Sain eilen 3.10.2017 iltapäivällä puhelinsoiton Radio Dein
toimittajalta. Hän selitti aluksi, mistä oli saanut yhteystietoni, ja sitten
esitti melkoisen määrän ilmastonmuutosaiheisia kysymyksiä, joihin vastailin
lounaani valmistelun ohessa. Puhelun lopuksi toimittaja esitti kutsun tänään
(4.10.) aamulla suorana lähetettävään Dein ohjelmaan, Viikon debattiin, jossa
aiheena olisi ilmastonmuutos.
Kun kyselin, kenen kanssa pitäisi debatoida,
toimittaja ehdotti jotakuta vihreää poliitikkoa. Minä annoin ymmärtää, etten
ole kiinnostunut jankuttamisesta henkilöiden kanssa, joiden suhtautuminen
aiheeseen usein on herkän uskonnollinen ja vähemmän faktoihin pureutuva. Taisin vihjata, että keskustelisin
mieluummin jonkun edes vähän asiaan perehtyneen kanssa. No, parin tunnin
kuluttua tuli tieto, että Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori
Atte Korhola olisi käytettävissä lähetykseen, ja minä myös sitten lupauduin.
Aamuinen kokemus oli minulle avartava, sillä en ole muutamaa
kauan sitten tehtyä haastattelua lukuun ottamatta joutunut juoksemaan
mediastudioissa ja varsinkaan suorissa lähetyksissä. Jätän kokemukseni muun kommentoinnin pääosin niille lukijoille, jotka jaksavat tuon pitkän lähetyksen
kuunnella. Olen blogin kautta sitä kuuntelevia palkinnut leikkaamalla pari pitkähköä radiomainosjaksoa pois.
Olen käynyt kuuntelemassa muutamia professori Korholan
luentoja, nähnyt häntä joissakin debateissa sekä kuullut ja lukenut hänen
käsityksistään valtamediasta. Muutaman Korholan tutkimuspaperinkin olen lukenut.
En kuitenkaan tunne Korholaa, eikä hänellä liene ollut mitään käsitystä
minusta. Ehkä siksi hän suostuikin debattiin? Suostuisiko toista kertaa?
Ehkäpä, sillä ei tuo debatti mennyt ainakaan kammoamani jankkaamisen
puolelle tai ollut muutenkaan epäkorrektia. Mutta sanon kuitenkin yhden asian,
joka särähti korvaani pariin kertaan.
Professori Korhola luonnehti minua pariin otteeseen ehkä
hiukan vähättelevästi kansalaistieteilijäksi ja osittaistotuuden siementäjäksi. Vaikka Korholan
ilmaukset eivät sinänsä olleet loukkaavia, niitä voi kutsua ad
hominem -argumentoinniksi, jota minun opiskeluaikanani korkeakouluissa – ja
myöhemmin myös työelämässä – opetettiin välttämään. Sen käyttämisestä kun voi kuulijoille
jäädä epäilys, että asia-argumentit ovat loppumassa.
Toimittajan tahdittama ilmastonmuutosaiheiden juoksutus oli
aika läkähdyttävä. Aihetta käsiteltiin ripauksittain ja vain mediaseksikkäimmiltä osin. Siitä saattoi saada käsityksen, että olisin Trumpin kanssa
samalla puolella asiassa. Tunnustan nyt tässä, että en ole presidentti Trumpin
kanssa ehtinyt keskustella ilmastonmuutoksesta, enkä osaa lukea hänen
ajatuksiaan. En myöskään ole keskustellut asiasta tunnettujen öljy- ja kivihiiliparonien kanssa, enkä ole vastaanottanut koskaan senttiäkään rahaa ilmastonmuutosseurantaani liittyen. En siis ole valinnut puoltani muuten kuin, että uskon
hyvälaatuisen mittausdatan lopulta aina voittavan vouhkaamisen.
Alla on 45 minuutin audionauhoite lähetyksestä. Sitkeyttä kuunteluun!
Hyvä Mikko!
VastaaPoistaMikko argumentoi faktoilla, Atte vetoaa omaan asemaansa. Pisteet Mikolle 3-0
VastaaPoistaMikko pärjäsi erinomaisesti! Radio Dei on nimensä mukaisesti uskovaisten ohjelma, johon asiallinen Mikko istui hyvin huonosti, mutta ylimieliset Atte Korhola ja Markku Kulmala erittäin hyvin.
VastaaPoistaOlisin toivonut, että väestönkasvun ilmasto- ja ympäristövaikutukset olisi otettu esille. Mutta se lienee tabuaihe Radio Deissä.
T. Antero
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaJos Mikko sallii pienen mainosvälihuudon, niin kerron, että nyt on Roskasaitilla jotain asiaa väestönkasvusta.
PoistaMikon perusteltua argumentointia olisin mielellään kuunnellut toiset 45 minuuttia. Hyvä Mikko!
VastaaPoistaSupe
Joo, Mikko puhuu asiallisesti ja hyvin. Vaikeaa se kyllä oli, kun on noin äärettömän asenteellinen toimittaja ja ylimielinen syvässä ilmastouskossa oleva vastapuoli Korhola.
VastaaPoistaTässäkin debatissa tutkijat liioittelevat hiilidioksidin, auringonpilkkujen ja tulivuorten vaikutusta tapahtuneeseen ilmastonvaihteluun. Tällä pyritään korostamaan ilmastoherkkyyttä ja puolustamaan vallitsevan tieteen hyväksymillä vanhoja lempiteorioita.
VastaaPoistaNäin ollen Korhola joutuu selittämään Grönlannin jäätikön tämän vuotista pientä kasvua säällä. Sama selitys varmaan pätee Suomen tämän vuotiseen katokesäänkin. Tässä mielessä ei näytä kovin valoisalta tämän maan tulevaisuus.
Tieteessä oppirakennelma, paradigma on kuin saavutettu etu. Sen avulla saadaan tutkimusresursseja, eikä niitä haluta vaarantaa. Ilmastonlämpenemisparadigman kohdalla tilanne on ollut pitkään hyvä, sillä poliitikot on saatu mukaan ja ilmastoanekauppa (päästömaksut, tuulivoimatuet, …) on saatu käyntiin. Kun on julkisesti sitouduttu paradigmaan, tutkijat ja varsinkin poliitikot ovat haluttomia myöntämään olleensa väärässä. Prof. Atte Korholalla on virkansa puolesta erityisen suuri vastuu toimia siten, että hänen tutkimusalansa rahoitus jatkuu runsaana.
VastaaPoistaTieteessä paradigma kyllä kaatuu lopulta, kun sitä vastaan on kertynyt riittävästi havaintoja. Sitä ennen tutkijayhteisön ponnistelut keskittyvät puolustamaan rakasta paradigmaansa valikoimalla ja jopa väärentämällä dataa. Määrärahoja saavat tutkijat siis käyttävät aikansa vanhan käsityksen todisteluun. Uusia ajatusmalleja esittävien työ halutaan estää. Monesti vanha paradigma kaatuukin yllättävästä suunnasta, kun noviisit tai vieraiden alojen asiantuntijat näkevät sivusta sen, minkä alan miehet kieltäytyvät näkemästä.
Mielenkiintoiseen ohjelmaan olisi toivonut pohdintaa väestönkasvusta, kuten edellä mainittiinkin. Sen luulisi olevan ympäristönmuutosprofessori Korholalle keskeinen muutosten aiheuttaja, mm. hiilidioksidipäästöjen kasvattajana. Jos todella ollaan huolissaan huomisen maailmasta, pitäisi väestönkasvu nostaa ongelmalistan kärkeen. Aihe taitaa olla kuitenkin poliittisesti epäkorrekti ja siten rahahanoja sulkeva.
Hieno kommentti! Antero
PoistaTässä MikkoK:n kommenttiin liittyvä linkki:
Poistahttps://journal.fi/tt/article/view/55971/18462
T. Antero
Toimittaja oli sentään tietoinen ilmastokysymyksistä, vaikka vaikutti nielleen vakioväittämät.
VastaaPoistaAtte Korhola ei mielestäni ampunut asiakohdissa yli, mutta ehkä viittaus kansalaiskirurgeihin oli turhaa retoriikkaa.
Mikko puhui tuttuun tapaansa rauhallisesti, joka sopi hyvin tuollaiseen pitempikestoiseen ohjelmaan. Varsin vakuuttavasti myös. Itse en olisi moneenkaan asiaan osannut ilman lunttia sanoa paljoakaan, vaikka miltei kaikista esille tulleista olenkin blogiini kirjoittanut.
Jos näin jälkiviisaana sanoo, niin olisihan sitä voinut ehkä Atte Korholalta kysyä, että olisiko jääkausi ja viileneminen nyt sitten hyvä asia. Hyödyistä ja haitoistahan ei varsinaisesti keskusteltu, vaan toimittajan lähtökohta oli haittapainoitteinen. Nimittäin (pienois)jääkauden torjuminen saattaisi olla varsin arvokas asia varsinkin meille suomalaisille.
Sitten tulee aina haitallisista kasvihuonekaasupäästöistä mieleen se, että miksei niistä pistetä räppänöitä kiinni. Siis ilmastoterminologia on harhaista, joka ei tullut ohjelmassa ilmi.
Hyviä kommentteja asioista, joita ohjelmassa ei käsitelty. Mutta lähetysikkuna oli 55 minuuttia, josta pois leikkaamani mainokset veivät 10 minuuttia.
VastaaPoistaMinulle jäi käsitys, että toimittaja halusi pitää aiheet mahdollisimman tuttuina sekä itselleen että Radio Dein vakiokuulijoille ja siksi oli valmistellut kysymykset viime aikoina mediassa esillä olleista aiheista.
Toimittaja keskusteli lähetystä edeltävänä päivänä kanssani 38 minuuttia, ja varmaan hän sen jälkeen kävi pitkähkön keskustelun Korholan kanssa. Ehkä ideana oli noiden keskustelujen kautta hakea debattia erimielisyyksistä. Saattaa olla, että esim. väestöräjähdyksestä, ns. hiilivuodosta tai Pariisin ilmastosopimuksen erinomaisuudesta ei välttämättä olisi syntynyt debatin vaatimaa selvää vastakkainasettelua.
Tai sitten saattoi olla tarkoituksena vain panna maallikkoskeptikko ruotuun asiantuntija-arvovallalla. Jos sille linjalle olisi menty syvemmälle, olisin kyllä pärjännyt mm. Antero Järvisen usein tässäkin blogissa esiin tuomilla argumenteilla.
Hämmästelen, että niin moni on jaksanut kuunnella tuon 45-minuuttisen.
Ei tehnyt tiukkaakaan!
PoistaMillä mekanismilla musta hiili lämmittää ilmaa?
VastaaPoistaMusta hiili lämmittää ilmakehäämme, jos sitä sataa lumen pinnalle, missä aurinko paistaa vähintään n. 15 asteen kulmassa.
PoistaMiksi sitten tulivuorten purkausten tuhka jäähdyttää ilmastojamme nykyään, mutta aiemmin näiden purkausten oletetaan lämmittäneen CO2-tuottonsa myötä?
Tämä taas perustuu oletukseen, että hiilidioksidin viipymäaika ilmakehässämme on vähintään satoja vuosia, mikä ei alkuunkaan pidä paikkaansa ja että sen lämmittävä vaikutus moninkertaistuu vesihöyryn lisääntymisen aiheuttavan positiivisen takaisinkytkennän takia.
Se taas on fysikalinen mahdottomuus stabiilissa ilmastossa.
Erinomainen "väittely" missä Atte normaaliin tapaan tiesi paremmin, mutta ei uskaltanut kritisoida nykyistä ilmastohömppää.
VastaaPoistaKysyn kuten olen aiemminkin tehnyt, miten tätä maallemme turmiollista ilmastovouhotusta voitaisiin hillitä. Meitä vastarannankiiskejä on varmaan runsaasti, jos vain kaikki tulisivat esille nurkistaan. Yhteisrintamalla voitaisiin ehkä edes hieman hillitä poliittista ryntäystä kohti turmiota; ainakin kohti kalliimmaksi muuttuvaa yhteiskuntaa.
Kun Attelta kysyttiin mitä hän tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi: hän on siirtynyt vegaaniksi ja varoo autolla ajoa.
Tuohon minä kertoisin kiusaavani viherhörhöjä kysymällä mitä he tekevät torjuakseen uhkaa. Minä varmasti voitan heidät koska taloni lämpiää kalliolämmöllä ja katolla on lämpökeräimet, autolla Auris hybridillä ajan iloisesti aina kun tarvitsen, joskus myös pyöräilin; kesämökillä on aurinkosähkö, etc.
terveisin kaikille skeptikoille
Boris Winterhalter
Niin Boris, meitä on runsaasti. Jos lukee ilmastonmuutoshörhöjen kirjoituksiin tulleita kommentteja, lähes kaikki ovat meidän skeptikkojen kirjoittamia. Jopa Hesarin nettiosastolle nämä sallitaan.
PoistaYLE on kuitenkin sellainen, joka ei salli mitään kommentointia omiin juttuihinsa. On se melkoista touhua verorahoitteiselta, riippumattomalta tiedotusvälineeltä.
Tapsa: kaiketi musta hiili jään ja lumen päällä jäähdyttää ilmaa kiihdyttämällä sulamista.
VastaaPoistaEnergiaa jää enemmän pallollemme, jos sitä absorboituu hiilihiukkasiin kuin heijastuessa takaisin avaruuteen.
PoistaPaikalliseen lämpötilaan vaikutus lienee olematon.
Maarit, mustahiili (noki) on tullut peliin mukaan lähinnä pelottelumielessä. Kuten Tapsa toteaa taustalla on mustan pinnan ominaisuus absorboida auringosta tulevaa säteilyä (valoa) lämmeten. Puhtaalta lumipinnalta suurin osa auringon säteilystä heijastuu takaisin eikä siis jää lämmittämään pintaa.
PoistaTämä ilmiö näkyy meilläkin keväällä kun aurinko lämmittää tienvarsien kinoksia, niin aurinkoisella puolella aurauspöly imee säteilyä lämmeten ja näin kiihdyttää lumen sulamista, eli nostaa paikallista lämpötilaa.
Missä määrin tällä tapahtumalla on varsinaista vaikutusta ilmastoon ja sen lämpenemiseen lienee vähäistä, paikallista ja tilapäistä. Onpahan yksi tekijä lisää pelottelumantraan.
Tätä musta hiili -asiaa olen minäkin ihmetellyt. Toki sitä ehkä tulee, kuten Wikipedia sanoo:
PoistaMusta hiili on epäorgaanista hiiltä, jota syntyy hiilivetyjen epätäydellisessä palamisessa rinnan orgaanisen hiilen kanssa.
Musta hiili lämmittää ilmastoa, toisin kuin orgaaninen hiili, jolla on ilmastoa viilentävä vaikutus. Musta hiili viipyy ilmakehässä muutamista päivistä muutamin viikkoihin.
Metsäpalot, metsän kaskeaminen ja peltojen kulotus aiheuttavat 42 prosenttia globaaleista mustan hiilen päästöistä. Fossiilisten polttoaineiden yhteenlaskettu osuus on noin 38 prosenttia ja biomassan kotitarvekäytön noin 20 prosenttia.
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2003JD003697/full
Jos oikein ymmärsin, lumen pinnalla se ei tämän mukaan vaikuta, vaan vaikuttaa suoraan ilmakehässä. Ja arktisilla alueillahan luntahan sataa joka vuosi ja useana päivänä talvella, eli sinne se häipyy uuden lumen sekaan kuin pieru Saharaan. Eli ei se maalaisjärjellä ajateltuna arktisen alueen lumessa aiheuta sen enempää heijastumisia kuin Suomenkaan lumihangissa.
Jos musta hiili on ongelma, tuolla 38 % energiasektoriosuudessa olisi kyllä valtavasti tehtävää sen suhteen. Koska kuten tiedämme, Venäjällä ja Kiinassa ei savukaasuja juurikaan puhdisteta. Euroopassa on toisin, koska suurilla voimaloilla ja ihan kohta myös pienillä biovoimaloillakin, ja aivan erityisesti Suomessa voimalaitoksilla, on erittäin tehokkaat savukaasujen hiukkaspuhdistimet (sähkösuodattimet + kangassuodattimet tai savukaasujen pesu) niin, että piipuista ei tule käytännöllisesti katsoen lainkaan pölyä. Siitä asiasta kävin jokunen kuukausi sitten pitkän keskustelun ja laitoin yhdelle epäuskoiselle erään voimalaitoksen viralliset Rambolin tekemät mittauspöytäkirjat facebookkiin todisteeksi asiasta.
Sellaiset pölyjen suodatinlaitokset olisivat mahtava cleantech vientituote Suomelle, mutta niin kalliita, että tuskin noilla mainituilla valtioilla on rahaa investoida niihin. Fossiilisia ja biopolttoaineita ne polttavat kyllä hamaan tulevaisuuteen asti! Mutta porinaa tästä asiasta tulee kyllä piisaamaan.
https://yle.fi/uutiset/3-9805981: muutama lainaus ”Nokipäästöjen vähentämistä on vaadittu siis jo ennen kuin presidentti Sauli Niinistö otti asian puheeksi Valkoisessa talossa. Niinistö nosti asian kuitenkin aivan uudelle tasolle, kiittää Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova.”
VastaaPoista” – Kun noki laskeutuu valkoisille pinnoille, lumen ja jään päälle, se tummentaa pintoja ja auringon säteilyn takaisinheijastuminen vähenee. Säteilyä imeytyy enemmän itse pintaan, jolloin se sulaa, Korhola tiivistää dilemman.
– Grönlannin jää on paikka paikoin ihan tumma.”
” Suomalaistoimittajia Washingtonissa tavatessaan presidentti Sauli Niinistö sanoi myös, että sekä Trump että presidentti Vladimir Putin ovat kolmen kuukauden kuluessa kääntyneet hyvin myönteisiksi nimenomaan mustan hiilen torjumiseen.”
Kysymyksessä ei siis ole poliittisesti merkityksetön asia.
Naturen 2014 (https://www.nature.com/articles/ncomms6065) artikkelin mukaan mustan hiilen ilmastovaikutuksen suuruus on epävarma ja sillä on sekä lämpötilaa kohottavia että alentavia vaikutuksia. Löysin netistä NASA:n julkaiseman kartan, jota valitettavasti en löydä enää. Siinä esitettiin mustan hiilen ilmakehää lämmittävä vaikutus, joka oli jakaantunut tietyille mustaa hiiltä kovasti emittoiville alueille ja samoilla maantieteellisillä alueilla maanpinnan lämpötilan aleneminen. Tämä on fysikaalisesti ymmärrettävissä, kun musta partikkeli absorboi auringon säteilyä, niin se tietenkin estää auringon maanpintaa lämmittävän vaikutuksen. Lisäksi tuon Naturen artikkelin mukaan pilvisyys lisääntyy, joka tietenkin estää maanpinnan lämpenemistä. Ilmastonmuutoskeskusteluhan koskee nimenomaan lämpötiloja suunnilleen 2m:n korkeudella maanpinnasta, joten ylläolevan perusteella näyttää siltä, että musta hiili viilentää ilmastoa. Mitä tulee Korholan mainitsemaan jään ja lumen sulamiseen, niin prosessi on tunnetusti lämpöä vaativa, eli prosessin aikana ilma jäähtyy. Ja vielä kolmas asia, maapallon jäähdytys toimii niinkuin vesijäähdytteisen moottorinkin. Päiväntasaajalla aurinko lämmittää merivettä, josta lämpö kulkeutuu merivirtojen ja tuulten mukana kylmemmille seuduille päätyen navoille, joista se häviää avaruuteen. Jään alta hävikki onpienempi kuin avovedestä. Täten mustan hiilen aiheuttama jään sulaminen globaalisti jäähdyttää ilmastoa.
Trump, Putin ja Niinistö siis vähentämällä mustaa hiiltä taistelevat ilmaston jäähtymistä vastaan, mikä on tietysti Suomen kannalta erinomainen asia.
Juu, kyllähän sitä mustaa hiiltä näköjään paljon tulee eri lähteistä ja kulkeutuu arktisille alueillekin, jossa sulamiskaudella ilmestyy ikijään pinnalle ja tehostaa jään sulamista, kuten edellä on kirjoitettu. Kaamoksen ja talven aikana sillä ei liene mitään vaikutuksia. CO2:lla ei tuossa kesäisessä sulamisprosessissa ole juurikaan vaikutuksia.
PoistaSamalla tavalla alati 85 miljoona ihmisen vuosivauhtia lisääntyvä ihmispopulaatio muokkaa maanpintaa mm. asfaltoimalla sitä ja rakentamalla betonista taloja ja kaikennäköistä muuta kaiken aikaa. Toki monia muitakin muutoksia maan pinnalle tehdään kaiken aikaa.
Mielenkiintoista nähdä, mitä tekevät nuo valtioiden johtajat! Ja mistä sektorista aloittavat nokipäästöjen vähentämisen! Tuossahan niitä lähteitä on mainittu.
https://blogs.nasa.gov/whatonearth/tag/black-carbon/
Muistuipa vielä mieleeni keväiset hiihdot Lapissa, kun joka hiihtoreissun jälkeen suksen pohjat olivat aivan mustat. Puhuttiin, että lika tulee Kuolan alueen tehtaista. Varmaan sieltäkin jotakin tulee, mutta jostakin luin, että hangilla oleva musta lika oli jokin mikrobi. Tässäkin niistä puhutaan.
Poistahttps://tothepoles.wordpress.com/category/nutrient-cycle/
Jännä juttu myös tuo jutussa ja videossa mainittu kryokoniitti, joka on jäätiköissä olevaa tuulen puhaltamaa pölyä, jonka seassa on myös leviä ja muita ainesosia. Se synnyttää jäätikköön sulamisreikiä. Tämä asia on niinkin vanha, kun tutkimusretkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld löysi kryokoniitin ensi kertaa Grönlannin jäätiköltä vuoden 1870 retkellään. Ei taida olla ihan uusi juttu tämä musta hiili sittenkään.
Kun tässä vauhtiin pääsi, niin kommentti Maaritille, joka hienosti näitä Suomen viileneviä säitä tuossa selvitteli.
PoistaMaapallollahan on moni asioita, jotka ovat iät ja ajat vaikuttaneet säihin ja ilmastoon lyhyen aikaa. Tänä päivänä vaan Korhola ja muut idiootit ovat ihmeissään vastaavien asioiden kanssa, joille ei kuulemma ole selitystä. Tällaisia säihin ja ilmastoon vaikuttaneita asioita ovat auringon aktiivisuus ja Pohjois-Atlantin oskilaatio, joka ymmärtääkseni vaikuttaa Golfvirtaan ja suihkuvirtauksiin, jotka taas vaikuttavat Suomenkin vaihteleviin säihin.
Nyt on Suomessa ollut kylmin kesä sitten vuoden 1987, joka on kolmas kylmä kesä peräkkäin. Sanotaan, että sulavat jäätiköt ovat tällä kertaa syypää tälle, muuta jo yli 100 vuotta sitten tunnistettiin NAO ja suihkuvirtaukset, joista linkissä on jopa kartta, jossa Suomi näkyy oikein hyvin.
https://www.britannica.com/science/North-Atlantic-Oscillation
Nyt sitten näille ilmaston ja säiden vaihteluille ei ole luonnollista selitystä! Kuten Antero Järvinen hienossa kirjoituksessaan toteaa, tiede on tämän syvän ilmastonmuutoshurmoksen vuoksi syvässä kriisissä!
Korkealla ilmassa oleva noki varmaan viilentää ilmakehää. Vaikka lumen sulaminen vaatii energiaa, se saa sen auringon säteilystä, jos nokea on lumen pinnalla ja se jää siihen sulaneeseen lumeen. Ilma ei jäähdy eikä lämpiä.
PoistaTuosta, että avoin meri arktikassa jäähdyttää palloamme, olen kirjoittanut monta kertaa. Merenpinnan lämpötila on siellä nollan tienoilla, mutta sen päällä oleva lumi jäähtyy kymmeniä asteita alemmaksi ja säteily avaruuteen pienenee merkittävästi. Jään päällä oleva lumi on tehokas eriste, joten se estää lämmön karkaamista.
Albedon pieneneminen taas on lähes merkityksetöntä, kun aurinko on pitkään näkymättömissä ja muulloinkin paistaa varsin matalalta. Kun arktinen jää on minimissään, ollaan jo kaamoksen kynnyksellä.
Tapsa:" Vaikka lumen sulaminen vaatii energiaa, se saa sen auringon säteilystä, jos nokea on lumen pinnalla ja se jää siihen sulaneeseen lumeen. Ilma ei jäähdy eikä lämpiä."
VastaaPoistaKyllä se ilma nimenomaan jäähtyy silloin kun jää/lumi sulaa. Etkö ole keväällä havainnut, että kun meren/järvien jäät alkavat sulaa, niin rannalla on viileämpää kuin jonkin matkaa rannasta, josta lumet ovat jo sulaneet?
Tuo johtuu siitä, että vesi haihtuu ja siten jäähdyttää. Vaikutus pallomme lämpötaseeseen onkin sitten toinen juttu kuin paikalliset lämpötilanmuutokset.
PoistaNokipäästöjen vähentäminen on kimurantti juttu. Sitran johtajan Mari Pantsarin mukaan nokiputsarit olisivat tässä vaiheessa virheinvestointi, koska fossiilisista polttoaineista joudutaan kuitenkin luopumaan. Rahat pitäisi käyttää uusiutuvaan energian tuotantoon. Podcastin kohta 7:50.
VastaaPoistahttps://haavisto2018.fi/2017/10/06/podcast-ilmastonmuutos-on-torjuttava-mari-pantsar/
Vähän vaikuttaa siltä, että nämä ilmastouskovaiset ja etenkin tämä "asiantuntija" ei edes tiedä sitä mistä musta hiili tulee! Puhuvat ihan kuin se tulisi vain hiilen polttamisesta. Näin varmaan luulee 99 % ilmastouskovaisista.
PoistaNo katsotaan ilmastopaneelin raporttia asiasta:
http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/selvitykset_lausunnot/Musta%20hiili%20ilmastopakotteena_Ilmastopaneelin%20raportti.pdf
Suomen tasolla on kuva mustan hiilen lähteistä sivulla 7. Siinä energiantuotanto on häviävän pieni siivu siksi, että Suomessa on erittäin tehokkaat suodattimet voimalaitoksissa, kuten jo edellä totesinkin.
Päälähteet raportin mukaan Suomessa:
Suomen mustan hiilen päästöille puun pienpoltto on suurin lähde. Tällä hetkellä reilut 50 % kokonaispäästöistä syntyy puun pienpoltosta. Toinen merkittävä lähde on liikenne ja työkoneet.
Arktisia alueita/mustaa hiiltä voi tarkastella vaikkapa tämän luennon kautta: file:///C:/Users/Jyk%C3%A4/Downloads/Musta%20hiili%20arktisella%20alueella%2028.5.2015.pdf
Samoten Wikipediassa saa käsitystä mustan hiilen syntylähteistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_carbon
Sen mukaan noin 10% tulee teollisuudesta ja energiantuotannosta ja lähinnä pienistä voimalaitoksista. 6 % tulee talokohtaisesta ja vastaavasta hiilen poltosta, jota on vielä paljon maailmalla.
Eli noiden valossa aikamoista tuubaa puhuu tämä "asiantuntija", joka ei ole edes perehtynyt asiaan ja presidenttiehdokas, kun puhuvat energiantuotannon suodattamistarpeista liittyen arktisen alueen mustaan hiileen. Ja kuten sanoin, maapallon suurimmat fossiilisten polttoaineiden polttajat energiasektorilla eivät ole luvanneet vähentää niiden käyttö, vaan ovat luvanneet pitää sen nykyisellä tasolla. Siksi minä kannatan sitä, että voimalaitoksiin laitetaan yhtä tehokkaat suodattimet, mitä Suomessa on, vaikka ne eivät vaikuta tuon taivaallista arktisilla alueilla esiintyvän mustan hiileen määrän.
Seuraava jääkausi tulee eteläiselle pallonpuoliskolle (Darwinin Lajien synty), ts onko niin että pohjoinen pallonpuolisko siis hivenen lämpenee?
VastaaPoistaEteläisellä pallonpuoliskolla on jatkuva jääkausi, siis Etelämantereella. Korkeintaan Etelä-Amerikan kärkeen uusi jääkausi tuo jääpeitteen.
PoistaTäällä pohjoisessa mantereita on paljon enemmän ja niillä leveysasteilla, mihin muutaman asteen kylmeneminen voi jäätiköitä tuoda.
Ei siis ole tulossa muutosta seuraavan jääkauden olosuhteisiin edellisiin nähden ainakaan tuossa mielessä. Mannerlaatat eivät ehdi liikkua riittävästi sitä ennen.
Pienestä jääkaudesta ja sen uusiutumisen ennusteesta (?) on muodostunut uudenlainen pelote, The Big Chill: https://www.youtube.com/watch?v=fn9PUdY4Q0g. Tätä ovat monet aurinkotutkijat jo vuosia ehdotaneet, mutta älkäämme vielä masentuko, ehkä musta hiili ja CO2 hoitavat asian, vaikka itse en siihen usko.
VastaaPoistaNoTricksZonessa hyvä artikkeli kylmenevästä ilmastosta.
VastaaPoistaKeskustelussa ei taidettu mainita mitään El Ninon vaikutuksesta ja Korhola ilmeisesti tahallaan jätti asian sivuun ja paremminkin ehdotteli ettei auringon nykytila ja
alhainen aktiivisuus ei ole estänyt lämpötilan nousua.
Jos lämpötila Grönlannissa on hetkenkin tavallista suurempi, se on ilmastoa.
Taas jos jo varmaankin pari vuotta saaren jääpeite on kasvanut ennätysluokkaa se on säätä.
Josko maapallon lämpötilat ovat kääntymässä selvään laskuun seuraavien vuosien aikana, on Korhola, Kulmala
tutkijoilla aikamoinen selittelyn paikka.
Olipa hyvä keskustelu. Itsekin olen jotenkin ehkä juuri Trumpin takia päätynyt skeptiselle kannalle, mutta hieman ollut huolissani jatkuvasta rummutuksesta esimerkiksi merenpinnan nousemisesta. Mutta kun Korholalla ei ollut huomauttamista kansalaisaktivistin ilmoitukseen, että pienten saarivaltioiden pinta-ala on pikemminkin kasvanut kuin pienentynyt, tarkoittanee se, että tämäkin häly on ollut aivan ylimitoitettu.
VastaaPoistaBBC jäi juuri kiinni ilmastovalheesta liittyen merenpinnan nousuun. Hyvä, että suuri yleisö puuttuu tällaiseen, koska kukaan muu ei puutu.
Poistahttps://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2017/04/11/reply-from-the-bbc-re-miami-complaint/
Tässä kyseessä olleen Floridan merenpinnan nousua kuvaavat viralliset NASA:n mittaukset:
https://tidesandcurrents.noaa.gov/sltrends/sltrends_station.shtml?stnid=8720030
https://tidesandcurrents.noaa.gov/sltrends/50yr.htm?stnid=8720030
NASA:n mukaan meren pinnan nousu on kääntynyt laskuun:
VastaaPoistahttps://climate.nasa.gov/vital-signs/sea-level/
Johtunee siitä, että jäätiköt taas kasvavat normaalin syklinsä mukaisesti.
http://www.drroyspencer.com/wp-content/uploads/AO-DJF-cumulative-since-1900.png
Pahinta koko jupakassa on tosiaan se todella moneen kertaan sanottu tosiasia, että maapallon ilmastotiede on täysin yksisilmäisesti hirttäytynyt siihen uskoon, että CO2:n pitoisuuden nousu aiheuttaa kaikki mahdolliset maapallon katastrofit ja erityisesti sen, että sen takia ilmasto lämpenee hallitsemattomasti, vaikka kymmenien tutkimusten mukaan CO2:n vaikutus on rajallinen ja itse asiassa se on varsin heikko kasvihuonekaasu. Tämä asia kuvaa sitä, kuinka rappiolla ilmastotiede on ja sitä, miksi emme esimerkiksi enää kuule asiallista pohdintaa suursäätilojen luonnollisesta vaihtelusta ja siitä miten siihen liittyvät erilaiset ikiaikaiset normaalit asiat, kuten NAO, suihkuvirtaukset, muut oskilaatiot jne.
Mutta tosiaan koko ilmastohuijauksen kivijalka on rakennettu väärälle asialle ja tässä tutkimukset, joissa oletus: CO2-pitoisuus tuplaantuu:
- Florides and Christodoulides, 2009 (2X CO2 = ~0.02°C)
- Newell and Dopplick, 1979 (2X CO2 = ~.0.25°C )
- Idso, 1998 (2X CO2 = ~0.4°C)
- Chylek et al., 2007 (2X CO2 = 0.39°C)
- Gates et al., 1981 (2X CO2 = 0.3°C)
- Gray, 2009 (2X CO2 = ~0.4°C)
- Harde, 2014 (2X CO2 = 0.6°C)
- Ollila, 2012 (2X CO2 = 0.51 °C)
- Zdunkowski et al., 1975., 1975 (2X CO2 = 0.5°C)
- Idso, 1980 (2X CO2 = ≤ 0.26°C )
- Schuurmans, 1983 (2XCO2 = ~0.3°C )
- Kissin, 2015 (2XCO2 = ~0.6°C)
- Smirnov, 2017 (2X CO2 = 0.4°C )
- Weare and Snell, 1974 (2X CO2 = 0.7°C )
- Lindzen and Choi, 2011 (2X CO2 = 0.7°C)
- Kimoto, 2015 [full] (2X CO2= ~0.16°C)
- Ollila, 2014 (2X CO2 = ~ 0.6°C)
- Harde, 2016 (2X CO2 = 0.7°C)
- Bates, 2016 (2X CO2 = ~1°C)
- Evans, 2016 (2X CO2 = <0.5°C)
- Gervais, 2016 [full] (2X CO2 = <0.6°C)
- Soon, Connolly, and Connolly, 2015 [full] (2X [400 ppm] CO2 = 0.44°C)
- Reinhart, 2017 (2X [400 ppm] CO2 = 0.24°C)
- Balling Jr, 1994 (2XCO2 = <1.0°C)
- Bellamy, 2007 (2XCO2= <1.0°C)
- Abbot and Marohasy, 2017 (2XCO2= <0.6°C)
- Scafetta et al., 2017 (2XCO2= <1.0°C)
Vaikutukset vähäisiä tai jopa negatiivisia:
- Chillingar, 2009
- Dunbar, 1976
- Miskolczi, 2010
- Möller, 1963
- Lightfoot and Mamer, 2017
- Singer, 2006
- Willett, 1974
- Sagan and Mullen, 1972
- Oliver, 1976
- Clark, 2010 (full paper)
- Khilyuk and Chilingar, 2006 (full)
- Newell and Dopplick, 1970
- Manabe and Möller, 1961
- Libby, 1970
- Rasool and Schneider, 1971
- Chilingar et al., 2014
- Ludwig et al., 1973
- Singer, 1976
- Kauppinen et al., 2014
- Lightfoot and Mamer, 2014
- Arrak, 2011
- Kahl et al., 1993
- Robock, 1979
- Fang et al., 2011
- Hertzberg et al., 2017
- Sawyer, 1972
- Gerlich and Tscheuschner, 2009
- Miskolczi, 2014
- Ollila, 2013
- Dyson, 1977
- Hertzberg and Schreuder, 2016
- Avakyan, 2013
- Zhao, 2011
- Allmendinger, 2017
- Choudhury and Kukla, 1979
- Idso, 1984
- Ellsaesser, 1984 (full)
- Bryson and Dittberner, 1976
- Schmithüsen et al., 2015
Täältä pääsee noihin tutkimuksiin käsiksi:
http://notrickszone.com/50-papers-low-sensitivity/#sthash.G5aYpiiR.cUR7a00F.dpbs
Hiljaista on kuin Innasen huopatossutehtaassa!
VastaaPoistaLaitanpa siis pari sanaa lisää mustasta hiilestä, joka kuten sanottu, menee suloisen sekaisin "asiantuntijoilla", Suomen punavihreässä mediassa sekä kansan keskuudessa ja sen myötä eri yleisönosastoilla.
Syy lienee englannin kielessä, kun siinä puhutaan black carbonista ja sen vaikutuksista, niin Suomen punavihreät tahot puhuvat sujuvasti black coalista.
No onhan englannin johdannaisena kaatopaikkakin nykyisin kierrätyspuisto ja tuuliteollisuusalue tuulipuisto, vaikka ei niillä ole mitään tekemistä puiden ja puiston kanssa!
Mutta kuten tässä linkin jutussa todetaan, Yhdysvallat vastaa noin kahdeksasta prosenttia globaaleista mustahiilipäästöistä, joista suurin osa on peräisin dieselmoottoreista, biomassan polttamisesta, metsäpaloista, asuntojen lämmityksestä ja teollisuudesta.
Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaat tuottavat yli 75 prosenttia globaaleista mustahiilipäästöistä, pääasiassa keittiöuuneista ja kiinteiden polttoaineiden, kuten kivihiilellä ja puulla lämmittämisestä, joka vaikuttavat erityisesti naisten ja tyttöjen terveyteen.
https://phys.org/news/2016-03-effects-black-carbon.html
Mutta huomenna on itsenäisyyspäivä, jota vietetään Lapissa paljon kylmemmissä ja etelässä pikkasen kylmemmissä säissä kuin 100 vuotta sitten.
Kiitos esiäideille ja -isille, jotka pitivät Suomen vapaana sekä 1917 että 1944! Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille Ilmastorealismin lukijoille!
Jyrki Itkonen: Kun luettelet tutkimuksia CO2:n ilmastovaikutuksista, niin minkä kuvan olet saanut, minkälaiseen fysiikkaan ilmastovaikutukset perustuvat? Tiedän, että CO2 absorboi ja emittoi IR:ää ja takaisinsäteilyllä sanotaan olevan vaikutus. Miten kylmempi säteily lämmittää lämpimämpää? Kun tämä ei kelpaa, niin ehdotetaan, että CO2 toimii eristeenä, joka vain hidastaa pinnan jäähtymistä. Mutta CO2 on huono eriste koska se sekä absorboi, että emittoi. Mikä siis on mekanismi?
VastaaPoistaMaarit: Minähän luettelen tuossa tutkimukset, joihin pääsee lopussa olevan linkin kautta. Eli vastauksia kysymyksiisi voi käydä lueskelemassa noista tutkimuksista.
PoistaNo miten vaikkapa yksi mukana luettelossa oleva tutkija Antero Ollila on päätynyt omaan lukemaansa:
Ollila kuvaa lyhyesti laskentansa vaiheet, koska sen avulla paljastuu, miten kasvihuoneilmiön lisäys kasvattaa maapallon lämpötilaa.
Kun CO2-pitoisuus nostetaan 560 ppm:ään, lisääntyy ilmakehän kokonaisabsorptio ja Ollilan laskuissa se nousee arvoon 2,16 W/m2 (Myhre 3,7 W/m2). Tämä tarkoittaa, että maapallo säteili avaruuteen 2,16 W/m2 vähemmän energiaa.
Koska näin ei voi olla termodynamiikan 1. lain perusteella, maapallon lämpötila alkaa nousta, kunnes tuo 2,16 W/m2 ero poistuu. Laskennallisesti se tarkoittaa, että pitää löytää uusi lämpötila, jossa päästään samalle tasolle kuin pitoisuudella 280 ppm.
Ollilan laskelmissa tuo lämpötila oli 0,56 °C ja pyöristettynä 0,6 °C.
Yhteenvetona siis CO2-pitoisuudella 280 ppm ja pintalämpötilassa 15 °C maapallo säteilee ulospäin yhtä paljon energiaa (238 W/m2) CO2-pitoisuudella 560 ppm ja lämpötilassa 15,6 °C. Ollilan kaava on samaa muotoa kuin Myhrellä, mutta vakio on eri: RF = 3,12 * ln (C/280).
Ollila kuten muutkin tutkijat pitävät CO2:ta varsin heikkona kasvuhuonekaasuna ja sen vaikutsuta rajallisena pitoisuuden kasvaessa. Yhteenvetona omiin laskelmiinsa liittyen hän kirjoittaa näin:
Ilmastoherkkyyden oikea arvo on siis 0,6 °C. IPCC:n alempi ilmastoherkkyys 1,75 °C on kolme kertaa liian suuri ja korkeampi ilmastoherkkyys on peräti kahdeksan kertaa liian suuri. Syynä on kolme tekijää: 1) CO2:n säteilypakotekaava laskee väärin, suhteellinen kosteus ei ole vakio, ja maapallon albedon muutokset ovat pelkkä oletus.
Hiilidioksidinvaikutus lämpötilan nousuun esiteollisesta ajasta lähtien vuonna 2016 on vain n. 0,25 °C eli karkeasti 30 % kokonaislämpötilan noususta 0,85 °C.