keskiviikko 13. elokuuta 2014

Ilmastosopimusten historiasta, puuhamiehistä ja vaikuttavuudesta

Paavo Väyrynen
Varoitan lukijaa heti alkuun parista asiasta. Kirjoituksen alussa on tylsä tai pelottavan tuntuinen historiaosa. Sen yli voi hypätä suoraan toiselle sivulle. Synkästä aloituksesta huolimatta tarinalla on onnellinen loppu.

YK:n ilmastonmuutoskonventti on kansainvälinen ilmastonmuutosta vastaan taisteleva sopimus, joka syntyi Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskokouksessa Earth Summitissa vuonna 1992. Se tunnetaan yleisesti nimellä ilmastosopimus ja lyhenteellä UNFCCC (United Nations Framework Convention on Climate Change). Tuon mainion ja maailman pelastavan sopimuksen Suomen puolesta hyväksyi tietysti eduskunta. Käytännön toimijana oli Esko Ahon (Kesk)  hallitus, jossa varsinaisina poliittisina puuhahenkilöinä toimivat ulkoministeri Paavo Väyrynen (Kesk) ja ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen (Kok). 
Sirpa Pietikäinen

UNFCCC:n pääasiallinen saavutus toistaiseksi on vuonna 1997 laadittu Kioton ilmastosopimus, joka oli voimassa vuoteen 2012 saakka. Siinähän sovittiin yksityiskohtaisesti kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisesta. Kioton sopimuksen hyväksyivät lähes kaikki maat Yhdysvaltoja ja muutamaa kääpiövaltiota lukuunottamatta. Kioton sopumuksen mukainen päästöjen rajoitusvaihe pääsi alkamaan vasta vuonna 2008.


Suomen puolesta Kioton sopimuksen neuvotteli Paavo Lipposen (SDP) I hallitus, ja puuhahenkilöinä olivat ulkoministeri Tarja Halonen (SDP) ja ympäristöministeri Pekka Haavisto (Vihr). Riittävän ratifioijamäärän täytyttyä sopimuksen astui lopulta voimaan vuonna 2005, jolloin maamme peräsimessä oli Matti Vanhasen (Kesk) I hallitus, jonka ulkoministerinä oli Erkki Tuomioja (SDP) ja ympäristöministerinä Jan-Erik Enestam (RKP).
Paula Lehtomäki

Tarkoituksena oli sopia UNFCCC:n Kööpenhaminan kokouksessa vuonna 2009 laajemmasta ja kovemmasta seuraajasta Kioton sopimukselle. Sen oli tarkoitus astua voimaan 2013 alkaen. Suomen puolesta asiaan oli jo sitoutunut Matti Vanhasen (Kesk) II hallitus, jonka ulkoministerinä toimi Alexander Stubb (Kok) ja ympäristöministerinä Paula Lehtomäki (Kesk). Vanhasen hallitus valmisteli talvella 2010 elinkeinoministeri ;Mauri Pekkarisen (Kesk) johdolla ns. risupaketin, jolla on sittemmin siirretty korotetuista energiamaksuista yms. kerättyjä varoja metsänomistajien, metsäurakoitsijoiden ja tuulivoimayhtiöiden omistajien taskuun riskittömästi arviolta lähes miljardin verran. Lasku on kasvamassa tulevina vuosina huomattavasti. Pekkarisen tytär ja vävypoika olivat johtavissa asemissa merkittävässä tuulivoimayhtiössä. 
Alexander Stubb

Kööpenhaminan ilmastokokous kuitenkin 
lässähti täysin Stubbin ja Lehtomäen harmiksi, eikä uudesta ilmastosopimuksesta päästy periaatesopuun. Siitä alkaen vuosittaiset UNFCCC:n kokoukset ovatkin olleet aika riitaisia. Toiset maat (lähinnä EU) haluavat pelastaa maapallon, ja köyhemmät pelastettavat maat haluavat, että nämä pelastajat maksavat siitä ensin tuhansissa miljardeissa dollareissa olevan vuosittaisen maksun pelastettaville. Kokouksissa ei ole päästy sopuun summasta lähinnä siksi, että Yhdysvallat ja muutamat muut EU:n ulkopuoliset länsimaat ovat pitäneet pelastusmaksua isohkona.


Dohan ilmastokokouksessa joulukuussa 2012 sovittiin lopulta, että Kioton sopimusta jatketaan vuoteen 2020 asti, ja tavoitellaan uudelleen maailmanlaajuista kattavaa ilmastosopimusta, josta voitaisiin sopia Pariisin ilmastokokouksessa 2015. Sopimuksen on tarkoitus olla voimassa 2020 alkaen. Tätä asiaa ovat Suomen puolelta olleet puuhastelemassa Jyrki Kataisen (Kok) ja Alexander Stubbin (Kok) hallitukset, joissa ulkoministerinä on ollut Erkki Tuomioja (SDP) ja ympäristöministerinä Ville Niinistö (Vihr). 

Pariisin kokoukseen kuitenkin lähtee hallitus, joka muodostetaan ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Niissä vaaleissa ratkaistaan myös se, haluaako Suomen kansa maksaa etelän maille maapallon ilmaston pelastamisesta vuosittain sen 1-2 miljardia euroa, miksi hintalappu seurannaisvaikutuksineen maamme osalta muodostunee.Hyvällä showlla on hintansa.




Kuva 1. CO2-pitoisuus ilmakehän miljoonasosina
Vaikka EU-maat ovat kollektiivisesti halunneet olla pelastajien eturintamassa, on muutama muukin maa Yhdysvaltain lisäksi alkanut epäillä pelastuksen järkevyyttä ja hintaa. Kanada ja Uusi Seelanti ilmoittivat irtautuvansa Kioton sopimuksen II vaiheesta. Lisäksi Japani, Venäjä ja Norja ovat ilmoittaneet, että ne eivät ehkä vie sopimuksen toisen vaiheen päästötavoitteita kansalliseen lainsäädäntöönsä.

No niin. Nyt on käsitelty ilmastosopimusten historiaa, ja sen aikana ansioituneet poliitikot on mainittu. Katsotaanpa sitten, miten kansainvälinen ilmastopolitiikka ja rajoitussopimukset ovat vaikuttaneet. Aloitetaan siitä, kuinka paljon ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta on onnistuttu laskemaan. Sen näet oheisesta kuvasta 1.  Hmmm... Tuosta on kieltämättä vaikea erottaa Kioton sopimuksen vaikutusta.



Kuva 2. CO2-päästöt miljoonina tonneina YK:n mukaan
Katsotaan seuraavaksi, miten ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet Kioton sopimuksen aikana. Olen viereiseen kuvaan 2 merkinnyt erikseen Kioton II vaiheessa olevien maiden yhteenlasketut päästöt (sin) ja sopimuksen ulkopuolisten tai siitä irtautuneiden maiden päästöt (pun). Suomihan kuuluu sinisellä merkittyihin sopimusmaihin, mutta olen vielä erikseen pannut näkyviin omat syntimme (vihr) ilmaston pilaajana. Valitettavasti en UNFCCC:n sivuilta saanut tietoja kuin vuoteen 2010 asti, mutta olen katkoviivoilla merkinnyt kehityksen suunnan karkeasti siitä eteenpäin. Kuvaa tarkemmin tutkiessa tulee johtopäätökseen, että päästöt ovatkin lähteneet kasvamaan jokseenkin heti, kun Kioton sopimuksesta päästiin periaatteelliseen sopuun. Ja ne näyttävät kasvaneen nimenomaan sopimusmaissa. Olisiko tuossa pientä kiihtymistäkin havaittavissa? Onpa kummallista, sillä luulin tarkoituksena olleen maailman pelastaminen päästöjä rajoittamalla. Kuuluukohan Suomi nyt varmasti oikeaan maaryhmään? Ei hyvältä kuitenkaan näytä!


Tutkitaan vielä, miten katastrofaalisesti päästöt ja niiden mukana nouseva CO2-pitoisuus on Kioton sopimuksen aikana pilannut yhteistä ilmastoamme. Otetaan tähän tarkasteluun vain globaali keskilämpötila, joka näkyy kuvassa 3. 
Kuva 3. Alailmakehän lämpötilamuutokset Kioton sopiuksen aikana

Nyt ei voi muuta kuin hämmästellä. Kioton sopimus, joka tavoitteidensa vastaisesti ei onnistunut rajoittamaan CO2-päästöjä, on selvästi kuitenkin onnistunut toistaiseksi ehkäisemään katastrofaalisen ilmaston lämpenemisen. Sehän on suorastaan viilentänyt ilmastoa! Kylmenemisvauhti näyttää olevan lähes puoli astetta vuosisadassa. Kuka enää väittää, etteikö ilmastosopimuksilla olisi vaikutusta, tai etteikä maailmaa voisi pelastaa, jos tahtoa on?


Nyt on enää arvioitava eduskuntavaaleja silmällä pitäen, kenelle henkilölle ja mille puolueille voi antaa äänestyskopissa kiitoksen vaikuttavasta sopimuspolitiikasta. Kun nuo plokkauksen historiaosuudessa lihavoidut puoluemerkinnät laskee yhteen, saa seuraavan tuloksen:

  1. Keskusta 6 kpl
  2. Kokoomus 4 kpl
  3. SDP 4 kpl
  4. Vihreät 2 kpl
  5. RKP 1kpl
Keskusta on selvästi Suomen ilmastoansioitunein puolue, joka sen lisäksi on osannut luultavasti Pekkarisen ansiosta tehdä asialla vielä bisnestäkin ainakin oman kylän isäntien hyväksi. Olen tuon tylsän historiaosuuden elävöittämiseksi nostanut esiin muutaman ilmastollisesti ansioituneimman poliitikon. Paavo Väyrynen on itseoikeutetusti ykkösenä, sillä ilman hänen nerouttaan vuonna 1992 ei homma olisi Riossa ehkä päässyt alkuun. Seuraavana ovat kaksi asialle omistautunutta viehättävää ympäristöministeriä, ja viimeisenä mies, jonka vankka hallitus valmistelee Pariisin kokoukseen menon. Mutta kuka on se henkilö, joka Suomea Pariisissa edustaa loppusyksyllä 2015? Kuka olisi sopivin Sinun mielestäsi?






14 kommenttia:

  1. Onko blogistilla jokin syy kuvata maapallon ilmakehän lämpötilan muutosta 1979-2014 vain yhden havaintosarjan (RSS) kautta? Sehän on ainoa, joka näyttää lämpötilan laskua. Kun otetaan maanpintahavaintosarjat GISS, NOAA HADCRUT4, HADCRUTHybrid, jotka ovat yleimismmin käytettyjä havaintosarjoja, saadaan lämpötilan nousulle (per/10 vuotta) seuraavat luvut: +0.07, +0.04,, +0.04, +0.10 ja maanpintasarjoilla (land only) Best +0.15, NOAA +0.12, ja satelliittisarjalle UAH +0.07. UAH ja RSS (jota blogisti käyttää yksinomaan) ovat samojen satelliittien samoja mittareita. Vertailun vuoksi voi todeta, että kaikki lämpötilasarjat tuottavat 30 vuoden ajanjaksolla (1985-2014) nousunopeudeksi 0.14 - 0.2 ast/10 v. ja vielä tilastollisesti merkittäväksi. Näin tämä nykyinen lämpötilan "seisahtuminen" onkin lämpötilan nousun hidastumista, mikä sekään ei ole mitään uutta.
    Blogistin löytämiä lämpötilan laskujaksoja 10-15 v löytyy havaintosarjoista aikaisemminki ja niihin on omat meteorolgiset syynsä, jotka tunnetaan kun viitsii vähän tutustua alan kirjallisuuteen blogosfäärien ulkopuolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipäs lähdetä viemään keskustelua taas sivuraiteelle. Keskitytään komenteissa kirjoituksen aiheeseen tai jätetään kommmentoimatta. Lämpenemispaussia koskevaan keskusteluun sopiva kirjoitus löytyy vaikkapa täältä:

      http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/08/lampenemispaussista-trendeista-ja.html

      Poista
  2. +0.0jotain° lämpenemisellä pullistelu on aivan merkityksetöntä ja myös järjetöntä.
    Mutta toi PhPietikäinen taitaa olla vihreämpi kuin perus vihreä, ihmetyttää että miksi kokoomus antaa sen huseerata vihreiden kanssa?
    Sampo Terho vois olla pätevä ministerinä ja jalat on maassa mitä ilmastoon tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, PS:lla on ollut aika olemattoman tuntuinen vaikutus ilmaston vakiointiin ja rahan lappaamiseen siihen tarkoitukseen. Se voi johtua monistakin syistä, mutta oppositioasemasta ei ilmastopoliittisesti vaikuttaviin piireihin pääse. Toisaalta äänestäjän valinnanmahdollisuuksien kannalta on ihan hyvä, että tässäkin asiassa on erilaisia kantoja puolueiden välillä ja jonkin verran niiden sisälläkin - Vihreät tietysti tässä poikkeuksena.

      On mielenkiintoista katsoa, lähteekö PS eduskuntavaalikampanjassaan nostamaan ilmastokustannuksia ja -ansioita esille. Tai löytyykö muista puolueista näkyvästi ehdokkaita haastamaan yllä kuvattua konsensusta.

      Poista
    2. Olishan tässä eräänlainen "jo riittää" kampanja taas paikallaan, mutta
      kun ei ole näköpiirissä selkeää vastakkainasettelua harjoitetun ilmastopolitiikan edunsaajien jakauduttua kautta puoluekentän.

      Myöskään ns. tavallinen kansa ei ole kiinnostunut pahemmin ilmastopolitiikasta työn aherruksessa, semminkin kun ottaa sähkön,
      polttoaineiden, verojen ja elinkustannusten nousun tavanomaisena "taivaan lahjana" sen kummemmin erittelemattä nousujen syitä, semminkin kun ilmastohihhuloinnin maksaminen on piiloitettu
      näkymättömiin esim. sähkölaskussa, missä ei erikseen ole mainittu
      suorituksia tuuliparooneille ja risukeisareille.

      Eihän sähkölaskussa edes lue paljonko pistorasiasta otettu sähkö maksaa kWh.

      Minä itse meinaan seurata tämän ilmastoRajamäen rykmentin ohdakkeista marssia kohti jälleen kerran ratkaisevaa Pariisin ilmastokonventtia vuonna 2015, joka puolestani olkoon viimeinen laatuaan, tämä olisi jotakuinkin 21. epäonnistuminen peräjälkeen.

      Tätä tulee tietysti edeltämään voimakas ilmastopropagointi, ei enään IPCC,hen vedoteen, vaan kaikenmaailman NGO järjestöjen kautta joka tarkoittaa kasvavaa määrää mitä kauhistuttavimpia alaarmeja, mutta eiköhän sutta ole jo huudettu niin monta kertaa että kukaan ei piittaa vaikka tulisi karhu vastaan.

      http://www.scientificamerican.com/article/global-effort-to-combat-combat-climate-change-may-not-end-in-paris-next-year/

      Jo riittää kampanjasta teille nuoremmille lukijoille.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1948

      Ilkka

      Poista
  3. Teksti on melkoista populistista propagandaa kuvavalintoja myöten. Alentaa tämän blogin arvoa. Esimerkiksi ns risupaketin osalta täysin väärää tekstiä. Risupakettiahan ei varsinaisesti ole olemassakaan, vaan jo kirjoituksen mainitsemaa ajankohtaa huomattavasti aiemmin sovittiin että ydinvoiman ohella edistetään myös biopolttoaineiden käyttöä. Mielestäni Suomen osalta täysin oikea päätös. Suomen energiaimavaraisuushan on vain noin 30% ja valtaosa energiasta (kaasu 100%, hiili 70%) tulee Venäjältä.

    VastaaPoista
  4. Mitä tarkoittaa että "risupakettia ei ole olemassa"?

    Mitä kuviin tulee, nehän on mainioita, ja minulle ne kertovat hyvinkin
    millä eväillä edetään osterikerhoon.

    Mitä tulee suomen energiaomavaraisuuteen, se ei ole risuilla parannettavissa,
    eikä metsätkään riitä, yleensäottaen suomessa ei synny niin paljon biomassaa että sillä voisi korvata edes suurehkoa osaa tuontienergiasta.

    Turpeella voisi olla merkittävämpi osuus, mutta sen käyttöä ei suosita ilmastopoliittista syistä, eli se on hinta mikä on maksettu vihreille saadakseen
    läpi jokusia ydinvoimaprojekteja.

    http://www.talouselama.fi/uutiset/pekkarisen+risupaketti+lupaa+hyvaa+ja+kaunista/a2017838

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Risupaketti" on epämääräinen poliittinen käsite/lyömäase. Siitä ei ole tietääkseni mitään lakia tms olemassa. Alun perin siitä puhuttiin jo 1990-luvulla kun päätettiin hyväksyä sekä ydinvoimalalupa että edistää myös metsäenergian käyttöä.

      Se ei ole johtanut pelättyyn puun teollisuuspuun saannin vaikeuteen, vaan pikemminkin päinvastoin (yhteiskorjuussa kolme pinoa, tukkipuut, kuitupuut, energiapuut, hinnat 55e, 18 e ja 5e/kuutio).

      Puu ei tietenkään riitä Suomessa kaikkeen. Yo takouselämän linkin mukaan 2010 esitettiin.

      "Uusiutuvan energian lisäyksestä 55 prosenttia eli valtaosa saadaan puusta, 16 prosenttia biopolttonesteistä, 15 prosenttia tuulivoimasta ja 8 prosenttia lämpöpumpuista."

      Mielestäni järkevää mm siksi, että nykyisin Suomen fossiilisesta energiasta tulee valtaosa Venäjältä (kaasu 100%, kivihiili 70%, öljy lähes 100%).

      Omavaraisuusastetta tulee kyllä mielestäni nostaa nykyisestä 30% tasosta ainakin 50% tasoon. Siinä keskeisenä ovat mielestäni ydinvoima, biomassat, biopolttoaineet ja lämpöpumput.

      Poista
    2. Vuonna 2012 puu ohitti jo öljyn tärkeimpänä energialähteenä . Puupolttoaineet 23% , öljy 23%, ydinenergia16%, hiili 10%, turve 7%, vesi ja tuulivoima 3%. (Tilastokeskus 2012).

      Poista
  5. Ei kun se olikin niin tai näin, tai ekhä toisin tai ei ehkä sittenkään niin,
    kun on mitattu 2% ja tehdään varmoja päätelmiä ilmastomallinnuksilla.

    http://www.independent.co.uk/environment/melting-glaciers-are-caused-by-manmade-global-warming-study-shows-9669572.html

    Ilkka

    VastaaPoista
  6. Lisännen vielä viimeisimmät havainnot aiheesta, eli jäätikköjen sulaminenkin oli
    viheellisiksi osoitettujen ilmastomallien tuotosta, eli eiköhän suomen johtavin ilmastoasiantuntija Kanninen todista huomenna jäätikköjen sulaneen, suomen johtavimman FMI erikoisjäätutkijan säestäessä kauhukertomuksineen.

    http://www.bishop-hill.net/blog/2014/8/15/glacier-loss-of-plot.html

    Ilkka

    VastaaPoista
  7. Nyt, kun Villelle tulee lähtö hallituksesta, tuli päähän sellainen karmea asia, että ei kai Kokoomus vaan ole työntämässä Sirpa Pietikäistä ympätistöministeriksi!!!

    Hänähän on rehelliseksi tunnettu Suomen kansalainen. Sen todistaa jo se, että hän ei selvinpäin kännissä rattiin menisi.

    Tapsa

    VastaaPoista
  8. Vihreät lähtee hallituksesta!! Voi tätä ilon päivää!!! Mikään ei voi tätä pilata, paitsi Sirpa Pietikäinen ympäristöministeriksi, Aaaargh.

    Tapsa

    VastaaPoista
  9. Ilonpilaajat, mutta jos hoidettais sille alvariinsa viinaa, niin ei se kerkeisi
    kovin paljon allekirjoittelemaan ilmastodirektiiveja, kun olisi parempaa tekemistä.

    Mutta miten mahtoi käydä mainostetun ilmastolain, ottiko Ville sen mukaansa jäähyaitioon?

    Aikanaankan kun paskalakiministeri lähti, paska jäi kuitenkin lillumaan pintaan vaikka sitä yritettiinkin hajustaa aikatauluilla ja kosmetiikalla..

    Ilkka

    VastaaPoista