maanantai 29. helmikuuta 2016

Jääkauden jälkeinen ilmastohistoria pähkinänkuoressa - osa 2

Tämä kirjoitus on jälkimmäinen osa professori Antero Järvisen jääkauden jälkeisen ilmastohistorian tiivistelmästä. Ensimmäisen osan voit lukea täältä.

_______________________________________________________


Holoseenin kylmeneminen

Holoseenin pitkäaikaisen kylmenemisen taustalla on Maan kiertoradan muutokset, joihin kylmät Siperian korkeapainejaksot ja niiden liikkeelle ajamat Pohjois-Atlantin jäävuoret (ns. Bondin jääsykli) aiheuttivat notkahduksia ja joiden vaikutukset puolestaan heijastuivat tropiikkiin asti. Esiklassisen kauden Siperian korkeapainejakso päättyi noin 2700 vuotta sitten. Tätä seurasi noin 2000 vuotta kestänyt vaihtelevan suotuisa vaihe, jossa uudet kulttuurit syntyivät ja kukoistivat mm. Egyptissä, Lähi-idässä ja Euroopassa.

Pitkän ja jokseenkin globaalin klassisen eli roomalaisen lämpökauden aikana noin 2300-1600 vuotta sitten vallitsi pääsääntöisesti positiivinen NAO-vaihe (Kuva 5). Jäätiköt vetäytyivät, kesät olivat lämpimiä ja talvet sopivan sateisia, jolloin Välimeren alueen maisemat muuttuivat radikaalisti maanviljelyskulttuurin leviämisen myötä. Japanissa Koreanniemimaalta 2300 vuotta sitten tulleet uudisasukkaat työnsivät alkuperäiskansan, Ainut, pohjoiseen Hokkaidon saarelle.
Kuva 5. Ilmamassojen suhteellinen asema ennen roomalaista lämpökautta (3200-2300 vuotta sitten, vasen; negatiivinen NAO-indeksi) ja roomalaisen lämpökauden aikana (2300-1700 vuotta sitten, oikea; positiivinen NAO-indeksi). Lähde: Crumley 1997. Historical ecology: Cultural knowledge and changing landscapes.

Kahden lämpökauden – roomalaisen ja keskiajan – välissä oli kylmäkausi (pimeä keskiaika 400-900 jKr.; Kuva 1), jonka alussa Rooman valtakunta luhistui epäsuotuisan ilmaston liikkeelle panneiden kansainvaellusten ja kulkutautien avittamina. Luultavasti El Salvadorissa vuonna 536 jKr. sattunut massiivisen tulivuorenpurkauksen rikkiusva viilensi ilmastoa entisestään. Euroopassa kurjuus nosti kristinuskon valtauskonnoksi, Arabiassa ja Pohjois-Afrikassa islamin.
Noin vuonna 900 jKr. olosuhteet taas muuttuivat suotuisammiksi: jäävuorten määrä Pohjois-Atlantilla väheni, ENSO siirtyi La Niña-vaiheeseen ja NAO positiiviseen vaiheeseen. Keskiajan lämpökausi, jolloin Arktisilla alueilla oli jopa 3-4 astetta nykyistä lämpimämpää, oli koittanut. Lämpökauden maailmanlaajuisuudesta saa käsityksen internetiin kerätyistä julkaisuista ja tutkimuspaikoista. Väkiluku kasvoi ja maata raivattiin: Keski-Euroopassa metsäpinta-ala väheni 90 %:sta 20 %:iin (nykyisin 30 %). Kuten lähes aina, kolikolla oli myös toinen puoli: Kaakkois-Aasia, troppinen Afrikka ja erityisesti Pohjois-Amerikan Tyynenmeren rannikko kärsivät samaan aikaan kuivuudesta, jollaista ei ole sen koommin nähty (Kuva 6). Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa maanviljelystä harjoittaneet pueblointiaanit joutuivat hylkäämään asuinalueensa ja mayojen korkeakulttuurin kultakausi loppui äkillisesti Keski-Amerikassa.
Kuva 6. Kuivat (punainen) ja kosteat (sininen) ilmastojaksot Kalifornissa vuodesta 800 jKr. nykypäivään. Keskiajalla oli jopa kaksi 200 vuotta kestänyttä La Niña-megakuivaa jaksoa. Yleisesti ottaen kuivuus on vähentynyt. Jotkut arvelevat, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on kuvan oikeassa reunassa näkyvän Kalifornian lievän kuivuuden syy (vaaleanpunainen nuoli). Lähde: Cook ym. 2007. North American drought: Reconstructions, causes, and consequences. Earth-Science Reviews 81: 93-134.



Kuva 7. Luistelijoita jäätyneessä hollantilaisessa kanavassa
 noin vuonna 1608 (Hendrick Avercamp). Hollantilaisten 
arvellaan keksineen luistelun pikkujääkaudella.
Lämpökausi päättyi voimakkaaseen El Niño-purkaukseen noin vuonna 1260 jKr. ja jokseenkin samanaikaiseen NAO-indeksin siirtymiseen negatiiviseen tilaan (kylmä Pohjola). Myös 4. Siperian korkeapainejakso (1300-1700 jKr.) ja auringon aktiivisuuden heikkeneminen auringonpilkkuminimien aikana (erityisesti Spörer-minimi 1400-1550 jKr. ja Maunder-minimi 1640-1725 jKr.) lisäsivät kurjuutta. Spörer-minimin aikana Viikingit hylkäsivät Grönlannin ja Adrianmeri jäätyi (1429). Maunder-minimin kylmyys vaikutti mm. Suureen Pohjan sotaan: Trondheimiä piiritttäneet Carl Gustav Armfeltin ruotsalais-suomalaiset joukot joutuivat perääntymään lumimyrskyyn uudenvuoden aattona 31.12.1718, jolloin noin puolet 5000 miehen armeijasta menehtyi tunturimaastoon.



Kuva 8. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Taikauskoiset
eurooppalaiset syyttivät noitia sään ääri-ilmiöistä.
Vuodelta 1486 oleva puupiirros esittää raemyrskyä
manaavaa velhotarta, joka luultavasti päätyi monien
sisariensa tavoin roviolle.
Kylmyys jäädytti vesistöt jopa Britteinsaarilla ja Keski-Euroopassa (Kuva 7). Nälänhädät, ruttoepidemiat ja sodat vähensivät Euroopan väestön puoleen. Jumalan vihan ja siitä johtuvan kurjuuden aiheuttajiksi epäiltyjä ihmisiä, erityisesti juutalaisia, poltettiin tuhansittain noitavainoissa, joita esimerkiksi Martti Luther tuki (Kuva 8). Kaakkois-Aasian monsuunisateiden ehtyminen johti Angkor Watin khmer-temppelin autioitumiseen Kambodžassa. 
Kuva 9. Alaskan jäätiköiden sulaminen saavutti huippunsa
1800-luvun loppupuolella, kun Abraham Lincoln oli
Yhdysvaltojen presidenttinä. Lähde: Richard Keen, Coloradon
 yliopisto.
Teollisuuteen perustuva globaali talous sai alkunsa pikkujääkauden ankarassa, luovuuteen pakottavassa kriisissä, joka alkoi renessanssin murroksessa noin 1400 jKr. ja johti mm. löytöretkien aikakauteen ja orjakauppaan. Hiili energialähteenä yleistyi 1600-luvulta lähtien. Gini, rommi ja viski syrjäyttivät oluen ja viinin tavernoissa. Intiasta tuotu puuvilla mullisti vaatetuksen: Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa alettiin käyttää alusvaatteita. Valitettavasti myös kirput ja luteet viihtyivät paksumman vaatetuksen alla. Kesätön ja sadoton nälänhätävuosi koettiin 1816. Sen pääaiheuttaja oli Tamboran tulivuoren purkausjytky edellisenä vuonna Indonesiassa. Pikkujääkausi päättyi vasta 1800-luvun loppupuolella. Esimerkiksi Suomessa koettiin suuret nälkävuodet 1866-1868, viimeinen laajamittainen nälänhätä koko Länsi-Euroopassa, jossa kuoli 8 % väestöstämme. Pikkujääkauden päättyminen näkyi mm. Pohjois-Amerikan jäätiköissä, joiden sulamisvauhti saavutti huippunsa 1800-luvun loppupuolella (Kuva 9). Vuonna 1850 maapallolla asui 1,2 miljardia ihmistä.
Kuva 10. Pohjois-Euroopan nopea lämpeneminen
1936-1938 Scherhagin (1939) mukaan. Lämpeneminen
oli voimakkainta Arktisella alueella.
Viimeiset 150 vuotta ihmiskunta on saanut nauttia keskimääräistä suotuisampien ilmasto-olosuhteiden paluusta, jolloin globaali lämpötila on kohonnut poukkoillen noin yhden asteen kohti keskiajan lämpökauden tasoa. Nopea lämpeneminen koettiin 1900-1940, jolloin esimerkiksi Huippuvuorilla lämpötila nousi 3 astetta, Grönlannissa jopa 5 astetta (Kuva 10). Sen jälkeen ilmasto kylmeni noin vuoteen 1975 asti, lämpeni noin vuoteen 2000 asti ja on sittemmin pysynyt jokseenkin muuttumattomana. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen me olemme tuprutelleet ilmaan monenlaisia aineita, raivanneet viljelymaita ja laajentaneet kaupunkeja voimakkaasti kasvavaa ihmispopulaatiota varten sekä muokanneet monella muullakin tavalla luontoa. Tällä kaikella on ollut ilmastovaikutuksia, joita on kuitenkin vaikea arvioida. Asutuskeskuksissa ihmisen ilmastovaikutus näkyy lämpösaarekeilmiönä (Kuva 11).
Kuva 11. Lämpösaarekeilmiön (urban heat island effect, UHI) ansiosta ilma on asutuskeskuksissa lämpimämpää kuin ympäröivällä maaseudulla. Monet säähavaintoasemat ovat alkujaan sijainneet kaupunkien ulkopuolella, mutta ovat myöhemmin jääneet laajentuneiden asuinalueiden sisään. Esimerkiksi Pariisissa vuoden keskilämpötila on noin 2 astetta korkeampi kuin maaseudulla (Lähde: Schneider & Mesirow 1976. The genesis strategy. Climate and global survival). Arktisilla alueilla ero kaupungin ja maaseudun välillä näyttää olevan vieläkin suurempi (http://wattsupwiththat.com/2016/02/10/study-proves-urban-heat-islands-exist-even-in-the-arctic/).

Lisätietoa:
Behringer, W. 2010. A cultural history of climate. Polity Press, 295 sivua.
Brooke, J. L. 2014. Climate change and the course of global history. Cambridge University Press, 632 sivua.
Fagan, B. 2008. Pitkä kesä. Ihmiskunnan historia ja ilmastonmuutos. Ajatus Kirjat, 413 sivua.
Lamb, H. H. 1995. Climate, history and the modern world. Routledge, 433 sivua.
Schneider, S. H. & Mesirow, L. E. 1976. The genesis strategy. Climate and global survival. Plenum Press, 419 sivua.

19 kommenttia:

  1. Ilmaston syklisyyden tunteminen ja lätkämailan ymmärtäminen ovat tähän asti olleet merkittävässä osassa "ihmisen aiheuttaman" ilmaston lämpenemisen menetystarinassa. Vuonna 1975 on osattu ennakoida ilmaston kääntyvän samanlaiseen nopeaan lämpenemiseen kuin vuosina 1900 - 40 Grönlannin jääkairausten perusteella.

    Broecker 1975 ennakoi nopeaa lämpenemistä 40 vuodeksi, jonka jälkeen tulisi hitaampaa lämpenemistä seuraavat 40 vuotta. Mielestäni ilmaston luonnollisen syklisyyden hahmottamisen kannalta olisikin parempi ajatella lämpenemisen jatkuneen tähän vuoteen, vaikka lämpenemistä vuodesta 2000 ei kovin paljoa olekaan tapahtunut.

    Broeckerin tutkimuksen mukaan vuosien 1975 - 2016 lämpenemisjaksossa pitäisi ihmisen lisäämällä hiilidioksidilla olla merkittävä rooli. Lämpenemisvauhti tuona aikana ei kuitenkaan ole poikennut aiemmista lämpenemisistä, joten vaikeaa on uskoa AGW:lla siinä olleen mitään roolia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että luonnolliseen ilmastonsäätelyyn kuuluvat voimat alkavat ottamaan niille kuuluvaa roolia. Mielestäni tämän kertainen lämpeneminen on nähty tämän vuoden jälkeen kuten tutkimuksen Grönlannin jääkairaustenkin mukaan voi päätellä:

    http://blogs.ei.columbia.edu/files/2009/10/broeckerglobalwarming75.pdf

    VastaaPoista
  2. Sehän tässä ihmetyttää että millä taikasormella ilmastotiede peukaloi ihmisen peukalonjäljen tai sen osan milloin mihinkin, mutta vain lähihistoriaan.

    Jopa prosentin tarkkuudella.

    https://newmatilda.com/2016/02/24/the-human-fingerprints-on-thousands-of-american-floods/

    Ilkka

    VastaaPoista
  3. Kiitos vaan hyvästä "muistilistasta". Tuota lukiessa tuli mieleen kysyä, vieläkö Jäämeren alueella sen pohjalla tapahtuu maannousua samaan tapaan kuin merenkurkun alueella omassa maassamme? Jääkauden aikanahan Jäämeri oli kaiketi monin paikoin jäässä pohjaan asti vai oliko? Jos tuollaista maannousua alueella tosiaan tapahtuu, saattaisi se olla osaselitys pitkään jatkuneelle merenpinnan kohoamiselle, joka taas viime viikolla nousi median otsikoihin.

    VastaaPoista
  4. Humpuukiksihan tällaiset kirjoitukset tuomitaan, valitettavaksi. Sadat miljardit, jotka on upotettu ilmastonmuutoksen torjorjumiseen ja siita propagandoimiseen estävät oikean tiedon levittämisen. Tämä ihmiskunnan historian suurin huijaus tuskin koskaan paljastuu, koska muutos on hidas, kansan muisti lyhyt ja tiedotus on huijareiden käsissä. Ei taida AL Gore olla ihan persaukinen jätkä?
    Muistan uutisklipin jo vuodelta 1986, jossa ennustettiin Helsingin olevan veden alla 30ssä vuodessa jos ei mitään? tehdä. Muutama vuosi sitten tuon nähtyäni ja hieman asiaan perehdyttyäni aloin kutsumaan tuota huuhaa-porukkaa uskovaisiksi ja sitähän he ovat. Televisiosta, tuosta verrattomasta kansanmuokkaajasta en ole valta-kanavilla (yle,mtv3) kyseenalaistamista, saati kunnon väittelyä aiheesta. Kerran taisi Eija-Riitta Korhola olla mukana jossain kauhistelu keskustelussa A-studiossa tms; mutta ei pahemmin saanut puheenvuoroja väärän mielipiteen takia. Jokunen vuosi sitten Jesse Ventura tutki asiaa ja teki "paljastuksen", mutta taitaa olla sen verran foliopipoksi julistettu, että ei pahemmin noteerattu. Suomessa lähetettiin nelosella joskus aamuyöstä.
    Joten voimia ja jaksamista vastavirtaan uimisessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Empä usko jotta pohjaan asti, kun jää on hyvä eriste
      lämpimämmän meriveden ja kylmemmän arktisilman välillä.

      Epäilen jopa ettei Arktiksen jäänpaksuus jääkauden aikaan poikennut nykyisistä monivuotitista jäistä.

      Tällöinhän maannouseminen rajoittuisi alueille jotka olivat jääkäuden aikaan silloisen merenpinnan yläpuolella ollen ties kuin paksun jään alla.

      Kysymys oli senverran mielenkiintoinen että suoritin muutamia hakuja löytämättä mitään.

      Oli miten oli mielipiteeni on että nykyään käytetty GIA korjaus jolla adjustoidaan merenpintaa nousevaksi merenpohjan jääkauden jälkeisen palautumisen vuoksi on hanurista.

      http://www.foxnews.com/tech/2011/06/17/research-center-under-fire-for-adjusted-sea-level-data.html

      Ilkka

      Poista
    2. Täytyy kuitenkin muistaa, että jääkausi oli pitkä aika ja, jos jää ei välillä sula, paksuuntuu se myös päälle satavan lumen ansiosta. Näinhän mantereilla olevat jäätikötkin syntyvät.

      Poista
    3. Mutta kun jää on eriste ja sulaa vastaavasti altapäin lämpimämmän meriveden vaikutuksesta.

      Muistankin hämmästyneeni kun erään palstan lukijat luulivat ennen pohjoinavan jäätyneen pohjaan asti, nimittäin näytettyäni kuvan
      1950 luvulta jolloin ydinkäyttöinen USS Skate sukellusvene pintautui sulalle pohjoisnavalle
      maaliskuussa.

      http://wattsupwiththat.com/2009/04/26/ice-at-the-north-pole-in-1958-not-so-thick/

      Mutta mutta vieläkin kummallisempaa kun Hubert Wilkins yritti pohjoisnavalle I maailmansodan aikaisella modifioidulla sukellusveneellään vuonna 1931, tietäen ettei jääkenttä ole yhtenäinen, ja selvisi hengissä miehistöineen.

      Hänen kunniakseen on nimetty jäätikkö Etelänramantereen tienoolla.

      https://www.youtube.com/watch?v=Wczdo-EvX9w

      Ilkka

      Poista
    4. Siitä huolimatta Jäämerellä on tälläkin hetkellä monivuotista jäätä, jota edes nykyiset lämpimät kesät eivät ole ehtineet sulattaa.

      Poista
  5. Näin se tiede menee eteenpäin. Keskiajan lämpökauden aiheutti satoja vuosia jatkunut La Ninojen ja positiivisen NAO:n hallinta. Pienellä jääkaudella hallitsivat El Ninot ja -NAO. Olen tutustunut noihin tutkimuksiin ja ne vaikuttavat uskottavilta ja loogisilta.

    Herää kuitenkin kysymys, voiko noiden menneiden aikakausien ilmastoista vetää suoria johtopäätöksiä nykyilmastoon. No ainakin sen, että ilmasto on mennneinäkin aikoina vaihdellut suuresti. Yksittäisiä säätapahtumia kannattaa myöskin tarkastella kuten suurten El Nino -vyöryjen Suomessa aiheuttamia suuria kuolon- ja nälkävuosia.

    Mielestäni toistaiseksi nähty ilmastonvaihtelu ei todista ihmisellä olevan merkittävää osuutta viimeisen, yli 200 vuoden aikana tapahtuneeseen lämpenemiseen. Jos tästä eteenpäin edelleen tullaan näkemään merkittävää lämpenemistä, niin sitten kannattaa pohtia ihmisen mahdollista osuutta lämpenemiseen vakavamminkin.

    VastaaPoista
  6. Lämpökaudet ovat toistuneet viimeisten tuhansien vuosien aikana noin tuhannen vuoden välein. Keskiajan lämpökausi vallitsi noin 900-1300 (arviot vaihtelevat). En ihmettelisi, jos nyt oltaisiin uuden monisatavuotisen luontaisen lämpökauden kynnyksellä tai sen alkuvaiheessa. Näin ollen ihmisen osuutta lämpenemiseen ei olisi helppoa päätellä lämpenemisestäkään! :)
    http://lustiag.pp.fi/data/pdf/LC_Uitto13_sf69.pdf

    VastaaPoista
  7. Kaipa tätä nyt vähän voisi mainostaa?

    http://alfatv.fi/dosentti/

    Tiistai 1. maaliskuuta 2016:
    Dosentti Arto Luukkasen vieraana Lähi-idässä toiminut sotilasasiamies ja ilmastoasioita tutkinut kommodori (evp) Mikko Taavitsainen, joka kirjoittaa nykyään suosittua Ilmastorealismia-nimistä blogia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sielläpä blogisti oli. Leikkaamaton lähetys, joka tosin nauhoitettiin jo reilut pari viikkoa sitten.

      Poista
    2. Jos joltain jäi näkemäti se on tulossa katsottavaksi, seuraava haastateltava näkyy olevan Eija Riitta Korhola.

      Palautetta sitten, oli hyvä ja hyvin asiallinen,
      ja kysymykset jotka on yhtä tärkeitä kuin vastaukset kohillaan.

      Itte huomasin vasta Kumitontun vinkistä viime hetkellä muuten olisi jäänyt näkemäti, saatoin ehtiä naaraamaan pari lisäkatsojaa

      http://alfatv.fi/dosentti/

      Ilkka

      Poista
    3. Eija-Riitta oli jo viikko sitten mielestäni erittäin hyvässä haastattelussa. Se näkyy AlfaTV:n arkistossa täällä:

      https://publisher.qbrick.com/Embed.aspx?mid=EAA2CCEC


      Minunkin haastatteluni, jonka lopulla käsitellään ilmastoasioita, on katsottavissa netistä täällä:

      https://publisher.qbrick.com/Embed.aspx?mid=236A3E18

      Poista
    4. Se tulee just nyt uusintana kanava 15 huomasin
      kanavapujotellessani.

      Ilkka

      Poista
    5. Niin Ilkka, on tärkeää, että haastattelija tekee sellaisia kysymyksiä, että haastateltavan pääviesti tulee esiin. Sen jälkeen kyllä haastattelija voi tehdä tiukkoja kysymyksiä vastausten johdosta.

      Molemmat haastattelut olivat erinomaisia ja vastaukset myös.

      Kiitoksia Dosentille!

      Poista
    6. Olen mielenkiinnolla seurannut tätä blogia ja oli kiva nähdä ylläpitäjän haastattelu. Minua on jo kauan vaivannut se perusongelma, että jos ei olla varmoja niistä monista satojen ja tuhansien vuosien sykleistä, jotka ilmastoa muuttavat, miten voidaan mennä sanomaan, että tämän hetken lämpeneminen on ihmisen aiheuttamaa. Joku osuus ihmiselläkin on, mutta vaikka pinnistelisimme miten, vaikuttaako se edes merkittävästi ilmastoon, kun ihmisen osuus kokonaisuudessa on epäselvä? Lisäksi olisi kiva kuulla, miten lyhyen mittaushistorian aikana on mittaustulokset keskenään vertailukelpoisia esim. 100 vuotta sitten mitatun lämpötilan tarkkuus vs. viime viikon? Voisi kuvitella, että jo erilaist mittausmenetelmät itsessään antavat eriäviä mittaustuloksia ja vääristävät johtopäätöstä (kalibrointi).

      Poista
    7. Lämpötilatarkkuuksista ei tiedetä mitään, vaikka tietysti IPCC näitä "turvavälejä" pyrkii antamaan, mutta jättää ne pois pamfleteistaan päätöksentekijöille.

      Nykyäänkään mittausasemat eivät kata kuin n. puolet maa-alueesta, meristä puhumattakaan.

      Dataa, mitä minä kaipaisin, on se, jossa näytetään, miten Saharan lämpötilavaihtelut vuorokauden kuluessa ovat muuttuneet vaikka 30 v aikana. Onko tapahtunut hidastumista yönaikaisessa jäähtymisessä.

      Poista
  8. Olette kai tutustuneet tähän Nasan raporttiin Etelämantereesta
    http://www.nasa.gov/feature/goddard/nasa-study-mass-gains-of-antarctic-ice-sheet-greater-than-losses

    Eli merenpinta laskee vajaan millin tämän takia. Jostain tulee siis 2 mm vastaava määrä, koska kokonaisuutena merenpinta nousi 1 mm vuodessa. Aika puzzle...

    VastaaPoista