Sääshokitko turvapaikanhakijatulvan takana?

Seuraavassa tekstissä on lainattu Iltalehden juttua 26.12.2017 "Tutkimus: Ilmastonmuutos kasvattaa turvapaikanhakijoiden virtaa EU:hun - ”sääshokkien” vaikutus havaittiin selvästi". Iltalehti on

Kuva 1: Iltalehden jutun kuvitusta

löytänyt jutun BBC:n verkkosivuilta, mihin on linkki alempana. Samasta lähteestä lienee myös tämä Helsingin Sanomien artikkeli.  BBC:n lähteenä on tuoreimmassa Science-lehdessä julkaistu artikkeli "Asylum applications respond to temperature fluctuations", jonka laatijoina ovat Columbian yliopiston tohtorikoulutettava Anouch Missirian ja ilmeisesti hänen kouluttajansa Wolfram Schlenker.

Todettakoon nyt heti alkuun varoitukseksi kriittiselle lukijalle, että tuo "tutkimuspaperi" on osoitus osin hämmästyttävästä tutkimuksellisesta ammattitaidottomuudesta, mikä valitettavasti on melko tavanomaista mm. nykyisen postmodernin ympäristö- ja ilmastotutkimuksen saralla. Ja aivan yhtä tavanomaista on se, että näitä "tutkimustuloksia" kansanomaistetaan jokseenkin kritiikittömästi uutisiksi - oikeastaan valeuutisiksi -  Iltalehden ja BBC:n kaltaisissa julkaisuissa. Mutta jos varoituksesta huolimatta haluat lukea, miksi niin tämä tutkimuspaperi kuin siitä kirjoitetut jutut ovat lähinnä ilmastopoliittista propagandaa, voit jatkaa. Olen sisentänyt ja kursivoinut lainaamani Iltalehden ja BBC:n artikkelien lainaukset. Normaaliteksti niiden välissä on minun pohdiskeluani.

Iltalehti: Ilmastonmuutos lisää jo nyt turvapaikanhakijoiden määrää EU:n alueella, kertoo brittimedia BBC.

Tuore tutkimus tarkasteli 103 maan tilannetta ja tiedemiehet huomasivat, että pakolaisten määrä kasvoi lämpötilojen noustua yli 20 asteen alueilla, joilla kasvatetaan ruokaa. Tutkimuksen perusteella nimenomaan lämpötilan nousu vaikutti ihmisten tarpeeseen paeta kotiseudultaan. Lämpötilan lasku 20 asteen alapuolelle ei saanut aikaan samanlaista vaikutusta.

Vuosina 2000-2014 noin 350 000 ihmistä haki turvapaikkaa Euroopan Unionin alueelta joka vuosi. Suurin osa hakijoista tuli Afganistanin ja Irakin kaltaisilta alueilta.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin niin sanottujen "sääshokkien" vaikutusta turvapaikanhakijoiden määrään. Tulosten perusteella EU:n alueelle pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrällä ja maissia kasvattavien maiden, kuten Pakistanin, keskilämpötiloilla on selkeä yhteys.

Asiallinen tutkimushypoteesi siis menisi jotenkin näin:

1. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikuttavammat tai yhä useammin esiintyvät sääshokit vaikuttavat maatalouteen pienentämällä satoja.
2. Pienentyneet sadot ja sääshokkien stressi aiheuttavat levottomuuksia paikallisissa yhdyskunnissa.
3. Levottomuudet ajavat osan väestöstä etsimään turvaa EU-maista.
4. Jos em. kytkennät ovat totta, pitäisi sääshokkien näkyä selvinä uusina poikkeamina säätilastoissa, niillä pitäisi olla vaikutus maatalouden tuotantotilastoihin ja näiden pitäisi jollain viiveellä näkyä kasvaneina turvapaikanhakijoiden määrinä.
5. Sääshokkien ja maastalähdön syy-yhteys todistetaan sulkemalla muut jälkimmäiseen vaikuttavat tekijät pois.

Selvä juttu. Tutkijat ovat maininneet toimittajille hyvinä esimerkkeinä Afganistanin sekä Pakistanin ja jälkimmäisen yhteydessä maissin. Katsotaan ensin säätilastoista, miten Afganistanin keskilämpötila on tutkijoiden tarkastelukaudella vaihdellut (em. hypoteesin kohta 1). Hain yhdestä maailman arvostetuimmasta sääaikasarjasta, HadCRUT4:stä, Afganistanin alueen kuukausikeskilämpötilapoikkeamat ja laskin niistä talviajan ja kasvukauden keskilämpötilojen muutoksen kuvaajan alla olevaan kuvaan 2.

Kuva 2

Kuvasta näkyy, että Afganistanin eri vuodenaikojen lämpötilat ovat vähän vuosittain vaihdelleet lyhyehkönä tutkimusajankohtana. Talvilänpötilojen ääripäiden ero on 4,4 astetta ja kevään, kesän ja syksyn keskimääräinen satokausien aikainen lämpötilaero on vain 1,5 astetta. Ei siis mitään normaalista vuosittaisesta vaihtelusta poikkeavaa. Vuosiarvojen lineaariset trendikuvaajat sojottavat vaakasuoraan talvisarjaa lukuunottamatta, joten ilmastollinen muutos on ollut olematonta. Jo tämän kuvaajasarjan perusteella on selvää, että Afganistanin lämpötiloissa ei vuosina 2000 - 2014 tapahtunut mitään keskimääräisestä suuresti poikkeavaa. HadCRUTin hilapisteiden mittaus- ja laskentavirheet sekä muut epävarmuustekijät huomioiden emme voi sanoa, että Afganistan olisi tuon jakson aikana lämmennyt tai viilentynyt edes talvien osalta yhtään. Sääshokeista ei näy merkkejä kuvaajissa.

Iltalehti: Tutkijat uskovat, että korkeammat lämpötilat pienentävät satoja, vahingoittavat maan bruttokansantuotetta ja lisäävät aggressiivista käytöstä.

Kun Afganistanin lämpötila ei noussut tutkimusaikana, ei satojen pieneneminen voi silloin tietenkään johtua korkeammista lämpötiloista. Mutta katsotaan seuraavaksi maan viljasatoja tutkimusaikana. Hain satotiedot FAO:n tilastoista kuvaan 3.

Kuva 3: Afganistanin vuosittainen viljasato ja väestömäärä FAO:n mukaan

Kappas vaan! Afganistanin vuosittainen viljasato (punainen kuvaaja, vasemmanpuoleinen akseli) näyttää yli kolminkertaistuneen tutkimuksen 15 vuoden aikana. Minä en oikein ymmärrä, miten tutkijat Missirian ja Schlenker ovat saaneet Afganistanin kasvaneen sadon pienenemään olemattoman lämpenemisen perusteella. Ehkä he ovat postmodernien tutkimustapojen mukaisesti tehneet ihan omat virtuaaliset aikasarjansa, joissa lämpötilat todellisuudesta välittämättä nousevat ja sadot pienenevät?

Laskeskelin, että kun vuonna 2000 noin 20 miljoonalle afgaanille jäi vuoden sadosta viljaa (tasaisesti jaettuna) hieman vajaat 100 kiloa per henkilö, jäi sitä vuonna 2014 reilut 200 kiloa. Väestönkasvusta huolimatta viljasato per capita on siis kasvanut. Voisiko turvapaikkaa EU-maista hakevien afgaanien määrän kasvu johtua siitä, että nyt on antaa nuorille miehille matkaeväät mukaan pitkälle matkalle? Lopputulemana Afganistan-tarkastelusta väittäisin, että tutkijoiden hypoteesin kaksi ensimmäistä kohtaa eivät toteutuneet, jolloin hypoteesi kaatui jo alkumetreillä.


No entä sitten tutkijoiden toinen esimerkki, Pakistan ja huonot maissisadot, joita he mainostavat siirtolaisuuden syinä? Katsotaan, mitä FAO:n tilastot kertovat.

Kuva 4: Pakistanin maissin vuosituotanto (punainen) ja keskimääräinen hehtaarisato (sininen)

Kuvassa 4 on FAO:n tilastojen mukainen Pakistanin maissin vuosituotanto (punainen kuvaaja) ja hehtaarikohtainen sato (sininen). Molemmat ovat kasvaneet merkittävästi tutkimusaikana. Hehtaarikohtaisen sadon nopeampi kasvu merkitsee viljelyn tuottavuuden nousua. En viitsinyt enää Pakistanin keskilämpötiloja selvittää, koska niiden muutoksella ei ole voinut olla ainakaan ratkaisevan haitallista vaikutusta maan lähes kaksinkertaistuneseen maissisatoon tutkimuksen aikajänteellä. Toinenkaan tutkijoiden esimerkkitapaus ei selviä hypoteesin toisesta kohdasta.

Kun oikeastaan mikään tutkijoiden ja median esimerkkinostoista ei näytä tilastojen mukaan pitävän kutiaan, on mietittävä, kannattaako jatkaa sää- ja satotarkistuksia enää jäljellä olevien 101 maan osalta. Taidan jättää sen tekemättä. Mutta jatketaan muilla teemoilla.

Lihavoin tuosta Iltalehden jutun ennen kuvaa 3 olevasta lainauksesta myös agressiivisen käytöksen lisääntymisen lämpötilan nousun myötä. Jos väittämä olisi totta, se ei silti selittäisi afgaanien kasvanutta vyöryä Eurooppaan, koska lämpötiloissa ei näy todellista muutosta. Mutta mietitäänpä vielä lämpötilan ja agressiivisen käytöksen yhteyttä. Onko niin, että olemme talvisin vähemmän agressiivisia kuin kesäisin? Tai ovatko vaikkapa Singaporen asukkaat merkittävästi agressiivisempia kuin pohjoissuomalaiset? Pitäisikö olla varuillaan, jos Helsingissä tapaan etelän lämmöstä tulleita odottamattoman agressiivisia turisteja? Ehkä Turun puukotusiskun marokkolainen pääepäiltykin oli vain kotimaansa lämpöstressin aiheuttamassa agresssiivisessa jälkitilassa tekonsa aikana? Voiko näitä lämpimien maiden ihmisiä pitää vastuullisina mistään, jos kaiken pahuuden takana onkin ilmaston lämpeneminen?

Iltalehti: Uskon vahvasti, että löysimme vuosien 2000-2014 ajalta syy-seuraussuhteen sään ja turvapaikkahakemusten välillä, tutkimusta johtanut professori Wolfram Schlenker kommentoi BBC:lle. 

BBC: Jotkut näistä 103 maasta olivat tiettyinä vuosina huomattavasti tavanomaista lämpimämpiä ja jotkut olivat selvästi kylmempiä. Tämä satunnaisuus takaa, että nämä sääshokit eivät korreloi muiden tekijöiden kanssa - joten emme vain kerää korrelaatiota, olemme todellakin taltioimassa syy-yhteyttä. Luotan tähän johtuen sään satunnaisuudesta.

Iltalehden raportoinnin mukaan tutkijat Missirian ja Schlenker uskovat vahvasti... Ehkä tässä jonkinlaisesta uskonnollisuudesta tosiaan on kyse? Mutta minulle opetettiin 1970-luvulla tilastomatematiikan peruskurssin ensimmäisillä luennoilla, että korrelaatio ja kausaatio (=syy-seuraussuhde) vaativat aivan eritasoista todistelua, eikä korrelaation perusteella saa luoda uskomuksia. Siitä mieleen tuleekin kysymys, onko professori Schlenker joskus unohtanut käydä ko kurssin.

Kuka tahansa laadukkaan tutkijakoulutuksen saanut tietää, että hyvin monia muuttujia sisältävässä tutkimusasetelmassa yhden tai edes muutaman muuttujan korrelaatio ei muuttujien satunnaisuudesta riippumatta tuota kausaatiota. Vahva korrelaatio voi tapauksesta riippuen herättää kyllä tutkijan kiinnostuksen mahdolliseen syy-seuraussuhteeseen, mutta lähes aina tarvitaan tuskallisen työläitä lisäselvityksiä, jotka muilla perusteilla vahvistavat korrelaation merkitystä ja/tai poissulkevat muiden tekijöiden vaikutuksen pois riittävästi. Näin syy-seuraussuhde voitaisiin jollain varmuudella osoittaa.  Ehkä nämä tutkijat eivät tätä työn tuskaa halunneet kokea, kun vähemmälläkin selvisi Science-lehteen?

Näistä muista muuttujista taisivat jäädä selvittämättä mm. sotien, muiden kahnausten, poliittisen ja uskonnollisen vainon, rikollisuuden, luonnonmullistusten, näköalattomuuden, kehnon hallinnon, Euroopan houkuttelevuuden ja lepsujen turvapaikkamenettelyjen sekä monien muiden muuttujien vaikutus. Olen itse osaa noista turvapaikanhakijoiden lähtömaista kiertänyt ja analysoinut vuosien ajan päätyökseni, ja väitän noilla kaikilla - myös monilla mainitsemattomilla vaikuttimilla - olevan suurempia vaikutuksia kuin ilmastolla, kun puhutaan tutkimusvuosista 2000 - 2014.

Iltalehti: Tutkimuksen perusteella turvapaikanhakijoiden määrän odotetaan nousevan noin 660 000 "ylimääräisellä" hakijalla vuoteen 2100 mennessä. Luku perustuu olettamukseen, että lämpötilojen nousu jatkuu nykyisellä tasolla.

Kuva 5

Tarkistin HadCRUT4-sarjasta noiden vuosien keskilämpötilan muutoksen leveysasteilla ± 40 astetta päiväntasaajan molemmin puolin (kuva 5), miltä vyöhykkeeltä lähes kaikki turvapaikanhakijat Eurooppaan pyrkivät. Lineaarinen trendi tutkimusjakson viimeiseltä 10 vuodelta (2005 - 2014) on käytännössä tasainen - ei lämpenemistä eikä viilenemistä. Tutkimusajankohdan pääosaksi täysin hiipunut lämpeneminen ei vuosisadan loppuun jatkuessaankaan toisi säähän nykyistä vaihtelua kummempaa eikä nostaisi tutkijoiden kaipaamia ilmastonmuutoksen sääshokkeja esiin.

BBC: Professori Schlenker toteaa kuitenkin, että hän oli paljon vähemmän vakuuttunut nousevien lämpötilojen ja turvapaikkamäärien tulevista vaikutuksista EU: ssa. "Meidän on periaatteessa oletettava, että vuosien 2000 ja 2014 välinen suhde säilyy muuttumattomana seuraavien 80 vuoden aikana", hän sanoi. "On monia syitä siihen, miksi suhde voisi muuttua ja se voisi mennä molempiin suuntiin. Voisimme aloittaa sopeutumisen lämpimämpään lämpötilaan, jolloin vaikutukset olisivat pienemmät, mutta jos sääshokit kohtaavat ihmisiä vuosittain samanlaisella tavalla, vaikutukset voivat olla paljon pahempia. Voimme siis ali- tai yliarvioida vaikutukset."

Iltalehti jätti yllä olevan professori Schlenkerin tutkimuksen ulkopuolisen lausunnon pois jutustaan. Hyvä kysymys on, miksi jätti. Ehkä Schlenkerin lausunto olisi vähentänyt Iltalehden vihreästi tiedostavan toimittajan haluamaa sanomaa?

Tilastomatemaatikot nauravat Missirianin ja Schlenkerin paperille vielä lisäksi monista tässä kirjoituksessa mainitsemattomista syistä. Tässä siitä William Briggsin esimerkki. 

Iltalehti: Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun lämpötilojen ja väkivaltaisten konfliktien välillä on huomattu yhteys. Vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos lisäsi Syyriassa kuivuuden riskiä ja toimi kimmokkeena vuoden 2011 levottomuuksille.

No hmm... Ehkä Syyrian kuivuus toimi pienenä kimmokkeena levottomuuksille, mutta tuo vuonna 2015 julkaistu tutkimus ei kyllä pystynyt ilmastonmuutosta Syyrian sotaan yhdistämään eikä myöskään määrittämään kuivuuden vaikutuksen suuruutta siihen. Syyrian ilmastosta on lisää täällä, mutta en sitä enää tämän bloggauksen pituuden vuoksi tässä tarkastele.

Ilmastorealismin tuottama lyhyt ilmastoalarmistin sanakirja totesi jo lähes viisi vuotta sitten seuraavaa ilmastopakolaisista: "YK:n mukaan ilmastopakolaiset ovat olleet suurin pakolaisryhmä jo useiden vuosien ajan. Näistä pakolaisista pääosa on lähtenyt ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen nostaman merenpinnan hukuttamilta Aasian saarilta ja rannikkoseuduilta. Ilmastopakolaiset ovat aivan erinomaisen hyviä kätkeytymään, sillä ainuttakaan noista YK:n raporteissa mainituista kymmenistä miljoonista ei ole vielä löydetty."

Ei ole löydetty myöskään mereen kadonneita saaria tai rannikkoseutuja sen paremmin kuin ilmaston lämpenemisen kuivattamia satoja. Mutta tämän kaltaiset tarinat rajuksi käyvän ilmaston vuoksi hukkuvista tai nääntyvistä ovat pyhäkoulusivistyksen tasoisilla tiedoilla varustetuille toimittajille sopivaa haasteellisuutta varsinkin, kun valtakunnallinen valemedia sitä tykkää kansan huviksi julkaista.

Toki maailmassa on paikallisia ja jopa melko laajoja alueellisia ongelmia – monenlaatuisia sellaisia. Ihan normaali ilmastollinen vaihtelukin voi shokkeja yhteiskunnille aiheuttaa, jos väestö ei niihin ole varautunut. Näistä on esimerkkejä paljonkin. Mainitaan nyt vaikka omat poikkeuksellisista kesäsäistä johtuneet nälänhätämme 1696 - 1697 ja 1866 - 1868. Suurista nälänhädistä löytyy listaus Wikipediasta. Useimpien syy ei kuitenkaan ole ilmastonmuutos, vaikka monien alkujuuret voidaan johtaa ilmastolliseen vaihteluun tai sään ääri-ilmiöihin, jotka kuitenkin ovat aina kuuluneet ilmastoomme.

Kuva 6

Lopuksi paljastan yhden ei-ilmastollisen tekijän viereisenä karttakuvana (kuva 6), jonka vihreällä merkityistä alueista me Suomessa saamme lähes kaikki turvapaikanhakijaperusteella tulevat siirtolaisemme. Korrelaatio on siis lähes täydellinen. Kyllä, kyllä – korrelaatio ei ole sama kuin syy-yhteys – mutta jälkimmäinenkin voisi löytyä tutkimalla syvemmin noiden vihreiden maiden humanitaarista, teknologista, tieteellistä, demografista, sivistyksellistä, demokraattista ja poliittista kehitystä viimeisen 700 vuoden ajalta. Niiden kehittymättömyys heijastuu myös naapureihin, joskin me ei-islamilaiset Euroopassa ja myös Itä-Aasiassa kehitimme viime vuosisatoina kohtalaisen immuniteetin noille ongelmille. Saharan eteläpuoliset afrikkalaiset eivät ole tässä yhtä hyvin onnistuneet, ja siksi ne ovat edelleen islamilaisen hegemonian pimeässä myllerryksessä. Mutta onko meidänkin vastustuskykymme heikentymässä? Jätän tämän asian käsittelyn blogitekstissä tähän, mutta tarvittaessa valotan näkökulmiani lisää kommenteissa.