maanantai 23. marraskuuta 2015

Risusavottaan linjoille ja vähemmän ilmaston syyttelyä

Viikonlopun 21.-22.11.2015 kotimaan uutisia hallitsi märkä lumisade, joka katkaisi Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa monilta sähkön saannin ja osin junaliikenteenkin. Useissa uutisissa lumisateen poikkeuksellisuus nousi esiin, sanaa ääri-ilmiö käytettiin ja syntipukiksi löydettiin ilmastonmuutos. 35000 Elenian asiakasta edelleen sähköttä – ”Monenlaista nähty, mutta ei vielä tällaista”, josta olevat lainaukset ovat alla sisennettynä ja kursivoituna.
Kuva 1: Elenian sähkökatkokarttaa Juupajoelta 23.11. illalla

Tutkitaanpa asiaa säätilastoja vastaan. Olen uutisista poiminut esimerkiksi Iltasanomien verkkopalvelussa sunnuntai-iltana (22.11.) julkaistun jutun otsikolla

Sähköyhtiö Elenian asiakkaat ovat kärsineet viikonlopun lumisateiden aiheuttamista sähkökatkoista Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas kertoo, että pahimmillaan ilman sähköjä oli yli 50 000 asiakasta.

Noin 30 senttiä märkää lunta on kaatanut tuhansittain puita erityisesti itäisellä Pirkanmaalla. Esimerkiksi Juupajoella ilman sähköjä oli pahimmillaan lähes koko kunta. Keskustaan sähköt saatiin palautettua sunnuntaina iltapäivällä.

Tuo määrä uutta lunta on aika paljon. Kun lumi lisäksi on märkää tai rännänsekaista, puut tietysti ovat koetuksella.

Kuusela-Opas kuvailee, että näkymät ovat Pirkanmaalla hurjat, kun puuta, joka kaatuu lumen painosta on tuhansittain. Hän kuitenkin kiistää, että talvi olisi yllättänyt sähköyhtiön.
– Lumentulo tähän aikaan vuodesta on normaalia. Meillä on ollut pitkään varautumissuunnitelma, jossa henkilöstölle määritelty tehtävät. Tästäkin tuli tieto Ilmatieteen laitokselta, mutta lumen määrä ja sen laatu olivat poikkeuksellista ja kova koettelemus sähköverkolle. Kokeneet asentajat sanovat, että monenlaista nähty, mutta ei vielä tällaista.

Viestintäjohtaja Kuusela-Opas on oikeassa sanoessaan lumentulon olevan tähän aikaan vuodesta normaalia. Jyväskylän lentokentän sääaseman mukaan lunta on marraskuun 22. päivänä keskimäärin noin 9 cm:n kerros GHCN v2- aikasarjan mukaan. Tilastollinen kahden sigman vaihteluväli (siis 95 %:n luottamuksella) on 1 – 32 cm. Tuon alueen sadantatilastojen mukaan yli 30 cm:n lumikuormia voi em. 95 %:n luottamuksella odotella jo 17.10. alkaen – siis kuukautta nyt tullutta aiemmin – joten vuodenaikaankaan nähden ensilumessa ei ollut mitään poikkeuksellista.

Ehkä lumisade ei varsinaisesti yllättänyt sähkön jakeluverkon omistavaa Eleniaa, koska sille kerrottiin muutamaa päivää aiemmin lumisateen mahdollisuudesta varmaan ihan asiallisesti. Mutta oliko se varautunut tällaiseen sääilmiöön, jollaisia voi ilmastohistorian valossa esiintyä muutamia kertoja vuosisadassa tai pahimmillaan jopa muutamia kertoja vuosikymmenessä? Olisiko Elenia ehtinyt varautua asiaan kunnolla ja sähkökatkot välttäen, vaikka sille olisi kerrottu asiasta kaksi viikkoa tai kuukautta aiemmin? Tuskinpa – mutta tästä asiasta lisää jäljempänä.

– Jos lumi olisi tullut 2–3 asteen pakkasessa, ei olisi tapahtunut mitään.

Niinpä. Silloin lumi olisi ollut kuivempaa, kevyempää ja tuulenvireet olisivat sen karistelleet oksilta pois. Mutta nollan vaiheilla olleessa lämpötilassakaan ei ollut mitään epänormaalia ajankohtaan nähden.

Viestintäjohtaja sanoo, että sähkökatkojen suhteen kaikki voitava on tehty, ja sähköverkkoa raivataankin säännöllisesti kehittynein menetelmin.
Kuva 2: kuvaaja Juha Mutanen
– Olemme varautuneet operaatioihin ja suurhäiriöihin, ja sähköverkkoa huolletaan jatkuvasti. Sään ääri-ilmiöt ovat muuttuneet rajuiksi. Lunta tuli niin paljon, että se koettelee havupuitakin.

Hmm… sanoisin, että kyse oli kyllä selvästi harvinaisemmasta sään sattumasta, mutta mikään sen elementti ei ollut tilastojen valossa ennennäkemätön tai äärimmäinen. Niiden yhdistelmä oli kestämätön nykyisille sähkölinjoille. Mutta tuo yhdistelmäkin olisi kestetty, jos Elenia huolehtisi linjoistaan kestävästi.

Olin 1970-luvun alussa lukioikäisenä useita kertoja kesätöissä raivaamassa silloisten sähköyhtiöiden voimalinjojen reunustoja. Meitä koulupoikia oli useissa työporukoissa vanhempien metsureiden apupoikina. Me nuoremmat kiipeilimme puihin kiinnittelemään vetoköysiä, sahailemaan oksia tai auttamaan konkeloiden kaadon viimeistelyssä, mutta enimmäkseen olimme kantoapuna. 

Homma oli ajoittain aika raskastakin, kun metsurit tarpeen mukaan kouluttivat meitä nuoria. Mutta noiden pitkien linjavaellusten aikana vietetyt taukohetket aitoine luontohetkineen, nuotiolounaineen ja -sumppeineen sekä hersyvine – ellei peräti härskeine – juttuineen jäivät muistoihini mukavina toveina.  Minulle jäi mieleen silloisen kotimaakuntani, Satakunnan, voimalinjojen huollosta se, että rimpulakoivut ja muutkin tulevina talvina sähkölinjoja uhkaavat puut koetettiin raivata pois ennakoivasti ja vahinkoja ehkäisevästi. Katsoessani viereistä niin ikään Iltasanomissa julkaistua kuvaa 2 mieleen hiipii epäilys, että tuosta toimintatavasta on luovuttu Elenian alueella mahdollisesti jo useita vuosikymmeniä sitten, ja uudeksi toimintatavaksi on otettu ilmastonmuutoksen tai äärisään syyttely.

Kuva 3
Täytyy toki muistaa, että Ilmatieteen laitoksen arvovallalla on viimeiset 10 vuotta toistettu Suomen ilmastonmuutosta, jonka mukaan eteläisessä Suomessa lumitalvet ovat pian historiaa, syksyiset ja talviset vesisateet lisääntyvät sekä kesät kuivuvat. Lumen vesiarvo kuulemma laskee. Jos noihin muutoksiin uskoisi, ei tietenkään tarvitsisi aiempaan tapaan varhaisen ja märän tykkylumen vuoksi linjoja raivata. 

Tutkailin nopeasti itäisen Pirkanmaan (61.0 – 62.5N, 23.5 – 25E) sadantatilastoja (E-OBS analyses v11.0 extended with cru_ts3.22). Marraskuun sadanta (kuvan 3 punainen kuvaaja) on kasvanut lineaarisella trendillä laskettuna peräti noin 0,1 millimetrin verran per päivä viimeisen 115 vuoden aikana, ja märin 10-vuotisjakso marraskuun sadannalla mitattuna on ollut 1973 – 1982. 1910-luvullakin marraskuut olivat keskimäärin sateisempia verrattuna 1990-, 2000- ja toistaiseksi nähtyyn 2010-lukuun. Marraskuun sadannassa ei siis ole sinänsä tapahtunut mitään ennennäkemätöntä, ellei tavanomaista luonnollista vaihtelua sellaisena pidä. Tosiasiassa sadantatilastomme ovat tilastollisissa tarkasteluissa jokseenkin trendittömiä.

Myös Elenian sähkökatkoksista kertova karttapalvelu kaatui. Kuusela-Opas kertoo, että vikaa korjataan parhaillaan.
– Karttapalvelun vika on paikannettu. Palvelu pitäisi saada käyttöön alkuillan aikana.

Karttapalvelunkaan kaatumisessa ei ole mitään ihmeellistä. Minulla on samanlaisia kokemuksia lähes kaikkien jakeluverkkoyhtiöiden palveluista melkein jokaisen ukkos-, kesä- syys-, talvi- ja kevätmyrskyn osalta viime vuosina. Epäilen niiden kaatumisen syyn olevan ihmisperäinen siten, että palvelut on mitoitettu rauhallisten sääjaksojen käyttöön, jolloin ihmiset niissä harvoin vierailevat. Kun sitten tulee myräkkä, joka kaataa korjaamattomat rimpulakoivut langoille, sähkökatkoksista huolestuneiden kyselijöiden vyöry tukkii noihin tilanteisiin alimitoitetut palvelimet/väylät, ja järjestelmä kaatuu.


Kaksi syytä löysin järjestelmien pettämiseen viikonloppuna Pirkanmaalla. Molemmat ovat ihmisperäisiä, mutta kumpikaan ei mielestäni liity ilmastonmuutokseen, jota viikonlopun voimakkaasta sääilmiöstä huolimatta ei oikein ole säätilastoista havaittavissa. Mutta mainio tekosyyhän se on niille, jotka ovat jättäneet hommansa menneinä vuosina hoitamatta. Siis ei kun risusavottaan linjojen varsille vanhaan malliin! Ja nuorukaiset sinne mukaan loma-aikoina. Siitä saa hyvää työkokemusta, ja kuntokin kasvaa kohisten.

19 kommenttia:

  1. Tästä tekstistä olen Mikon kanssa samaa mieltä. Nykyään turhan usein vedotaan ilmasonmuutokseen asioissa, joissa siitä ei ole kyse.

    VastaaPoista
  2. Niinpä, onhan paljon halvempaa syytellä ilmastonmuutosta kuin todella tehdä jotakin todellisten asioiden hyväksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin varmaan on! Vielä edullisemmaksiksi homma käy sähkön jakelusta vastaaville yhtiöille, kun ensi vuonna sähkön siirtohinnat noussevat. Tosin käsitykseni mukaan muutamat yhtiöt kyllä tekevät ihan oikeitakin töitä siirtovarmuuden parantamiseksi. Mutta Elenia noiden puheiden perusteella epäilyttää ...

      Poista
  3. Suomessa oli jo kriisi sähköTEHON tuotannon suhteen hiljattain, kun Loviisa tipahti verkosta, verkon taajuus laski yllättävän alas TEHOpuutteen takia. Eikä ollut edes talvi. Kauhulla odottelemme tulevaa talvea, kun hiililauhdelaitoksia ei saada nopeasti käyttöön korvaamaan tuulivoiman puuttumista, kun niitä ei kannata enää ylläpitää eikä käynnistää (PVO yritti valtiota hankkimaan niitä), tuetun tuulivoiman takia ja pohjoismaisen yhdistyneiden verkkojen takia. Tämä pakottaisi tuottajat pitämään laitoksia käynnissä ja tuottamaan TEHOA verkkoon, vaikka ne tekevät sen tappiolla, johtuen polttoaineen hinnasta suhteessa saatavaan sähkön energiahintaan.

    Talvella ei auringoista/tuulesta saada pätkääkään TEHOA verkkoon, varsinkaan kovilla pakkasilla (korkeapaine/tyyntä(pimeää) Pitää ymmärtää että TEHOtasapaino on olennaista, ei mitä mikin tuotantomuoto tuotaa energiaa esim vuosi/kuukausi/päivä/tunti/minuuttitasolla. Kyse on sekunninosista TEHON kulutuksen ja tuotetun TEHON suhteen, saadaanko pelastettua sähköverkon taajuuden liiallinen lasku tuottamalla lisää TEHOA. Siksi kaikki enrgiatuottolaskelmat satunnaisenrgioiden tuottamisen suhteen ovat päin hemmettiä, kyse on hetkellisestä TEHOSTA. siksi tarvitaan kaksinkertainen TEHON tuottamisjärjestelmä jos satunnasienergiantuotantomuodot kasvavat merkittävästi. Energia ei ole ratkaisevaa vaan TEHO. Kuluttuja kylläkin maksaa käyttämästän energiasta, tietämättä yhtään paljonko hän ottaa verkosta TEHOA. Esim yksinkertainen kahvinkeitin ottaa verkosta tehoa 1000-1200 wattia, kahvin keittoon hän käyttää vain noin 5 minuuttia, tästä syntyy kulutettu energia E=P*t ja maksu, mutta tuo 1200 wattia on tuotettava juuri sillä hetkellä, kun hän sen keittimen käynnistää, se vaikuttaa osaltaan sähöverkon taajuuteen.

    Voimalaitokset putoavat pois sähköverkosta, jos taajuus laskee alle 48,5 Hziin 50 HZ:istä, taajuus on suoraan verrannollinen TEHONkulutuksen ja TEHONtuotannon eroon. Ne eivät pysty enää tuottamaan lisää TEHOA, eivät siis ylläpitämään taajutta kuin rajallisesti, niilläkin on maksimiTEHO jota ne pystyvät tuottamaan. Tämä johtuu siitä, että suojataan generaattoreita vaurioitumiselta niiden rakenteen takia. Generaatorin vaurio on useamman kuukauden korjausoperaatio normaaliolosuhteissa, isommissa jopa vuosi, joka on poissa siis poissa sähköntuotannosta sinä aikana.

    Kun tuuli- tai aurinkoenrgia loppuu tarvitaan nopeasti lisää TEHOA milloin tahansa ja se ei tule seisovista laitoksista vaan rajoitetusti käyvistä laitoksisita tai nopeasti käynnistyvistä maakaasulla tai kevyellä polttoöljyllä käynnistyvistä laitoksista. Tosin niidenkin käynnistämiseen tarvitaan noin lähes 10 minuuttia ennenkuin tuottavat täyden TEHON. Se voi olla niilläkin jo myöhäistä. Käyvät höyryturbiinilaitokset (ydin, hiilivastapaine, hiililauhde) voivat nostaa TEHOAAN hätätilassa noin 10 MW/min, jos niissä on siihen varaa ja varateho on ostettuna sähköverkon hallinnan taholta (Finngrid). Jos näitä ei ole verkossa riittävästi on katastrofi valmis ja SUOMI on pimeä. Silloin ei myöskään yksikään tuuli tai aurinkovoimala pysty verkkoon kytkeytymään.

    Kolminkertainen sähköhinta nykyiseen takaa sen, että uusiutuvien (tuuli/aurinko) korvaavia laitoksia kannattaisi käyttää ja rakentaa. Tosin silloin tämä maa on konkursissa. Suurteollisuusdelle sitä i voida laittaa, kuten Saksassa vaan tavallisille kuluttajille jolloin energianhinta voisi olla 5-kertainen nykyiseen verrattuna. Ostovoima kuluttajilla laskee saman tien ja palkkoja joudutaan laskemaan merkittävästi kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. No eipä tuokaan ole hyvä kenenkään osalta ole, kellään ei ole varaa maksaa enää kulutetusta energiasta ja Suomi voidaan kuopata hyvinvointivaltiona. Lycka till viherliikeet ja poliitikot, ainakin päästään teistä eroon, mutta paljon muustakin.

    VastaaPoista
  4. Risusavotta ja metsän istutus olivat tuttua hommaa nuoruudessani. Vesurin varressa monet nahat lähtivät kämmenistäni.

    Paljon rajumpaa hommaa oli kuitenkin kesätyöni ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Se oli pääasiassa linjanrakennusta synnyinseutuni sähkölaitoksella.

    Uusia keskijännitelinjoja vedettiin soiden yli käsipelillä, Milläpä muullakaan? Kädet puutuivat ja koko kroppa hyytyi siinä kahlaamisessa soiden yli.

    Kun piuhat oli vedetty suoriksi, piti hinata pylvään sille linjalle, ihmisvoimin tietenkin. Kun tolpat olivat pystyssä, ne piti harustaa joko upottamalla teräslevyjä maahan tai piikkaamalla reiät kallioon käsipelillä. Toinen piti poraa ja toinen löi lekalla päälle. Aluksi hirvitti enemmän se lyöminen, kun osuminen poran päähän tuntui epävarmemmalta.

    Lopuksi piti johdot nostaa pylväisiin ja ripustaa eristimiin. Pitkissä linjoissa johtimet kiristyivät niin, että johtoa nousi sata metriä, kun se piti nostaa tolppaan olkapäällä tolppakengillä nousten.

    Linjan mutkapaikoissa johdon nostaminen eristeelle oli melkoinen punnerrus. Työasento oli sellainen, että jalat olivat vaakasuorassa tolppaa kohden ja tuki oli pelkästään kiipeilyvyöstä tolppaan ja molemmin käsin piti vetää johtoa eristimen taakse.

    Vielä hullumpaa oli, kun vedettiin taloihin pienjännitejohtoja (AMKA riippukierre). Jos ne vedettiin Lantikalla maastoon, ne olivat niin kireällä, että johdon nosto olkapäällä tolppaan oli niin raju juttu, että kertanostolla olkapäästä lähti nahka kokonaan. Kiivetessä piti ottaa kymmenen sentin askeleita, jotta jalka ei pettäisi eikä lopputulos olisi roikkuminen pää alaspäin tolppakengissä tai putoaminen maahan.

    Muuntajat raahattiin lankkuja pitkin Lantikan lavalle ja hinattiin taljoilla pylväisiin. Kaikki oli käsityötä.

    Ei ole suuri ihme, että vakiporukka oli nelikymppisinä sairaseläkkeellä selkävaivoistaan.

    Nykynuorison inhoa "paskaduuneihin" voin vain ihmetellä.

    Tapsa

    VastaaPoista
  5. Syksyjen lumistuminen on koetellut ihmisiä viime vuosina pohjoisella pallonpuoliskolla. Normaalista ilmaston syklisyydestä on kyse. Toki lämpimämpi ilmasto voi vaikuttaa lumen määrään kuten viime syksyn lumipeite-ennätyksen syntyyn.

    http://climate.rutgers.edu/snowcover/chart_seasonal.php?ui_set=nhland&ui_season=4

    Viime aikoina lunta on satanut poikkeuksellisesti myös Pohjois-Kiinassa, Keski-Euroopassa ja Amerikan keskilännessä:

    https://www.washingtonpost.com/news/capital-weather-gang/wp/2015/11/23/chicago-sees-snowiest-first-storm-on-record-midwest-snowfall-totals-up-to-19-inches/

    Syklit maailmalla eivät näytä antavan yhtään periksi, joten Suomessakin on edelleen oltava valmiina loppusyksyn lumimyräköihin.

    Wade .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep ja jos Arktikan lämpenemisen aiheuttama suihkuvirtauksen paikalleenjuuttuilu lisääntyy voi kylmiä talvia tulla Euroopassa missä vain.'

      -L4

      Poista
    2. Jos Jos ja Jos. Ilmastotiede on täynnä isolla jiillä alkavia Jos-sanoja.

      Tapsa

      Poista
    3. Judah Cohenin johtamien tutkimusten mukaan polaarisen suihkuvirtauksen muutokset ovat aiheuttaneet lumipeitteen tulon aikaistumista Euraasian itäpuolella. Lunta ja arktista kylmyyttä on nytkin tullut ennenaikaisesti kohti Pohjois-Kiinaa. Harvinaisen marraskuisen lumimyrskyn jälkeen niinkin etelään kuin Pekingiin ennustetaan täksi viikoksi jopa -10°C öitä, kun kaupungin marraskuun pakkasennätys on -12°C.

      http://www.accuweather.com/en/weather-news/rare-november-snow-storm-targe/53703847

      Suihkuvirtausten muutokset ovat yksi osa maapallon ilmaston säätelyjärjestelmää. Se on selvä, ettei Euroopassakaan kannata talveen varautumisesta tinkiä yhtään.

      Wade


      Poista
  6. Tapsa älä ahdistu siitä että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, sen asian kanssa on vain elettävä.

    -L4

    VastaaPoista
  7. Edellisen blogipostauksen kommenttiketju on näköjään suljettu. Oletko Mikko aikeissa jättää näkyville tuon postauksen jossa on selviä asiavirheitä esim. maapallon spektrin ja säteilyn suhteen? Anonyyminä tuolla olisi vähemmän väliä mutta nyt kun olet tullut ulos kaapista oletko sinut sen kanssa että todistettavasti virheelliset väitteet blogissasi yhdistyvät nyt henkilöösi?

    Samoin edellisen postauksen kommenttiketjussa komeilee "temodynamiikkakriittisiä" postauksia mutta niihin ei sitten saakaan enää vastata fysiikkapohjaisesti. Miksi näin? Onko kyse vain siitä että ko. kirjoittelu on postauksesi aiheen sivusta?

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä puhu soopaa, kyllä se toimii, mutta vaatii hyväksynnän.

      Vai todistettavasti virheellisiä. No todista sitten. Väitteesi olivat täyttä roskaa.

      Tapsa

      Poista
    2. Mitään kommenttiketjua ei ole suljettu. Panin osaan ennakkomoderoinnin päälle kyllästyttyäni aiheen sivusta kirjoitteluun ja jankutukseen.

      En ole huomannut virheitä omassa tekstissäni.

      Poista
    3. Mikko maapallon spektrissä on mitattu spektrimuutos kasvihuonekaasujen lisääntymisen ansiosta (viitteet edellisessä ketjussa). Eikö tämä todista että a) kasvihuoneilmiö on todellinen ja b) kasvihuonekaasujen lisäys on vähentänyt säteilyä avaruuteen?

      Mielestäni tekstisi ei tuonut tätä esille, päinvastoin.

      -L4

      Poista
    4. En ole kiistänyt missään kirjoituksessa ilmakehän kolmi- tai useampiatomisten kaasujen kykyä absorboida inrapunataajuista säteilyä. Mutta tuo asia ei kuulu tämän bloggauksen aihepiiriin, joten sen jauhamista ei jatketa tässä ketjussa.

      Poista
    5. Mitään "maapallon spektrissä on mitattu spektrimuutos kasvihuonekaasujen lisääntymisen" ei ole esitetty, eikä säteily avaruuteen ole vähentynyt koska ei ole lämmennyt.

      http://earthobservatory.nasa.gov/Features/EnergyBalance/page4.php

      Ilkka

      Poista
  8. Ano 23 vastasi jo fysiikkapohjaisesti, ja sinun olisi sopivaa osoittaa mitkä ovat virheelliset väitteet., meinaan fysiikkapohjaisesti.

    http://iceagenow.info/2015/11/geologist-exposes-climate-change-hoax-video/#more-17354

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  9. http://yle.fi/uutiset/ilmastonmuutos_nakyy_jo_suomen_saassa__joulukuut_lammenneet_eniten/8465555
    Ja taas aletaan säiden lauhtuessa puhumaan soopaa. Eikös Mikko viime vuonna laittanutkin tänne tilastoja joulukuiden lämpöoloista, jotka näyttivät, ettei viimeiseen 80 vuoteen ole kuukausi juurikaan lämmennyt? Itse asiassa "kelitieteenlaitoksen" nettisivujen joulukuiden tilastoista esim. Sodankylän osalta löydy minkäänlaista trendiä mihinkään suuntaan.

    VastaaPoista