torstai 25. helmikuuta 2016

Akateemista aikuisviihdettä merenpinnasta

Merenpinnan nousu on viime vuosina ollut välillä näyttävästikin esillä erilaisissa medioissa. Olen itse suhtautunut melko skeptisesti varsinkin sitä koskevien mallinnustutkimusten tuloksiin, jotka enimmäkseen ennustavat hurjaa nousua, joka aina alkaa kohtapuoliin.

Kuva 1: Jääkauden jälkeinen globaali merenpinnan nousu
En tietenkään kiistä merenpinnan nousua, mikä on ollut vallitseva trendi jo viimeisten 18 000 vuoden ajan, kuten viereinen kuva rekonstruoidusta merenpinnan muutoksesta todistaa. Hurjimmillaan nousuvauhti on ollut holoseenin alkuaikoina suuruusluokassa 15 millimetriä vuodessa, mutta viime vuosituhansina se on hidastunut suuruusluokkaan 1 mm/v (± 1 mm). Näin siis, kun nousua tarkastellaan vuosisatojen tai vuosituhansien aikajänteellä. Lyhyemmillä vuosikymmenten tai vuosien tarkastelujaksoilla toki saadaan esiin melkoista vaihtelua, sillä merenpinta välillä voi nousta voimakkaasti ja kohta laskea yhtä voimakkaasti.

Poliittinen ilmastonmuutostutkimus on koettanut todistaa merenpinnan nousun viime aikaista kiihtymistä, mikä olisi selvä merkki jostain huolestuttavasta. Samalla tuo kiihtyminen koetetaan sitoa ihmiskunnan toimintaan - lähinnä energiatuotannon aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kiistämätön kasvu aiheuttaisi muutoksia merenpinnan nousuvauhtiin, sen toki pitäisikin näkyä empiirisissä mittauksissa. Selvimmin sen pitäisi näkyä viimesten 30 vuoden aikana, jona aikana ihmiskunnan polttamista fossiilista polttoaineista kertynyt hiilidioksidimäärä edustaa lähes puolta koko päästömäärästä viimeisten 300 vuoden aikana.

Useat mediatalot uutisoivat jälleen kahdesta mallinnustutkimuksesta, joiden väitetään todistavan em. kytköksen. Mm. MTV3 kertoi asiasta otsikolla "Merenpinnat nousseet ennätysnopeasti – ja vauhti vain kiihtyy". Tuosta jutusta on alla pari kappaletta, joita ruodin jäljempänä.
Toinen tutkimuksista selvitti jo tapahtunutta meren pinnan vaihtelua. Sen mukaan merien pinta nousi viime vuosisadalla nopeimmin kolmeen vuosituhanteen, toteaa newjerseyläisen Rutgersin yliopiston tutkija Robert Kopp. 1900-luvulla meret nousivat 14 senttiä.
Nopeinta nousu on ollut Koppin mukaan viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Tutkijat päätyvät raportissaan siihen, että ilman ihmisen vaikutusta merien pinta olisi nykyistä alempana.
Kävin hakemassa ihan oikeita merenpinnan mittaustietoja - siis en mallinnuksia - PSMSL-palvelusta (Permanent Service for Mean Sea Level). Etsin sellaiset mittausasemat, joiden tulokset ulottuvat vähintään vuoteen 2013, ja joiden keskeytymätön mittaushistoria (>95%) on mahdollisimman pitkä - vähintään 50 vuotta. Valitettavasti tuollaisia asemia ei ole kovin paljoa, mutta löysin sellaisia kaikilta meriltä. Katsotaanpa, miten nuo asemat vastaavat tutkija Koppin väittämään.

Aloitin Pohjanmereltä ja koilliselta Atlantilta kolmella asemalla. Alla olevassa kuvassa on esitetty noiden asemien mittausten perusteella laskettu merenpinnan muutosvauhti (mm/vuosi) verrattuna vuosien 1985-2014 vauhtiin, jonka olen normalisoinut 0-tasolle. Kaikkien käyrien kukin piste edustaa siis 30 vuoden lineaarista trendiä vaaka-akselin arvopistettä edeltäviltä 30 vuodelta. Selvennän vielä kuvan alla asiaa.

Kuva 2

Esimerkiksi Maasluisin mustan kuvaajan korkein piste (1915) kertoo, että nousunopeus vuosina 1886-1915 oli noin 3 mm/v suurempaa verrattuna vuosien 1985-2014 vastaavaan. Kaikissa seuraavissakin kuvissa kuvaajien positiiviset arvot kertovat siis jaksoista, jolloin nousuvauhti oli nopeampaa verrattuna viimeiseen 30 vuoden jaksoon. Vastaavasti niinä aikoina, kun käyrä sukeltaa nollatason alapuolelle, vauhti on ollut hitaampaa, ja voisimme ehkä väittää tutkija Koppin lailla näkevämme nousuvauhdin kiihtymistä.

Kuvan 2 hollantilaiset asemat kertovat, että viimeisen noin 150 vuoden aikana merenpinnan nousuvauhti on ollut pääosin nopeampaa verrattuna viimeaikaiseen. Punainen Newlynin kuvaaja näyttäisi hieman kiihtyvää kehitystä, mutta mittaustarkkuuden rajoissa senkin mittama nousuvauhti vuosina 1940-1979 on samaa luokkaa viimeisten vuosikymmenten kanssa.

Katsotaan seuraavaksi, miten Atlantin länsirannalla on tapahtunut. Kaikki alla olevat graafit on laskettu samalla logiikalla kuin edellisessä kuvassa 2 oleva.

Kuva 3








Nykyistä nopeampaa nousu on ollut Portlandin ja Baltimoren mittausasemien mukaan 1920-luvulta 1960-luvulle. New Yorkissa ollaan nykyisin samassa nousuvauhdissa kuin 60 vuotta sitten.

Matkataan auringon mukana seuraavaksi Tyynenmeren itärannikolle.

Kuva 4


Kolme pisimpään toiminutta mittausasemaa väittävät, että merenpinta Pohjois-Amerikan länsirannikolla on lähes koko viime vuosisadan ajan noussut nopeammin kuin aivan viime aikoina. Missä se nousun kiihtyminen? Ehkä se löytyy Tyynenmeren länsiosista?

Kuva 5


Valitettavasti kovin pitkiä aikasarjoja ei tuolta alueelta löydy. Mutta sen paremmin alueen pohjois- kuin eteläosassa merenpinnan nousu on ollut menneisyydessä vauhdikkaampaa tai yhtä vauhdikasta nykyaikaan verrattuna.

Kuva 6


Intian valtameren molemmat asemat todistavat siitä, että viimeisten 30 vuoden aikana meri on noussut nopeammin verrattuna edelliseen vuosisataan. Vasta nyt tutkija Koppin kanta saa jonkinlaista tukea.


Otetaan vielä Jäämeri lyhyesti ja sitten kotoinen Itämeremme.

Kuva 7


Jäämerenkin sarjat ovat valitettavan lyhyitä, mutta en niistäkään selkeää nousun kiihtymistä löydä. Murmanskin käyrä näyttää hurjalta, sillä vaihtelut voivat pohjoisessa olla paikallisesti rajuja. Mutta merenpinnan muutos ei tosiasiassa ole sielläkään kovin dramaattista. Merenpinta nousi Murmanskissa aikana 1952 - 2014 peräti kuudella millimetrillä.

Suomi, Ruotsi ja Saksa ovat mitanneet merenpintaa tunnollisesti jo pitkään, ja niinpä edellisiin meriin verrattuna pienestä lähilätäköstämme on hyvin kattava merenpintatieto.

Kuva 8


Ei näy kiihtymistä täälläkään, vaikka valtamerillä noussut vesi toki olisi Tanskan salmien kautta tännekin päässyt. Wissmarissa merenpinta liikkui samaan tahtiin tai enemmän kuin nykyisin jo 1850-1880 ja muillakin asemilla 1900-luvun alkaessa.

Suhteellinen merenpintahan tosiasiassa laskee Itämeren pohjoisosissa, kuten alla oleva Helsingin mittausaseman kuvaaja todistaa. Sehän johtuu siitä, että jääkauden aikana painunut maankuori vähitelleen ponnahtaa ylöspäin alkuperäiseen muotoonsa, ja tuo maannousu on merenpinnan nousua nopeampaa.
Kuva 9


Jaoin Helsingin mittaustiedot 30 vuoden jaksoihin (viimeinen jakso vain 14 vuotta) ja laskin kunkin jakson lineaarisen trendin. Mitä pienempi trendi - siis mitä jyrkemmin trendiviiva osoittaa alaspäin - sitä hitaammin absoluuttinen merenpinta nousee. Nopeinta veden nousu on viimeisen noin 130 vuoden aikana ollut 1900-luvun lopussa, mutta ainakaan 2000-luvun alun mukaan kiihtyminen ei jäisi pysyväksi. No seuraavat 15 vuotta tuon sitten näyttävät.

Otin tuon Helsingin tarkemman kuvan sen vuoksi, kun olen odotellut myös suhteellisen merenpinnan kääntyvän nousuun hyvinkin pian. Ilmatieteen laitos nimittäin vajaat kolme vuotta sitten esitti mallinnustutkimuksesta johdettuna, että Suomenlahden pinta nousee mahdollisesti lähes metrillä seuraavan 85 vuoden aikana. Kun merenpinta on mittaushistorian aikana laskenut keskimäärin 2,3 mm/vuosi, sen siis pitäisi kääntyä reilun senttimetrin vuosittaiseen nousuun tuotapikaa. Se merkitsisi, että veden pitäisi täällä nousta noin 10 kertaa nopeammin kuin missään muualla maapallolla ja lähes yhtä nopeasti kuin kuvan 1 nopeimman nousun aikaan reilut 10 000 vuotta sitten. Ja uskokaa tai älkää, mutta tuon käsittämättömän ennusteen mukaan meillä laaditaan maakunta-, yleis- ja asemakaavoja rannikkoseuduille!

Bloggaus venähti jo turhan pitkäksi, joten aivan tiivistetysti yhteenveto ja tuomio tutkija Koppin väittämään nousun kiihtymisestä. Merenpinta on aiemmin noussut viimeaikaista nopeammin lähes kaikkien pitkään mitanneiden asemien mukaan. En myöskään näe noissa käyrissä tasaisesti kohonneen ilmakehän hiilidioksidin signaalia. Jälleen kerran on siis uutisoitu mallinnustutkimuksesta, jonka tuloksilla ei ole mitään yhteistä reaalimaailman kanssa. Akateemisesta aikuisviihteestä on siis kyse maikkarin uutisoinnissa.







22 kommenttia:

  1. Myös NOAAn arkistoista voi tarkastella noita merenpinnan nousutrendejä ja sellaista millin vuosiluokkaahan nuo näyttävät suunnilleen olevan. Jos maan nousu tai lasku eliminoidaan kuvasta pois, niin samaahan niiden kaikkien silloin pitäisikin näyttää. Tuossa pari pidempää sarjaa Ranskan ja Puolan rannikolta Brest, Swinoujscie.

    VastaaPoista
  2. Olisin kyllä mielelläni vilkaissut myös aboluuttisia muutosnopeuskäyriä. Olisiko tämä jollakin tavalla mahdollista? Vai täytyykö minun mennä kaivamaan datat itse?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin Koppilla on olemassa mitään absoluuttisia muutosnopeuskäyriä koska kyseinen aikuisviihde on puoliempiirisen mallinnuksen tuotos a'la Rahmstorf.

      "Abstract

      A semi-empirical relation is presented that connects global sea-level rise to global mean surface temperature. It is proposed that, for time scales relevant to anthropogenic warming, the rate of sea-level rise is roughly proportional to the magnitude of warming above the temperatures of the pre–Industrial Age. This holds to good approximation for temperature and sea-level changes during the 20th century, with a proportionality constant of 3.4 millimeters/year per °C. When applied to future warming scenarios of the Intergovernmental Panel on Climate Change, this relationship results in a projected sea-level rise in 2100 of 0.5 to 1.4 meters above the 1990 level."

      http://science.sciencemag.org/content/315/5810/368

      Ilkka


      Poista
    2. Mitä absoluuttista Turkkulaanen mahdat tarkoittaa? Jos haluat käppyrää absoluutisella asteikolla rannikkoon nähden, mikä on se asia, mikä paikallisia asukkaita kiinnostaa, niin täältähän näitä löytyy, kuten vaikka Wismarin tilastot, joista näkyy harvinaisen tasainen nousuvauhti, n. 1,5 mm/y.

      http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/8.php

      Jos sitten kaipaat absoluuttista nousua maapallon keskipisteeseen nähden, homma onkin sitten jo kimurantimpi.

      Poista
    3. Katselin vielä itsekin tuota NOAAn kokoamaa taulukkoa ja huomasin siinä nuo merenpinnan paikalliset nousutrendit jo valmiiksi lasketuiksi. Yli 100 vuotisten nousutrendien keskiarvoksi, Skandinavia, Canada, Georgia ja Jemen poislukien 16 kpl, näytti siinä tulevan +1.30 mm/vuosi. Trendien kuvaajia katsellessa mitään muutostrendiä, kiihtyvästä noususta puhumattakaan, niistä ei kuitenkaan pelkällä "katsomisella" saattanut havaita.

      Poista
    4. Kiihtyvä trendi kyllä näkyisi silmälläkin varsinkin vuosikeskiarvoista, mutta kun ei näy. Käyttämäni menetelmä (= 30 vuoden liukuva lineaarinen trendi) osoittaisi sen bloggauksessa esitetyllä mittakaavalla silmiinpistävästi. Lisäksi se normalisoi eri olosuhteissa sijaitsevien mittausasemien tulokset, koska kyse on pelkästä muutoksesta. Se siis poistaa esim. maan nousun tai vajoamisen vaikutukset edellytyksellä, että ne ovat tasaisia koko mittaushistorian ajan.

      Jos joku on kiinnostunut jonkin yksittäisen aseman raakamittauksista tai trendeistä, eikä niitä saa esille PSMSL:n tai NOAA:n sivuilta, voi minulle lähettää yhteydenottolomakkeella viestiä. Paluupostissa voin lähettää ko. tiedon.

      Poista
    5. *huokaus* Pitää varmaan asentaa sitten C-kääntäjä (+ syödä kourallinen antihistamiineja) ja etsiä vanhoista varmuuskopioista/kirjoittaa tarvittavat rutiinit. Onneksi PSMSL:n datat edes ovat siististi määrämuotoisessa ASCII-muodossa. *syvä huokaus*

      Se on kuitenkin helpompaa kuin:
      A) Etsiä Freeware-ohjelma joka laskeskelee keskiarvotukset, muutosnopeudet, smoothingit yms.
      B) Opetella miten siitä ohjelmasta saa ulos muutakin kuin sutta ja sekundaa.

      Poista
    6. Ei jummarra, onhan open office ja siellä taulukko tai kaava eli vastaavat exeliä tai matlabbia, ja kumpikin laskee miten ja mitä haluat ja plottaa grafisen esityksenkin haluttaessa.

      Noi yhden asian automaagiset esitykset ovat ymmärtääkseni tehdyt noilla tai vastaavilla
      epeleillä.

      Helppoa kuin heinänteko!

      http://www.openoffice.org/download/

      Ilkka

      Poista
    7. Ei jummarra vieläkään, mikä pitäisi muuntaa miksi,
      kun näissä systeemeissä ollaan varauduttu dataformattikirjoon.

      https://support.office.com/en-us/article/Import-or-export-text-txt-or-csv-files-e8ab9ff3-be8d-43f1-9d52-b5e8a008ba5c

      Ilkka

      Poista
  3. Ylestä ja MTV3:sta noita mallinnuksiin ja arvauksiin perustuvia ennustuksia pukkaa. Olipahan eilen Prismassakin joitakin kiihkouskovaisia tähtitieteen opiskelijoita ja psykologi ilmastonmuutosasiantuntijoina. Mutta arvatkaapa minä vuonna tämä epätoivoinen helmikuun alun ilmastojuttu on kirjoitettu?:

    ”Talviurheilusta Helsingissä tätä nykyä.
    Kun tähän kirjoitukseen käyn käsiksi on meillä oikein ikävimpiä Helsingin talvia. Suomen pääkaupunki on ilmastonsa puolesta inhottavimpia paikkoja maailmassa. Sehän on tuulien ja myrskyjen tyyssija. Ja sitä paitsi siltä joinakin vuosina täydellisesti puuttuu kunnollinen talvi ja kunnollinen kesä. Nyt taas on talven alku, joka ei hyviä ennusta.

    Kuljen yhä vieläkin kesähatussa, koska on lämmin, joulukuussa liikuin vielä ilman palttoota, koska oli lämmin, ja koko talven aina tähän päivään saakka olen ajanut uutterasti polkupyörää, koska ei ole ollut lunta. Olen houkutellut muitakin tuttaviani lähtemään seuraani, mutta olen saanut vastaukseksi, että pyörä on talviteloillaan. Sukset ovat esillä, vaikka ei ole lunta, mutta pyörä piilossa,”

    Sori, meni ohi meren pinnan, mutta ajankohtainen asia noin muuten. Kuten sekin, että Jenkkilässä tuulimyllyt eivät vieläkään oikein pyöri tarpeeksi, kun on niin hiton tyyntä, vaikka ilmastonmuutoksen piti lisätä tuulia. No noita mielikuvia on noiden medioiden pidettävä yllä, vaikka maailma ei mene ennustetulla tavalla, eikä tuo merikään nouse, mutta kun on hirttäydytty siihen uskoon, niin se kaulassa sitten itsepäisesti upotaan, vaikka tiede alkaa jo yleisesti ihmetellä sitä, ettei se lämpenekkään kuten ennustettiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm... lienee aika vanha koska
      1. Kieli on vanhahtavaa mutta erittäin hyvää. Jopa "yhdys sanoissa" on onnistuttu. Sellaista ei 2000-luvulla juurikaan tapaa.
      2. Mm. "kesähattu" ja "palttoo" viittavat samaan. Ellei sitten ole tavoiteltu humoristista sävyä...
      Eli veikkaan 30-lukua.

      Poista
    2. No smör vegar, sehän on kansallisarkistosta.

      http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854765#?page=75

      Ilkka

      Poista
    3. Taidan olla tietystä syystä jäävi vastaamaan tuohon kysymykseen, mutta Ollderille voisin sanoa, että hyvin päätelty, mutta vielä kylmempiin eli vanhempiin aikoihin pitää mennä.

      Poista
    4. Ilkka löysi linkin oikeaan vastaukseen. Siinä on tuo jälkimmäinen kappale. 1904 helmikuussa oltiin Helsingissä noin epätoivoisia lämpenevän ilmaston suhteen. Toisaalta jos noin ei olisi, sää olisi kuin Alaskassa ja Siperiassa.

      Poista
  4. Oliko tämä aikuisviihdettä, mitä juuri kuulin puli sesiskasta? Siellä väitettiin, että IPCC väittää, että ennusteiden mukaan Saharan sateet lisääntyvät ja kasvillisuus elpyy. Minä kun olen luullut, että IPCC väittää Saharan autiomaan leviävän ja vielä kuivuvan. Missäköhän rapostissa noin on kerrottu?

    Ohjelmassa kyllä kerrottiin, että muutama tuhat vuotta sitten Saharan kasvullisuus oli paljon rehevämpää ja lämpimämpää. Hurjia lämpenemisennusteita kyllä heiteltiin, mutta ei kuivumista, vaan sateiden lisääntymistä, mikä minusta olisi täysin loogista, jos lämpenee.

    VastaaPoista
  5. Itse luotan eniten Mörnerin yksinkertaiseen analyysiin:

    https://roskasaitti.wordpress.com/2014/06/28/merenpinta-ei-kiihdytakaan/

    Mörner haki maanpinnan vähiten muuttuvan kohdan läheltä merenpinnan muutoksen. Ei kiihtymistä ja nousunopeuskin alle millin vuodessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun otit aiheen puheeksi puhukoon Mörner puolestaan,
      kun on niin selkeä esitystapakin.

      https://www.youtube.com/watch?v=IEY91McLWkc

      Ilkka

      Poista
  6. Minä löysin 17 mittausasemaa Amerikoiden rannikoilta suht kattavasti muuten, paitsi Kanadan pohjoisosista ei juuri mitään löytynyt tästä tietokannasta: http://www.psmsl.org/

    Laskin näistä keskiarvon vuodesta 1970 alkaen. Käytin vain 5 liukuvaa keskiarvoa löytääkseni sen väitetyn kiihtyvän nousun. Vaikka merenpinnan nousu rannikkomittarien mukaan on nopeimpia Pohjois-Amerikan itärannikolla, nousutrendiksi sain n. 1,4 mm/y ilman minkäänlaista kiihtymistä 1990-luvun alusta alkaen, kun satelliittimittausdatat otettiin jumalansanaksi ja nousun väitettiin kaksinkertaistuneen.

    Jos väitetään, että tämä kiihtyminen jotenkin karttaa mannerten rannikkoja, voi sitten vilkaista saarten mittausdatoja, tässä kolme esimerkkiä, mistä sitä kiihtymistä (jk. 1993) voi etsiä vapaasti:

    Reykjavik: http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/638.php

    Honolulu: http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/155.php

    Kiribati: http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/1371.php

    VastaaPoista
  7. Nyt sitten te kaikki valemedian edustajat, aikuisviihde loppuu tähän!

    "Luotettavan median puolesta

    Suomalainen keskustelutapa on muuttunut nopeasti. Eritoten sosiaalisessa mediassa solvaaminen, halventaminen, mustamaalaaminen ja suoranainen valehtelu ovat arkipäiväistyneet. Mediaksi itseään nimittävät tahot myrkyttävät yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskunnan ilmapiirin johtamalla yleisöä tahallisesti harhaan valheellisilla viesteillään. Hyvän maun ja soveliaisuuden rajat on jo aikaa sitten ylitetty."

    "Arno Ahosniemi, Kauppalehti ja Päätoimittajien yhdistys
    Mika Pettersson, STT
    Merja Ylä-Anttila, MTV
    Kaius Niemi, Helsingin Sanomat
    Tapio Sadeoja, Ilta-Sanomat
    Atte Jääskeläinen, Yle
    Jouko Jokinen, Aamulehti
    Kari Kivelä, Iltalehti
    Antti Kokkonen, Lapin Kansa
    Tomi Lähdeniemi, Satakunnan Kansa
    Reijo Ruokanen, Talouselämä
    Pekka Mervola, Keskisuomalainen
    Seppo Rönkkö, Savon Sanomat
    Kari Vainio, Turun Sanomat
    Kyösti Karvonen, Kaleva
    Satu Takala, Ilkka
    Toni Viljanmaa, Pohjalainen
    Jouni Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuus
    Tommy Westerlund, Hufvudstadsbladet
    Niklas Nyberg, Vasabladet
    Marit af Björkesten, Svenska Yle
    Markus Pirttijoki, Kainuun Sanomat"

    Kummallista, että Uuusi Suomi ei ole mukana listassa.

    http://dynamic.hs.fi/2016/paatoimittajat/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liekö kyse YLE "toimittaja" Jessica Aron rikollisen huumetaustan paljastamisesta.

      Nooh "päätoimittajat" yhtenä miehenä puolustamassa.

      Aihe ei sinänsä kuulu tänne, mutta senverran kuitenkin että sananvapauden nimeen ilmastokeskustelukin on valta eli valhemediassa
      sensuroitu, ja kenen toimesta jollei "päätoimittajien".

      Nooh... se kalikka kalahtaa...

      Ilkka

      Poista
  8. http://www.nasa.gov/feature/goddard/nasa-study-mass-gains-of-antarctic-ice-sheet-greater-than-losses

    Jäämassan kasvu aiheuttaa vajaa millin laskun merenpintaan. Eipä tullut mieleen että Etelämantereen koko on niin iso että pienikin lumi & jääpeitteen kasvu vaikuttaa merenpinnan korkeuteen

    VastaaPoista
  9. Aikuisviihdettä riittää:

    "Suomea uhkaavat myrskyt ja tulvat

    Etelärannikko on haavoittuvaisimmassa asemassa, kertoo tuore selvitys. Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti, miten merenpinnan nousu uhkaa yli miljardia ihmistä eri puolilla maailmaa."

    Ei tähän jaksa paljon mitään lisätä, mutta maalitolppia on hiukan siirretty, kun ilmastopakolaisia odotetaan nyt vasta muutaman vuosikymmenen päähän, kun niitä piti olla jo 50 miljoonaa 5 v sitten.


    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016031121250211_uu.shtml

    VastaaPoista