lauantai 25. tammikuuta 2014

Vaimon kiinnostuksesta kasvihuonekaasuihin


Kuva 1

Vaimoni, joka on suhtautunut lähinnä huvittuneen tai kärsivällisen hyväntahtoisesti ilmastoharrastukseeni, yllätti minut muutama päivä sitten. Kun lämpötilat hänen harmikseen reilu viikko sitten sitten laskivat täällä lähes 20 asteella, tuli keskusteluun taas kasvihuoneilmiö. Vaimo epäili siinä olevan jotain vikaa.

Minä tietysti kaivoin esille sääkartat ja muutaman tilaston Suomen säävaihteluista selittääkseni tilannetta. Yritin kertoa, että sää vaihtelee paljon, eikä tällä seuraavan parin viikon tai jopa maaliskuuhun yltävällä pakkasjaksolla ole juurikaan tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Menemättä syvemmälle monitahoisesti polveilleen keskustelun yksityiskohtiin vaimoni halusi jossain vaiheessa selvityksen ilmakehän koostumuksesta ja aivan erityisesti noiden pettureiksi luokittelemiensa kasvihuonekaasujen osuudesta siinä. No, minunhan oli pakko tehdä asiasta kuvat, jotka nyt jaan tässä bloggauksessa.

Kuvassa 1 on kaasukehämme keskimääräinen koostumus (kuvat suurenevat niitä klikkaamalla). Sen merkittävimmät aineet, typpi, happi ja argon, eivät ole normaaliolomuodoissaan ns. kasvihuonekaasuja. Ne siis eivät absorboi infrapunasäteilyä. Tuossa kuvassa kolmanneksi näkyvä vesihöyry on ylivoimaisesti merkittävin syy siihen kasvihuoneilmiöön, joka osaltaan (mutta siis vain osaltaan) pitää planeettamme pinnan sopivan lämpöisenä sille elämälle, joka täällä on satojen miljoonien vuosien aikana kehittynyt. Vesihöyryn määrä ilmakehässä vaihtelee melko paljon paikasta, vuorokaudenajasta ja vuodenajasta riippuen. Jotkut pitävät sen määrän vaihtelua tai veden kiertokulkua yleensäkin sellaisena termostaattina, joka lopulta on pitänyt maapallon pintalämpötilan melko vakaana. 

Kuva 2
Koska ensimmäisestä kuvasta on vaikea erottaa ilmakehän muita kasvihuonekaasuja, suurensin ne kuvaan 2 (lihavoituna kuvassa 1). Nuo kolmi- tai useampiatomiset kaasumolekyylit kykenevät absorboimaan maapallon pinnalta lähtevää infrapunasäteilyä ja säteilemään sitä edelleen kaikkiin suuntiin. Vesihöyry tietysti sopivissa olosuhteissa myös tiivistyy pilviksi - siis pienenpieniksi nesteenä esiintyviksi vesipisaroiksi - millä on isohko vaikutus auringon lyhytaaltoisen säteilyn pääsyyn maan pinnalle tai sen heijastumiseen takaisin avaruuteen suoraan pilvikerroksesta. Pilvien muodostuminen ja esiintyvyyshän ovat niitä asioita, joista ilmastotutkijat eivät tiedä vielä oikeastaan mitään kovin varmaa. No, kovasti niitä koetetaan arvailla. 

Tuohon veden kiertokulun arvaamattomaan vaihteluun niin ilmakehässä, merissä kuin mantereillakin ovat kaikki ilmasto- ja säämallinnukset tainneet kapsahtaa. Sen uskottava mallintaminen kun ei ole toistaiseksi onnistunut kuin enintään 10 päivän päähän paikallisesti ja globaalisti vielä lyhyemmille jaksoille. Myös metaanipitoisuus voi vaihdella paljon paikasta ja vuodenajasta riippuen, mutta siitäkin tiedetään kovin vähän.
Kuva 3
Muut kasvihuonekaasut ovat ilmakehässä säteilyominaisuuksiltaan helpompia laskettavia, mutta niiden määrä on kovin vähäinen verrattuna vesihöyryyn. Siksipä suurensin niiden osuuden kuvaan 3. Siitä näkyy selvästi, että hiilidioksidi on pitoisuudeltaan heti vesihöyryn jälkeen merkittävin kasvihuonekaasu. Hiilidioksidipitoisuuden väitettyä kasvua punaisella viivalla merkitsemältäni 1800-luvun tasolta nykytasolleenhan väitetään keskeiseksi syyksi ilmaston lämpenemiselle, jota tosin ei ole globaalisti nähty sitten kevään 1997 tai Fennoskandian osalta sitten 1989.

Kuva 4
Viime aikoina klimatologit ovat alkaneet epäillä myös hiilidioksidia harvinaisempien kasvihuonekaasujen - siis metaanin, typpioksiduulin, otsonin ja CFC-yhdisteiden - pitoisuuksien muutoksien osuutta ilmastonmuutokseen tai sen muuttumattomuuteen. Nämä on suurennettu kuvaan 4. Tämä johtuu kolmesta asiasta. Ensinnäkin niiden tutkimiseen saa nykyisin helposti tutkimusrahaa, kun tutkimusesitykseen kirjoittaa sanan ilmastonmuutos. Toiseksi niiden tutkiminen on helppoa verrattuna vahvimman kasvihuonekaasun, veden, kiertokulun tutkimiseen. Kolmanneksi jatkotutkimuksiin saa rahaa, kun primääritutkimuksen tuloksissa kertoo, ettei voi olla varma kaasun syyttömyydestä ilmastonmuutokseen. Tämä sama taitaa päteä myös ns. hiukkastutkijoihin, joiden tutkimusrahoituksen osalta Suomi saattaa olla maailmanennätyksen haltija.

En väitä, ettei kasvihuonekaasuja tai ilmakehän hiukkasia pitäisi tutkia. Päinvastoin! Mutta minusta kannattaisi aloittaa ymmärryksen yritys merkittävimmästä kasvihuonekaasusta, joka on vesihöyry. Sen tutkimuksen alennustila tulee esiin, kun klimatologit usein unohtavat mainita sen kasvihuonekaasujen luettelossa. No, ehkä syynä on se, että ihmiskunnan syyllisyyttä sen vaihteluun on niin vaikeaa todistaa? Silloin maailmanloppua ennustamalla on vaikeaa saada myöskään tutkimusrahaa.

Oheiset graafit saattavat olla vaikealukuisia vanhemmille ihmisille, jollainen minäkin olen. Siksi annan vielä allegorian kasvihuonekaasuista helpommin ymmärrettävässä muodossa. Kuvitellaanpa Suomen väestön (noin 5,6 miljoonaa) olevan ilmakehä. Silloin meistä olisi vesihöyryä noin 112 000 henkeä, hiilidioksidia 2200, metaania 10, typpioksiduulia melkein kaksi, otsonia yhden ihmisen jalka ja CFC-yhdisteitä sen saman ihmisen sormenpää. "Onko Sinusta outoa, että vain noista reilusta 2200:sta ja siitä jalasta sekä sormenpäästä ollaan kiinnostuneita", kysyin vaimoltani? Vastaus oli murskaava: "Mikko, sinä lausut arviointisi pihvien suola- tai pippuripitoisuudesta, joiden vaihtelu kokonaisuudesta edustanee samaa suuruusluokkaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden vaihtelun kanssa. Mikään muu ei kiinnosta." Hmmm… hävisin argumentoinnin. Löytyisikö lukijoilta apuja parempiin analogioihin?

PS. Minä en enää jaksa vaimon kanssa paljoa keskustella ilmakehän säteilystä tai lämpöfysiikasta. Mutta ehkä Kari jaksaa täällä ja Risto sekä täällä että täällä.

25 kommenttia:

  1. Nyt ollaan asian ytimessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm... en ole aivan varma ytimestä, mutta kyllähän noiden keskimääräisten tosiasiaden tietämys ilmakehästä helpottaisi kokonaisuuden ymmärtämistä. Useimmat eivät niitä tiedä.

      Poista
  2. Uskaltaudun kommentoimaan ensimmäistä kertaa. Älä kivitä, kun poikkean aiheesta. Sillä teen aasinsillan otsonin mainitsemisesta otsonikatoon. Se oli minun lapsuudessani sellainen uhka, että pelkäsin nukahtamista. Edelleen huolettaa valtavat aukot otsonikerroksessa. Osaatko kertoa miksi niistä ei olla ainakaan julkisesti enää huolissaan? Entä pnko vaimosi huolissaan otsonikadosta? Vai onko niitä pelottavia ammottavia aukkoja maapallon suojakilvessä enää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Merja

      Täällä ei kivitetä ketään. Olen yrittänyt tuonne sivun alimmaksi kirjoittaa sellaiset säännöt. Etkä nyt niin hirveän paljoa edes poikkea aiheesta, sillä otsoni, jota suhteellisesti eniten on ilmakehän ylemmissä kerroksissa, on kasvihuonekaasu.

      En ole maailman huippuekspertti otsoniasioissa, mutta viime aikoina tieteellisistä julkaisuista lukemani perusteella kerron, että
      stratosfäärin (siis ilmakehä noin 10-50 kilometrin korkeudessa, jossa liki 90% ilmakehän otsonista sijaitsee) otsonipitoisuus ei ole jatkanut laskuaan sitten 1990-luvun puolivälin jälkeen. Pientä tuon otsonikerroksen toipumistakin on havaittu. Johtuuko otsonikerroksenkin vaihtelu luonnollisista syistä vai CFC-yhdisteiden käytön kiellosta, jää myöhempien aikojen nähtäväksi, sillä emme tiedä paljoa otsonin historiallisesta vaihtelusta stratosfäärissä.

      Vaimoni ei pelkää otsonikatoa, eikä muitakaan taivaalta tulevia asioita. Minä olin enemmän huolissani viime vuosien lumikuormista, mutta katon uusimisen jälkeen nekin huolet ovat ohi.

      Poista
    2. Otsomikysymyksesi on kovin mielenkiintoinen, ja yhä erittäin ajankohtainen koska alamme saamaan kohta uudenlaisia otsoniaukko/UV alaarmeja jotka näkyvät erilaisina sään ääri-ilmiöinä siellä ja täällä, mistä vielä tänään näyte.

      Yleensäottaen voimme pitää otsoonialaarmia kenraaliharjoituksena tähän nykyiseen CO2 kauhuun, onnistuneena sellaisena koska sen tuloksena syntyi ns. Montrealin sopimus kalliine sitovine velvoitteineen
      teollistuneille länsimaille.

      Nämä sen jälkeiset Kioto sun muut sopimukset ovat vain Montrealin sopimuksen jatkoa.

      Mediassa annetaan ymmärtää otsonikadon palautumisen olevan ko. sopimuksen ansiota vaikka koko otsonikato on osoitettu tieteelliseksi petokseksi, ja otsoniaukon pienenemisen ja laajenemisen mekanismit on nykytiede selvittänyt.

      http://www.mitosyfraudes.org/Ingles/Crista.html

      PS. Kiva että on toistakin sukupuolta palstalla, kun tää välillä tuntuu kovin miehiseltä, eli siinä mielessä yksipuoliselta.

      Ilkka

      Poista
    3. Lisään lupaamani tämän päivän otonipelon lietsonnan.

      Onnistunevatko yhtä hyvin kuin edellisellä kerralla lietsonnassaan, yritystä ei tule puuttumaan?

      Pyydänkin Merjalta asantuntijalausuntoa, eli miten hän kokee seuraavan uutisen joka on kovin arvovaltaiselta taholta lukuisine viitteineen, että tiedettähän sen on oltava, vai onko?

      Muistan nimittäin itse kokeneeni joku 8 vuotiaana samanlaista pelkoa
      Kuuban kriisin aikaan kun senajan medioista (HS, TV) tuli tuutin täydeltä ydinsotaa, enkä ollut silloin perehtynyt lainkaan maailmanpolitiikkaan, eli tilanne oli täysin mielikuvitukseni varassa.

      http://www.nature.com/ngeo/journal/v6/n11/full/ngeo1968.html?WT.ec_id=NGEO-201311

      Ilkka

      Poista
    4. Yritin perehtyä uutiseen. Vaikka kotikieleni onkin englanti, niin uutisen lähteiden sisällön ymmärtäminen oli vaikeaa, sillä yksi lause sisälsi 37 sanaa. Unohdin jo alun, kun pääsin lauseen loppuun.

      Tällaiset "ehkäpä-mahdollisesti" -uutiset eivät vie yöuniani.

      Poista
    5. Piti vielä kysymäni, että onko otsoniaukot ilmakehälle ihan luonnollinen asia vai yksin huonojen jääkaappien ja hiuslakkapullojen aiheuttama tila? Kuinka pitkään otsoniaukkoja on tutkittu?

      Poista
    6. Ei kun, Mikkohan jo ylläolevaan oikeastaan vastasi. Eli arvailuksi menee sen lapsuuteni suurimman pelon kanssa. Erittäin vastuuntunnotonta aikuisilta pelotella lapsia tuolla tavalla.

      Samaa saa sanoa nykytiedemiehistä. Aikuisten pelottelu on harmittomampaa kun osaavat hallita tunteitaan, mutta se että nykykersatkin pelkää tulevaisuutta näiden arvailujen takia, on anteeksiantamatonta.

      Poista
    7. Asia on selvitetty aika monelta kantilla linkissäni olevassa artikkelissa.

      Siintä saa käsyksen ettei ihmisellä ole sen enempää tekemistä minkään
      otsoniaukon kanssa kuin revontulienkaan, eikä aukko ole edes aukko muualla huin otsoni hypetyksessä.

      Mitä varsinaiseen kysymykseesi tulee, voisi sitä vähempääkin kysyä,
      kun mitä tarkoittaa kuinka pitkään?

      Paikallisia ja satunnaisia mittauksia on olemassa 1940 luvulta, ja riittävää dataa päätelmien tekoon otsoni"aukon" dynamiikasta vuodelta 2012 lähtien, tietysti vain omasta mielestäni.

      Aihe on suomessa kovin arkaluonteinen koska Petteri Taalas on ansainnut kannuksensa otsonitulevaisuutta mallintamalla aiempien
      Kioto sopimukseen johtaneiden mallien tuloksista, ja sitä arkaluonteisemmaksi tulee kun suomi satelliitista tulee sellaista otsonidataa joka kertakaikkiaan kumoaa aiemmat otsonioletukset ja mallinnukset.

      Sen vuoksi emme olekkaan kuulleet menestystarinaa media-aplodien
      läiskeessä, vaan Taalas selostaa jotain kieli solmussa merten klorofylleistä joidenkin paikallislehtien ilmoitusosiossa.

      http://www.nasa.gov/mission_pages/NPP/news/one-year.html#.UuTPvfvktkg

      Ilkka

      Poista
    8. Ilkka wrote: "Siintä saa käsyksen ettei ihmisellä ole sen enempää tekemistä minkään
      otsoniaukon kanssa kuin revontulienkaan, eikä aukko ole edes aukko muualla huin otsoni hypetyksessä."

      Oh-hoh! En osannut ymmärtää artikkelia sitten yhtään. Lainattua tekstin sisältöä en löytänyt artikkelista edes viidennellä lukukerralla. Liian vaikeita sanoja. Ymmärrys riitti vain luulemaan, että otsoniaukko aiheuttaa kuumia kelejä Afrikan kesiin.

      Poista
    9. Yläilmakehässä on otsonia, koska UV-säteily muodostaa sitä. Voimakas säteily kuluu happimolekyylien sidoksen rikkomiseen, jonka jälkeen irralliset happiradikaalit liittyvät toiseen happimolekyyliin muodostaen kolmiatomisen otsonimolekyylin. UV-säteily hajoittaa myös otsonia. KOKO ilmakehä ottaa osaa UV-säteilyn vaimenemiseen, josta osoituksena on helpommin saatava rusketus vuoristoissa.

      Poista
    10. Tuossa selväkielinen kuvaus (kolmannella kotimaisella) aiheesta, ja osin hauskakin "tiilet eivät kellu", kun tuntuu kiinnostuvan.

      Nyt on vain niin että ihmisen aiheuttama otsonikato on otettu maassamme valtiolliseksi opinkappaleeksi, sitä opetetaan kouluissa lapsille malliesimerkkinä mm. kansainvälisten ilmastosopimusten hyödyllisyydesta sekä muuta pajunköyttä.

      Nythän on niin että otsonikato on todistettu tieteelliseksi petokseksi,
      mitä ei haluta hyväksyä, joten ngelma muhii yhä keskuudessamme
      jopa jatkuen eräänlaisena kylmäainesekoiluna.

      Nyt juuri Suomessakin otsonikauhun aiheuttamana ollaan astuttamassa kolmas kylmäkonesukupolvi remmiin kun huomattiin että
      ilmakehää tuhoavaa freoniksi kutsuttua kylmäainetta korvaamaan luotu kalliimpi, mutta kylläkin patentoitu kylmäaine myös freoni, onkin mitä vaarallisin kasvihuonekaasu, Kioto sopimuksen purkautumisesta huolimatta, Suomenkin kaikki kylmäkoneet on määräaikaan mennessä korvattava uusilla kylmäkoneilla jotka käyttävät kylmäaineenaan kaikkein pahinta kylmäainetta eli CO2,hta eli täysin tarpeeton otsonifarssi jatkaa omaa elämäänsä täysin tosiasioista piittaamatta koska valhe on syöpynyt byrokratian ja hallinnon rattaisiin.

      Tämä johtuu siintä että tilintekoa kämmäyksestä ei koskaan tehty, ja
      on pelättävissä että AGW huijauksen suhteen käy samoin, eli vaikka
      AGW uskonto onkin sortumassa silmiemme edessä, sen synnyttämät rakenteet jäävät elämään, jos tiliä ei tehdä, eli kaikkien sallitaan säilyttää kasvonsa.

      http://www.ourcivilisation.com/ozone/king.htm

      Ilkka

      Poista
  3. hah ja hah. meillä emännän kanssa ilmastoasioista ei juuri uskalla enää keskustella..
    vesihöyry on sopivasti esillä s. goddardin blogissa tyyliin:
    T’S THE WATER VAPOR STUPID and not the CO2. siis ir astronomi siinä kertoo alansa suhtautumisesta hiilidioksiidiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En uskalla keskustella aiheesta kenenkään kanssa. Järjestään minut tuomitaan maailmanpetturiksi ja aivopestyksi luonnontuhoajaksi. Ja jostain syystä ilmastosta puhuminen kääntyy kysymyksiin, miksi tahdon, että delffiinit tapetaan ja meret saastutetaan. Siinä on argumentointi sillä tasolla, että jauhot on suussa.

      Sen sijaan jaan tätä blogia somessa.

      Poista
  4. Mikollehan kuuluisi tiedonjulkistuspalkinto kaikesta tästä vaivannäöstään. Pahoin pelkään, ettei sitä tule, mutta emmehän eläkään täydellisessä maailmassa.

    Vaikka vaikutuskertoimia lisäämällä eräiden kaasujen painoarvoa saakin kohotettua, niin kiinnitän huomiota erääseen ilmastotieteilijöiden säännöllisesti esittämään vähättelyyn veden osalta, joka vähättely on enemmin hämäystä kuin mitään tiedettä. Ja se vähättely on vesimolekyylin viipymäaika ilmakehässä, joka arvo on kuulemma muutamia päiviä verrattuna hiilidioksidin satoihin vuosiin.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuonekaasu
    Jonkin keinotekoisen vierasaineen (kuten noiden freonien) osalta viipymäajalla olisi todellista merkitystä uhka-arviossakin, mutta varsinkin veden kohdalla se on täysin merkityksetön. Vai uskooko joku, että vesi voi loppua ilmakehästä muutaman päivän päästä? Sehän tapahtuisi vain siinä tapauksessa, että kaikki meret, järvet jne. kuivattaisiin. Ja tuo kuivuri pitäisi ensin esitellä. Sitten minäkin pelkäisin.

    Ilmastotieteen vähintäänkin kehnoa ennustekykyisyyttä (osuvuutta lähinnä kvalitatiivisella luokitteluasteikolla, vaikka luonnontiede "toimii" kvantitatiivisella suhdeasteikolla), tai syytä siihen, voitaneen etsiä juuri Mikon esittämästä suunnasta: vesi eri olomuodoissaan tekee ison osan siitä poikkeamasta, mikä maapallolla on säteilyfysiikan mustaan (tai albedon kera harmaaseen) kappaleeseen verrattuna.
    Eikä se ehkä ole länsimaisen elämänmuodon syytä, että olomuodonmuutokset (tässä mm. pilvien syntyminen) tapahtuvat vaikeasti ennustettavien metastabiilitilojenkin (ylikylläisyys yms.) kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paitsi vesihöyryn kierron nopeus, on muitakin vastaavia vedätyksiä:

      Metaanin väitetään olevan kymmeniä kertoja pahempi uhka ilmastolle kuin hiilidioksidin, vaikka sen absorptiokaistat ovat aivan väärissä paikoissa maan säteilyspektriin nähden.

      Hiilidioksidin lisääntymistä todistetaan ihmisperäiseksi (minulle asia on edelleen epäselvä) sillä perusteella, että fossiilisen hiilen isotoopin määrä on lisääntynyt. Toki se on lisääntynyt, kun sitä on poltettu, mutta kokonaispitoisuuden aiheuttajaa se ei todista.

      Vähän eri asiaa, mutta mainittakoon, että pilvien vaikutus ilmastomalleissa on edelleen Jokisen eväiden mallissa. Silti malleihin uskotaan kuin kultaiseen vasikkaan.

      Tapsa

      Poista
    2. Risto Jääskeläinen sanoi : "... kiinnitän huomiota erääseen ilmastotieteilijöiden säännöllisesti esittämään vähättelyyn veden osalta, joka vähättely on enemmin hämäystä kuin mitään tiedettä. Ja se vähättely on vesimolekyylin viipymäaika ilmakehässä, joka arvo on kuulemma muutamia päiviä verrattuna hiilidioksidin satoihin vuosiin."

      Tämä on todellä käsittämätöntä hämäystiedettä. Jos kerran veden vesihöyryn pitoisuus on huomattavan suuri jatkuvasti kaikkialla, ja sitä tulee jatkuvasti ilmaan, se mikä poistuu, niin mitä merkitystä muka on yksittäisen vesimolekyylin elinajalla ilmakehässä. Tässä syklissähän se, sen pitoisuus on jopa ikuinen.

      Ao. väite todellakin osoitta erinnäistenkin ilmastotieteiliöiden ajatusten perustan onttouden. Hyvä kun muistutit siitä pitkästä aikaa.

      Tere Vesa Tanskanen

      Poista
  5. toivottavasti p. taalas lukaisee tämän, vaikka hiukan epäilen:
    don’t need to keep my mouth shut anymore. Kept my mouth shut for 40 years, now I will tell you, not one single IR astronomer gives a rats arse about CO2. Just to let you know how stupid the global warming activists are, I’ve been to the south pole 3 times and even there, where the water vapor is under 0.2 mm precipitable, it’s still the H2O that is the main concern in our field and nobody even talks about CO2 because CO2 doesn’t absorb or radiate in the portion of the spectrum corresponding with earth’s surface temps of 220 to 320 K. Not at all.
    selvisiköhän ville niinistölle?
    niinistö uskoo tieteeseen ja tässä on sitten takana joukko huipputiedemiehiä.

    VastaaPoista
  6. Siis ketkä huipputiedemiehet?

    VastaaPoista
  7. Olen jonkin aikaa seurannut blokia mielenkiinnolla.

    Hämäräksi vaan on jäänyt – kun blokin pitäjä kirjoittaa jos ei nyt maailman niin ainakin Suomen paras asiantuntija alallaan – niin mikä on blokistin koulutus ilmastotieteissä. Mihin hänen mielipiteensä ja asiantuntija-arvionsa perustuvat? Perustuvatko ne alan tieteelliseen koulutukseen ja tietämykseen, vai kenties enemmän mutu-tuntumaan ja netistä luettuun sekä käännettyihin tietämyksiin?

    Olisi kiva tietää, mikä on blokistin tieteellinen tausta ja perehtyneisyys asioihin. Kiitos!

    Jos blokisti ei voi antaa selvää vastausta asiaan, niin siitä voi vetää johtopäätökset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo näin on. blogin kirjoittajasta en myöskään tiedä, mutta aika järkeviä kannanottoja kuitenkin löytyy ja hyvä että niitä jaksaa mikko kirjoitella.
      jos mietitään näitä muitakin ilmastoasiantuntijoita tasapuolisuuden vuoksi, niin miten sopisi kysyjälle
      oras tynkkynen, ilmastovastaava?!. ei mitään tieteellistä ilmastokoulutusta, mutta sujuavasti esiintyy ja puhuu "asijantuntijana".
      täältä viherpiireistä löytyy nippu täysin kouluttamattomia ilmastoasiantuntijoita joiden kannanotot näkyvät ja kuuluvat ja kukaan ei juuri kyseenalaistakuka puhuu ja millä perusteilla ja millä taustoilla.
      john holdren obaman ilmastoasiantuntija ennusteli vuosia sitten talvien häviävän johtuen ilmaston lämpenemisestä, nyt sama setä väittää kylmien talvien tulleen takaisin ja ehkä pahentuvat johtuen ilmaston lämpenemisestä? voidaanko tästä vetää johtopäätökset myös...

      Poista
    2. Elämä on kovaa nykyäänkin. Ennen maalla oli oleellinen taito erottaa jyvät ja akanat. Ja jyvistäkin se paras siemenvilja. Ym monenlaista erottelutaitoa, tietoa, tietämystä säilyttämistä ja kasvatusta.

      Ei oo totta, tässähän melkeen alkaa runolliseksi...apua...

      Mutta tämä blokisti on osannut erottaa sekä propagandan, ja ns tiedonvälityksen ja tieteen ja tietämyksen jyviä ja akanoita varsin mainiosti. Tekstit puhuvat puolestaan. Minä en piittää vaikka kaveri olisi vaikkapa joku hassu lehti-toimittaja, ilmatieteen professori tai jyväjemmari. Mutta silmää on ja älliä silmän takana.

      Kenties Sinäkin arvoisa Anonyymi, olet tuon huomannut. Ja yrität etsiä tajunnanräjäytykseen itsellesi pelastusta aukroriteettisuskosta. Kö?
      Tere Vesa Tanskanen


      Poista
  8. "Piti vielä kysymäni, että onko otsoniaukot ilmakehälle ihan luonnollinen asia vai yksin huonojen jääkaappien ja hiuslakkapullojen aiheuttama tila?"

    Maataloudesta aiemmin tuli 40 prosenttia, aseteollisuudesta 40 prosenttia, loput muusta CFC - ja muista kaasuyhdisteistä jotka tuhoaa otsonikerrosta. Eihän näistä deodorantti- ja muista hygieniapulloista tullut kuin muutama prosentti CFC - kaasuyhdisteiden kokonaispäästöistä. Otsonikerrosta tuhoavat CFC - kaasuyhdisteiden rajoitukset ovat olleet lähinnä kosmeettisia, esim. aseteollisuudessa joka on suurin tekijä CFC - yhdisteiden päästöissä, niiden osuuden vähentämisestä ei ole edes keskusteltu.

    Sitä olen ihmetelly, että päiväntasaajalla aurinko ei käy yhtään silmiin, mutta täällä pohjoisessa ei pysty katsomaan edes ilta-aurinkoa, että ei häikäisty totaalisesti. Otsoni kerros ohenee ensin napa-alueilta ja viimeiseksi päiväntasaajan korkeudelta. En keksi tähän heijastukseen muuta syytä, kuin että otsonikerros on napa-alueiden lähellä ohentunut merkittävästi viime vuosikymmeninä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta miksi kysyt toista kertaa, mutta tällä kertaa ilman naisellista nimimerkkiäsi,, "Merja".

      Ilkka

      Poista