tiistai 23. helmikuuta 2016

150 000 kadonneen ruumiin mysteeri Etelämantereella

Hesarin pingviinijutun otsikko
Muutamat kotimaiset lehtemme uutisoivat reilu viikko sitten Etelämantereen jääpingviinejä kohdanneesta katastrofista. Helsingin Sanomat kertoi asiasta otsikolla ”Pingviini­yhdyskuntaa uhkaa katoaminen – 150 000 kuollut jäävuoren vaikeutettua ruoan hankintaa”, MTV3 uutisoi ” Jäävuori koitui 150 000 pingviinin kohtaloksi Antarktiksella” ja Tekniikka&Talous2900 nelikilometrin möhkäle koitunut jo 150 000 pingviinin kohtaloksi – Lopuilla 20 vuotta armonaikaa”. No, mitä noista dramaattisista otsikoista ja artikkeleista voisi pingviinien ystävänä sanoa? Ainakin sen voi sanoa, että valehtelu ei rajoitu yhteen tai kahteen isoon mediataloon, vaan se taitaa olla jo maan tapa ainakin näissä ilmastonmuutosasioissa.

Kuva prof. Turneyn edelliseltä tutkimusmatkalta
Nuo artikkelit perustuivat The Guardianissa olleeseen juttuun, jonka pohjana oli käytetty viime syksynä australialaisen yliopiston ilmastonmuutosta tutkivan yksikön tutkimuspaperia ja muutaman sen tutkijan lausuntoja. Kun tutkijoiden joukossa on myös ilmastonmuutosaktivismin professori Chris Turney, jonka edellinen tutkimusmatka juuttui vuodenvaihteessa 2013 - 2014 rajusti lämmenneen - joskin mittausten perusteella asia näyttää päinvastaiselta - Antarktikan ”olemattomiin” mutta ennennäkemättömästi kasvaneihin merijäihin, olisi niin Guardianin kuin suomalaislehtien toimitusten hälytyskellojen pitänyt soida. Kellojen olisi pitänyt soida kovaa, sillä tutkimuspaperissa ei mainita mitään 150 000 jääpingviinin ruumiista. Alla Guardianin videoklippi jääpingviinien "joukkotuhosta".




Mitäpä me luulemme tietävämme jääpingviineistä, jotka on hyvin usein nostettu jääkarhujen lailla ihmisperäisen ilmastonmuutoksen uhreiksi?  Jääpingviinien määrä Etelämantereella on vasta muutama vuosi sitten ensimmäistä kertaa laskettu kattavasti, joten aiemmat väittämät kannan laskusta ovat siis perustuneet vajaaseen tai olemattomaan tietoon. Laskennan tulos on aika mykistävä. Laskentaa johtanut Stony Brook -yliopiston tohtori Heather Lynch kertoo: "Me havaitsimme 53 % kasvun pingviinien kokonaismäärässä."

Lynchin johtama tutkija ryhmä laski jääpingviinit satelliittikuvista ja sai luvuksi 3,79 miljoonaa pesivää paria, mikä on 1,1 miljoonaa enemmän verrattuna aikaan 20 vuotta sitten. Hmmm... se on pikkuisen enemmän kuin sukupuuton partaalla olevalla lajilla normaalisti. Eikä populaation kasvukaan viittaa suurempiin ongelmiin ympäristötekijöissä. Kaiken kaikkiaan tutkijat löysivät 251 jääpingviiniyhdyskuntaa, joista he kartoittivat 41 ensimmäistä kertaa. Noiden 41 joukossa oli 17 yhdyskuntaa, joista tutkijat eivät ole aiemmin tienneet mitään. Tutkimuksesta kertonut Wall Street Journal olikin otsikoinut juttunsa "Jääpingviinien laskenta osoittaa lintujen kukoistavan".

Jääpingviini tervehtii ystävällisesti suosikkibloginsa lukijaa
Jääpingviinien pesimäyhdyskunnat sijaitsevat alueilla, joiden pesimäaikainen kuukausikeskilämpötila pysyttelee pakkasen puolella. Siksi kolonioihin syystä tai toisesta kuolevat pingviinit ja kuoriutumattomat munat maatuvat hyvin hitaasti tai eivät ollenkaan. Jos yhdyskunnissa on noin 7,5 miljoonaa aikuista lintua ja ehkä 2 - 3 miljoonaa poikasta, kuolemantapauksiakin sattuu melkoisesti. Kuvittelisin, että poikasista ehkä 10 % menehtyy, ja aikuisista linnuistakin raskas pesintäaika verottaa 2 -3 %, jolloin, jääpingviinien ruumiita tulisi joka vuosi 200 000 – 400 000 Antarktikan laajuisesti. Jos kuvittelisimme tuon Cape Denisonin pesimäaikaisen yhdyskunnan olleen keskimääräisen kokoinen, olisi sinne jäänyt viimeisen 50 vuoden aikana noin 70 000 kuollutta pingviiniä ja hautomattomat munat päälle. Tuhansista kuolleista pingviineistä "järkyttynyt" professori Turney oli nähnyt jokseenkin normaalin näyn kiertäessään Cape Denisonin yhdyskuntaa.

Uutinen 150 000 kuolleesta pingviinistä ei muuten tullut itse tutkimuspaperista, jossa sellaista ei väitetty. Se tuli julkisuushakuisuuden kautta tutkimusrahaa houkuttelevan professori Turneyn haastattelusta, minkä haastattelun tekijäkin saattoi olla professori Turney. Eräät ihan oikeat pingviinitutkijat, kuten vaikkapa Minnesotan yliopiston Michelle LaRue, torjuivat Turneyn väittämän joukkotuhosta toteamalla jääpingviinien muuttavan pois kolonioista, joissa elämä ja lisääntyminen vaikeutuvat. Niin ne ovat ennenkin vastaavissa tilanteissa toimineet. LaRue kysyi lopuksi, missä Turneyn laskentapaperit 150 000 tuoreesta raadosta olivat. Niitä edelleen odotellaan.

Eräs toinen viime vuonna jääpingviinien ja ilmastonmuutoksen suhdetta tutkinut ryhmä tuli siihen tulokseen, että Antarktikan koko populaatio on kasvanut 135-kertaisesti viimeisen 14 000 vuoden aikana. Kun tuona aikana on nähty yksi ihan todellinen ilmastonmuutos merkittävine lämpenemisineen, mieleen hiipii epäilys, että jääpingviinit viihtyvät paremmin hieman lämpimämmässä ilmastossa kuin kovin kylmässä, mikä tosin ei ollenkaan sovi nykyisiin ilmastonmuutoksen uhkakuviin.

Ilmastonmuutosprofessori Turney osoittautui tässäkin asiassa asiantuntemattomaksi ja valehtelijaksi, jonka klubiin The Guardian, STT ja yllä mainitut suomalaislehdet liittyivät. Toimittajilla ei luultavasti ilmastopoliittisista mieltymyksistä johtuen ollut haluja penkoa jutun väittämiä? Oma kotimainen lehdistömme lopulta alitti rehellisyyden riman paljon Guardiania enemmän, sillä jälkimmäinen sentään osin oikaisi alkuperäisen juttunsa toisella otsikolla ”Missing penguins mystery: 150,000 birds feared dead may have relocated”.

Jääpingviinit siis voivat paremmin kuin ehkä koskaan siitä huolimatta, että erilaiset tiedemiehiksi naamioituneet koijarit ja valheita levittävät poliittiset toimittajat koettavat siitä ilmastonmuutoksen uhria tehdä. Ihan yhtä hyvin voivat muuten jääkarhutkin toisella puolella maapalloa. Kadonneiden ruumiiden mysteeri on selvitetty.

15 kommenttia:

  1. Turneyn tarkoituksena oli todistaa, että
    1) ilmaston lämpenemisen seurauksena Etelämantereen vesillä on pingviinejä uhkaavia jäävuoria aiempaa enemmän, ja
    2) pingviinit kuolevat massoittain.

    Tässä on vain muutama ongelma:
    1) Antarktikan ilmasto ei ole lämmennyt ainakaan viimeisen 50 vuoden aikana.
    2) Kukaan ei tiedä, onko jäävuoria nykyisin enemmän vai vähemmän verrattuna viimeisen 14 000 vuoden keskiarvoon, mutta eipä mahdollinen muutos ainakaan lämpenemisestä johdu.
    3) Jääpingviinit voivat oikein hyvin, vaikka joskus joutuvat muuttamaan hetkiksi paremmille paikoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäsin tekstiin upotetun linkin tuohon alkuperäiseen tutkimuspaperiin. Mutta alla se on vielä copypastea varten:

      http://journals.cambridge.org/action/displayFulltext?type=6&fid=10171607&jid=ANS&volumeId=-1&issueId=-1&aid=10171606&fulltextType=RA&fileId=S0954102015000644

      Poista
    2. Tällainenkin versio tuosta löytyy:

      http://www.ibtimes.co.uk/150000-penguins-perish-after-massive-iceberg-leaves-colony-landlocked-antarctica-1543674

      Poista
  2. No alleista ei ainakaan ole pulaa kun Birdlifeltä tuli ilmastouutinen jonka YLE meditoi jotta Allit ovat siirtyneet pohjoisemmaksi talvehtimaan ilmaston lämpenemisen myötä ja vieläpä Espoon matalikoille joita en tiennyt pitkäaikaisena Espoolaisena ja vesillä liikkuneena olevan olemassakaan.

    Tosin viime vuonna uutisoitiin Allien runsauden alueella johtuneen runsaista sinisimpukkakannoista mutta lienee hovissa muuttunut.

    5 miljoonaa alliahan talvehtii Itämerellä, joten allin
    näkyminen vesillä ei luulis olevan mikään maankaatojuttu.

    http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/luontoymparisto/suomeen-nimetty-kolme-uutta-kansainvalisesti-tarkeaa-lintualuetta

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuolla Suomenojalla noita lampareita, mutta kovin matalina tuppaavat herkästi jäätymään, joten suositten alleille muita talvimajoituskohteita. Ei taida olla alluista siellä vielä havaintoja:

      http://www.suomenoja.fi/historia/

      Poista
    2. Meinaakkona että Espoon lintumatalikot ovat Suomenojan jätevesipuhdistamon entisiä saostusaltaita paikan ollessa suosittu bongauskohde, eiköhän siellä allikin ole nähty semminkin kun altaat höyrysivät ennen sulina ympäri vuoden.

      Aikanaanhan sieltä louhittiin merenalainen jätevesiviemäri merelle Gåsgrundetin lähistölle
      jonne puhdistetut jätevedet taitavat nykyäänkin virrata.

      Silloin kun paska virtasi Suomenojalle ja mereen, paikkahan oli lintuparatiisi ja taitaa olla vieläkin.

      http://retkipaikka.fi/vapaa/suomenojan-lintualtaalla-espoossa/

      Ilkka

      Poista
    3. Meinaan vaan, että allien talvehdintaa siellä saa odottaa.

      Poista
  3. Professori Turneylle suosittelen seraavaksi tutkimuskohteeksi sitä, miten keisaripingviinit ovat kokeneet merijäiden ennätyslaajuudet, kun matka avovesiin on pidentynyt ilmastonmuutoksen myötä. Niitä näkyy asustelevan ympäri mannerta, joten jos mantereen reunalla asuvat, matka on hirveä evovesille.

    Veikkaan kyllä, että asustelevat talvella merijäällä, mutta isäparoilla on kyllä mahdotonta munan kanssa seurata jään reunan etenemistä, kun hautoa pitäisi.

    Pinviinien kielellä kannattaisi kysyä, pitäisikö lämmetä vai viiletä.

    VastaaPoista
  4. Näitä mysteereitä riittää. Kuten uppoavan Kiribatin mysteeri.

    Meillehän on jo tuttua, että taistolaisperinne jatkuu vihreissä, josta yksi esimerkki on tuppuautuminen opettajiksi. Tästä yksi esimerkki on tämä Jarin blogi:

    http://biologi-jari.blogspot.fi/2016/02/uusi-tutkimus-merenpinta-nousee-talla.html?m=1

    Sieltä on linkki tähän Kiribatin hurjaan uppoamiseen mereen.
    Kieltämättä siellä merenpinta hei luu kuin hullun joku jossakin, mutta pitkän ajan trendi onkin sitten ihan jotain muuta:

    http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/1371.php

    Aktiiviset voivat tuosta laskea, millainen nousutrendi sieltä löytyy. Atollisaarena en kyllä ihmettelisi, vaikka se uppoaisikin, mutta kun ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Että vallan kansankynttilä (biologian opettaja) Jari antaa asiantuntijalausuntoja.

      Tänäänhän YLE trollasi vallan ihmeellisen 2800 vuoden merenpinnannousuennätyksen 0,1 mm tarkkuudella ja tarjosi 1,3 metrin nousua vuosisadan loppuun.

      Nils Axel Mörner ja Judith Currykin jo kommentoivat.

      http://www.climatedepot.com/2016/02/23/sea-level-expert-rips-study-claiming-fastest-rise-in-2800-years-study-full-of-very-bad-violations-of-observational-facts/

      Lisäksi on havukka alaarmi kun havukan pesinnän aikaistuminen parilla päivällä todistaa ilmaston lämmenneen Itä Suomen surullisenkuuluisan yliopiston AGW gradu.

      http://yle.fi/uutiset/ita-suomen_yliopiston_gradu_haukkojen_pesinta_aikaistunut_ilmastonmuutoksen_takia/8686219

      Näitä alaarmeja pursuaa kuin tuubista, eli YLE tuubista, eli voimme päätellä että alarmisointi jatkuu kiihtyvästi.

      Ilkka

      Poista
    2. Kiribatissa kyllä nousuvauhdin voidaan sanoa tuplaantuneen tai ainakin kerrotun kahdella, tosin 2 x 0 taitaa edelleen olla nollan pinnassa.

      Poista
    3. Sehän on niin kauhistuttavaa jotta maailmanpankki rahoittaa lentokenttiä alueelle, ja sopii päätellä joko ilmastopakolaisten viemiseksi tai turistien tuomiseksi.

      Jospa siellä on tulevaisuudessa IPCC ilmastokokous joka päättää ihmiskunnan kohtalosta, taas vaihteeksi.

      http://www.worldbank.org/projects/P128938/pacific-aviation-investment-kiribati?lang=en

      Ilkka

      Poista
  5. Antarktiksella on taas jäänmurtaja jumissa, Turneyn ja Mawsonin hengessä, juuttuneena jäihin kertoo Newsmaritime suomen median kertoessa sen ajautuneen rantakalliolle aaltojen tyrskeessä.

    Yhteistä uutisoinnissa on että ankkurointi on pettänyt.

    http://www.newsmaritime.com/2016/australian-icebreaker-aurora-australis-stuck-at-ice-in-antarctica/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse kävin jo tuota samaa sivua lukemassa, kun radiouutisissa tästä tapahtumasta kerrottiin.

      En löytänyt siitä kuinka paljon tällä kerralla oli propagandatoimittajia ja ilmastonmuutosturisteja mukana.

      Poista
  6. Taas avartava artikkeli, Mikko. Kiitos!
    Jonkun aidosti tutkivan journalistin tulisi haastatella noita haamu-uutisia suoltavia toimittajia ja kysyä, miltä heistä tuntuu, kun heidän uutisensa ammutaan usein alas.

    VastaaPoista