinnin. Jos professori Järvinen (yhdessä valtavan kansainvälisen tutkijajoukon kanssa) epäilee Alestalon julistamaa "totuutta", kyse ei voi olla tiedeyhteisön kiistatta hyväksymästä asiasta.

Järvinen olisi halunnut vastata Alestalon mielipidekirjoitukseen, mutta Alma Media ei vastinetta ole julkaissut. Alma Median reilun pelin henkenä näytti siis olevan se, että haastatellaan ensin professori Järvistä, ja sitten annetaan ilmastonmuutoshypetyksestä leipänsä ansaitsevalle byrokraatti Alestalolle mahdollisuus leimata haastateltu professori jotenkin tieteen valtavirrasta poikkeavaksi hölmöksi. Huh tätä toimitusten asenteellisuutta ilmastoasioissa! En viitsi käyttää enempää lukijan aikaa Ilmatieteen laitoksen Mikko Alestalon kirjoituksen ruotimiseen. Jos joku kuitenkin haluaa perehtyä Alestalon tieteellisen sielun synkimpiin piirteisiin, sen voi tehdä täällä.

Seuraavassa on professori Antero Järvisen vastine Alestalon mielipidekirjoitukseen. Olen saanut professori Järviseltä luvan sen julkaisemiseen vieraskirjoituksena. Muistutettakoon kaikille vielä se, että yllä oleva taustoitus tälle Antero Järvisen vastineelle edustaa vain ja ainoastaan tämän blogin pitäjän käsityksiä. Mutta nyt siis Järvisen vastineeseen:


Tarvitsemme vaihtoehtoisia selviytymisstrategioita 


Professori Antero Järvinen rautututkimuksen
parissa maaliskuussa 2013
Tarkkojen mittaustilastojen mukaan maapallon ilmasto ei ole lämmennyt 17 vuoteen eivätkä ilmastomallien antamat lämpenemisennusteet ole toteutuneet, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on samaan aikaan voimakkaasti kasvanut. Pitkät aikasarjat myös osoittavat, että nykyisenkaltaisia tai sitä lämpimämpiä jaksoja on ollut usein aikaisemminkin. Viimeisen sadan vuoden aikana luonnonkatastrofit ja muut ääri-ilmiöt eivät ole lisääntyneet eikä merenpinnan taso ole muuttunut. Pohjoisen pallonpuoliskon lumimäärä on pysynyt vakaana eikä napajään nykyinen laajuus poikkea siitä mitä se oli esimerkiksi 1930-luvulla. Jääkarhut voivat paremmin kuin koskaan, koralliriutat ovat elpyneet jne. 

Tästä huolimatta kansainvälisellä, valtakunnallisella, maakunnallisella ja kunnallisella tasolla on laadittu selviytymisstrategioita pääasiassa vain ilmaston dramaattisen lämpenemisoletuksen ja kohtuuttoman pelottelun pohjalta. Esimerkiksi viime kesänä ilmatieteilijät ennustivat, että Pohjois-Suomi lämpenisi vuosisadan loppuun mennessä kahdeksan astetta. Toteutuessaan tämä tietokone-ennustus löisi maapallon ilmastohistorian aikaisemmat lämpenemisennätykset ainakin sadalla prosentilla. Muut varteenotettavat vaihtoehdot, kuten että ilmasto vaihtelee suuresti, mutta pitkäaikainen lämpötilataso pysyy jokseenkin ennallaan tai jopa laskee, on unohdettu. 

Olemmeko olleet liian proaktiivisia ja ryhtyneet torjumaan massiivisin keinoin vähäistä tai olematonta ongelmaa? Minne ovat miljardit menneet ja mitä niillä on saatu aikaan? Olisiko resurssit voitu käyttää paremmin johonkin muuhun tarkoitukseen? 

Mitä me teemme jos lämpenemisskenaario ei toteudukaan ja esimerkiksi arktisten alueiden luonnonvaroihin ei päästä käsiksi niin helposti kuin kuvittelemme? Olisiko jo aika pysähtyä kiihkottomasti miettimään kaikkien vaihtoehtojen seurauksia ja kustannuksia niin luonnolle kuin tulevaisuudellemme? Ehkä tässäkin tapauksessa tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Antero Järvinen

37 kommenttia:

  1. Tällaista se on tämä suomalainen ilmastokeskustelu: tieteentekijät jyrätään ja asiantuntemattomat byrokraatit (tai tutkijat menneisyydestä) pitävät suurinta ääntä! Palaan huomenna asiaan omalla laajemmalla kommentillani!

    VastaaPoista
  2. Tämä(kin) kuvaa suomalaista 'keskustelua' erittäin hyvin; ne, jotka toistelevat vallanpitäjille sopivaa uskontoa, saavat loputtomasti tukea medialta, kun taas järjen äänet yritetään vaientaa. Tässä kohdassa olisi suomalaisen median syytä hävetä ja parantaa tapansa.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Mikolle siitä, että jaksaa ottaa näitä _todellisen_ tieteen esityksiä tänne. Päättäjämme eivät ilmeisesti enää tiedä perusasioista mitää, samoin tiedonhaku on jätetty näille järjestöjen "ilmastovastaaville" (sinänsä hyvä hämäystermi muka- asiantuntijalle!).
    Itse olen jaellut linkkejä edelleen, jotta mahdollisimman moni alkaisi ajatella itsekin, kuinka meitä "rahastetaan".
    -Beowolf-

    VastaaPoista
  4. Väitteitä esitetään mutta lähdeviitteet puuttuvat täysin. Vastineessa on ainakin seuraavat vakavat asiavirheet (tutkittu tieto antaa päinvastaisen käsityksen):

    - Pohjoisen pallonpuoliskon lumimäärä
    - Merenpinnan taso
    - Napajään (sic) määrä

    Lisäksi nämä todennäköissesti virheelliset väitteet on esitetty ilman mitään lähdeviitettä:

    - Korallien elpyminen
    - Säätilan ääri-ilmiöiden määrä pysynyt samana

    Professoreita mahtuu 13 tusinaan mutta tieteessä väitteet perustellaan lähdeviittein. Erittäin heikko esitys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kumpi olet Alestalo vai Taalas(maa)?

      Poista
    2. Professori Järvinen on toimittanut minulle taustamateriaalia, josta löytyy lähdeviittauksia tieteellisen vertaisarvioinnin läpäisemiin tutkimuksiin. Lähdeviitteiden käyttö ei kuitenkaan ole normaali käytäntö päivälehteen tarkoitetussa mielipidekirjoituksessa tai vastineessa. Eipä Alestalokaan käyttänyt omassa kirjoituksessaan lähdeviittauksia.

      Olen hämmästynyt Anonyymin kommentissaan esittämiin (1.4. klo 9:39) väitteisiin vakavista asiavirheistä. Tosiasia nyt vaan on se, että pohjoisen pallonpuoliskon talvien lumipeitteessä, merenpinnan tasossa tai merijään määrässä ei ole tapahtunut normaalia vaihtelua kummempaa. Taidan lisätä Järvisen vastineeseen linkkejä näitä asioita koskeviin tutkimuksiin.

      Myöskään säätilan ääri-ilmiöissä ei ole havaittu tilastollisesti merkittäviä muutoksia. Jopa IPCC:n oma SREX-raportti varovaisin sanakääntein tunnustaa tämän.

      Väittäisin siis, että Antero Järvisen haastattelussa ja tässä vastineessa esitetyt mielipiteet saavat vahvaa tukea tieteellisistä julkaisuista. Mutta ne ovat melkoisessa ristiriidassa Alestalon ilmastohypoteesin sekä Al Goren, WWF:n ja Greenpeacen ilmastokannanottojen kanssa. Näistä jälkimmäisistä alarmistisista visioistahan ei empiiristä näyttöä ole oikeastaan ollenkaan. On vain tietokonemallinnuksia, joiden ennusteet karkaavat yhä kauemmas todellisuudesta.

      Poista
    3. Reality check:

      - Pohjoisen pallonpuoliskon kesälumet ovat vähentyneet selvästi (vrt. GlobSnow-projektin tuottamat 30-vuotiset aikasarjat jne.).
      - Merenpinta nousee hitaasti mutta varmasti
      - Merijään vaihtelu on ylittänyt kaikki edelliset ennätykset ja tilavuus on romahtamassa tai oikeastaan jo romahtanut.

      Jos muuten haluat väitellä faktoista merijäähän liittyen kirjoita Arctic Sea Ice blogin kommentteihin (osoite http://neven1.typepad.com/) niin katsotaan kauanko skeptikkojen merijääväitteet kestävät asiantuntijoiden tarkastelua. Täällä jees-miesten kuorossa on ihan eri asia heitellä hepposia väitteitä..

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  5. Voisiko joku listata prof. Järvisen ilmakehän dynamiikkaan ja vaihteluun liittyvät referoidut tutkimusjulkaisut? Kiinnostaisi vilkaista niitä, sittenhän selviää nopsaan onko kyse pelkästä mutu-tasoisesta mielipidekirjoittelusta vai perusteltuihin faktoihin rakentuvasta tutkimustiedosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailma koostuu muustakin kuin ilmakehän dynamiikan tietokonemallinnuksista. Ilmasto taltioituu pitkin poikin järvien pohjiin yms. monilla tavoilla.

      Poista
    2. En oikein tiedä, mitä Anonyymi yllä olevalla kommentillaan hakee. Sitäkö, että politisoituneesta ilmastonmuutoksesta eivät saisi asiallisesti keskustella muut kuin ilmakehästä jotain tiedelehtiin julkaisseet tutkijat?

      Tällaisena tavallisena ekonomistina osaan lukea tilastoja. Lisäksi osaan vähän laskeakin. Jos näillä taidoilla tulen jo lyhyillä selvittelyillä siihen tulokseen, että ilmastomme näyttää lopettaneen lämpenemisen, mutta kansantalous imee yhä enemmän varoja olemattoman lämpenemisen torjuntaan, alan epäillä politiikkaa ja sen takana olevia ilmastotieteellisiä totuuksia. Tuohon johtopäätökseen pääsen helposti ilman ainuttakaan julkaistua tutkimusta ilmakehän dynamiikasta.

      Poista
    3. Antero Järvinen on biologi ja eläintieteen dosentti. Hän toimii Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman esimiehenä. Järvisen tutkimusala on kaukana ilmatieteestä käsittäen lähinnä biologisia ja lintutieteellisiä tutkimuksia. Näin Järvinen edustaa samaa maallikkotason ilmastonmuutosmielipiteen muodostajaa kuin kaikenmaailman mikkojärviset ja boriswinterhaltterit yms. harrastelijat Järvisen julkaisutoiminnasta saa tietoja täältä: http://www.helsinki.fi/kilpis/tutkimus/julkaisut.htm ja täältä. Tutkimukset ovat alallaan varmasti arvostettuja, mutta niillä ei mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa.

      Poista
    4. Anonyymille 2.4. klo 13:10

      Tämän blogin kommenttiosuudessa ei keskustella kirjoittajista. Eikä keskusteluosuutta ole varattu vain klimatologeille.

      Professori Järvisellä on takuuvarmasti sellaista tietoa, josta on hyötyä arvioidessamme mm. erilaisten ilmastoskenaarioiden toteutumista ja yleensäkin ilmaston vaikutusta luontoon. Klimatologeillahan ei esimerkiksi tuohon jälkimmäiseen ole ole ainakaan biologin kompetenssia.

      Tulen jatkossa poistamaan kommentit, joiden pääasiallinen sisältö keskittyy joko blogikirjoituksen kirjoittajan tai kommentoijan henkilöön.

      Poista
    5. Kiitos Mikko siitä, että linjaat keskustelua. Se takaa tien korkeatasoiseen keskusteluun. On vältettävä esimerkiksi Tiede.fi-foorumeilla käytävää jonnin joutavaa jahnaamista, joka johtaa ei-mihinkään!

      Poista
    6. Kyllä selkeä linja on tarpeen. Ehkä panen tästä asiasta muutaman virkkeen tuonne sivun yläosaan.

      Minulla on ollut hyvin vähän huonotapaisia kommentoijia. Siksi olen voinut pitää kommentointiosuuden avoimena ja ilman ennakkomoderointia. Kommentteja olen joutunut joskus poistamaan. Tänään poistin yhden, mutta edellisestä kerrasta onkin jo kuukausia. Toivottavasti näin voidaan toimia jatkossakin.

      Poista
  6. Jotenkin vähän haiskahtaa blogitrolli Tomi Paanaselta nämä anonyymin kommentit.

    VastaaPoista
  7. On aika turhaa ja turhauttavaa vastata täysin asiasta sivuun meneviin kommentteihin varsinkin jos ne heitetään nimettöminä. Yritän kuitenkin. En ole esiintynyt klimatologian tai tietokonemallien asiantuntijana. Olen luonnontutkija ja perehtynyt aika hyvin tilastotieteeseen. Olen pelkästään esittänyt luonnosta kerättyjen pitkäaikaisten havaintosarjojen tuloksia. Osa niistä on omakohtaisesti kerättyjä 40 vuoden ajalta. Nämä ns. fenologiset ym. ilmiöt ovat aina olleet oleellinen osa ilmastokeskustelua. Ne siis vastaavat luonnon todellisuutta eivätkä ole mielipiteitä. Faktoihin perustuen olen myös toivonut, että Suomessa pohdittaisiin erilaisia selviytymisvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Mielestäni ihan kohtuullinen toivomus. Erityisesti toivon, että kävisimme reilua keskustelua asioista ja faktoista emmekä solvaisi tosiamme ja esittäisi argumentteja jotka eivät liity asiaan (kuten vetäytyminen auktoriteettien taakse). Antero Järvinen

    VastaaPoista
  8. Kyl tuo Paanaselta vaikuttaa tuo anonyymi. En ole kohdannut tässä blogiskenessä muihin, jotka viljelevät jatkuvasti samaan epäpätevyyteen perustuvaa adhomia. Paanasen mielestä muut kuin tietokonemallintajat eivät ole päteviä osallistumaan keskusteluun. Se on aina hänen viimeisin oljenkortensa, joka näemmä nykyisin tulee jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

    Tyypillistä Paanaselle on, että esiinnyttyään aluksi anona hän ilmestyy kohta palstalle meuhkaamaan ettei ole kyseinen ano :)

    VastaaPoista
  9. Kasvien kevätfenologiasta - kukinnoista ja lehteenpuhkeamisista - on meillä kerätty pitkiä ja kattavia aikasarjoja, tuloksia on myös perusteellisesti dokumentoitu referoiduissa sarjoissa eivätkä havainnot perustu mihinkään huussin ikkunasta tiirailuun.

    Tässä eräs julkaisu:

    The time series of flowering and leaf bud burst of boreal trees (1846-2005) support the direct temperature observations of climatic warming

    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192308002530

    Siinä sitä on ilmastorealismia kerrakseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielenkiintoisesta linkistä! Tuossa alempana näyttääkin jo olevan vanhempien tutkijoiden kommentteja. Ilmastomme siis onneksi on ainakin hetkeksi toipunut pikkujääkaudesta jo 1930-luvulla. Tätä lämpenemistä tuskin kukaan kiistää varsinkaan, kun luonto sen on rekisteröinyt.

      Poista
  10. Jep, pikku jääkaudesta on toivuttu!

    VastaaPoista
  11. no onhan tuossa aika pieni nousu 1960-2000 vain 0,1-0,2 astetta
    ja 160 vuodessa maalis-toukokuissa 0,2 astetta eli aika vähän

    Kysehän on viime 17 vuoden tapahtumista jolloin ei ole lämmennyt enää joten ei oikein hyvä ollu tuo sun esitys, sorry

    VastaaPoista
  12. Erittäin mielenkiintoinen tutkimus! Aikaistuminen näyttää tapahtuneen pääasiassa jo ennen vuotta 1930. Yllättävän vähän sen jälkeen. Antero

    VastaaPoista
  13. http://thinkprogress.org/climate/2013/03/31/1800251/must-read-arctic-sea-ice-death-spiral-and-cold-weather/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaan linkistä. Tosin sillä on vain heikko yhteys tämän kirjoituksen aiheeseen. Olen kirjoittanut tuon linkin aiheestakin, joten ehkä kannattaisi kommentoida niiden yhteydessä.

      Lisäksi toivoisin, että linkin esittäjä edes muutamalla virkeellä esittelisi linkkinsä ja sen yhteyden kirjoitukseen. Joskus saatan näihin pelkkiin linkkeihinkin kyllästyä niin paljon, että ne lentävät suoraan roskikseen. Mutta jääköön tämän kerran.

      Poista
    2. Jep joo väärääb paikkaan meni, sori. Tuossa nyt siis käsitellään merijään määrän ja kylmien talvien välistä yhteyttä tutkimuksiin perustuen. Ei ole tieteen viimeinen sana mutta jotain osviittaa noista saa.

      Poista
  14. Kiitos linkistä! Tällaiset asialliset kirjoitukset ovat hyviä, koska niistä syntyy asiallista keskustelua. Pikaisella lukemisella syntyi muutama ajatus: Miten ”kuolemankierre” voi syntyä, kun Arktisen talvijään määrä ei ole ollut tänä talvena mitenkään poikkeava? Miksi ilmiötä ei ole ”havaittu” aikaisempina talvina, jolloin on ollut vielä vähemmän jäätä? Jos kerran pohjoisen pallonpuoliskon poikkeuksellisen kylmä sää johtuu Arktisen jään vähyydestä, niin torjuisiko jään jatkuva väheneminen ilmaston katastrofaalista lämpenemistä jatkossakin? Ovatko klimatologit sitä mieltä, että syy siihen, että maapallon ilmasto ei ole lämmennyt 17 vuoteen, on jään vähyys? Antero

    VastaaPoista
  15. Artisen talvijään määrähän on poikkeavan matala, määrän mittahan on tilavuus. Talvisen merijään PINTA-ALA ei sen sijaan ole tänä vuonna kovin poikkeava mutta merijäästä on entistä suurempi osa suhteellisen ohutta yksivuotista jäätä, joka sulaa kesällä nopeammin.

    Länsi-Grönlannissa ja Koillis-Kanadassa on ollut poikkeuksellisen lämmintä samalla kun Euroopassa on ollut kylmää. Keskilämpötila on iis sama kuin ennenkin.

    VastaaPoista
  16. Näinhän ne ilmamassat liikkuvat ja ilmasto vaihtelee luonnollisesti: jos jossakin on kylmää, niin toisaalla on lämmintä (ja päin vastoin). "Poikkeuksellisen" lämpimistä tai kylmistä sääilmiöistä ei kannata pitää likaa meteliä. Kuten hyvin kirjoitit, on hyvä muistaa, että "keskilämpötila on siis sama kuin ennenkin". Antero

    VastaaPoista
  17. No jos Euroopassa kylmien talvien (kuten tämä nykyinen) todennököisyys kolminkertaistuu merijäiden takia (kuten jotkut tutkijat esittävät), on kyseessä aikamoinen muutos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistelen Petteri Taalaksen kertoneen joskus viime vuosikymmenellä, että klimatologia ja vissiin koko muukin tiedeyhteisö on varma siitä, että talvet lämpenevät ja lumiset talvet ovat jatkossa harvinaista herkkua. Eikö tiedeyhteisö siis tiennyt, että se olikin puuttuva jääpala jossain, joka säätää talviamme? Eikö tiede olekaan varma tästä ilmastonmuutoksesta?

      Poista
    2. En tiedä onko väittänyt, sen sijaan on kerrottu että ilmastomallit eivät vielä sovellu paikallisen ilmaston ennustamiseen. On sääli jos kansa on saanut tästä sen käsityksen että tutkijoiden mielestä koko maapallo lämpenee tasaisesti eli esim. Suomi hyötyy.

      Poista
    3. Löytyihän se: ”Luminen talvi on tulevaisuuden Suomessa harvinaista herkkua. Välimeren alueen kuivuminen on iso ongelma ja maatalous on vaikeuksissa jo nyt”, summaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Lähde: http://www.tekniikkatalous.fi/incoming/luminen+talvi+on+kohta+harvinainen/a36509

      Poista
  18. Antarktiksellla merijää laajenee, koska jäätikön alaiset sulamisvedet viilentävät pintavettä, jolloin se jäätyy helpommin. Tämä johtuu ilmastonmuutoksesta, kertoo BBC.

    VastaaPoista
  19. Tällaista Nature-tiedekin on: ”thought to be caused”, ”expected”, “may limit”, “the possibility remains”, jne. Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni lisäys: Eikö tässäkin tapauksessa kannattaisi lähteä liikkeelle yksinkertaisimmasta ja luonnollisesta selityksestä: Antarktiksen jään määrä on pysynyt jokseenkin ennallaan tai hieman kasvanut, koska Antarktiksen lämpötilakin on pysynyt jokseenkin ennallaan tai hieman viilentynyt (katso http://www.climate4you.com/). Vertaa ns. säästäväisyyden periaate (Occamin partaveitsi; katso http://fi.wikipedia.org/wiki/Occamin_partaveitsi). Antero

      Poista
  20. Linkitän tämän vuoden 2007 etelä-afrikkalaisten tutkijoiden (Alexander et al) hyvin mielenkiintoisen artikkelin. Heidän tehtävänään oli selvittää sateisuuden muutoksia maansa vesivarojen käytön suunnittelun helpottamiseksi. Heidän tulostensa mukaan aurinkokunnan massakeskipisteen heilahtelu on kytköksissä sademääriin.

    Sinänsä hauskaa, että tämän ruotsalaistutkimuksen mukaan nykyiset ilmastomallit eivät kyenneet laskemaan edes Kiinan sademääriä oikein.

    VastaaPoista