keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Lohdutusta Raimo Sailaksen painajaiseen



Raimo Sailas. Kuva Wikipedia

Entinen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas näkee painajaisia, joita hän on päättänyt purkaa julkisesti Helsingin Sanomien kolumnistina. Sailaksen huolena on se, että nykyiset ekonomistit eivät näytä ottavan paljon rummutettua katastrofaalista ihmisperäistä ilmastonmuutosta riittävän vakavasti. Katsotaanpa, mitä Sailas on painajaisissaan nähnyt. Koetan omilla kommenteillani vähän lievittää niitä. Sailaksen kolumni "Uhkapeli maapallon tulevaisuudella kovenee" on kappaleittain sisennettynä ja kursiivilla, minun kommenttini normaalitekstillä.

Tulevat sukupolvet ihmettelevät, kuinka piittaamattomasti ja saamattomasti nykyinen sukupolvi suhtautui ihmiskunnan tulevaisuutta vakavasti uhkaavaan ilmastonmuutokseen. Vaikka ilmaston lämpeneminen oli aivan ilmeisesti riistäytymässä käsistä katastrofaalisine seurauksineen, ei välttämätöntä globaalia sitoutumista ja kansainvälistä yhteistyötä saatu millään aikaan.

Vai on Sailas ryhtynyt jo futurologiksikin? Ei siinä mitään, kaikkea saa toki yrittää. Tulevien sukupolvien suhtautuminen parin viimeisen vuosikymmenen ilmastohypetykseen riippuu varmaankin noiden sukupolvien aikaisista muutoksista ilmastossa. Niitähän me emme ennalta tiedä. Ihmettelyn aiheina voivat olla mahdolliseen lämpenemiseen suhtautumisen lisäksi ne käsittämättömät rahamäärät, joita mahdollisesti olemattoman lämpenemisen torjuntaan on joissakin maissa käytetty.

Jo vuonna 1970 YK:n pääsihteeri U Thant varoitti ilmaston lämpenemisen ympäristöuhkista. Vuonna 1988 perustettu hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti ensimmäisen raporttinsa vuonna 1990. Siinä todettiin, että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu tulee pysäyttää.
Vuonna 1992 allekirjoitettiin Rio de Janeirossa ilmastosopimus. Sen jälkeisissä kansainvälisissä kokouksissa on riittänyt puhetta, mutta tulokset ovat jääneet kehnoiksi.

Fennoskandian todellinen lämpötilakehitys sinisellä
1970-luvulla ihmisiä peloteltiin ilmaston viilenemisellä ja sen myötä alkavalla uudella jääkaudella. Mutta sitten vuoden 1988 on ollut paljon puhetta ilmaston lämpenemisestä. Enimmäkseen kyse on todellakin ollut puheesta, sillä ilmasto ei ole kovin hyvin noudattanut puhujien ennusteita. Nimittäin Fennoskandian alue ei ole lämmennyt lainkaan sitten vuoden 1989, eikä globaali keskilämpötilakaan ole noussut sitten vuoden 1997 huhtikuun. Joten pääosana tuosta 25 vuodesta, jolloin ihmisperäistä ilmaston lämpenemistä on erilaisilla sopimuksilla ja niiden mukaisilla aneilla yritetty torjua, ilmasto ei ole lämmennyt. Ei kai se niin kovin huono tulos ole?

Viime syksynä Varsovassa pidetty kokous oli suuri pettymys. Monet suuret päästäjämaat – Kiina, Japani, Australia ja Kanada – ilmoittivat purkavansa aiempia sitoumuksiaan ja toimiaan. Outoa oli sekin. että isäntämaa Puola vaihtoi ympäristöministerinsä kesken kokouksen.

Joillekin se varmasti oli pettymys. Mutta minusta se näytti selvästi lähivuosien ilmastopolitiikan kansainvälisen suunnan. Lisää Varsovan oudosta kokouksesta täällä.

Kokousmyllyn pyöriessä tyhjää tieteellinen näyttö ilmaston lämpenemisestä ja ihmisen toiminnan osuudesta siihen on vahvistunut. IPCC:n viime syyskuussa Tukholmassa julkistama erittäin perusteellinen raportti ei juuri jätä epäilyksille sijaa.

Luottamus kasvaa vaikka lämpötila laskee
Nyt Sailas on jättänyt kotitehtävät tekemättä. IPCC:n raportin poliittisille päättäjille tarkoitetussa yhteenvedossa toki väitetään varmuuden lisääntyneen, vaan kukaan ei ole kyennyt selvittämään, miten tuo uskon vahvistuminen on mitattu. Tilanne tuntuu jopa aika koomiselta, sillä varmuus ihmisen syyllisyydestä on kasvanut sitä suuremmaksi, mitä pidempään lämpötila on polkenut paikoillaan (viereisessä kuvassa IPCC:n luottamuksen muutos globaalin HadCRUT-lämpöaikasarjaan suhteutettuna), ja mitä kauemmaksi todellisuudesta erilaiset ilmastomallinnukset ovat harhautuneet. Minusta on aivan loogista, että luottamus nykyiseen ilmastoparadigmaan horjuu yhä enemmän, kuten monien Sailaksen mainitsemien valtioiden ilmastopolitiikan muutokset osoittavat.

Tavoitteena on ollut, että maapallon keskilämpötilan nousu voitaisiin rajoittaa kahteen celsiusasteeseen. On yhä ilmeisempää, että tavoitetta ei saavuteta. Tämä avaa painajaismaisia näkymiä ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuudelle jo tämän vuosisadan aikana.

Niin, tuo kahden asteen raja on erikoinen, sillä sen tieteellinen pohja on vähintäänkin outo ellei peräti olematon.
Kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvuaan, eikä käännettä ole näkyvissä. Talouskasvu on lisännyt kivihiilen käyttöä Kiinassa ja Intiassa, ja energiapoliittisten päätösten seurauksena kivihiiltä käytetään nyt enemmän myös Saksassa, Japanissa ja jopa Suomessa.

Tuo kaikki on totta, ja siitä huolimatta ilmasto ei ole lämmennyt yli 17 vuoteen. Onkohan Sailas pohtinut tuota asiaa?

Päästöjen kasvua kiihdyttää myös yllättävän nopeasti Yhdysvalloissa kasvanut liuskekaasu- ja öljyvarantojen hyödyntäminen. Näitä fossiilisten polttoaineiden varantoja on myös esimerkiksi Kiinassa, ja tuskin mikään estää niiden käyttöönottoa tulevina vuosikymmeninä.

USA:n energiatuotannon CO2-päästöjen muutos.
Yhdysvalloissa liuskekaasun käytön lisääntyminen on kääntänyt ainakin energiatuotannon hiilidioksidipäästöt laskusuuntaan. Näin väittää maan energiavirasto EIA, jonka kuva suhteellisesta muutoksesta on vieressä. Miksihän Sailas väittää päinvastaista?

Ilmastopoliittista keskustelua käytiin pitkään ensisijaisesti luonnontieteilijöiden ja ympäristöihmisten kesken. Ilmaston lämpenemisen taloudelliset vaikutukset ja sen jarruttamisesta aiheutuvat kustannukset tulivat kunnolla mukaan vasta vuonna 2006 julkaistussa Sternin raportissa. Sen valmisteli Britannian hallituksen toimeksiannosta professori Nicholas Stern, jolla oli takanaan vaikuttava ura muun muassa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja Maailmanpankin pääekonomistina.

Sailas esittelee Sternin raporttia, kuin se olisi jonkinlainen auktoriteetti. Niinhän ei ole. Sternin raporttia on kritisoitu rajusti siitä, että siinä oikeastaan mikään ei ole kohdallaan. Esimerkiksi yksi maailman johtavista ympäristöekonomisteista, Sussexin yliopiston taloustieteen professori Richard Tol, summaa Sternin raportin ansiot selkeästi: "Tuloksena oli raportti, jonka virheet ovat systemaattisia ja viittaavat ideologiseen kieroutumaan. Raportin akateeminen arvo on nolla." Ehkä Sailaksen kannattaisi päivittää tietonsa tältäkin osin?

Ekonomistina Stern sanoo kiinnittäneensä huomiota ennen kaikkea siihen, kuinka suuria ilmastonmuutoksen riskit ja tuhot voivat olla ihmisille kaikkialla maailmassa. Hän korostaa siksi kiireellisten ja vahvojen toimenpiteiden sekä kansainvälisen yhteistyön tarvetta. Stern näkee, että meneillään on uhkapeli ihmiskunnan tulevaisuudesta.

Sternin raportti sai laajaa kansainvälistä huomiota ja kiitosta. Stern jatkoi työtään ilmastonmuutoksen problematiikan parissa ja keskittyi luonnostelemaan kansainvälistä sopimusta, jolla ongelma saataisiin hallintaan. Tässä tarkoituksessa hän tapasi suuren joukon maailman johtavia poliitikkoja ja toimi yhteistyössä laajan ja arvovaltaisen tiedemiesjoukon kanssa.

Suosittelen Sailakselle ihan vilpittömästi tutustumista Sternin raportin kritiikkiin. Jo pikaisella tutustumisella selviää, että kiitoksiakin tuli joiltakin piireiltä, mutta kritiikki on kaikesta huolimatta murskaavaa. 

Sternin kirja The Global Deal ilmestyi vuonna 2009. Siinä Stern kertoo olevansa yhä vakuuttuneempi ilmaston lämpenemisestä ja sen valtavista riskeistä. Hänen mukaansa maapallon keskilämpötila nousee jopa viisi astetta 50 prosentin todennäköisyydellä.

Huuhhuh! Näillä pakkasilla olisi mukavaa nähdä se ensimmäisen täyden asteen lämpeneminen.

Sternin toisen raportin julkistamisesta on kulunut jo viisi vuotta. On masentavaa, miten vähän on edetty hänen viitoittamaansa suuntaan, vaikka näyttö ilmastonmuutoksen riskien valtavuudesta on vain vahvistunut.

Eipä se näytä vahvistuneen ainakaan maailman johtavien ekonomistien keskuudessa, jos tätä ihmiskunnan tuloskorttia on uskominen. Sen mukaan mahdollisella ilmaston lämpenemisellä olisi ainakin vuoteen 2050 mennessä positiivinen vaikutus globaaliin talouteen, joskin vuodesta 2070 alkaen nettovaikutus voisi kääntyä negatiiviseksi. Jos ilmasto ei suostukaan lämpenemään tähän asti poikkeuksetta pieleen ennustaneiden ilmastomallien mukaisesti, jäämme tietysti rajusti tappiolle. Silloinhan ne kymmenet tai sadat biljoonat, jotka olemme panneet vähäiseksi tai olemattomaksi osoittautuneen lämpenemisen torjuntaan osoittautuvat maailman suurimmaksi virheinvestoinniksi.

Vuosina 2007–2008 kärjistynyt finanssikriisi yllätti ylimielisyyteen taipuvaisen ekonomistikunnan housut kintuissa. Vielä massiivisempi munaus on kypsymässä. Talouspoliittista analyysiä tehdään ikään kuin ilmastonmuutosta ei olisi olemassakaan. Suhdanne-ennusteiden pikku erot tuntuvat kiinnostavan enemmän.

Ilmastonmuutos on marginaalinen ongelma?
Kyllä ilmastonmuutos on ollut olemassa jo usean miljardin vuoden ajan. Mutta Sailaskin voisi tutkiskella lämpöaikasarjoja ja kertoa, mistä alkaen lämpeneminen on ollut tauolla. Ymmärrän ekonomistien suhtautumista ilmastonmuutokseen Sailasta paremmin, sillä heidän arvioidensa mukaan monet muut asiat (katso viereinen kuva em. tuloskortista) vaikuttavat ihmiskunnan hyvinvointiin tulevina vuosikymmeninä paljon enemmän. Nimittäin lähes olemattomaan tai vähäiseen asiaan hurjasti investoiva ekonomisti on aika pian entinen ekonomisti. Asiahan on päinvastoin ilmastotutkimuksen puolella, jossa 100 vuoden päähän projisoitu katastrofi tuottaa moninkertaisesti tutkimusrahaa ja töitä tässä ja nyt.

Sailaksella näyttää olevan täysi usko IPCC:n poliittisiin papereihin, ja hänen kritiikkinsä kohdistuu ekonomistien uskon vähäisyyteen. Uskon asioista siis on kysymys. Siksi olen pettynyt aiemmin arvostamani Raimo Sailaksen lähdekritiikin puutokseen ja argumenttien löyhyyteen. Olen varma siitä, että lukemalla asiasta lisää painajaiset muuttuisivat vähemmän ahdistaviksi. Taivas nimittäin ei ole putoamassa niskaamme.

29 kommenttia:

  1. Alla oleva aihepiiriin liittyvä linkki tiedoksenne. Tervetuloa! Antero

    http://www.helsinki.fi/henvi/societalinteraction/seminarseries_spring2014.htm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voitko kertoa tarkemmin tai luettelonomaisesti, mitä aiheita käsittelet arktisten havaintojen alla?

      Poista
    2. Hei Mikko,
      Esitelmän tekeminen on vielä vähän vaiheessa (viikko aikaa!), mutta tässä jotakin:

      Otsikko: Observations from the Arctic – science: Facts only, hardly any fiction (opinions, scenarios, models)

      Käsittelen pääasiassa jäätä, lämpötilaa ja fenologiaa vanhojen (eivät löydy netistä) ja uusien tutkimusten valossa.

      Parhain terveisin, Antero

      Poista
    3. No tuossahan oli neljä sanaa, joista minä pidän: Facts, jää, lämpötila ja fenologia. Taidanpa tulla oppimaan :-)

      Poista
    4. Ei kai satu samaan aikaan kun Ilmatieteen laitoksen lobbaama
      ilmastotilaisuus, kun en millään kerkeä kahteen paikkaan samaan aikaan?

      http://ilmatieteenlaitos.fi/ajankohtaista/1469289

      Ilkka

      Poista
    5. Saanen lisätä että FMI,n mainostaman tilaisuuden toisen päivän
      avaa Kasper Platten IPCC edustajana.

      Henkilö joka on todistanut hiilidioksidipitoisuuden olevan nyt ennennäkemättömät 800 000 vuoteen, ja pitoisuuden nousevan 100 kertaa nopeammin kuin viimeisten 20 000 vuoden aikana..

      Et' silviisii.

      http://www.technologyacademy.fi/fi/speaker/kasper-plattner-climate-change-highlights-of-the-latest-ipcc-assessment-report/

      Ilkka

      Poista
  2. Mitä Sailakseen tulee tuo palauttaa esiin miten vähällä järjellä meitä hallitaan.

    Taannoin uutisoitiiin että Sailaksen seuraaja joutuu astumaan
    isoihin saappaisiin, aloituksen valossa kuvailisin että olisi tarvittu kenkälusikkaa vaikka seuraajan jalka olisi ollut 45 siro.

    Oli miten oli, Sailas on jälkijunassa jollei ilmastoMikkelin juna männyt jo.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös periaatteena pitänyt olla näkemyksiä koskeva debatti eikä henkilön arvointi? Minustakin Sailas on tässä liikkeellä löysin ja väärin perustein, mutta omalla alallaan ollut monesti myös tiennäyttäjä. Menee tylsäksi jos varman - ja vastakkaisen - totuuden löytäneet suomivat toisiaan ilman asia-argumentteja.

      Poista
    2. Juuri näin eli pelataan faktoilla vaikka houkutusta muuhunkin ehkä olisi!

      Antero

      Poista
    3. No ainakin paljastui että artikkeli jonka alle Sailas on laittanut nimensä,
      ei ole nykytieteen tasalla havainnoissa.

      Tämä ristiriita ihmetyttää, eli mistä se johtuu?
      Lisäpäätelmiä voimme tehdä Sailaksen seuraavasta vieraskynästä,
      eli "mistäpäin nyt tuulee".

      Suomennettuna, onko hän tietämätön aiheesta,
      vai onko hänellä "the case"?

      Näin se selviää.

      Ilkka

      Poista
    4. Se on tietysti pohdinnan aihe kuka jutun on oikeasti kirjoittanut. Antero

      Poista
    5. Ihan koko tiedon spektriä tuon Sailaksen jutun kirjoittaja ei ymmärrä. Mutta reilua on tulla kaapista ulos. Senhän Sailas teki ilmastoasioiden osalta.

      Poista
    6. Ihmetyttää miksi nimi on alla, kun virheet ovat niin helposti todennettavissa.

      Pitää siis kysyä "ihanko itte kirjoitit, ja hyväksyitkö lopullisen version allekirjoituksellasi".

      Ei kai kukaan julkisesti nolaa ittiään jos on avustajia ja oikolukijoita käytettävissään.

      Ilkka

      Poista
  3. Aussit ovat tajunneet, että Luontoäiti (natural variability) lopettaa IPCC:n juhlat (ihmisen ”syyllisyyden varmuuden” eli 95 prosentin hatusta vedon). Media on ongelma meillä ja muuallakin.

    http://joannenova.com.au/2014/01/newman-says-the-party-is-over-for-the-ipcc/

    http://joannenova.com.au/2013/12/skeptical-view-makes-australian-front-page-climate-madness-dishonesty-fraud-deception-lies-and-exploition-says-maurice-newman/

    http://jonova.s3.amazonaws.com/artwork/logo-fun/the-media-magnifying-glass-ipcc-a-250.gif

    Jenkkilässä kuunnellaan asiantuntijoita (ei Sailaksen kaltaisia painajaisunien näkijöitä ja tulevaisuuden ”ennustajaeukkoja”).

    Pitkän linjan ilmastotutkija, professori Judith Curry on mukana USA:n senaatin ilmasto-paneelissa kuultavana.

    http://www.epw.senate.gov/public/index.cfm?FuseAction=Hearings.Hearing&Hearing_ID=e07101a7-0715-7690-b6e9-c39e56a3b468

    http://judithcurry.com/2014/01/13/forthcoming-senate-epw-hearing-on-presidents-climate-action-plan/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää oli niin ihme juttu, että aloin etsimään motiivia Sailaksen moiselle möläytykselle, onhan se puhunut joskus jotain järkevääkin.

      Halusiko hesari nostaa profiiliaan Sailaksen kautta, vai oliko
      sailaksella hinku päästä HS kerhoon, minkä pääsymaksu on
      noudattaa "the case" tiedoituslinjaa.

      No hällä väliä, vieraskynä osion kirjoittajakunnan taso ei ole noussut.

      Ilkka

      Poista
  4. Jotenkin en olisi Sailakselta moista odottanut. Asiasta kolmanteen; Huomasiko kukaan kun Kymmenen uutisten loppukevennyksessä(!) 14.1-14 Hollantilaisprofessori Arno Pronk totesi ilmastonmuutoksesta: "To be honest, I think it's bullshit"? Oli piristävää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alla linkki tuohon uutiseen. Antero

      http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ennatyssuuren-jaakupolin-rakennustyot-etenevat-juuassa/2753740

      Poista
    2. Olipa selkeästi tiivistetty hollantilaisprofessorilta. Mahtoiko kommentin jäänti kevennykseen olla työtapaturma Maikkarin leikkaajilta?

      Poista
  5. Olen yhteiskuntatieteilijä - suotakoon se minulle anteeksi - joten olen aina suhtautunut ihailevasti ja arvostavasti nk. kovien tieteiden edustajiin. Minua hämmentää valtavasti se, miten kovien tieteiden edustajat voivat olla niin erimielisiä ilmastonmuutoksesta. Lämpeneekö maapallon ilmasto vai ei? Ei voi olla näin vaikeaa tiedemiehille, joilla on fysiikka hallussa ja supertietokoneet ja satelliitit käytössään.

    Miten me olemme päätyneet tilanteeseen, jossa ekonomisti ottaa kantaa poliittiseen päätöksentekoon käyttämällä ilmastotieteilijöiden argumentteja? Seuraavaksi varmaan sosiologi pohtii painovoiman merkitystä väestökehitykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeitä kysymyksiä! Yksinkertainen vastaus: kaikkeen tieteeseen kuuluu erimielisyys (kriittisyys), mutta ns, ilmastotieteen erityisongelma on, että se on läpeensä politisoitunut ja "ekonomisoitunut". Tieteellisen "totuuden" tavoittelun on korvannut vallan ja rahan tavoittelu. Antero

      Poista
    2. Ehkä R. Sailas haluaa poliitikoksi? Ensimmäinen kolumni vaikutti sellaiselta.

      Poista
    3. Saat anteeksi.

      Pelkästään erimielisyyden havainnointi pitäisi kertoa siitä, että "science is settled" on puppua. Käsittääkseni tämä on asiantila ns. tuoreilla tieteenaloilla, olkoonkin ne tässä tapauksessa peräti luonnontieteitä. Kautta historian meillä on ollut isompi joukko väärässä olleita tiedemiehiä, kuin oikeassa olleita. Sopii toivoa, että nämä oikeassa olevat lopulta määrittävät ilmastotieteen asiantilan, kun "science is settled". On se totuus sitten mikä tahansa. Juuri nyt ei vaikuta näin olevan. Toivokaamme, että ilmastoeinstein ilmestyy meille pian.

      Puolueeton

      Poista
    4. Kaikki omalla paikallaan, mutta nyt on jo käynyt niin että sosiologit
      ja tulevaisuusvisionäärit ovat valitsemassa tulevaisuuden teknisiä ratkaisuja jolloin on seurauksena mielipuolisia korvavaloprojekteja sekä yli 100% hyötysuhteella toimivia häkäpönttöjä.

      Jos siellä olisi jokunen insinööri katsomassa päälle, ehkä rahoitusta lipsahtaisi johonkin uuteen ja hyödylliseen, mutta jos ohjenuorana on Himas tutkimus niin huonolta näyttää.

      Ilkka

      Poista
  6. Hieno analyysi asiasta. Harmi vain että tämän blogin lukijakunta on pieni. Mutta toisaalta ajan kanssa mielipide muuttuu kun luvattua katastrofia ei tulekkaan.

    PhD.Tech

    VastaaPoista
  7. Tapani on tarkastella asioita myös "toistpuoltjokkee" eli kuinka erilaisen
    kuvan saa sieltä, toivottavasti kukaan ei närkästy?

    Näyttää Sailas tulleen "oman elämänsä sankariksi" kun Hesaria ja Sailasta käytetään todisteena ilmastonmuutoksesta, johtuen HS artikkelista jonka
    alla on Sailaksen nimi.

    Minun palapelini palikat aiheesta on niin sekaisin etten ole vielä kyennyt muodostamaan kuviota aiheesta, vaikka olen hätähinen mies.

    Tai sitten median sisäiset toimintatavat olivat Sailakselle vieraita, minkä
    näemme kohta, siinä, allekirjoittaako lausumansa uudestaan.

    http://inagist.com/all/423047805129617408/

    Ilkka

    VastaaPoista
  8. Sailas on eläkkeellä joten hän voi sanoa mitä haluaa. Hän ei enää päätä mistään. Yleisesti ottaen olen kummastellut sitä miksi tietyt virkamiehet ovat usein esillä medioissa ja heidän kannanotot saavat paljon huomiota. Tämä antaa virkamiehelle mahdollisuuden ajaa omaa agendaa mikä alkaa muistuttaa politikointia. Virkamiehet ovat toimeenpanovaltaa totetuttavia työntekijöitä joiden toimenkuvaan ei kuulu politikointi.

    Valtiosihteerinä ollessaan Sailas vaati tiukkaa taloudenpitoa. Olisin olettanut Sailaksen ja valtiovarainministeriön olevan tympeissään siitä miten paljon rahaa on poltettu ja poltetaan siihen että saataisiin säädettyä ilmasto-oloja halutunlaiseksi. Noille rahoille olisi muitakin ottajia. Miksei Sailas kysynyt vaikka niin että olisko halvempaa sopeutua siihen jos sääolot muuttuvat kuin torjua muuttumista? Eikö Sailas tiennyt sitä että jos Suomessa olisi lämpimämpää, niin silloin lämmityslaskut halpenevat ja maatalouden kasvukausi pitenee?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikea uskoa tuotakaan, ehkä hän tietämättään käveli media-ansaan.

      Eihän Esa Härmäläkään tunnollisena virkamiehenä tee muuta kuin
      toteuttaa esimiestensä unelmia, tosin lyömällä laskelmat pöytään,
      ilmeenkään värähtämättä.

      Enemmin olen huolissani FMI,n virkamiehistä jotka politikoivat,
      median avustuksella, vaikkei se kuulu heidän virkaansa.

      Esimerkkinä tunnollisesta virkamiestoiminnasta kerronkin teille esimerkin.
      Korvenperän Matti katsoi Lapinlahden asemalta ensimmäisen kerran
      junanraiteita ja totesi raiteiden lähenevän toisiaan kauemmaksi katsottaessa.

      Tieteellinen selitys moiselle oli perspekttiivi, minkä VR kiisti koska
      VR,llä ei saa olla perspektiiviä, vaan kiskot on naulattu millilleen.

      Ilkka

      Poista
  9. Ehkä blogia seurataan tarkasti? Ainakin Aamulehti tänään 17.1.2014 huomioi ensimmäisellä aukeamallaan Sailaksen kirjoituksen: lämpenemistä ei ole tapahtunut enää vuosiin. Ensimmäinen kerta kun huomasin Aamulehdessä ilmastorehellisyyttä.

    VastaaPoista
  10. No mutta onhan TS ennenkin syyllistynyt mediarikokseen
    julkaistessaam jopa Jyrki Kauppisen mittauksista CO2 merkityksestä
    kokemusperäisesti mittaamalla.

    http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2176

    Kauppa Lopo eli Ilkka

    VastaaPoista