maanantai 4. heinäkuuta 2016

Se, mikä menee ylös, tulee myös alas

Edellisestä alemman troposfäärin lämpötilakatsauksesta on jo neljä kuukautta. Tuo viime helmikuun katsaus näytti osuvan alemman ilmakehän El Nino -piikin kohdalle, sillä silloin mitattiin korkeimmat kuukausikohtaiset poikkeamat. Neljä kuukautta tuon jälkeen voi oikeastaan summata kehityksen yhteen vanhaan fraasiin: "Se, mikä menee ylös, tulee myös alas." Lähes vapaassa pudotuksessa ovat anomaliat nimittäin olleet.

Globaalisti helmikuusta kesäkuuhun on pudotusta 0,5 astetta. Suurimmat pudotukset on nähty arktisella alueella (-0,8 °C) ja tropiikissa (-0,7 °C). Pienimpiä pudotukset olivat Antarktikalla (-0,16 °C) ja eteläisen pallonpuoliskon ekstratropiikissa (-0,28 °C), joiden lämpötiloihin nyt jo hiipunut Nino-ilmiö näytti vaikuttaneen vähiten.

Olen yllä olevat tiedot laskenut RSS-satelliittisarjan TLT-taulukosta, jota olen perinteisesti käyttänyt. Kävin myös hakemassa toisen satelliittisarjan, UAH:n, havainnot, jotka näyttävät hyvin samanmukaisilta. Alla graafina molempien globaalit arvot yhdessä erään ilmastomallinnussarjan keskiarvon kanssa. Todettakoon, että tuon punaisella piirretyn ilmastomallinnuksen trendi näyttää noin kymmenkertaista lukemaa verrattuna mitattuihin arvoihin, mutta EU:ssa ja Suomessa tehdään ilmastopolitiikkaa edelleen siihen luottaen.

Kuva 1

Pudotus ei jatkune yhtä jyrkkänä tämän vuoden jäljellä olevina kuukausina, mutta pudotusta niinäkin tulee, jos itäisen Tyynenmeren virtaukset toimivat siten kuin ennustetaan. Eli ollaan menossa kohti La Nina -tilaa, jonka pituudesta ei kukaan taida tarkasti tietää. Keskeisiä jännityksen aiheita ovat tietysti sukelluksen syvyys ja kesto, jotka mm. ratkaisevat sen, palautuuko lineaarisella regresiolla laskettu lämpenemistauko joskus ensi vuonna tai seuraavana ja yli 20 vuoteen venyneenä.


Yritin tammikuun alussa arvailla, miten käynnistynyt El Nino vaikuttaa tämän vuoden lämpöihin. Eipä osunut arvaukseni aivan kohdilleen, kuten alla olevasta seurantakuvasta näet.

Kuva 2

Arvasin El Ninon huipun väärin niin voimakkuuden kuin ajoituksen osalta. Lisäksi näyttäisi, että olen arvioinut myös Ninon jälkeisen lämpötilojen laskun liian konservatiivisesti, kun alkanut alamäki näyttää muodostuvan pisteviivaani jyrkemmäksi. Melko pieleen mennyt arvaukseni olisi kuitenkin pärjännyt ihan kohtalaisesti erilaisten ennustelaitosten vastaavaan aikaan esittämien ennusteiden kanssa, ja ensimmäisessä kuvassa esitetyt ilmastomallinnukset sillä olisi voittanut mennentullen. Ja toisin kuin niitä laadittaessa minä en käyttänyt sekuntiakaan supertietokoneaikaa!

PS. 5.7.2016

Lisäänpä vielä RSS:n karttakuvan kesäkuun keskimääräisistä anomalioista kuvaksi 3.




Kuva 3

PS. 6.7.2016 Ja vielä UAH-satelliittisarjan vastaava lämpötila-anomaliakartta kuvassa 4.



Kuva 4

9 kommenttia:

  1. Mitähän ne niillä supertietokoneilla oikein tekevät? Pelaavat varmaan pasianssia.

    VastaaPoista
  2. Minä ennustin jossakin, että lämpöhuippu on maaliskuussa, mutta taisi olla jo tammi-helmikuun vaihteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun arvauksessani huippu tulisi vasta nyt - siis kesä-heinäkuussa. 4-5 kuukautta pieleen siis.

      Laskeskelin, että jos kehittyvä ja kohta alkava La Nina vie keskilämpötila-anomalioita alaspäin keskimäärin 0,1 - 0,2 astetta kuukaudessa lokakuulle asti ja sen jälkeen pitäisi ne 0-anomalian tuntumassa, ilmastopanikoijia häirinnyt täydellinen lämpenemispaussi sukeltaisi jälleen pintaan ensi vuoden helmi- tai maaliskuussa reilun 19 vuoden ikäisenä.

      Poista
  3. Mukava kun tulit takaisin Mikko!
    Mielenkiintoisia nuo väriasteikot lämpötilojen/anomaalioiden kuvaajissa. Ylläolevassa kuvassa muutoksen kasvu vaalentaa väriä.

    Ylellä taas päinvastoin, sääuutisissa jo yli 25C asteen lämpötilat on esitetty Suomessa aivan tummanpunaisina. Kuitenkin Ylen maailmankartassa alle 30C lämpötilat edustavat vain haaleita vaaleankeltaisia värejä. Vasta yli 40C lämpötilojen värit alkavat lähennellä tummuudessaan Suomen sääkartan 25C lämpötiloja.
    Mielenkiintoista?

    Pekka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä tietysti lämpötilavaihtelu on erilaista, kuin maailmanlaajuisesti, joten on ymmärrettävää, että väriskaalat poikkeavat.

      Tuossa kuvassa 3. on kyllä järkevä väriskaala. Lämpötilan muutosnopeus ja -suunta menevät loogisesti "kylmästä" violetista "lämpimään" keltaisen.

      Poista
    2. Niinpä, kuitenkin hieman ihmetyttää, koska pakkasen puolelle mentäessä ei vastaavaa väriskaalan muutosta ole havaittavissa?

      Poista
    3. Se saattaa johtua siitä, että me elämme lähes tulkoon kylmimmillä alueilla, mistä mittaustuloksia on saatavissa. Lämpimään suuntaan taas löytyy haitaria enemmän.

      Toki, jos mittaustuloksia olisi koko palloltamme, tämäkin olisi toisin päin. Kylmiltä seuduilta vaan ei juuri mitään mitata, vaan mallinnetaan. Vieläkin vissiin porokuskien pitäisi käydä mittarit lukemassa.

      Poista
    4. Eli ymmärsinkö oikein? Kylmemmällä alueella ihmisille täytyy korostaa lämpenemisen vaaroja enemmän kuin lämpimillä alueilla asuville kylmenemisen vaaroja?

      Poista
    5. Onkos kylmenemisen vaaroista edes missään puhuttu?

      Poista