torstai 7. elokuuta 2014

Mikä on pikkuruisten meritähtien kohtalo katastrofaalisesti lämpenevissä ja happamoituvissa merissä?

Odotin näihin aikoihin pääseväni kirjoittamaan Tyynenmeren El Niño -ilmiöstä, sillä muutamia kuukausia sitten sellaisen tulosta oli orastavia merkkejä. Asiaan paneutumisestani huolimatta luontoäiti huijasi minua taas ja odottamani ilmiö jäi niin mitättömäksi, ettei siitä ja sen odotettavista vaikutuksista ole kerrottavaa. No, pannaan muistiinpanot odottamaan, josko sitten ensi vuonna... Mutta otetaan käyttöön korvaava tarina, ja kuvitellaan hurjaa merten lämpenemistä sekä happamoitumista katastrofaalisen ja ihmisperäisen ilmastonmuutoshypoteesin (CAGW) pohjalta.

Aikuinen Parvulastra exigua leväaterialla
Kaukana Australiassa kaksi tutkijaa, H.D. Nguyen ja M. Byrne, päättivät selvittää, miten kivikkoisissa vuorovesialtaissa rannan tuntumassa elävät pienet meritähdet selviäisivät ihmiskunnan aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. He valitsivat tutkimuskohteeksi aikuisenakin vain noin kolme senttiä läpimitaltaan olevan Parvulastra exigua -meritähden, jolla ei taida olla suomenkielistä nimeä. Kutsutaan sitä vaikka kääpiötyynytähdeksi tässä jutussa. Tutkijat tiesivät, että lajin aikuiset yksilöt ovat melko kestäviä, sillä ne altistuvat päivittäin monenlaisille olosuhteille elinympäristössään. Mutta kukaan ei ollut tutkinut sitä, miten vain puolen millimetrin kokoiset kääpiötyynytähtinuorukaiset selviäisivät lämpenevässä ja happamoituvassa meressä. Jaksaisivatko ne kasvaa aikuisiksi?

Nguyen ja Byrne pitivät pikkuisia tyynytähtiään niiden luonnollista kasvuympäristöä lämpimämmissä altaissa (2-4 astetta) ja laskivat jatkuvasti meriveden pH-arvoa neliviikkoisissa koejaksoissa. Tulosten mukaan meriveden lämpenemisellä ei ollut havaittavaa vaikutusta nuorukaisten kasvuun. Vasta meriveden pH-arvon laskulla kokonaisella yksiköllä 7,2:en oli kasvua hidastava vaikutus.

Tutkijoiden hämmästykseksi nuoret kääpiötyynytähdet osoittautuivat käytännössä lähes tunteettomiksi ihmiskunnan aiheuttamalle katastrofaaliselle ilmastonmuutokselle. Luonto on varustanut ne nuoresta saakka kyvyillä sopeutua monenlaisiin oloihin. Todettakoon, että meriveden pH:n laskiessa tasolle 7,2 täytyy ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousta nykyiseen verrattuna yli kymmenkertaiseksi - siis tasolle 4430-4600 ppm. Siihen menisi aikaa nykyvauhdilla noin 2000 vuotta. Epäilen joko hiilivarantojen ehtyvän paljon ennen tuota hetkeä tai ihmiskunnan löytävän jonkun halvemman keinon tuottaa energiaa, joten tulevien kääpiötyynytähtien ei tarvitse ainakaan sen vuoksi jäädä keskenkasvuisiksi. Tutkijoiden mukaan ne ja alueen muut lajit (Sanford and Kelly, 2011) selviävät pian koittavista muutoksista merissä.

Halusin jakaa tämän tärkeän Journal of Experimental Marine Biology and Ecology -tiedejulkaisussa (453: 36-42) olleen tutkimuksen (Early benthic juvenile Parvulastra exigua (Asteroidea) are tolerant to extreme acidification and warming in its intertidal habitat.) lopputuleman Ilmastorealismia-blogin uskollisimpien lukijoiden kanssa seuraavasta syystä: Jälkeemme jää kaikista WWF:n ja Greenpeacen tuhoennusteista huolimatta ainakin yksi elinkelpoinen laji.

Todellisuudessa tuolla Australian etelärannikolla P. exiguan elinympäristön rantaveden keskilämpötila on noussut viimeisen 100 vuoden aikana muutaman asteen kymmenesosan, mikä on vähemmän kuin päivittäinen luonnollinen vaihtelu ja murto-osia vuodenaikaisvaihtelusta. Meriveden pH on muuttunut niin vähän, että sekä luonnollinen vaihtelu että mittausten virhemarginaali taitavat olla muutosta suurempia. Tutkijat eivät siis viittaa jo tapahtuneeseen ilmastossamme, vaan vain tietokonemallinnusten virtuaalimaailmassa nähtyyn CAGW-ilmiöön.

En ole koulutukseltani biologi ja ennustajanakin olen surkea, mutta olisin voinut kertoa Nguyenille ja Byrnelle ennalta kokeen lopputuleman edellä kuvaamallani tarkkuudella. Jaa - miten niin? Tuo laji ja koeyksilöiden esivanhemmat ovat eläneet pääosan kymmenien miljoonien vuosien olemassaolostaan nykyistä lämpimämmissä ja vähäemäksisemmissä vesissä. Ne ovat siitä selvinneet ilmeisen hyvin myös nuorina yksilöinä. Jatkuva ilmastonmuutos ei ole niille ongelma. Se taitaa tosiasiassa olla vain mentaalinen ongelma ja sitäkin vain yhdelle lajille?


9 kommenttia:

  1. Lohdullista tietää. Vaan meniköhän tutkimus jotenkin pieleen, kun sen perusteella ei onnistu pelottelemaan ketään? Vai onko tämä merkki Australian ilmapiirin muutoksesta, joka jo ulottuu tiedemaailmaankin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm... Kyllähän Australian tiedemaailman ilmapiiri on kuulemma kääntynyt puhdistumaan päin, mutta en usko sen vaikuttaneen tähän tutkimukseen.

      Pienellä mielikuvituksella tästäkin saisi kauhutarinan keltaiseen lehdistöön vaikkapa otsikolla: "Kääpiömeritähtien sukupuutto vain hetken asia. Yhden yksikön muutos estää kasvun." Tutkimus ei ole mielestäni ongelma. Niitä ovat epärehellisesti ja sensaatiohakuisesti toimiva lehdistön osa ja NGO:t, joista pari nimesinkin jutussa.

      Poista
    2. Kiitos sinullekin Risto J eli "Roskasaitti" mainioista katsauksistasi ilmastotieteeseen. Blogisi on varmaan nimetty etsivän ihmisen seko-tunteiden mukaan. Julistapa blokiisi nimenuudistuskilpailu. Ja muodonuudistusta jonniin verran. Blokissasi on ongelmana mm. se, ettei ensitulokas oikein bonjaa, miten toimia blokissasi. Minullakin kesti kauan, ennekuin huomasin, honasin, bonjasin, että sopivasti oikeissa paikoissa klikkaamalla, avautuuu varsinaistra teksti . Mutta oonkin jo kalkkis, epäilen silti, ettei ne kaikki kalkkisten ongelmat ole poissa myöskään nuorilta hektisiltä netin käyttäjiltä.

      Kiitos siis sinullekin Risto J.

      Tere Vesa Tanskanen

      Poista
    3. Kiitän erityisesti myös Mauria ja Anteroa, ja takaan hyvien ja oikemielisten tekojen palkitsevan itsensä, mikä olkoon häpeäksi useille muille.

      https://www.youtube.com/watch?v=Lbj8yy4UbHg

      Ilkka Mononen

      Poista
    4. Vesa Tanskaselle: Kiitos vaan palautteesta. Nimenvaihto vaatisi kaiketi uuden blogin aloittamisen.
      Mitä navigointiin tulee, niin yleensä jos yritän muokata WordPressin antamia asetuksia, niin menee huonompaan ja jotenkin ulkoasu sekaisin. Nyt lisäsin ohjeita, joka sekin saattaa vain sekoittaa ulkoasua jne.

      Poista
  2. Juttusi on oiva esimerkki siitä, kuinka useat, ellei peräti jukisuudessa hegemonistinen oasa 'luonnonsuojelijoista' ei tunne luontoa, luonnon toimintaa, ekologiaa. Luonnon moniaista toimintaa ja muutosta. Pääasiasssa Greenpeacen ja WWF:n varainhankintakampanjat perustuvat dogmaattisiin, uskonnollis-tyyppisiin käsityksiin, joissa
    a) luonto on muuttumaton, täydellinen nyt, (niinkuin jumala sen loi)
    b) kaikki muutokset on huonoja
    c) jos ihminen on mukana vaikuttamisessa, se demonisoi ihmisen
    d) jne

    Kaikki em. käsitykset, dogmit on yksioikoisina potaskaa ekologian ja biologian kannalta.

    Mm. happamoituminen. On lajeja, maalla ja merellä, jotka selviää laajastikin happamuudeltaan/emäksisyydessään erilaisissa ympäristöissä. Osa lajeista on toki äärierikoistuneita, jotka on tosi kronkeleita milloin ph:n, milloin länpötilan, milloin minkäkin tekijän suhteen. Ja ne luonnon otukset lisäksi koko ajan kisailee tuhoavasti keskenään.

    Toivokaamme, että ainakin suomalainen luonnonsuojelujärjestö SLL palaisi tieteen, tietämyksen poluille satunnaisilta harharetkiltään.

    Tere, Vesa Tanskanen

    VastaaPoista
  3. Vielä tuosta Parvulastra exigua -tähden suomenkielisestä virallisesta nimestä. Miltei menisin pienen vedon lyömään, ettei sitä ole netissä. Todennäköisesti ei ollenkaan. Eivät ole ruotsalaisetkaan kaiketi nimenneet. Kääpiötyynytähti on linjassa englannin ja afrikaansin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen johtavimman ilmastotieteen tietäen, epäilen koko lajin olemassaoloa muualla kuin ilmastomallinnuksissa, vedoten siihen että auomessa on
      havaittu sukupuuton partaalla oleva photoshop jänis vääränvärisine silmineen.

      http://www.hs.fi/kotimaa/Ilmastonmuutos+uhkaa+h%C3%A4vitt%C3%A4%C3%A4+mets%C3%A4j%C3%A4nikset+Etel%C3%A4-Suomesta/a1305549205047

      Ilkka

      Poista
    2. Unehtu tunnistus, eli kuvan olento on "Leporidae Photoshoppaus"

      Ilkka

      Poista