Vihreiden huono päivä Euroopassa

Ostaisitko tältä mieheltä ilmastopolitiikan?

Euroopan ja Suomen vihreille tämä päivä (22.1.2014) saattoi olla huono. Nyrkkeilytermein ilmaistuna tilannetta voisi kuvata seuraavasti. Tuli pahasti iskuja alavartaloon ja kylkiin, mikä heikentää hapenottokykyä. Pari pahaa iskua päähänkin aiheuttaa sumentumista ajattelussa. Katsotaanpa, mistä on kysymys. Kommenttini ovat perinteisesti normaalitekstinä ja Suomen Vihreiden (rp) ennakkohälytys alla sisennettynä ja kursiivilla. Lihavoinnit ovat kirjoittajan.

Euroopan komissio julkaisee huomenna esityksensä vuoden 2030 ilmastotavoitteista. Viime vuosina Euroopan ilmastopolitiikka on polkenut paikallaan: hiilen hinta päästökaupassa on laskenut investointien kannalta liian alas, ja muu maailma on yhä pontevammin panostanut vähäpäästöisiin ratkaisuihin. EU uhkaa jäädä jälkeen vihreän talouden ja kestävän kasvun rakentamisessa. Samalla ilmastonmuutoksen tehokas torjunta edellyttää nopeita toimia. 

Tosiasiassa muu maailma - aivan erityisesti Kiina ja Intia - on panostanut kivihiilen käyttöön energiatuotannossa, koska se on kehitysmaille halvin ja nopein keino sähköistymiseen.

Ilmasto toki on ollut jatkuvassa muutoksessa miljardien vuosien ajan. Miksi tuo muutos nyt pitäisi torjua? Voisiko Vihreät kertoa, paljonko ilmasto on lämmennyt viimeisen 17 vuoden aikana? No? Siis 0 astetta? Miksi nollaa pitäisi torjua? 

EU-maiden talouden menestyksen ja työpaikkojen kannalta on tärkeää, että esitys on riittävän kunnianhimoinen. Yhtä lailla kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta EU:n esitys on kriittinen, jotta ilmastonmuutos voidaan kaikkien maiden yhteisillä toimilla yhä rajoittaa alle kahteen asteeseen. 

EU-alue on menettänyt ilmastopoliittisista syistä miljoonia työpaikkoja kasvavalla hiilienergialla toimiviin kehittyviin talouksiin. Suomen menetykset lienevät noin 100 000 teollista työpaikkaa. Tarvitaanko tuohon kehitykseen vielä lisää kunnianhimoa? Paljonko ovat CO2-päästöt pienentyneet, kun Suomen puhtainta teollisuutta on siirretty likaisimpien kiinalaisten ja intialaisten hoidettavaksi?

Edelleen toivoisin kantaa 17 vuoden lämpenemättömyyteen. Tai oikeastaan tuo lämpenemättömyys voi olla pidempääkin. Fennoskandian niemimaalla sitä nimittäin ei ole nähty yli 24 vuoteen.

Ennakkotietojen perusteella komissio asettaa aikaisempaa keskeisempään asemaan yleisen päästövähennystavoitteen. Yleisen päästövähennystavoitteen on oltava ilmastotieteen kannalta riittävän kunnianhimoisella tasolla, mikä on myös Suomen hallituksen kanta. 

Kauniisti on ilmaistu se, että komissio heittää roskakoriin mm. uusiutuvan energian lisäämisvaatimuksen. Ilmastotieteen kannattaisi kohtapuoliin selittää vakuuttavasti 17 vuoden lämpenemättömyys. Muuten joku muu asia alkaa lämmetä Suomen politiikassa, ja se ei tiedä hyvää ilmastotutkimuksen nykyjohdolle ja vihreälle liikkeelle.

Ison-Britannian hallitus teetti asiantuntijoilla laskelman, että 50 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 1990 verrattuna olisi EU:n suhteellisen ja kustannustehokkaan osuuden mukainen maailman päästöjen vähentämisestä. Ilmastotieteen kannalta vähintään 50-60 prosentin päästövähennystavoite olisi uskottava ja loisi hiilelle riittävästi hintaa päästökaupassa.

Valitettavasti tuo Sternin raportti, jota tosiaan ei voi paljoakaan laskelmaa kummemmaksi kutsua, ei ole tästä maailmasta. Pelkästään Kiina aikoo lisätä kivihiilen käyttöä seuraavan 16 vuoden aikana enemmän, kuin Yhdysvallat, Eurooppa, Venäjä ja Japani sitä tällä hetkellä käyttävät. Hiilidioksidipäästöt siis kasvaisivat vaikka kaikki länsimaat lopettaisivat kaikkien fossiilisten polttoaineiden käytön ja taantuisivat. Tämä kehitys muuten laskisi hiilen hintaa todella paljon.

Julkilausutun luvun lisäksi olennaista on se mitä kyseinen luku on "syönyt": jos EU-maiden kehitysmaissa toteuttamat ilmastotoimet ja niistä saatavat päästöyksiköt luetaan EU:n hyväksi, on sillä jopa yli viiden prosenttiyksikön vaikutus tavoitteen todelliseen kunnianhimoon. 

Että jos muutamme kehitysmaiden ihmisten pellot metsiksi tai omiksi energiapelloiksemme, saamme anteeksi muutaman prosentin vähennyksen? Tai patoamme heidän koskensa ja rakennamme sinne tekoaltaita? Tai uskottelemme heille, että he rikastuvat kannattamattomalla tuulivoimalla? Kaikki ovat niitä ratkaisuja, joita Vihreät ovat vastustaneet Suomessa ja Euroopassa. Te olette syömässä suomalaisten työpaikkojen lisäksi kehitysmaiden köyhien mahdollisuuden nousuun.

Päästövähennystavoitteen lisäksi keskeistä on päästökaupan rakenteen parantaminen sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden asema.

Löpötilöpöti, mutta kaksi viimeistä sanaa tunnistin. Niiden suhteen voisin tehdä teidän kanssa yhteistyötä.

Päästökaupan hinta on valunut niin alas, että vähäpäästöiseen teknologiaan ei Euroopassa kannata investoida. Fortumin kaltaiset energiayhtiöt ovat vaatineet korjausta tilanteeseen, joka uhkaa jättää Eurooppaa jälkeen muusta maailmasta uuden teknologian käyttöönotossa ja energiahuoltovarmuuden toteuttamisessa. Siksi esityksessä on ratkaistava päästökaupan rakenteen ongelmat ja nykyisen ylijäämän hintavakautta heikentävä vaikutus. Hiilelle on saatava riittävä hinta, jotta esimerkiksi kivihiilen sijaan kannattaa ottaa ja kehittää kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja käyttöön heti - tästä saadaan pohjaa myös kasvuyrityksille vientiin.

Suomenkielellä ja kansantajuisesti tuo tarkoittaa sitä, että tuuli- ja aurinkovoima eivät pärjää hintakilpailussa. Se ei kyllä ole tullut yllätyksenä - ehkä vihreitä lukuun ottamatta - kenellekään. Siis Fortumkin vaatimassa lisää syöttötariffeja? Prkl, haiden ruuaksi yhtiön johto, jos sellaista vaativat!

Miksihän vihreät vastustavat mm. kotimaisen turpeen käyttöä? Tuota uusiutuvaa luonnonvaraahan muodostuu joka vuosi Suomeen enemmän kuin me sitä nykyisin käytämme. Metsätkin taitavat kasvaa nykyisin nopeammin ilmakehän kasvaneen CO2-pitoisuuden ansiosta?

Uusiutuvan energian kannalta on tärkeää, että sitä koskevia tavoitteita ei hylätä jäämällä pelkän päästövähennystavoitteen varaan. EU:n komissio on arvioinut, että kustannustehokkaampaa on jatkaa myös uusiutuvan energian tavoitetta ainakin jossain muodossa. Myös energiatehokkuutta pitäisi jatkossakin edistää EU:n laajuisilla ratkaisuilla: energiatehokkuus on usein kustannustehokkain ja ympäristön kannalta kestävin tapa vähentää päästöjä.

Pelkkä päästövähennystavoite voi johtaa kustannustehottomaan lukkiutumiseen välivaiheen ratkaisuihin: maakaasulla tai ydinvoimalla voidaan korvata kivihiiltä, mutta jos nojataan liikaa niihin, eurooppalaisen teollisuuden kestävän kasvun kannalta välttämätön puhtaan teknologian käyttöönotto viivästyy ja vuoden 2030 jälkeiset tarvittavat päästövähennykset muuttuvat paljon vaikeammiksi toteuttaa. Silloin ne tehtäisiin muiden valtioiden yritysten kehittämällä teknologialla.

Pelkkä päästövähennystavoite sieltä on tulossa - onneksemme. Kaksi muuta osaa vihreästä agendasta - siis sitovat tavoitteet ns. uusiutuvien osuudesta ja energiatehokkuudesta - katoaa. Kivihiili ja maakaasu tulevat olemaan Euroopankin kivijalat energiateollisuudessa, kunnes joku tulevaisuuden teknologia joskus markkinaehtoisesti korvaa. No hyvä on, ydinvoiman osuus varmaan voi kasvaa. Oleellista on se, että voimme itse päättää ainakin energian tuotantotavoista ja myös kulutustasostamme.

Mikään ei osoita, että jo nyt energiateollisuudessaan edistynyt Eurooppa olisi jäämässä jälkeen energia-asioissa, ellei sellaiseksi lueta vihreiden jarrutusta nykyaikaisten poraustekniikoiden käyttöönottamiseksi mm. maakaasun osalta. Eurooppalaisen maakaasun kasvava käyttö paitsi vähentäisi riippuvuuttamme Venäjästä ja Lähi-idästä raaka-ainetoimittajina myös vähentäisi merkittävästi CO2-päästöjä odotellessamme oikeasti markkinaehtoisesti kannattavia uusia energian tuotantomuotoja. 

Kaikilta mailta edellytetään seuraavan vuoden kuluessa esityksiä omista riittävistä toimistaan vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. 

Jaa, vai edellytetään esityksiä. No ehkä niitä pikemminkin toivotaan. Minä esittäisin ensimmäiseksi kysymyksen, miksi ilmasto on useimpien lämpöaikasarjojen mukaan viilentynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Seuraavaksi esittäisin kysymyksen, miksi keisarilla ei ole vaatteita. Suomi olisi juuri sellainen sopivan pieni maa tuon jälkimmäisen kysymyksen tekemiseen.

Ilman mittavia päästövähennyksiä ilmastonmuutoksen aiheuttamat, koko ajan kasvavat kustannukset sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä ja ruokaturvan heikentyessä uhkaavat koko talousjärjestelmäämme ja ihmisten hyvinvointia. Sen sijaan vähäpäästöinen teknologia on jo olemassa, valtioiden tehtävä on vaan varmistaa, että se taloudellisten kannustimien avulla mahdollista ottaa nopeasti käyttöön eri kehitysasteiden maissa.

Anteeksi nyt vaan, mutta edes hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, mukaan sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä ei ole merkkejä. Ruokaturvakaan ei ole heikentynyt, ellei sellaiseksi katsota vihreän liikkeen halua muuttaa viljelyksiä energiapelloiksi. Miksi pitää valehdella kansalle?

Jos vähäpäästöistä uutta energiateknologiaa on olemassa, antaa sen tulla markkinoille reiluilla ehdoilla ja vapaasti kilpailemaan. Minä en vastusta tuulivoimaa, jos se korvaa luonnolle silppuamansa linnut ja lepakot, korvaa ihmisille melu- ja maisemahaitat sekä tuottaa sähköä kilpailukykyiseen hintaan. Nuo taloudelliset kannustimet eivät kuulu markkinatalouteen. Ne tarkoittavat suomeksi verojen ja maksujen korotuksia. Siksi ne eivät voi olla maailman pohjoisimman ja energiaintensiivisimmän kansan etu.

Minua eivät Vihreiden väittämät vakuuttaneet. Ymmärrän pettymyksen, mutta en ymmärrä syytä valehteluun.

PS. Kari K Arvolalla on mielenkiintoinen juttu samasta asiasta - joskin hieman eri näkökulmasta - täällä.