Työmatkakuluilla pelastamaan maapallon ilmastoa

Liikenneministeri Kyllönen kiittää mahdollisuudesta
kiristää liikenteen verotusta ilmaston pelastamiseksi

Valtiontalouden tarkastusvirasto, VTV, on tarkastanut vuonna 2008 valmistuneen ilmasto- ja energiastrategian toteutumista.  VTV:n raportti on niin tylsää luettavaa, että en viitsi vaivata tämän blogin lukijoita kovin pitkällä selostuksella. Jos joku on asiasta kiinnostunut,  voi koko tarkastusraportin käydä lukemassa täältä.

Sen sijaan kiinnitän lukijan huomion pariin mielestäni relevanttiin kysymykseen itse strategiasta ja myös VTV:n tarkastuksesta.

Tarkastuskertomukselle on annettu nimi ”Ilmastonmuutoksen hillintä”, ja tarkenteeksi on merkitty ”Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian valmistelu ja toimeenpano”. Minusta on kummallista, että kertomuksesta sen nimestä  huolimatta ei löydy minkäänlaisia arvioita Suomen saavutuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tarkoitan siis jonkinlaisia tietoja siitä, monellako asteella ilmastomme on viilentynyt, montako hirmumyrskyä on torjuttu, tai montako hukkuvaa saarivaltiota ja jääkarhua strategian toimeenpanon seurauksena pelastettu. No, se on toisaalta hyvin ymmärrettävää kahdestakin syystä.

Kenelläkään ei tietysti ole mittausdataa em. arvioiden tekemiseksi. Vaikkapa dataa olisikin, se ei osoittaisi Suomen ilmastopolitiikalla olevan mitään merkitystä lämpötiloihin, myrskyihin tai jääkarhujen hyvinvointiin. Ehkä tämän vuoksi VTV oli päättänyt rajata tarkastelun ulkopuolelle kokonaan ilmastopolitiikan järkevyyden arvioinnin. No miksikäs sitä tarkastamaan vihreän politiikan järkevyyttä? Hirvittävä huutohan siitä olisi syntynyt. Mutta surkeaa silti on, että tuloksellisuustarkastus rajaa tuloksen tarkastuksesta ulos!

VTV kritisoi monia asioita tarkastusraportissaan. Pikanttina yksityiskohtana todetaan, että päästövähennystavoitetta hiertää mm. liikenteen jatkuva kasvu. Se syö tavoitetta, vaikka liikenteessä on toteutettu useita päästövähennystoimia. VTV huomauttaa lisäksi, että ilmastonmuutoksen hillintään vaikuttavat useat erilaiset rahoitustoimet ja jotkut niistä myös kielteisesti. Ilmastotavoitteiden kannalta ongelmalliseksi VTV mainitsee esimerkiksi työmatkakuluvähennykset, jotka suosivat liikenteen päästöjä. Raportin mukaan työmatkakuluvähennykset ylittivät vuonna 2008 kaikki ilmastomenot.

Näillä kommenteilla VTV pohjustaa työmatkakulujen vähennysoikeuden karsimista, kilometrikorvauskäytännön heikentämistä ja liikennepolttoaineverojen korotuksia. Vasemmistoliiton liikenneministeri Kyllönen ja valtiovarainministeri Urpilainen kiittävät tarkastushavainnoista. Omalla autollaan työmatkoja tekevät myyntimiehet ja haja-asutusalueilla asuvat työntekijät eivät useimmiten kuulu vasemmistopuolueiden äänestäjäkuntiin, joten lisätulojen hakeminen karsimalla näiden verovapaita korvauksia ja työmatkavähennyksiä sopii hyvin molemmille ministereille. Ja kumpikaan ei uskaltaisi enää laman jo tultua tupaan sisään korottaa tasaveroiksi laskettavia polttoaineveroja, ellei niillä veronkorotuksilla voitaisi pelastaa maapallon ilmastoa. Työssä käyvät veronmaksajat ovat saamassa hallituskauden loppuvaiheessa ison lisälaskun.

VTV:n raportti kiinnittää huomiota myös ilmastotoimien rahoittamiseen ja rahoituksen selkeämmäksi tekemiseen. Raportin mukaan Suomen ilmasto- ja energiarahoitus on kaksinkertaistunut vuodesta 2008 vuoteen 2011 mennessä. Tänä vuonna rahoitus oli noin 550 miljoonaa euroa, mikä vastaa puolen arvonlisäveroprosentin tuottoa. Rahat menevät pääosin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja uusiutuvan energian tukemiseen, jonka käyttöönotto nostaa sähkön kuluttajahintaa lähivuosina ehkä 20-30 prosenttia.

VTV kritisoi valtion talousarvioita ja tilinpäätöksiä siitä, että niistä ei käy selvästi ilmi mitkä rahat liittyvät ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttamiseen. VTV ehdottaa, että rahoituksen läpinäkyvyyttä lisättäisiin laatimalla budjetin liitteeksi ilmastorahoituksesta erillinen selvitys. Tämä helpottaisi ilmastotoimien raportoinnissa EU:lle ja YK:lle. Sama ongelma meillä on tietysti muutamien muidenkin asiakokonaisuuksien kohdalla. Monet odottavat edelleen, että valtioneuvosto ehtisi laskea vaikkapa humanitaarisen maahanmuuton kustannukset, jotka taitavat jo nyt olla maapallon ilmaston pelastusyritystä isommat.

Ilmasto- ja energiastrategia tehdään yleensä kerran hallituskaudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuoden 2008 strategiaa ollaan päivittämässä vuoden 2012 loppuun mennessä. Silloin tiedämme, paljonko lysti maksaa. Veikkaan, että paljon. 


Tuskinpa uusillakaan ilmasto- ja energiatoimilla ei ole vaikutusta ilmastoon, eikä niillä maailmaa pelasteta. Mutta tiedän yhden puolueen, jonka laariin sataa jokainen ilmastohössötykseen pantu veronmaksajan raha.