keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Pohdintoja lämpöennätysvuodesta 2016

UAH-satelliittilämpöaikasarja ehti ensimmäisenä ilmoittaa joulukuun mittaustietonsa, joten sen osalta meillä on käytössä koko viime vuoden tiedot globaalisti ja suuralueittain.

Vuosi 2016 nousi nipinnapin satelliittimittaushistorian lämpimimmäksi vuodeksi maapallon keskimääräisen alailmakehän osalta. Viime vuosi voitti edellisen ennätysvuoden 1998:n kahdella asteen sadasosalla (Kuva 1). Tuo ero on niin mitätön, että se mahtuu laskenta-algoritmien virhemahdollisuuksien sisälle, eikä se ole muutenkaan merkitsevä tilastollisessa tarkastelussa. Tilastolliseen merkitsevyyteen 95%:n tasolla olisi tarvittu vähintään 0,1 asteen ero - siis lähes kertaluokkaa suurempi.

Kuva 1

UAH v6 -sarja kertoo myös, että alailmakehän keskilämpö ei vuositasolla noussut ennätyskorkealle kaikkialla. Kuten seuraava kuva 2 näyttää, vuosi 1998 piti ennätyksensä niukasti niin tropiikissa kuin sen eteläpuolisella lauhkealla vyöhykkeellä. Selvemmin viime vuosi otti ennätysaseman vain pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä ja pohjoisella kalottialueella (>60 N), johon jälkimmäiseen Suomikin kuuluu.

Kuva 2





Niin sanottu globaali lämpeneminen ei siis tosiasiassa ole yksiselitteisen globaalia, sillä on alueita, joilla satelliittimittausten perusteella lämpenemistä ei ole tapahtunut lainkaan sitten mittausten alun vuonna 1979. Alla oleva kaavio kuvassa 3 kertoo eteläisen kalottialueen (>60 S) lämpötila-anomalian. Sen mukainen muutosvauhti on käytännössä nolla.

Kuva 3

Laskeskelin huvikseni vielä pitkän ajan trendejä alueittain. Alla olevaan taulukkoon olen projisoinut UAH-sarjan trendien antaman lämpötilamuutoksen vuoteen 2100 mennessä, jos muutos jatkuisi sellaisena, kuin se mittauksissa näkyy joko vuodesta 1979 tai 1998 alkaen.

Kuva 4: Projektioita vuoden 2100 lämpötilamuutoksesta toteutuneiden trendien valossa


Siis esimerkiksi vasemmassa yläkulmassa oleva luku 1,0 tarkoittaa sitä, että koko maapallon alailmakehä olisi vuonna 2100 yhden asteen lämpimämpi (verrattuna vuosien 1981-2010 keskiarvoon), jos muutos jatkuisi koko ajan samanlaisena, kuin se on havaittu UAH-sarjassa vuosina 1979-2016. Vastaavasti alempi luku 0,4 tarkoittaa ensi vuosisadan vaihteen olevan 0,4 astetta lämpimämpi, jos trendinä olisi muutos vuosina 1998-2016.

Huomaamme, että taulukon alemmat luvut ovat selvästi pienempiä molempia kalottialueita lukuunottamatta. No se kertoo siitä, että lineaarisella regressiolla laskettu trendi on pienentynyt. Lämpeneminen ei siis ole ollut niin voimakasta viimeisen 19 vuoden aikana kuin. se on ollut koko mittaushistorian 38 vuoden aikana.

Muutenkaan nuo lämpenemistrendit eivät vaikuta kovin huolestuttavilta, sillä ne eivät vihjaa ilmaston karkaamiseen käsistä edes Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen näkökulmasta. No, tosiasiassa noiden trendien perusteella ei voi tehdä ennusteita seuraavan vuosisadan vaihteeseen yhtään sen paremmalla varmuudella kuin "ilmastotieteen" harrastamilla ilmastomalleillakaan. Mutta ovat ne ilmastomalleja parempia sentään menneen ilmaston kuvaamisessa. Ilmastomallien mukaanhan ilmaston olisi näillä tarkastelujaksoilla pitänyt lämmetä kiihtyvästi, mikä heittää epäilyksen varjon niiden ennustamiskyvyn päälle.

Muistetaan lopuksi, että viime vuosi oli erittäin voimakkaan El Niño -ilmiön vuosi aivan kuten sen kanssa tasaväkisesti kilpaillut vuosi 1998. Ensi vuodesta tai ehkä seuraavastakaan sellaista tuskin tulee, joten hetki mennee, ennenkuin mediatalot pääsevät jälleen otsikoimaan kuukausikohtaisista lämpöennätyksistä. Lähiaikoina on mielenkiintoisinta katsoa, mille tasolle alueelliset keskilämpötilat asettuvat ennätysvuoden jälkeen.

11 kommenttia:

  1. Ruvetaankin ilmoittamaan lämpenemistrendi EL Nino huippujen mukaan. Tästä uudesta ennätyksestä voimme siis päätellä trendin olevan huikeat 0,1 astetta sadassa vuodessa!

    VastaaPoista
  2. Onneksi olkoon Helsin vihreille, jotka puheenjohtajansa mukaan ovat torjuneen ilmastonmuutoksen (mm. sulkemalla hiilivoimalan Helsingissä?). Ilmeisesti tämä edellä mainittu selittänee myös nämä pakkaset?

    VastaaPoista
  3. Huikea yhden asteen muutos. Tämähän aiheuttaa...mitä? No ehkä puuraja Lapissa siirtyy kilometrin pohjoisemmaksi, Keski-Afrikassa kukaan ei huomaa mitään eroa.

    Jos tämä on jonkun mielestä katastrofi, olisi tämän ehkä syytä ottaa yhteyttä terapeuttiin.

    VastaaPoista
  4. Yksi "lämpö"ennätys rikottiin vielä 2016 aikana:
    "Meanwhile the weather in Khanty-Mansi Autonomous Okrug – Yugra broke records for cold. Overnight on December 21 temperatures dropped to minus 62°C (-79.6°F).

    VastaaPoista
  5. Seuraavalla kerralla uutta ennätystä etsittäessä tulokset täytynee julkistaa tuhannesosa-asteiden tarkkuudella, jotta päästäisiin ennätykseen.
    Nyt kuitenkin kannattaisi ehkä keskittyä siihen mitä lämpötilojen pitäisi olla jos IPCCn ennusteet (skenaariot/projektiot) pitäisivät paikkansa. IPCCn SAR raportista kun katselee käppyröitä, niin niiden perusteella lämpötilojen olisi pitänyt kohota 1990-luvun lopulta tähän hetkeen n. 0.3C eli ollaan alle kymmenysosassa ennustetusta.
    Tämä on varmasti lohdullista tietoa 2C lämmönnousun kauhuskenaarioiden piinamille henkilöille. Nousu tuleekin olemaan max n. 0.2C vuosisadan loppuun mennessä! Hei ei hätää!

    https://www.ipcc.ch/ipccreports/sar/wg_I/ipcc_sar_wg_I_full_report.pdf

    Pekka

    VastaaPoista
  6. Tässä erittäin hyvä yhteenveto, missä tämän AGW-huuhaan kanssa mennään. Ivar Giaverin (Fysiikan Nobel 1973) puhe ilmastonmuutoksesta:

    http://tinyurl.com/h9vul4n

    Pekka

    VastaaPoista
  7. http://www.sss.fi/2017/01/ilmastonmuutos-kuumentaa-australiaa-ekosysteemit-vaarassa-maalla-ja-merella/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuopa olikin mielenkiintoinen linkki. Australiassa mennyt vuosi oli siis vasta neljänneksi lämpimin. Tuossa vielä jutun alkulähteenä ollut video, jossa heti alussa näemme myös viime vuoden globaalin lämpötilan NOAAn ja kumppanien mittaamana. Näyttää olleen 0.1°C korkeampi kuin esim. vuonna 2015.

      Poista
  8. Se edellinen ennätysvuosi 1998 oli massiivisen el ninon vuosi. Itsessään se oli merkityksetön, mutta siitä tuli kirsikoita pomiville "ilmastoskeptikoille" aarre. Sillä oli hyvä huijata tyhmiä vetelemällä siitä lähteviä trendejä. Nyt kun tuli toinen vähän voimakkampi el nino niin heti ennätys lyötiin.

    VastaaPoista
  9. Kyllähän se on media, joka on jo autuaasti unohtanut kertoa uutisissaan, että vuosi 2016 oli El Nino -vuosi. Toisaalta eräs Ilmatieteen laitoksen edustaja on jo hyvissä ajoin muistuttanut, että jos lämpötilat nyt laskevat, niin kyseessä on La Nina. Ei siis huolta, kyllä ennätykset vielä poksahtelevat tulevaisuudessakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. El nonjen voimakkuus vaihtelee. 2016 se ei ollut erityisen voimakas. El nino ja la nina ovat hyvin määriteltyjä ei niitä hihasta vedetä

      Poista