lauantai 13. helmikuuta 2016

Lumipeitteestä ilmastonmuutoksen indikaattorina

Kuva 1: Keskimääräinen lumipeite helmikuussa
Lunta on tänä vuonna tullut Keski-Uusimaalla sijaitsevalle asuinpaikalleni niin kevyenä pakkaslumena kuin raskaana räntänä. Välillä lumipeite on lähes kokonaan sulanut samalla jäädyttäen kevyen liikenteen väylät, mutta pian on taas tullut uutta lunta. Onhan ollut vaihtelua lumioloissa tänäkin vuonna. Tykkäisin enemmän joko reilusta lumitalvesta kunnon pakkasineen tai jokseenkin lumettomasta lauhoine vesisateineen. Luonto antaa vaihtelevasti sen mitä antaa, eikä minun tykkäyksilläni ole siihen vaikutusta. Mutta koko pohjoista pallonpuoliskoa tarkastellen luonto näyttää aika tasapuoliselta.

Kävin hakemassa helmikuun alkuun päivitetyt lumipeitetiedot pohjois-amerikkalaisen Rutgersin yliopiston lumilaboratorion sivuilta. Valitsin viikkokohtaiset lukemat, jotka panin Excel-taulukkolaskentaohjelman käsittelyyn. Katsotaan kuitenkin ennen graafeja parilla karttakuvalla keskimääräistä pallonpuoliskomme lumipeitettä sekä sen laajimpana aikana helmikuussa että suppeimpana aikana elokuussa.

Kuva 2: Keskimääräinen lumipeite elokuussa
Kuvat kertovat, kuinka monena päivänä maassa on jonkinlainen lumipeite kyseisen kuukauden aikana. Helmikuussa alue kattaa enimmillään yli 50 miljoonan neliökilometrin alueen - siis lähes 90-kertaisesti Suomen kokoisen alueen. Elokuuhun mennessä lumet ovat sulaneet Grönlantia ja siihen verrattuna pieniä vuoristojäätiköitä lukuun ottamatta muualta. Lumipeiton alue painuu loppukesästä 2,5 miljoonan neliökilometrin tuntumaan – siis kahdeskymmenesosaansa (murtoluku korjattu tarkan lukijan ansiosta 15.2., kiitokset!) talven maksimista, mutta silloinkin lumen peitossa on seitsemänkertaisesti Suomen kokoinen alue. Luvuissa ei ole mukana Arktikan laaja merijäätikkö, jonka päällä lunta toki myös on.

Katsotaan sitten, miten lumipeitteen pinta-ala on vuosien varrella muuttunut. Otin Rutgersin lumilaboratorion tilastosta mukaan viimeiset 30 vuotta ja tämän vuoden viisi ensimmäistä viikkoa, jotta voimme tarkastella asioita myös ilmastollisesti. Kuvassa 3 on esitetty tuon ajan sarja kokonaisuudessaan.

Kuva 3
Graafista näkyy pientä vaihtelua niin lumen maksi- ja minimipeiton kuin vuosittaisen keskiarvon osalta, mutta trendi näyttäisi jokseenkin tasaiselta tai olemattomalta. Lumipeitteisyys ei näytä vähentyneen, joten ainakaan ilmaston lämpenemistä en noista kuvaajista havaitse.

Tutkitaan seuraavaksi kesäisiä minimejä, jotka suurensin alla olevaan graafiin.
Kuva 4


Vuosittainen yli miljoonan neliökilometrin vaihtelu näkyy lumipeitteen minimeissä, mutta johdonmukaista trendiä ei siitäkään saa. Katsotaan sitten talviset maksimit kuvasta 5.

Kuva 5
Talvisen lumipeitteen maksimilaajuus näyttäisi vaihtelevan paljon enemmän kuin minimi – vuosien välinen kokonaisvaihtelu on noin kuuden miljoonan neliökilometrin verran (17 kertaa Suomen alue). En minä tuostakaan osasta selkeää trendiä löydä, vaikka tietysti kuuden lumisimman vuoden osuminen 2000-luvulle, siis tarkastelujakson jälkimmäiselle puoliskolle, tuntuu erikoiselta sattumalta. Nykyisen ilmastonmuutoskeskustelun mukaista olisi tietysti löytää lämpenevien talvien mukainen vähenevä keskitalven lumipeite, mutta sellaista ei tuosta aikasarjasta kyllä millään rehellisellä kikalla löydä.

Kuva 6: Vihreät vaativat lumitalvia takaisin vuonna 2007
Vähenevä lumipeite on tosiaan ollut yksi ihmisperäisen ilmastonmuutoksen signaali, jota monet alan gurut ovat toistaneet. Vaikka lumipeite pallonpuoliskomme yksittäisissä osissa vaihtelee paljon koko aluetta enemmän, joudun tuomitsemaan väittämän koko pallonpuoliskolta mitatun datan perusteella ainakin toistaiseksi perättömäksi.

Tuomioni voi tuntua ikävältä tietokonemallinnuksiin luottaneille ilmastotutkijoille, katastrofaalisella ilmastonmuutoksella kampanjoineille poliitikoille ja säälittävästi lisää lunta Helsingin Aleksanterinkadulle yhdeksän vuotta sitten vaatineille vihreille mielenosoittajille, jotka tuskin olisivat pysyneet pystyssä suksilla ja lumen päällä. Minua ei kuitenkaan kannata asiasta syyttää, sillä luonnolle en mitään voi.

Kuva 7: Kiirunapari Värriötunturissa, koiraalla (oik.)
tyypillinen musta  ohjainjuova silmäkulmasta nokkaan
 (kuva Veli Pohjonen)
Hyvä uutinen se kuitenkin lienee muille suomalaisille, jotka oikeasti pitävät talvisesta lumesta. Jos joku metsäjänis tai kiiruna sattuu lukemaan tätä bloggausta, ne taitavat olla kaikkein tyytyväisimpiä. Niiden talvisen värin suoja ei ole lumitilastojen mukaan katoamassa minnekään, eikä niillä siten ole pakonomaista tarvetta hakea jälkeläisilleen tummempaa väritystä risteytymällä eteläisempien sukulaistensa kanssa. No, tietämäni mukaan nuo eläimet eivät ennustekyvyttömistä ilmastomallinnuksista paljoa piittaakaan.


Jäniksistä ja kiirunoista takaisin ihmisten todellisuuteen. Eteläisimmän Suomen toistaiseksi kehno/vaihteleva lumitalvi 2015 - 2016 lienee itseni lisäksi harmittanut välillä muitakin. Sellainen talvikeli kuuluu "normaaleihin" ilmiöihin pääkaupunkiseudun tuntumassa, mutta Aleksanterinkadun hiihtoseuralaisten lailla siitä ei pidä vetää johtopäätöksiä ilmastollisesta todellisuudesta sen paremmin ajallisesti kuin alueellisesti. Jos haluaa tulevina viikkoina nauttia runsaslumisesta talvisesta luonnosta, voi matkustaa hiihtolomalla vaikka Lappiin. Siellä lunta on normaaliin tapaan riittävästi myös etelän turistille ja paikallisille eläimille. 

20 kommenttia:

  1. Ei näytä sitten tulevan tuosta lumipeitteen vähenemisestä sitä paljonpuhuttua positiivista takaisinkytkentääkään.

    "Ikiroudassa" olevien Kanadan ja Siperian soiden sulaminen on jo todettu ihan joksikin muuksi kuin lämpökatastrofinaiheuttajaksi metaanin purkautumusen kautta, vaikka suuri ilmastotiede tästä on hiirenhiljaa. Siinähän käy, päinvastoin niin, että suot heräävät uudelleen henkiin ja ryhtyvät taas melkoisiksi hiilinieluiksi.

    VastaaPoista
  2. TV,stä tänään kuultua, eli lumitilanne on Suomessa poikkeuksellinen koska Etelä Suomessa lumen paksuus on 20 cm keskimääräistä vähemmin ja Pohjois suomessa 20 cm keskimääräistä enemmän ja kun keskiarvoistin sentit mielessäni tulin lähelle keskiarvoa joka on keskiarvossa ollen siis poikkeuksellinen.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän se Ile tässä ilmastonmuutoksessa ole oleellista mikä on keskiarvo. Nyt puhutaan TAVANOMAISESTA, mitä meillä ei ole olemassakaan, kun ei haluta myöntää, että juuri tämä vaihtelu on meillä sitä tavanomaista.

      Mahtaisiko jostain löytyä, tilastoja tuulensuunnista? Sitten voisi verrata niitä lämpötiloihin ja katsoa onko poikkeamaa "tavanomaisesta", jos nämä asiat nyt ovat mitenkään kiinnostavia.

      Poista
    2. No on on kun YLE,n hella vetää tuuli mistäpän tahansa eikä omenakkaan kauas puustaan mätäne.

      http://www.tuglas.fi/h%C3%A4iv%C3%A4hdys_punaista

      Ilkka

      Poista
    3. Mitäköhän FIM:n tavanomaisuustilasto sanookaan huomisaamun lumitilanteesta, jos ennusteet pitävät paikkansa? Nyt ainakin tulee lunta tupaan oikein kunnolla.

      Poista
  3. Kuvista 4 ja 5 puuttuu trendiviiva.

    Kiitos bloggauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvat 4 ja 5 ovat kuvan 3 osasuurennoksia. Kuvassa 3 oleva 52 viikon liukuva keskiarvo mielestäni kertoo jopa enemmän kuin pelkistetty lineaarinen trendiviiva. Mutta hyvin lievästi kasvavaa trendiä näyttää regressiosuora. Käytännössä nollatrendiä.

      Poista
  4. "”Hän [Modi] oli erityisesti pannut merkille suomalaisten startup-yritysten kehityksen ja halusi keskustella siitä, miten saisimme tännekin sellaisen buumin aikaiseksi.”

    Mitäköhän turhaa rahanmenoa tuostakin mahtaa syntyä?

    Kertoisiko joku jonkun startup-yrityksen, jolla on ollut merkittäviä vientituloja, pelifirmoja lukuunottamatta.

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1455337301833?jako=00a181a1602f4400c1fbd43f2667c620&ref=nl-hs-aamu

    VastaaPoista
  5. No johan sinne investoidaan, eli mikä oli ongelma.

    Vientitulotko, niitä ei ole luvassa!

    http://www.fortum.com/countries/in/fortum-in-india/news/pages/finnish-energy-company-fortum-empowerseducation-for-hundreds-of-students-in-rajasthan.aspx

    Ilkka

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Tuli tehtyä takaisinsäteilytesti. Ulkona lämpötila -24C, yläpuolella noin 80 metrin korkeudessa kulki savukaasuvana, jossa CO2-pitoisuus on noin 60000ppm=6%, happea noin 14%, savukaasumaarä noin 4 miljoonaa knm3/h, savukaasujen lämpötila piipusta ulostulleena noin 55C. Savukaasujen alapuolella ei lämpötila poikennut yhtään siitä mitä se oli muualla ympäristössä. Haluaisin kuulla miten tämä on selitettävissä miksi tuollainen suuri energiamäärä, jossa on noin korkea CO2-pitoisuus ei ollut energialähde maanpinnalle sen alapuolella. Saukaasut olivat siis selvästi kuumempia kuin ympäristö. Tämän pystyy kuka tahansa käydä mittaamassa minkä tahansa fossiilista polttoainetta käyttävän voimalaitoksen savukaasujen alapuolella. Ei säteile mitään energiaa edes kuumasta, saatikka sitten, jos CO2 on kylmempää kuin maanpinta kuten ilmakehässä on lähes poikkeuksetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpa hjuvinniin, taitaa säteillä yhtä vähän kuin parahinkin limatolooki, meinaan mittaamattoman vähän kuten havaitsit.

      http://principia-scientific.org/world-meteorological-organization-exposed-in-shocking-greenhouse-gas-fraud/

      Ilkka

      Poista
    2. Lisännen vielä että aihe on mitattavissa ja laskettavissa, eli siellä ei ole mitään muuta kuin hyttysen pissa.

      Miksei suomen asiaan perehtyneet avaruustieteilijät ja fyysikot puutu asiaan, mittani on kohta täynnä jolloin vaihdan etusormeni keskisormeen enkä vastaa seurauksista ja nimistä, olette pelkureita.

      http://www.eng.yale.edu/rslab/internal/Papers/dickepaper.pdf

      Ilkka Mononen

      Poista
  8. Protect Our Winters Finland -ilmastoliike uutisoikin eilen
    messevästi lumien loppuvan suomen tulevaisuudessa,eli ei tarvitse ihmetellä mistä MTV uutinen on kotoisin.

    http://yle.fi/uutiset/aino-kaisa_saarinen_mukaan_ilmastonmuutoksen_vastaiseen_taisteluun/8684708

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kierrätyksensä on tehonnut, lunta pukkaa taivaantäydeltä. Tiedä sitten kuinka onnellisia siitä ovat nuo Salppurin kisailijat.

      Poista
  9. Ei tule koskaan loppumaan lumi Suomesta. Se johtuu ihan vaan siitä, että aurinko ei paista Suomeen talvella. Se ja golf virta on hukassa näiltä lapsellisia juttuja keksiviltä ja niitä levittäviltä. Alkaa säälittää nuo tahot, kuten niihin sokeasti uskovat ihmiset ja tuo hieman ilmeisen yksinkertainen hiihtäjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tämä yksinkertainen hiihtäjä haluaa luovuttaa sponsoriransa YK:n ilmastorahastoon. Lisäksi hän luopuu vauvalomaltaan päästyään hiihtoliiton maksamamasta lapsenlikasta ja korkeanpaikan leireistä.

      Lisää rahaa kertyy, kun hiihtoputket romutetaan eikä uusia rakenneta. Näitäkö Aikku haluaa, vai taas lisää rahaa omaan kukkaroonsa?

      Suomen säistä tiedetään, että ne määräytyvät tasan tarkkaan liikkuvien matalapaineiden kulkureiteistä. Jos ne talvella kulkevat hiukan meidän länsipuoleltamme, lämmintä riittää ja vesisateita. Jos menevät keskeltä yli, ensin tulee vettä ja sitten luoteistuulten myötä lunta tänne eteläänkin. Jos matalapaineet menevät kaukaa, täällä on korkeapaine ja pakasia vanhaan malliin, kuten Tammikuussa koimme.

      NAO-sykli varmaan ohjaa näitä matalapaineita, tuskin CO2. Valitettavasti kylmempää taitaa olla tulossa.

      Poista
    2. Että tuollainen NGO on mediamme talviasiantuntija
      sekä yksinkertaisen hiihtäjän innoittaja.

      ALTIA,kin näkyy sponssanneen 25 000 taalalla,
      verorahoilla tietty.

      http://protectourwinters.org/our-partners/

      Ilkka

      Poista
    3. Tapsa, kukahan Pekka Poudalle ja meteorologeille opettaisi noita Suomen säähän liittyviä asioita? Kun on kauan elänyt, muistaa niiden vaihtelun hyvin, eikä etekään muista, että Suomen sää olisi joskus ollut tavanomainen tai keskimääräinen. Nyt meteorologikoulussa opetetaa selittämään kaikki mahdolliset sääilmiöt tuon kuvitellun ilmastonmuutoksen aiheuttamiksi. Onhan se tavallaan paljon helpompaakin, kun ei tarvitse millään muulla päätään vaivata.

      Poista
    4. Taalaksen saarnamiehet ovat opettaneet toimittajat paavillisemmiksi kuin paavi itse. Jos meteorologeilta unohtuu mainita se syyllinen, toimittajat yrittävät sitä kaivaa esiin ja meteorologi vastaa, että on se niin tai näin, ehkäpä hyvinkin.

      Suomen sää on tavanomainen sen sekunnin, kun se lipsahtaa "tavanomaisen" ohi joko kylmään tai lämpimään muuttuessaan.

      Lounais-Suomen vähälumisin talvi taitaa vieläkin olla -72/73 eli globaalisti elinaikani kylmimpään aikaan.

      Poista