Haminan vihreästä ja innovatiivisesta energiaratkaisusta lumiauraksi?

Suomessa on ollut raikas tammikuinen pakkasjakso. Liekö sattumaa, että Haminan energia päätti viime loppiaisen vastaisen yön hetkinä koekäyttää uutta innovatiivista lämpötuulivoimalaansa. Kyseessä oli Haminassa tuotantoaan pitäneen WinWind-yhtiön kolmen megawatin tuulivoimala, joka kuvista päätellen kytkettiin sähköntuotannon lisäksi lämmöntuotantoon. Tulos oli kirjaimellisesti sanottuna loistava joskaan ei välttämättä Haminan energian toivoma. Alla video yön hehkusta.

Mielenkiintoista on katsoa eri tiedotusvälineiden uutisointia asiasta. Yleisradiomme kertoi seuraavaa:

Kymenlaakson päällikköpäivystäjä Jukka Ruuskanen törmäsi perjantain vastaisena yönä erikoiseen hälytystehtävään. Haminan Paksuniemessä paloi sata metriä korkea tuulivoimala.
– Sille ei voitu tehdä mitään muuta kuin antaa palaa sen mitä on palaakseen, koska kohde oli niin korkealla.

Ruuskanen ei muista, että vastaavaa hälytystä olisi koskaan ollut aikaisemmin.
– Sattumalta palaverissa oli eilen puhetta siitä, että mitä jos tällainen palaa, mutta nyt se sitten syttyi oikeasti palamaan, naurahtaa Ruuskanen.

Hmm... Palomiehillä taisi olla käsitys siitä, mikä on mahdollista. Vaan eipä liene alueellisen pelastuslaitoksen johtokunta antanut eväitä palon torjuntaan. No miksipä olisikaan? Tuokin tuulimylly lienee pystytetty Keskustan ministeri Pekkarisen myöntämällä valtiontuella, joten eiköhän sen korvaaamiseksikin saada valtionapua

YLEn uutiskuvitusta

Haminan energian käyttöpäällikkö, Heikki Lappalainen sanoo, että vielä ei olla saatu selville, millaiset tuhot palo ehti tuulivoimalaan tehdä. Palovahinkojen kartoitus aloitetaan vielä tänään.
– Korjaustöiden laajuus riippuu siitä, miten pahasti se on vaurioitunut.

Vai riippuu korjaustöiden laajuus vaurioitumisesta. Jessus mikä viisaus! No, ehkä käyttöpäällikkö Lappalainenkin on jo ehtinyt katsoa videon palosta, ja nyt miettii, mikä käämi siellä konehuoneessa pitäisi vaihtaa?

Toivottavasti vahinkoja kartoitettaessa mietitään myös ilmastovahinkoja. Kun tuulivoimalan lähes 200 tonnia painava konehuone palaa, siinä monenlaiset metallit, muovit ja muut aineet yhtyvät happeen. Onkohan näitä lämpötuulivoimaloita laskettu mukaan ilmastotaakkaamme?

Toisen mediatalon Iltasanomat valottaa asiaa lisää:

Noin sadan metrin korkeudella olevaan konehuoneeseen ei palomestari Jukka Viipurin mukaan ollut mahdollisuutta lähettää ketään. Pelastuslaitos yritti saada paikalle helikoptereita vettä tiputtamaan, mutta tuuli ja pimeys estivät tämän.

– Tällä kertaa ei onnistunut se homma. Pakkanen. Miten tällä pakkasella nekin vehkeet toimivat, Viipuri pohti.

Hyvä niin. Yhteiskunta tai ainakin me sähköveron maksajat siinä taisimme säästää. Siis paitsi sammutuskuluissa myös huippukalliin tuulisähkön tuotantotukiaisissa.

Iltasanomien uutiskuvitusta

Tuulivoimalan siivekkeet toki pysäytettiin ja sähköt katkaistiin. Muuten palolle ei ole maasta käsin tehtävissä juuri mitään. Viipurin mukaan tärkein tehtävä on alueen eristäminen. Kun siivekkeet vielä pyörivät, eristysalue oli noin 500 metriä kanttiinsa.
– Suomessa ei ole mielestäni tapahtunut tällaista koskaan, Viipuri päivittelee.

Palon syttymissyystä ei pelastuslaitoksen mukaan ole vielä minkäänlaista aavistusta. Tuulivoimalat omistaa Haminan Energia.
– Kyllä nämä aika isoja vahinkoja ovat, Viipuri näkee.

Niinpä, vahingostahan luultavasti oli kyse. Kyllä samanlaisia tuulivoimapaloja on sattunut muuallakin, vaikka sattuneesta syystä niistä ei paljoa valtamedia uutisoi.

Kysynpä kuitenkin, miten tuo media olisi reagoinut jonkun luotettavamman - jo vuosikymmeniä vaikkapa hiilellä tai polttoöljyllä toimineen - voimalan paloon. Olisiko vaadittu päästöjen mittauksia ja syöpäsairauksien pitkäaikaista seurantaa tuulen alapuoliselta alueelta? Ja ehkä olisi vaadittu rikossyytteitäkin, sillä roskien poltto ulkosalla ei kaiketi ole enää sallittua Suomessa. Nyt syytteiltä selvittäneen, sillä tällä kertaa paloi haminalainen energiainnovaatio, siis WinWindin tekemä tuulivoimala, joista edellisten hallitusten mukaan piti tulla  vihreän vientiklusterimme terävintä kärkeä ellei peräti lumiaura. Ehkä metalliteollisuutemme tuosta romusta jonkinlaisen auran vielä valmistaakin?