perjantai 30. joulukuuta 2011

Ilmatieteen laitoksen fiktioissa lumet katoavat - reaalimaailmassa eivät

Ilmatieteenlaitos antoi STT:n kautta tiedotteen, jonka muutamat tiedotusvälineet julkaisivat. Lehdistön journalistisesta tasosta kertoo paljon se, että toimitukset eivät vaivautuneet selvittämään tiedottajan tietojen lähteitä, perusteita tai todenperäisyyttä. Täytyypä nyt sitten itse katsoa vähän pintaa syvemmältä, miten Ilmatieteenlaitoksen väitteet kestävät reaalimaailman todellisuutta.

Tässä Helsingin Sanomien verkkosivujen tuotos:

Sateet yleistyvät, lumipeiteaika lyhenee

 |  0 | 

STT
- Suomi sijaitsee alueella, jossa ilmasto lämpenee arvioiden mukaan enemmän kuin keskimäärin maapallolla. Erityisesti talvi muuttuu.
- Lämpötila: talvet lämpenevät, hyvin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat, kesän hellejaksot yleistyvät, kaikkein korkeimmat lämpötilat kohoavat.
- Sateet: sademäärät kasvavat, etenkin talvisateet ja talven vesisateet yleistyvät.
- Lumi ja routa: lumipeiteaika lyhenee ja lumen vesiarvo vähenee, routaa on nykyistä vähemmän.
- Tuuli: tuulen keskimääräinen nopeus voi kasvaa, mutta asiasta tarvitaan lisää tutkimusta.
Lähde: Ilmatieteen laitos 
Periaatteessa nuo kaikki ennusteet olisivat enimmäkseen kovin myönteisiä Suomen kannalta, jos ne olisivat totta. Energian käyttötarpeemme vähenisi kylmien talvien lämmitystarpeen pienentyessä, talviset rakennuskustannukset ja routavauriot vähenisivät, vesivoimakapasiteettimme kasvaisi tai ainakin ajoittuisi edullisemmin talvien kulutushuippuun, kuka niitä viime talvien tulipalopakkasia kaipaakaan jne. Ainoa haitta, joka voisi lisääntyä, on talvisen puunkorjuun hankaloituminen, jos routaantumaton maa ei normaaliin tapaan kantaisi raskaita metsäkoneita. 

Valitettavasti Ilmatieteen laitoksen ennusteet eivät saa juurikaan tukea reaalimaailmasta. Laitoksen kaikki ennusteet perustuvat tietokoneilla laskettuihin ilmastomalleihin, jotka ovat harhautuneet jo parikymmentä vuotta yhä kauemmaksi reaalimaailmasta mitatuista lämpö-, lumisuus-, tuuli- ja sadanta-arvoista.

Tutkitaanpa tarkemmin väite lumipeiteajan lyhenemisestä. Alla olevissa kuvissa on maailman johtavan lumitutkimuslaitoksen, Rutgersin yliopiston lumilaboratorion, koosteita  reaalimaailmasta satelliiteilla ja muilla välineillä mitatuista pohjoisen pallonpuoliskon lumisuusarvoista.

Lumipeitteisyydessä näkyy normaalia vaihtelua, mutta viime vuosina lumipeite on ollut hyvin keskimääräinen. Kuvassa lumipeitteisyyden vuodenaikaiset poikkeama vuosien 1966-2011 vastaavista keskirvoista. 

Syksyjenkään lumipeitteisyydessä ei näy selvää trendiä. Tämän vuosituhannen useimmat syksyt ovat olleet keskimäärän vähän tavanomaista lumisempia. Kuvassa syksyn lumipeitteisyyden laajuus 1966-2011.

Vain keväinen lumipeitteisyys on laskenut verrattuna 1970- ja 1980-lukujen keskimääräisiin arvoihin. Mutta tilastollisesti merkittäviä asioita ei tästäkään löydy normaalin vaihtelun lisäksi. Vähälumisimmat keväät ajoittuvat vuosiin 1968 ja 1990.


Marraskuiden lumisuus vaihtelee aika paljon, mutta trendi on kyllä tasainen - alkutalven lumisuus ei ole vähenemässä eikä lisääntymässä. Kuvassa marraskuiden 1966-2011 lumipeitteisyyden poikkeamat em. vuosien marraskuiden keskiarvosta.



Talvien laajimmassa lumipeitteessä näkyy vaihtelua, mutta trendi on lievästä noususta huolimatta tasainen. 2000-luvun talvet ovat olleet keskimäärin lumisempia verrattuna 1990-lukuun.

Lumipeitteisyys on mahdollisesti jonkin verran vähentynyt 1800-luvun jälkimmäisen puoliskon vuosista, sillä maapallon ja myös pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötila on noussut lähteestä riippuen vajaan asteen verran. Mutta verrattuna esimerkiksi vuoden 1000 tienoilla vallinneeseen nykyistä 0,5- 1,5 astetta lämpimämpään ilmastoon viimeiset 40 satelliiteista mitattua vuotta eivät liene mitenkään poikkeuksellisia pidemmässä ilmastohistoriassa.

Alueellista vaihtelua lumipeitteisyydessä tietysti myös esiintyy, kuten alla olevasta vuoden 2011 marraskuun karttakuvasta voit nähdä.

Vihreillä alueilla lunta oli viime marraskuussa tavanomaista vähemmän ja sinisillä enemmän. Keski- ja Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikan keskiosissa ja Himalajalla oli marraskuussa tavanomaista vähemmän lunta. Muualla pohjoisessa sitä oli normaalisti tai tavanomaista enemmän.

Suosittelisin tiedotusvälineille kohotettua lähdekritiikkiä Ilmatieteen laitoksen ilmastonmuutokseen liittyvien tiedotteiden osalta. Se olisi rehellistä maksavaa asiakasta - lukijaa - kohtaan.

Miksi Ilmatieteen laitos julkaisi tiedotteensa juuri nyt? Veikkaan kahta syytä:

  1. Siellä epäillään suomalaisten uskon ilmastonmuutokseen olevan häviämässä. Tiedote poikkeuksellisen lämpimän syksyn päätteeksi saattaisi taas lisätä uskoa.
  2. Joku tutkijoista tarvitsi vielä yhden alarmistisen tiedotteen saadakseen tuloskeskusteluissa sovitun tiedotekiintiönsä täyteen ennen vuoden loppua.
Ehkä Hesarin toimittajillakin oli kiintiössä tilaa alarmismille? Onhan maailma toki pelastettava. 



2 kommenttia:

  1. Helsingin Sanomissa on kokemukseni mukaan täyskielto ilmastokriittisille uutisille,jopa kommenteille nk. "Mielipide" (HS:n mielipide?)-osiossaan, vaikka entinen päätoimittajansa Reetta Meriläinen ei enää olekaan Ilmateologian laitoksen hallituksessa.

    VastaaPoista
  2. Joo, ei kannata lukea hesarin ilmastojuttuja, ellei kuulu ilmastouskovaisiin. Muille ne ovat vain höpsöjä/tylsiä/ärsyttäviä.

    VastaaPoista