tiistai 9. helmikuuta 2016

Hesari ja tieteen uskottavuus

Olen usein moittinut Helsingin Sanomia löysästä uutisoinnista koskien niin ilmastotutkimusta kuin -politiikkaa. Noista arvioinneista en anna mitään takaisin, mutta nyt on pakko antaa tunnustusta siitä, että Hesari uskalsi sohaista tiedepesää toisella alueella. Katja Kuokkasen artikkeli ” Valtion suurin tutkimuslaitos pimitti vakavat vilppiepäilyt – ”Olen huolissani VTT:n asenteesta”, sanoo Kari Raivio” osoittaa, että tutkiva journalismi ei ole Hesaristakaan täysin kuollut, vaikka henkitoreissaan se toki edelleen korisee. Kuokkasen kirjoitus on ehdottomasti lukemisen arvoinen.

En tuota Kuokkasen nimellä julkaistua artikkelia tässä tarkemmin arvioi. Se saanee vastineensa aikanaan, ellei se ole niin murskaavan tarkka tiedoissaan, että vastine on tarpeeton ja vain rajut korjaustoimet ovat välttämättömiä. Pidän juttua kuitenkin hyvänä avauksena tiedevilpin maailmaan, ja toivon ravistelua muuallakin kuin VTT:ssä. Otan artikkelista kuitenkin muutamia yleisiä otteita, ja heijastan ne tämän blogin alueelle eli ilmastotutkimukseen.

VTT:n entinen tutkimusprofessori Matej Orešič
Kuokkasen artikkelin keskiössä oli slovenialainen fyysikko Matej Orešič, jonka epäillään syyllistyneen tiedevilppiin. Sillä tarkoitetaan tiedeyhteisön, rahoittajien ja median kautta myös tavallisten ihmisten harhauttamista. Yksi vilpin muoto on havaintojen tai tulosten vääristely. Havaintojen vääristely tarkoittaa niiden muokkaamista tai esittämistä niin, että tulos vääristyy.

Tulosten vääristely tarkoittaa tulosten muuttamista tai valikointia. Väärien tietojen tai tulosten esittäminen tiedeyhteisölle tai niiden levittäminen julkaisuissa, esitelmissä tai rahoitushakemuksissa on myös tiedevilppiä. Vääristelyä on myös johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten tai tietojen esittämättä jättäminen.

Hesarin jutussa vihjataan Orešičin tehneen jokseenkin kaikkea edellä mainittua. Se on vakavaa varsinkin, kun kyseessä on yhden parhaiten rahoitetun tutkimusyksikkömme tutkimusryhmän johtaja. Entä jos epäilyksen alaisiksi asetettaisiinkin suhteellisesti vielä paremmin pärjänneiden tutkimusalueiden johtajat?

Ilmastoon ja aivan erityisesti ilmastonmuutokseen on suunnattu viime vuosina rahoitusta valtavasti. Minä en pystynyt laskemaan tarkkaa summaa, mutta sen arvellaan olevan globaalisti vuositasolla vähän yli 100 miljardin euron. Jos tuosta pääosin länsimaisesta tutkimusrahasta lasketaan Suomen osuus, joka OECD:n piirissä on suhteellisesti ollut kärkipäässä, pääsemme lukuun, joka on suuruusluokassa 100 miljoonaa vuodessa. Tuo olisi noin 1,7 % tutkimukseen ja kehitykseen suunnatusta rahoituksesta ja voi olla rajusti aliarvioitukin. Orešičin saamat muutama kymmenen miljoonaa vuosikymmenessä ovat tuohon vaatimattomaan lukuun verrattuna taskurahoja. Täytyy tietysti muistaa, että tuo 100 miljoonaa euroa ei ole pelkkä ilmastotutkimuksen osuus, vaan siihen sisältyvät niin biologian, geologian, fysiikan ja kemian (= energiateknologiat), maantieteen kuin ”pehmeiden” tieteiden (=sosiologia yms.) osuudet. Yhtä kaikki, ilmastonmuutoksen konteksti sitoo niitä yhteen.

Seuraavassa lainauksia Hesarin artikkelista:

Energinen Orešič hankki VTT:lle miljoonia euroja tutkimusrahoitusta.

Niin ovat tehneet monet ilmastonmuutoksella asiaansa markkinoineet tutkimusjohtajatkin.

Orešič esiintyi paljon julkisuudessa… Vaikutti siis siltä, että Orešič oli tehnyt ryhmineen uraauurtavaa huippututkimusta.

Sanoisin, että ilmastonmuutostutkijoihin verrattuna Orešič teki töitään jossain taustalla – ehkä ns. asiantuntijoiden julkisuuden keskuudessa. Jos Hesari tunnustaa kirjoittaneensa Orešičisn tutkimusaiheesta kerran, on se julkaissut satoja juttuja ilmastonmuutoksesta viime vuosina.

Tutkimusryhmän jäsenet olivat syvästi huolissaan Orešičin tavasta valikoida tutkimustuloksia. Useita ryhmän jäseniä kalvoi epäilys ryhmässä tehdyn tieteen eettisyydestä. Huolesta oli kuitenkin ollut vaikea puhua. Orešičin autoritäärinen johtamistyyli oli saanut työntekijöitä ahdistumaan.

Kyllä jotain perustavanlaatuista on ollut pielessä koko VTT:n johtamisessa, jos Hesarin jutussa on perää. Tieteeseen nimittäin sisäänrakennettuna kuuluu epäilys, jota testataan toistettavilla tuloksilla.

Minulla on vihjeitä useilta tutkijoilta samankaltaisesta asiasta ilmasto- ja ympäristötutkimuksen saralta. Se on osaltaan saanut jatkamaan tämän blogin ylläpitämistä.

Tulosten tai analyysimenetelmien kyseenalaistaminen kuitenkin johti siihen, että Orešič vaiensi hyvinkin uhkaavasti vastakkaiset näkemykset.

Mikko "Lysenko" Alestalo
Tuo ei kuulosta vieraalta ilmastotutkimuksen sarallakaan. Ilmatieteen laitoksen taannoinen kakkosmies, Mikko Alestalo, käytti lysenkolaisia menetelmiä yrittäessään vaientaa ”väärinpuhujat” niin omalla tieteenalallaan kuin naapurialoilla. Henkisesti tuo rinnastuu Jatkosodan jälkeisen Valtiollisen poliisin toimintaan muun yhteiskunnan suhteen.

Pahinta oli se, etteivät tutkijat voineet luottaa omiin tuloksiinsa. Orešič halusi itse tehdä lopulliset analyysit. Moni ryhmän tutkija oli vakuuttunut, että analyyseista oli tahallaan jätetty pois tietoa, joka käytännössä tekisi tulokset tyhjiksi.

Kilpailu rahasta käy tiedemaailmassa yhä kovemmaksi leikkausten takia. Siksi valovoimaisuus ja rahoituksen hankkimisen taito ovat tutkimuslaitoksille ja Orešičin kaltaisille tutkimusjohtajille korvaamattomia kykyjä.

Kuinkahan tyypillistä tämä onkaan millä tahansa tieteenalalla. Vaikuttavinta se tietysti on niillä tutkimusaloilla, joilla on kykyä tai jo perinteitä ennustaa maailmanloppua. Ilmastotutkimus tulee näistä ensimmäisenä mieleen. Geologeilla ja biologeilla olisi tietysti yhtä hyvät lähtökohdista johtuvat mahdollisuudet siihen, mutta jostain syystä valtavirta ei ole asiaan innostunut.

Rahoituksen haaliminen voi kannustaa tutkijoita oikopoluille. Suurimmat palkkiot näyttävät usein seuraavan räväkimmistä esityksistä ja eniten lupaavista apurahahakemuksista. Huolellinen tulosten analysointi tai kokeiden toistettavuus eivät palkitse samalla tavalla.

Niinpä! Kun tutkimussuunnitelmissa Antarktikan tai Grönlannin jäätiköt romahtavat, rahoitus aukeaa. Sama pätee pienemmässä mittakaavassa kaikkeen tutkimukseen. Helsingin yliopiston biologian professori Antero Järvinen totesi kirjoituksessaan: ” Luonnontieteisiinkin pesiytyneen arvolatautuneen postmodernismin ja politisoituneen pseudotieteen seurauksena vapaa tyyli on syrjäyttänyt perinteisen tieteenteon tyylin. Jotta täsmälleen samanlainen kuukkelitutkimus saisi nykyisin rahoitusta ja sen tutkimustulokset hyväksyttäisiin helpommin julkaistavaksi tiedelehdissä ja mediassa, tutkijat ovat kantapään kautta oppineet, että hankkeen ja julkaisun nimen on oltava ”Ilmastonmuutoksen vaikutus kuukkelin pesimäbiologiaan”.”

Suomessa on vielä luotettu tieteentekijöiden korkeaan moraaliin. Siksi tutkimusrahojen käyttöä valvovat samat korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, joissa tutkimukset tehdään ja jotka hyötyvät niiden avulla saadusta rahoituksesta.

Luottamus on ollut hyväuskoisuutta tai sinisilmäisyyttä. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten nykyiset johtajat ovat yhtä huonoja tai kenties vielä huonompia byrokraatteja, mitä minä aikanaan olin. Nimittäin jätin useammankin kerran lakien salauspykäliin vedoten julkaisematta tilatun tutkimuksen, joka ei tukenut haluttuja tuloksia. Huoli pois näistä minun toimistani – nuo tutkimukset koskivat pieniä asioita, eivätkä olleet merkittäviä sen paremmin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Enemmän niiden salaamisessa suojeltiin tutkimuksen asettajan hölmöyttä. No paljastuvathan ne lopulta 10 – 15 vuoden kuluttua, kun salaamisaika umpeutuu, mutta ei niistä skandaaleja saa.
  
Rahan haussa asetelmia parantaa artikkelien saaminen tiedejulkaisuihin. Niiden tavoite taas on myydä, joten arvostettuunkin julkaisuun voi päästä myös hyvällä puheenaiheella.

Meille on syntynyt professoreiden ja laitosten johtajien verkosto, joka huolehtii vertaisarvioinnin kautta  yhteistyössä tiedejulkaisujen alakohtaisten päätoimittajien kanssa, kenen tutkimuspaperi pääsee julkaistavaksi. Ennen tuota prosessia kutsuttiin vertaisarvioinniksi. Nyt sitä joillain tieteenaloilla voidaan kutsua kaveriarvioinniksi. Jos et kuulu kaveripiiriin, joka ajattelee samoin, et saa ansiokastakaan tutkimustasi julkaistuksi. Lysenkolaisuus on voimissaan kaikissa vihreiksi leimautuneissa tieteissä.

Ilmiantajan on usein vaikea ottaa esiin vilppiepäilyt. Ilmoitus pitäisi käytännössä tehdä omaa työnantajaa vastaan omalle työnantajalle.

Professorisi ja tutkimuksen valvojasi, joka maksaa tulevan palkkiosi, vaatii korjaamaan tuloksia sopivasti. Seuraava tutkimusprojektisi ja tulosi ovat tuosta muutosmyönnytyksestä riippuvaisia. Sinulla on tuloihisi nähden iso asuntolaina, tilillä alle 100 euroa, kaksi lasta ja työtön humanistivaimo. Mitä teet? Voisitko ”joustaa” tieteen etiikasta? Kenen puoleen kääntyisit? Kanslerinko?

Tyhjiksi osoittautuvat lupaukset apurahahakemuksissa tai korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haluttomuus selvittää toiminnassaan ilmeneviä epäkohtia ovat yleinen ilmiö. Näin sanovat emerituskansleri Kari Raivio ja huippututkija Kai Simons.

"Mattotuomari" Kari Raivio
Vai näin sanoo emerituskansleri Kari Raivio, jonka laatiman selvityksen mukaan ”tutkimusrahoitus muuttuu yhä enemmän poliittista päätöksentekoa palvelevaksi [=poliittiseksi]. Tähän tarkoitukseen siirretään valtion tutkimuslaitosten, Suomen Akatemian ja Tekesin määrärahoista varoja vuoteen 2017 mennessä 70 milj. euroa. Strategisen tutkimuksen neuvosto tulee tilaamaan korkeakouluilta tutkimusta, joka etsii ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin [=poliittisesti haluttuja tuloksia].


”Olen huolissani VTT:n asenteesta. He ovat menetelleet tässä tapauksessa toistuvasti piilottamalla selvitykset. Suomessa on puutteelliset mahdollisuudet valvoa tieteen etiikkaa ja estää tiedevilppiä. Tenk [Tieteen eettinen neuvottelukunta] on hampaaton”, Raivio sanoo.


”Monessa maassa ajatellaan jo, että tiedemiehet salaavat asioita. Silloin kaikki ulkopuoliset vain taputtavat käsiään, jos tieteeltä viedään rahat”, Raivio sanoo.

Ilmastotutkimuksen alalla ”mattotuomariksikin” itsensä nimittänyt Raivio voi olla oikeassa. Oireita on juuri useammallakin suunnalla maailmassa. Australiassa maan suurin tutkimuskeskus, CSIRO, aikoo ajaa huomattavan osan ilmastotutkimusyksiköstään alas ja lähettää kenties satoja tutkijoita etsimään uusia töitä. Yhdysvalloissa kongressin valiokunnat ovat alkaneet epäillä maan ilmastotutkimuslaitosten lämpötilajusteerausten perusteita. Ilmastomallinnusten ennustekykyä epäillään yhä enemmän, kun todellinen ilmasto ei ole muuttunut niiden ennustamalla tavalla. Epäilyä oikeastaan vain lisää viime vuosikymmeninä rajusti kasvaneen rahoituksen saajina olleiden tutkijoiden yhä äänekkäämpi konsensuskuoro toteen näyttämättömien ennustetulostensa oikeellisuudesta. Rehellinen mattotuomari ei antaisi sellaisesta pisteitä. Mutta Raivio antaa.

Valtioneuvoston kanslian (VK) raportiin 3/2014 otsikolla ”Näyttöön perustuva päätöksenteko – suomalainen neuvonantojärjestelmä” kirjoittamassaan selvityksessä Raivio haluaa mattotuomareiden lisäksi jonkinlaista tiedepoliisia poliitikkojen avuksi. En innostunut Raivion ajatuksesta, joka todennäköisesti vain politisoisi tieteen tutkimus- ja tavoiteasettelua nykyistä enemmän ja lopulta johtaisi kulloisenkin tiedepoliisin ennakkoasenteista johtuvaan mielivaltaan. Tuossa asemassahan vaikkapa Raivio juoksisi mm. ilmastotutkimusta kriittisesti arvioivien ”roistojen” perässä.

Vaihtoehtokin olisi. Kai Simons on tehnyt merkittävän uran Saksassa ja kertoo ”VTT:n koko sotkun” läpi käytyään ajattelevansa, että Suomen tieteellisen valvonnan on muututtava. Yksi mahdollisuus olisi korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista riippumaton tieteen asiamies, jolle esimerkiksi yksittäiset tutkijat voisivat ilmoittaa suoraan vilppiepäilyistään. Sellainen on Saksassa.

Simonsin saksalaisidea on harkinnan arvoinen jonkinlaisena ensiapuna. Mutta sekään ei ole riittävä ratkaisu tieteen vilppiepäilyihin. Osin tai kokonaan poliittinen poliisitoiminta toisi esiin vain jäävuorten huippuja jos niitäkään samalla, kun kokonaiset poliittisesti korruptoituneet tutkimusalat jäisivät pinnan alle piiloon. Nimittäin mikään ei muutu ennen kuin tutkimustoiminnassa laajasti palataan tieteen hyveisiin, sekä ryhdytään arvostamaan tulosten avoimuutta, toistettavuutta, vertailtavuutta todellisesta maailmasta mitattuihin havaintoihin ja ennen kaikkea tieteen olemukseen kuuluvaa tervettä skeptisyyttä.

Mitä sensaatiomaisemmasta tutkimustuloksesta on kyse, sitä innokkaammin sen kimppuun tulisi käydä niin keskustelussa kuin vertailevin tutkimuksin. Rahoitusta tuolle innolle pitäisi löytää niin, että riippumattomilla vertailuryhmillä olisi tarvittaessa varaa sukeltaa myös pinnan alle. Kun tiedevilppiä, harhaanjohtamista ja muuta vilunkia ilmenee, on siitä seurattava sanktioita: Rahoitus poikki tai törkeissä tapauksissa takaisin, ja tutkija tekemään jotain sellaista, missä vilunki ei niin helposti onnistu. Voisin mennä vieläkin pidemmälle jakamalla tuntuvia stipendejä tiedevilpin paljastajille ja kengänkuvan myös vilpistelijän tutkimukselliselle esimiehelle. Tämä vaan ei onnistu yhden tiedeasiamiehen tai -poliisin toimiston valvonnalla. Siihen tarvitaan akateemisen tutkimuksen koko johto, ja siitä on irrotettava Himas-tutkimuksia tilaileva poliittinen eliitti jokseenkin kokonaan.

Kirjoituksensa lopussa Katja Kuokkanen kysyy ja synkästi vastaa:


Mitä nyt kuuluu Matej Orešičille? Hän siirtyi keväällä 2014 töihin Tanskaan, Steno Diabetes -keskukseen. Yhteydet Suomeen ja suomalaisiin rahoittajiin ovat olemassa. Orešič on päätoimensa ohella tutkimusryhmän johtajana myös Turun yliopistossa. Ryhmä tutkii Suomen Akatemian projektissa, jonka kokonaisrahoitus on kaksi miljoonaa euroa. Hänen ryhmänsä on mukana myös Tekesin projektissa, jonka kokonaisrahoitus on runsas miljoona euroa. Orešičin ryhmä tutkii ykköstyypin diabeteksen syitä ja biotunnisteita, jotka ennustavat sairauden kehittymistä.

49 kommenttia:

  1. Tieteen rahoitus on kyllä aihe, joka ei yhdellä lehtijutulla ratkea mutta on hyvä, jos aiheesta nyt viriäisi Mikon esimerkin tapaan laajempikin yhteiskunnallinen keskustelu. Oma arvioni ongelman syistä on tuo tieteen ja niiden tuottajien, korkeakoulujen, yletön kilpailuttaminen. Jos rahaa ei kerran ole, pitäisi pienet yksiköt vain yksinkertaisesti lopettaa sen sijaan, että nyt koko tiedeyhteisö on asetettu resursseja kuluttavaan kilpailutilanteeseen, jossa kaikki joutuvat "verissä päin" osoittamaan omaa erinomaisuuttaan.

    Ja mikä tuosta kaikesta on ollut tulos? Muutama hyvä tutkimuspaperi ja suuri joukko työttömiä tohtoreita, joista onnekkaimmat ovat pätevöityneet jopa rautakaupan myyjiksi.

    VastaaPoista
  2. Hieno ja ajankohtainen kirjoitus Mikolta! Antero

    VastaaPoista
  3. "VTT:n testaama" on kaikille vähän vanhemmille tuttu fraasi. Se oli aina jotain hienoa, vaikka koskaan ei kerrottu niitä testien tuloksia.

    Jossain vaihheesa 80lukua hämmästyin, kun totesin, että eihän VTT:llä enää olekaan tärkeintä tutkimus, vaan markkinointi. Kaikenlaista mainontaa tuli hirveästi.

    Elektroniikan puolella toimii yhteistyöelin, KOTEL ry http://www.kotel.fi/fi/index
    Se toimii erilaisten tutkimushankkeiden organisoijana VTT:lle. Sen toimisto on VTT:llä. TEKES:iltä tulee automaattista rahaa puolet ja yritysjäseniltä toinen puoli. TEKES vaatii tiheää raportointia. Muistan kuinka VTT:n tutkimusten johtoryhmien kokouksia pidettiin parin kuukauden välein ja yleensä VTT:n tutkimusryhmän vetäjä sanoi, että eivät tällä välillä ehtineet panostaa ko. projektiin juuri yhtään,mutta sama ralli jatkui, kokouksia pidettiin ympäri suomea eikä tulosta tullut. Kun parin vuoden päästä tuli loppuraportti, se oli jonkinlainen kirjallisuustutkimus, josta ei mitään kostunut.

    En ollut kovin suosittu tässä porukassa, kun lakkasin kannattamasta NOKIA:n osallistumista näihin hutkimuksiin. Kyllä ne sitten osasivat vääntää NOKIA:n mukaan näihin höpinöihin ylemmän tahon kautta ja taas olin mukana näissä riennoissa.

    Myöhemmin olen sitten muissa ympyröissä ollut paikkaamassa VTT:n loistvaa työnjälkeä niin mm. ydinvoimalassa kuin Mikon työnantajan kaluston suunnittelun jälkipaikkailuissa.

    Onnea ja menestystä VTT:lle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpa huvinniin, sopisi vain että sosiologia ja "ilmastotiede" eroitettaiin tieteestä, ja rahoitettaas vaikka kulttuuripuolelta.

      Seuraavassakin mukana LUT ihmemies
      "professori Christian Breyer Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta" joka on ansioutunut
      kansaivälisesti Suomen mediasuosikkina ja jopa niin että Mikkokin taisi ihmetellä taannoin laskelmia.

      http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/suomi-edellakavijaksi-aurinko-ja-tuulienergian-varastointiin-liittyvan-energiajarjestelman-kehityksessa

      Ilkka

      Poista
    2. No justiinsa. Taisi tekstissä vilistä kymmenkunta voi-tyylistä sanaa. TEKES on nyt sitten pannut entistä paremmaksi. Sen osuus onkin jo 70% koko kakusta, joka takuuvarmasti lässähtää yksitysen leivinjauheen puutteessa.
      Siitä näkee tämän touhun uskottavuuden, Sanni antaa miehelleen loput,mitä TEKES ei anna.

      Noilla senteillä ei mitään mullistavaa voida saada, sen verran on massia muualla panna näihin kotkotuksiin. Pyöreä mappi odottaa tätäkin hutkimusta ja sitten haudataan hiljaisuudessa. R.I.P.

      Poista
    3. Mistä ne oikein naaraa kaikenmaailman ennustajaeukkoja kuten Tim Carter joka on levittänyt suomessa CAGW mytologiaa ensin FMI,llä sittemmin SYKE,ssä ym. yliopistomaailmassa.

      Missä on moisten pölkkypäiden ansiot oikean tieteen saralla, vai riittikö WWF tuki?

      Ei muuten Patsysta olekkaan kuulunut, joko lienee linnassa vai hoitaneeko Professuuriaan Joensuun veturimiesyliopistossa?

      http://www.syke.fi/en-US/Experts/SYKEs_Tim_Carter_plays_major_role_in_cli%2826279%29

      Ilkka
      Ei ainakaan näkynyt itsenäisyyspäivänjuhlissa.
      Tavja Halonenkon kutsui seuraajineen.

      Poista
  4. Tuo Hesarin tarinan loppu on jollain tavalla toivoton. Ennenvanhaan huijareiksi osoittautuneet käärmeöljykauppiaat lähtivät myyntipaikoiltaan pois kokeneisuudestaan riippuen joko nopeasti tai tervattuina ja höyhenin koristeltuina. Me olemme kadottaneet sen pelotteen, joka esivanhemmillamme joskus oli huijauksilta suojautumiseksi.

    VastaaPoista
  5. Blogistikollegalla, jolla lienee minua paljon laajempi kokemus tiedemaailman kiemuroista, näyttää kuitenkin olevan kanssani samoilla linjoilla:

    http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2016/02/tieteellisen-vilpin-ratkaisuehdotus.html

    VastaaPoista
  6. Oli myös korpilaki.

    Mutta mutta, YLE trollaa juuri EU,n päättävän kohta Suomen
    ilmastotavoitteista vedoten Pariisin ilmastosopimukseen jossa ei sovittu mitään.

    Tiilikaisen lärvi loisti jo himosta jotta pääsisi allekirjoittamaan, siis maaliskuun lopulla.

    http://www.climatechangenews.com/2016/02/08/eu-faces-two-year-wrangle-to-ratify-paris-climate-deal/

    Ilkka

    VastaaPoista
  7. Tiedoksi, HS näkyy jatkavan aloituksen aiheesta.

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1454996949497

    Ilkka

    VastaaPoista
  8. Tieteellisen tutkimuksen vaikein alue on varmaan ne tieteenalat, jotka perustuvat uskomuksiin ja ennustuksiin, kuten ilmatiede ja kristinusko. Kaikkein pahinta on se, että ilmastoa ennustavat tutkijat hirttäytyvät omiin päätelmiinsä ja ennustuksiinsa, joiden vaikutuksista tuodaan eniten esille sitä, mitä tieteen ennustusten mukaan tapahtuu 100 vuoden päästä. Se sitten johtaa kaikkeen älyttömään, kuten vaikkapa Helsingin kaupunkisuunnittelu osoittaa, kun se varautuu ennustettuun vedenpaisumukseen jo nyt, vaikka maan pinta kaiken aikaa kohoaa. Eikä nuo nyt tehtävät monet kaupungin rakennelmatkaan kestä sitä sataa vuotta pystyssä. Lisäksi on niin, että ei se vedenpinta yht’äkkiä nouse, vaan pikkuhiljaa se nousee, jos nyt ylipäätään nousee. Ymmärtäisin edes jotenkin miljoonien eurojen syytämisen tähän rakentamisasiaan, jos meren pinta olisi noussut vaikkapa 50 cm, mutta kun vielä ollaan miinuksen puolella sen suhteen. On se uskomaton vaikutusvalta tuolla ilmatieteen ennustuslaitoksella, kun on kaalinpäitä niitä maksamassa ja tilaamassa vailla minkään tason itsekritiikkiä omasta ajattelusta nyt puhumattakaan.

    Toinen asia toki on se, mitä nyt syydetään rahaa vaikkapa tuulimyllyihin, joka toljottavat pystyssä korkeintaan sen 20 vuotta. Asiasta oli juttu tämän päivän Pravdassa. Siinä ihan oikein todetaan, että tuulisähköä ei saada silloin kun olisi kaikkein suurin tarve. No siihen tuon VTT:n yksi neropatti sanoo, että se ei ole mikään ongelma, kun rakennetaan halpoja kaasuturbiineja! Kyllä meillä on noita varsinaisia kaalinpäitä myös sekä VTT:ssä että erityisesti poliittisessa johdossa, joiden avulla Suomen energianhuolto tungetaan syvälle suohon ja armottoman epävarmaan tilaan energiavarmuusmielessä. Kaikenlainen kansantalouskin menee siinä saman lapsiveden mukana.
    http://www.hs.fi/talous/a1454998492617
    Jos nyt rakennetaan 1000 MW edestä kaasuturbiinilaitoksia tuulivoiman tueksi, ne maksavat satoja miljoonia euroja. Niiden ylläpito on kallista, koska ne on pidettävä varalla kaiken aikaa. Ne vaativat polttoainetta varastoonsa ja sitä palaa runsain mitoin, kun laitokset tukevat tuulivoimaa. Päästöjä syntyy hieman vähemmän (80 %), jos laitokset ovat maakaasuputken päässä. Päästöjä syntyy yhtä paljon kuin hiilellä, jos ne toimivat dieselöljyllä. Kovilla pakkasilla maakaasun pörssihinta voi olla suurempi kuin öljyn. Kaasun saatavuuskin voi olla sitä ja tätä, jos samaan aikaan Venäjällä paukkuvat kovat pakkaset ja heidän oma maakaasuntarpeensa on suuri. Siksi varalla on joka tapauksessa oltava kaiken aikaa riittävästi öljyä, jossa rahan kiinni pitäminen ei ole ihan halpaa. Se raha kun tuottaisi enemmän vaikka Carunan osakkeissa. Fortum ei taida enää tuottaa kuin harmaita hiuksia. No ehkä ne Intian aurinkokennot sentään tuovat jymypotin osakkaiden pussiin.

    Kaasuturbiinin tuotantokustannukset pyörivät siinä 500 €/MWh paikkeilla, kun tuulivoimasähkö maksaa noin 100 €/MWh. Tuulivoiman varavoimalana kovimmilla pakkasilla pyörivä kaasuturbiini toimiin alle 40 % hyötysuhteella, kun 60 % polttoaineen lämmöstä menee harakoille ja kaloille. Samaan aikaan lopetetaan 2024 Helsingissä kaupunkia lämmittävä Hanasaaren CHP-laitos, joka voi kylmimpään pakkasaikaan tuottaa kaupungin lämmittämisen ohella kipeään valtakunnan sähkön tarpeeseen 250 MW sähköä, kun on tyyntä. Päästötkin siis kasvavat, kun siirrytään kaasuturbiineihin. Tuollaiset kaupunkien CHP-laitokset ovat siitä mainioita, että ne voivat antaa sähköä sen kipeeseen tarpeeseen, mutta muuten voivat tuottaa pelkkää lämpöäkin. Niiden ylläpitäminen ei vaan ole kannattavaa ja siksi kannattaa siirtyä päästöjä enemmän tuottavaan sähkön erillistuotantoon. Voi elämän kevät näitä Suomen vihreitä energiaekonomeja ja muita neropatteja!

    Leskelä sen sijaan heittää hyvän jutun, kun ehdottaa pörssihintaiseen sähkömaksuun siirtymistä. Kun sähköpörssissä hinta on 1000 €/MWh ja hinta sen mukainen kuluttajalle, sitä miettii saunan lämmittämistä aika tarkkaan. Siinä voi päivässä syntyä koko kuukauden sähkölaskua vastaava summa, joka kyllä pistää miettimään itse kunkin sähkönkulutusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykypäättäjille tuo korkeampi matematiikka eli yhteen- ja vähennyslasku, on liian vaikeaa. Kun vielä pitää aina kysyä asian "oikeaa" laitaa niiltä samoilta "asiantuntijoilta", joiden laskuoppia ei johdata Ojala, vaan Ville Niinistö ja Satu Hassi, niin ei pidä ihmetellä.

      Energiavirastosta voisi kyllä saada tietoja, vaikka voi sieltäkin löytyä sopivasti kuparisulfaatin värjäämiä henkilöitä. Lafkan pomo, Riku Huttunen, vaikutti järkimieheltä. Hän jopa vastasi minun sähköpostiini iltamyöhällä ihan asiallisesti. Vähän jäi kyllä sellainen fiilis, että politiikka on jo päätetty.

      Voisitko sinä Pave väsätä hänelle asiallisen kirjoituksen lukuineen päivineen? Varmaan saisit vastauksen, josta voisimme luultavasti tulkita, että se vaan on niin tätä, tätä, tättä.

      Poista
    2. En jaksa Tapsa. Tämä on taistelua tuulimyllyjä vastasn, eikä siinä minkään viraston järkipuheet paina yhtään mitään. Näitä asioita hämmentää rahatahot ja niiden avulla tehdään itseä hyödyttävää politiikkaa, eikä siinä haittaa pätkän vertaa se, että tehdään typeriä päätöksiä, koska kansa ei ymmärrä kokonaisuuksia. Pahinta on se, että asioita viedään eteenpäin tunteilla erityisesti naisten ja naismaisten miesten toimesta. On näitä tuulimyllyjen halaajia ja ihmisiä, jotka pillittävät ilosta, kun Suomen energianhuoltojärjestemää romutetaan. Toki naisissa on sellaisia, jotka pystyvät järkevään ajatteluun, kuten nyt vaikkapa Eija-Riitta. Toki moni moni muukin, mutta nuo kaarintaipaleet ovat kaikkein pahimpia.

      Tuolla koillismaalla on muuten fiksua porukkaa, kun ymmärtävät, että kuluttajat maksavat nämä energiasekoilut kahteen kertaan. Lisäksi kun yrittäjien energiakulut ovat pilvissä, Suomen kilpailukyky on makkurissa, vaikka palkansaaja vetäisi vyönsä kuinka kireälle. Näin se vaan menee.

      Tuolla


      http://www.koillissanomat.fi/etusivu/7864997.html

      Poista
    3. No voiton puolellahan tässä jo ollaan.

      Saksakin alkanee taiston tuulimyllyjä vastaan eli
      tutkinnan tuulivoimaan liittyvästä korruptiosta
      osana rikostutkintaa.

      Eli vain harvat hyötyvät muiden kaivaessa kuvettaan.

      Kyllä sen aika on aikanaan Suomessakin, sitten kun posti uutisoi uutisia muualtakin kuin punavihreästä Guardian aviisista.

      Vaikkapa Saksan valtamediasta, semmonenkin on olemassa, asia mitä YLE,llä ei näy tiedettävän.

      http://notrickszone.com/2016/02/09/german-authorities-open-investigation-into-wind-energy-corruption-in-part-a-criminal-business-only-a-few-profit/#sthash.SzM4MjnD.dpbs

      Ilkka

      Poista
    4. Mietiskelin tuossa meteorologien niin kovin huonosti tunteman ilmiön El Ninon lähettämän lämpöpulssin aiheuttamassa helmikuisessa sateessa kävellessäni tuota Tapsan mainitseman laskelman lähtökohtia. Pohjallahan siinä on se, että sähkömarkkinat ovat vapaat ja jokainen sähköä markkinoille myyvä pyrkii saamaan parhaan mahdollisen hinnan sähköstään. Vapailla markkinoilla ei siis tuoteta sähköä niin, että se olisi edullista kuluttajalle, vaan niin, että siitä saa parhaan mahdollisen tuoton. Ajatus vapaissa sähkömarkkinoissa on se, että vapaa kilpailu pitää sähkön hinnat kurissa. Ja jos sähköstä ei tuottoa tule, ei kannata tuottaa sähköä, vaan purkaa kalliit voimalaitokset pois. Siinä samalla kärsii tietysti energiahuoltovarmuus siksikin, että useimmilla vastuullisilla sähkön tuottajilla on oltava polttoaineelle valtion velvoitevarmuusvarasto. Jokainen vapailla sähkömarkkinoilla toimija tuijottaa vain omaan napaansa ja tuo lisäarvoa omistajilleen, jos ne sitä haluavat.

      Jos asiaa lähestyy Hanasaaren pois purkamisen kautta, kustannusvertailuja voisi laskea kolmelle eri vaihtoehdolle.

      Hanasaari jatkaa toimintaansa 30 vuotta ja tuottaa myös sähköä noin 250 MW Suomen sähkömarkkinoille. Tässä sähköön kuluvalla polttoaineella, höyryturbiinin kunnossapidolla, turbiinin käyttötoimilla yms. on omat kustannuksensa. Päästöjen määrä tuotettua MWh kohti on yhteistuotannossa vähäinen.
      Hanasaari puretaan pois ja tilalle rakennetaan lämpökeskus ja lämpöpumppuja. Lämpökeskus ja lämpöpumput kuluttavat sähköä esim. 50 MW, jolloin kirpeimpänä tyynenä pakkaspäivänä, jolloin ollaan rankasti tuontisähkön armoilla, Suomen sähköverkosta on poistunut 250 + 50 MW sähkötehoa, joka on korvattava uusilla kaasuturbiineilla, jotka siis tuottavat sähköä etupäässä vain suurimman sähkönkysynnän aikaan silloin kun ei tuule. 300 MW kaasuturbiinilaitoksella on investointikustannuksensa sekä käyttö- ja kunnossapitokulut. Päästöjä syntyy huomattavasti enemmän, mitä syntyisi yhteistuotannossa. Tuo 300 MW varavoimakaasuturbiinilaitos on rakennettava siksi, että on tuulivoimaa. Siksi tuon varavoimalana toimivan kaasuturbiinilaitoksen ylläpidosta vastaa veronmaksajat = tuulivoiman lisäkustannus yhteiskunnalle.
      Helsinki rakentaakin uuteen lämpökattilaansa höyryturbiinin, eli tekee vastaavanlaisen yhteistuotantolaitoksen, joka Hanasaari on, jolloin kaupungin lämmityksen ohella syntyy sähköä, eikä Suomeen tarvitse rakentaa veronmaksajien rahoilla isoa tupruttavaa kaasuturbiinilaitosta, jolloin yhteiskunta säästää rahaa ja globaalit päästöt pienenevät. Tähän liittyen pitäisi laskea paljonko tuommoisen höyryturbiinin rakentaminen, ylläpito ja käyttö maksaisi Helsinkiläiselle yhtiölle, kun siitä lämmityksen ohella syntyvä hyötysähkö saataisiin valtakunnan kipeään sähköntarpeeseen silloin, kun on kovin pakkanen ja tuulimyllyt seisovat toimettomina. Nythän tuetun sähkön hinta on niin alhainen, että tuota höyryturbiinia ei Helsingin energiayhtiön näkökulmasta ole kannattavaa rakentaa uuteen lämpökeskukseen, vaan kuten sanottu, on parempi rakentaa yhteiskunnan rahoilla sitä ”halpaa” kaasuturbiinivoimaa jonnekin päin suomea. Helsinkihän ei voinut valita tuota Suomen näkökulmasta kaikin tavoin parasta vaihtoehtoa 1, koska pitää saada polkupyörille ja ratikoille se Kruunuvuoren siltahässäkkä. Tunnelia pitkin olisi kesällä ollut kovin tylsä ajaa.

      Josko joku järkitaho innostuisi tältä pohjalta laskeskelemaan noita tuulivoiman yhteiskunnalle aiheuttamia lisäkustannuksia.

      Poista
    5. Vaikka tuota ei kukaan laskisi, voi asiaa vähääkään ymmärtävä tajuta sen, että valtion kannattaisi maksaa Helsingin energiayhtiölle siitä, että rakentaa höyryturbiinin uuteen voimalaitokseensa.

      Kohta joku Mykkänen puhuu Loviisan ydinvoimalasta tuotavasta lämmöstä. Siinä Loviisan sähköteho vähenee pari kolmesataa MW ja taas tarvitaan kaasuturbiinia. Mennään siis ojasta allikkoon.

      Tuli vielä mieleeni ne järjenjättiläiset, jotka puhuvat piiloverotuksesta silloin, kun sähköyhtiö on kunnan omistuksessa ja tulot menevät kuntalaisille. Caruna on ilmeisesti sellainen malliesimerkki näille piiloveroa paheksuville. Siitä ei tule Suomeen sen paremmin piiloveroa kuin mitään muutakaan veroa!

      Poista
  9. Olette varmaan kuulleet jo ainakin kymmeneen kertaan, että kiinalaiset investoivat Kemiin biodiesel-tehtaan. Syynä tähän on, että bioenergia on hallituksen kärkihankkeita.

    Kaikki varmaan ymmärtävät, mitä se tarkoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä ymmärrän: Minulle se tietää rahanmenoa.

      Antero

      Poista
    2. Sitähän se. Firman johtaja kehui paikkaa hyvänä raaka-aineensaannin kannalat. Onhan sinne hyvät laivayhteydet vaikka Venäjältä.

      Mitä mieltä biologina olet siitä, että kun metsää kaadetaan, niin sieltä viedään kaikki latvat, oksat ja kannotmin? Miten metsä toipuu tästä kurimuksesta?

      Olin jo monta vuotta sitten yhdessä tilaisuudessa, jossa Hannele Pokka kertoi huolensa tästä asiasta. Sen jälkeen en ole mitään huolta tästä kuullutkaan.

      Poista
    3. Kyllä nyt ovat Suomen vihreät innoissaan, kun metsistä tehdään dieseliä, ja öljyn pumppaaminen maaperästä loppuu. Se on hyvää jatkumoa etelän päätökselle lopettaa hiilenpolttoa, jonka takia hiilikaivostoiminta maapallolla joutuu suunnattomiin vaikeuksiin.

      Luin taas aamun Pravdaa ja katselin illalla uutisia telkkarista. Nyt näyttää menneen jopa vuodenajat sekaisin sekä meteorologeilta että toimittajilta. Puhuvat nimittäin kevättulvista keskellä talvea. Tulvia on kesällä, jos sataa paljon, syksyllä ja talvella, jos Atlantti työntää sateisen lämpöpulssinsa etelään, kuten se aika ajoin tekee. Kun tuulet taas kääntyvät pohjoiseen, tulee ilmeisesti takatalvi keskellä talvea, koska nuo vihreät kaalinpäät ovat julistaneet kevään alkaneeksi lyhyen suojajakson aikana. Voi elämän kevät! Kun katselee lehdestä tämän ajan ylintä lämpötilaa, niin 5 asteessa on raja, joka aika ajoin saavutetaan. Se vaan on nykyisin niin ihmeellistä ymmärtää, että Suomen lämpötilat vaihtelevat sen mukaan tuuleeko pohjoisesta vai etelästä.

      Hyviäkin uutisia saa lukea näin laman keskellä. Hesarilla menee heiton huonosti ja punavihreää Yleä ollaan romuttumassa. Voi kun ne menisivät kanttuvei mahdollisimman nopeasti! Asap niinkuin nykynuoriso tahtoo sanoa.

      Poista
    4. Kiinalainen juttu.

      Kemiin suunnitellun "biojalostamon" prosessi ei saamieni tietojen mukaan olekkaan Kiinalainen vaan Westinghousen.

      Siinä syötetään plasmaa kattilaan hakkeen lisäksi.

      Samalla ratkesi miksi Kemin satamaan suunnitellaan
      tuotavan tehtaalle raaka-ainetta eli voisi päätellä plasmaa tuotavan tehtaalle laivoilla raaka-aineeksi.

      http://www.westinghouse-plasma.com/waste_to_energy/

      Ilkka

      Poista
    5. Toivotaan, että järki alkaa vihdoinkin voittaa ja vihermössöä syöttävä mediaväki pääsee vapaille laitumille syömään omaa höttöään:

      http://www.bbc.com/news/uk-35561145

      Pekka

      Poista
  10. Jaaha, jonkun sortin kaasutin on kysymyksessä. Minulla on semmoinen käsitys, että suomalainen Valmet rakentaa myös noita värkkejä. Se on kait sitä cleantechiä, jota ei ainakaan Suomesta osteta tuohonkaan laitokseen. Ja puuta tuodaan totta kai ulkomailta, niinhän sitä jo nyt tuodaan esim. Venäjältä valtavia määriä. Sitä tuodaan Suomen suurimpaan biovoimalaan Pietarsaareen ja Ruotsihan ostaa sitä mistä halvalla saa. Ei kuitenkaan Suomesta. Sehän on vaan politikkaa, että Suomen arktisissa olosuhteissa kasvaa puuta kuin kesällä heinää. Kepu sitä uskottelee ja kaalinpäät ylibpuoluerajojen uskoo niitä aina Helsinkiä myöten. Niin ja kun on tuo ilmastoennustuskin! Eivät kyllä kovin kestävää kehitystä tee Helsingisdä, kun rakevat Kruunuvuoren sillat. Siinä vieressä pitää jo purkaa Kruununhakaan johtava pitkäsilta pois ja rakentaa uusi tilalle. Tunneli Laajasalosta olisi ikuinen ja tarvitsisi vain pientä laittoa aika ajoin. Mutta toisaalta pyöriväthän siinä siltarakentajien rattaat, kun noita siltoja puretaan ja rakennetaan. Ja sorakuskit kuskaavat Salpausselkää betonitehtaaseen, elli kumipyörätkin siinä laulavat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Prosessi on siis joku plasman kaasutus.

      Jäi vähän auki millä energialla plasma lämmitetään
      joten jodun päättelemään että polttoöljyllä ja valitsemalla plasmana syötettävä raaka aine saadaan haluttu lopputuote kuten tässä tapauksessa saataisiin polttoöljystä bioDieseliä hakekattilan
      avituksella.

      Ilkka

      Poista
    2. Lisäys, miksi Vapo luopui hankkeesta.

      http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/vapo-luopuu-kemin-biodieselhankkeesta-1.57201

      Taitaa suomessa syntyvä mäntyöljy mennä Lappeenrannan "biolaitokselle", eikä Vapo saanut EU,n starttirahaa jota vastaavalle laitokselle Ranskassa oli annettu 150 M€.

      Mäntyöljykin oli oleellista koska se on luokiteltu tähteeksi jolloin siitä saa kaksinkertaisen päästökreditin myytäväksi
      päästökaupassa.

      Näkemykseni on ettei moinen puuhastelu tuo työn lisäarvoa vaan ja ainoastaa toteuttaa tulonsiirron kuluttajilta näille sahureille mikä näkyy polttoineiden ym. energian hintana ja sitä kautta kaikkialla yhteiskunnallisessa toiminnassa kustannusnousuna mikä lienee tarkoituskin, kaiken lisäksi tärkein pointti on unohtunut jo kauan sitten eli se että ei ole tieteellisiä todisteita CO2 päästöjen vähentämisen tarpeesta.

      Ilkka

      Poista
    3. Niitä lienee jotain kylmempiäkin plasmoja, mistä en mitään ymmärrä, mutta yleensä sitä plasmaa tehdään voimakkaalla, fokusoidulla säteilyllä, kuten laserilla. Valokaari on myös tehokas tapa, tai siis valokaarihan on sitä plasmaa. Energiaa siis tarvitaan hiukan, mutta ei se mitään, "pappa petalar".

      Poista
    4. Ehkä tuo kattila on eCatin vertainen valopääinnovaatio joka on saanut Tekes teologit ja Sitra sosiologit hihkumaan ihastuksesta ja avaamaan rahoitusmassinsa.

      Eihän mikään kattila kestä plasman kaasuuntumista
      koska silloin se vapauttaa plasman tekemiseen tarvitun suuren energiamäärän jollon puhutaan tuhansista asteista.

      Ilkka

      Poista
  11. Edellisiin viitaten, Saksassa on virinnyt todellakin kriittinen keskustelu ns. uusiintuvan energian tiimoilta. Esillä on ollut tuulivoimaloiden maisemahaitat ja siirtoväylien aiheuttamat infraongelmat. Uutena aiheena biopolttoaineiden raaka-ainehuolto, peltoalan käyttö polttoainetuotantoon sekä puun massiivinen rahtaaminen Pohjois-Amerikasta Saksan biopolttoaineiden raaka-aineeksi. Ehkä se siitä etenee.

    Itseäni alkoi tänä aamuna ääneen vtuttaa vallalla oleva älyllinen epärehellisyys ympäristöön, energiapolitiikkaan ja etenkin ns. kestävään kehitykseen nähden. Impulssi epämukavaan mielentilaan tuli uutisesta, joka kertoi metsämaan lannoituksesta tuhkalla. Kas kummaa,on keksitty että puun mukana metsästä poistuu muutakin!

    Ja tästä surmanhyppy yleiselle tasolle. Kestävää kehitystä ei ole eikä tule. Ihmiskunta turpoaa,syö ja mellastaa kasvavassa mitassa. Koska ainetta ei voi hävittää (jos ei nyt luodakaan), niin periaatteessa ihmisten perustarpeiden tyydytys onnistuu suhteellisen pitkään, mutta vaatii suhteellisesti yhä suuremman energiapanoksen tuotettua ravintoyksikköä kohden.

    Jossain vaiheessa nimittäin syömme myös ulosteemme monimutkaisen kemiallisfysikaalisen käsittelyn jälkeen (älkää sanoko, että tapahtuu jo nyt). Kaupan kassaneitosen sanoin, elikkä, se on energia, joka ensimmäiseksi asettaa kapulan rattaisiin.
    Sitä ei voi ikuisuuksiin kierrättää, kun etropiapeikko vaanii jokaisen vaihesiirtymän kimpussa.
    Joten ihmiskunta käy viivytystaistelua, jossa energiatalous tulisi järjestää mahdollisiman tehokkaasti ravinnon kierrätystarpeen minimoimiseksi.

    En tiedä, tuliko tämä jeremiaadi ymmärrettävästi tekstin muotoon. Myytti kestävästä kehityksestä joutaa mielestäni hiilidioksipeikon kanssa samalle hyllylle yhtenä esimerkkinä niistä kulttuurin suurista tarinoista, joiden mukaan elämistä on ohjattu katastrofista toiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli selväksi ainakin minulle. Laitan alla linkin ranskalaisten matemaatikkojen kirjoitukseen, joka käsittelee samoja asioita. Uskon että se kiinnostaa Karia, Mikkoa jne. Olen lähdössä matkalle enkä siksi valitettavasti ehdi suomentaa siitä herkkupaloja.

      T. Antero

      http://www.scmsa.eu/archives/SCM_LBRCV2_2015_12_EN.pdf

      Poista
    2. On se hyvä, että Saksassa keskustelu on sallittu, meillä valtamediassa on edelleen täydellinen hiljaiselo.

      Meillä kestävä kehitys = fossiilisten käyttökielto. Meidän siis pitäisi luopua fossiilisesta hiilestä ja hankkia jostain sen toisen maapallon, josta voidaan kaataa öljypalmut ja viljellä pelloilla muuta poltettavaa.Omat ulosteemme työnnämme jopa suurelta osin käsittelemättöminä meriin, lehmänpaskat olemme syöneet jo pitkään.

      Energian on päätetty olevan se suuri ongelmamme. Se tuskin tulee olemaan mikään ongelma vaikka 50 v. tähtäimellä. Jos fossiilisen hiilen käyttö lopetetaan kokonaan ja ilmakehän CO2-pitoisuus alkaa laskea samaan tahtiin kuin nyt nousee, tulevat sukupolvet alkavat kuumeisesti miettimään, mitä nyt tehdään. Kovin helposti suuntaa ei saada kääntymään, jos ilmasto ja meret vielä alkavat viiletä.

      Nykyinen "tiede" ei tällaista pikkuseikkaa tunnusta, poliitikoista puhumattakaan.

      Poista
    3. Suomi on valinnut tiensä ja marssii kohti viherhelvettiä täysin piittaamatta siitä mitä muualla tapahtuu, kertoo edunsaajien aviisi.

      http://www.co2-raportti.fi/?heading=Suomalaisyrityksill%C3%A4-jo-kiire-hy%C3%B6ty%C3%A4-ilmastonmuutoksesta&page=ilmastouutisia&news_id=4630

      Ilkka

      Poista
    4. Aina vaan puhutaan meidän mahdollisuuksistamme edelläkävijöinä, jos SITRA:lta ja TEKES:iltä rahaa heruu. Miksi kukaan ei puhu siitä oikeasta cleantechista eli hiilivoimaloiden savukaasusuotimista? Ai niin. niillä ei vähennetä niitä pahoja päästöjä eikä SITRA anna ropojaan."

      Tietääkö Pave onko tätä suodatinteknologiaa yritetty
      myydä kiinalaisiin hiilivoimaloihin?

      "Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin ja ympäristöjohtaja Hanna Uusitalo kertoivat, että Koneella ympäristötyötä tehdään sekä omissa toiminnoissa että tuotteiden kautta. Nykyinen konehuoneeton hissi kuluttaa jopa 90 % vähemmän energiaa kuin vastaavat ratkaisut 1990-luvulta."

      Missähän puskassa Antti on pitänyt päätään 90-luvulla, kun ei ole huomannut, että konehuoneettomia hissejä tehtiin KONE:ella jo 90-luvulla. Sellainen hissikoneisto oli kohteena, kun pidin KONE:ella kurssin suunnittelijoille tämän järjestelmän kehittämiseksi erään ominaisuuden suhteen.

      Nyt 20 v. myöhemmin huomataan, että silloin tehtiikin cleantechia, jollainen sana taidettiin keksiä reilusti myöhemmin kuin konehuoneeton hissi.

      Myös taajuusmuuttajasta, joita hisseissäkin on ollut iät ja ajat, on tullut cleantechia, kun niitä voidaan sulloa tuulimyllyihin. Moottorien pyörimisnopeuden säätö oli kyllä se alkuperäinen tarkoitus, mutta energiaakin niillä monissa sovelluksissa pystytään säätämään.

      Sellusta on nyt tullut biosellua, ettäs tiedätte! Sehän tarkoittaa rahantuloa, vaikka puut tuodaankin Venäjältä ja me poltamme metsämme kantoja myöten, jotta voimme lannoittaa niitä polttolaitosten tuhkalla helikoptereista, maksaa kuulemma vain 500 €/ha. Kopterikauppiaat äkkiä liikkeelle, valtio maksaa. Sitten voidaan perustella noiden polttolaitosten rakentamista, kun kopteritkin jo ovat olemassa.

      Poista
    5. Piti kirjoittaa, että energiaakin niillä pystytään säästämään.

      Poista
    6. Uutisissa mainittiin että kopterilannoituksia voidaan subventoida yli 40% eli taas on ilmaista rahaa jaossa.

      "Valtio tukee terveysmetsälannoitusta Kemera-varoin

      Tuhkalannoitukseen voi saada Kemera-tukea, jos puuston kasvu on taantuvaa hoidosta huolimatta. Ravinnepuutoksen voi todeta joko neulasanalyysillä tai maaperäanalyysillä. Vuonna 2013 Kemera-tuen määrä on 40% lannoitekustannuksista Etelä-Suomessa ja suurempi siirryttäessä pohjoiseen päin. Tuki kattaa lannoitteiden lisäksi ravinneanalyysin. Terveysmetsälannoituksen Kemera-tuki vaatii etukäteen tehtyä ja hyväksyttyä suunnitelmaa."

      http://www.puuntuottaja.com/suometsa-kasvuun-tuhkalannoituksella/

      Ilkka

      Poista
    7. Tapsa, ymmärtääkseni suomalaiset ovat myyneet ulkomaille myös sähkösuodattimia (Tampella, Metso, Valmet). Mutta että Kiinaan, sitä en tiedä. Eikä tuossa suuressa ja rauhaa rakastavassa runsain mitoin hiiltä polttavassa itäisessä naapurissakaan ole juuri mitään suodattimia voimalaitoksissaan. Mahtavatko vielä kaikkia paskojakaan putsata, jotka laskevat itämereen. Miten lie Kalingrad?

      Tuota minä olen kymmeniä vuosia ihmetellyt, että hiilen poltosta syntyvää tuhkaa ei levitetä metsiin lannoitteeksi. Hiilihän on satoja tuhansia vuosia sitten kasvanutta metsää ja sen tuhka aivan kullan arvoista metsille. Ennen vanhaan pelloille kerättiin risuja ja poltettiin ne tuhkaksi, jotta saatiin lanoitetta. Suomen metsä paloivat luonnostaan oliko se nyt sadan vai kahden sadan vuoden välein. Näin ne kasvoivat hyvin. Hiiltä polttamalla saadaan kasveille elintärkeää hiilidioksidia ja kaupan päällisiksi luonnontuhkaa lannoitteeksi!

      Poista
    8. Kivihiilen tuhka on ravinnepitoisuuksiltaan sen verran laihaa, että sitä pitäisi rahdata metsään 10-kertainen määrä verrattuna puutuhkaan, joten sen käyttö ei ole taloudellisesti kannattavaa. Ja puutuhkakin soveltuu käytettäväksi vain suometsien lannoitukseen, koska niillä on yleensä ylimäärin typpeä, jota taas tuhkassa ei ole. Vastaavasti kivennäismailla (eli kangasmetsissä) suurin kasvua rajoittava tekijä on yleensä typen puute, joten puutuhka ei sovellu niiden lannoitukseen, paitsi sellaisilla kivennäismailla, jotka kärsivät boorin puutoksesta, kuten monet vanhojen kaskimaiden kuusikot. Ja kemera-tukea myönnetään vain terveyslannoituksiin, kasvatuslannoitukset metsänomistajat kustantavat kokonaan omasta pussistaan. Sinälläänhän tuhkan käyttö metsien lannoituksissa ei ole mikään uusi juttu, ensimmäiset tutkimukset aiheesta taitavat olla 1940-luvulta.

      Poista
    9. Puussa on tuhkaa vain noin 0,5%, kivihiilessä taas tyypillisesti 10-12%. Sen verran tiedän näistä että niitä ei saa käyttää koska sisältävät raskasmetalleja hyvin huonosti liukenevassa muodossa. Näitä on mm. sinkki, magnesium. Kun sitten katsoo apteekista ostettua hivenainepurkkia niin samoja aineita löytyy hiilentuhkasta pilvinpimein. Usein noisaa apteekkituoteissa mainitaan vielä erikseen kuinka hyvin imeytyviä ne ovat. Tätä en oikein osaa käsittää, tuhkasta on tehty lähinnä ongelmajätettä josta maksetaan jäteveroina ja kustannuksia kohottavasti noin 70€/t. Kaiken senkin lopulta maksaa kuluttaja kalliimpana sähkönä ja lämpönä.

      Poista
    10. Niin, käsittääkseni yksi kilogramma tuhkaa on yksi kilogramma tuhkaa riippumatta siitä, onko se saatu kivihiiltä vai puuta polttamalla. Toki sitä puuta pitää polttaa rutosti hiiltä enemmän, että saa sen yhden kilogramman tuhkaa. Ratkaisevampaa on se, paljonko siinä tuhkassa on niitä puiden kasvun kannalta tärkeimpiä ravinteita. Kivihiilen tuhkassa on fosforia 1,1 g/kg, kaliumia 3,3 g/kg ja kalsiumia 27 g/kg. Puun tuhkassa vastaavat määrät riippuen puulajista on fosfori 7-22 g/kg, kalium 22-62 g/kg ja kalsium 212-330 g/kg. Myös muita ravinteita ja hivenaineita (Mg, Zn, B, Mn, Cu) on puun tuhkassa huomattavasti enemmän. Ainoastaan rautaa ja alumiinia on kivihiilen tuhkassa enemmän.

      Poista
  12. Onhan tuo hauskaa, kun hallituksessa on vuositolkulla istunut eri värisiä vihreitä ja nyt ryhdytään ääneen pohtimaan metsien ravinnetilanetta. Tätä maata johtavat tomppelit.

    VastaaPoista
  13. Raskasmetallit eivät ole metsässä kovin suuri ongelma. Ne sitoutuvat hyvin humukseen ja juuristoon. Kyse on tietenkin myös absoluuttisista määristä. Mutta minun järkeni mukaan metsätalouden nopeutuva kierto pahentaa maaperän ravinneongelmia. Typpilannoitteita tarvitaan ja se maksaa. En usko, että nykyinen puunhyödyntämisbuumi on kovin kestävällä pohjalla sen paremmin taloudellisesti, kuin ekologisestikaan.

    VastaaPoista
  14. Kuinkahan paljon Hesari lisää tieteen uskottavuutta tällä jutullaan?

    http://www.hs.fi/tiede/a1455862127736?jako=9c864a93687969e428b1d90c49c9ac1b&ref=nl-hs-aamu

    Meidän ilmastomme lämpenee 3 astetta vuoteen 2050 mennessä, siis lähes asteen vuosikymmenessä eli keskimäärin melkein 0,1 astetta jaokavuosi!

    Yliopistosta on tietäjä otettu asia varmentamaan, ihan yliopistolehtori. Tämä tarkoittaa sitä, että hän puhuu omissa imissään ja yliopisto voi sanoutua irti moisesta ennusteesta, jos ei menekään ihan putkeen.

    Tuon ennusteen toteutuminen tarkoittaisi sitä, että kylmimpinä vuosipuolikkaina matalapaineet alkaisivat yhä useimmin menemään lounaasta koilliseen Ruotsin yli ja kesäisin taas paistaisi yhä enemmän. Näitä tilastoja pitäisi tarkastella rinnan lämpötilatilastojen kanssa, jotta saataisiin selville CO2:n osuus mahdolliseen lämpenemiseen.

    Minkäänlaista kirsikanpoimintaa tuossa jutussa ei harrasteta esimerkkivuosien osalta eihän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herra kiesus sentään, itse "ilmastoporras" Räisänen
      taas lööpeissä.

      Johan se on kumonnut perinteisen fysiikankin takaisinsäteilyteeseillään, eikä pysy edes IPCC pipliassa vaan vetää komiasti överiksi.

      Jostain syystä sitä tituleerataan joskus fyysikoksikin.

      Linkissä on hemmon raivokas ilmastoluento.

      https://www.youtube.com/watch?v=gpYoSgfeXXI

      Ilkka

      Poista
  15. Hesari tai YLE, yhtä tieteellistä roskaa tulee ja aina samat "asiantuntijat". Aamu-TV:ssä oli taas Lovion vuoro.

    Uusiutuvat kasvavat meillä kovaa vauhtia, mutta toimittajan kysymyksen, miksi Suomi on alkutekijöissään aurinkovoimassa, "asiantuntija" kiersi tyylikkäästi.

    20 vuoden päästä kuulemma maailmalla energiasta tulee yli puolet tuulesta ja auringosta. Se näkee, joka elää.

    Energia-asiantuntijaksi kannattaa aina valita sellainen, joka ei tiedä energiasta höykäsenpöläystä.

    VastaaPoista
  16. YLE,n kysymykseasettelu olikin, "onko aurinkoenergiasta maailman pelastajaksi" ja Loivio vastasi nähdäkseni jotta on.

    Soon tosa, jos sinni riittää kattoon.

    http://areena.yle.fi/1-3324757

    Ilkka

    VastaaPoista
  17. Kiinnitän huomionne jotta Lovio laskee lämpöpumput muiden uusiutuvien energialähteiden joukkoon, ja Wärtsilä dieselitkin varavoimana kuulunevat samaan cleantec kategoriaan.

    Mitä Kiinaan aurinkoenergian tuoton edelläkävijänä tulee
    väite tuntuu perättömältä kun Bloomberg kertoo Kiinassa olevan v. 2016 43GW aurinkosähköä.

    Suomen energiakulutus vuonna 2014 oli 372 TWh, eli noi Gigat vois suhteuttaa siihen ja keveiksi havaita, kun antavatten vain Watteja jotka eivät kerro mitään.

    http://www.bloomberg.com/news/articles/2015-12-30/china-plans-to-raise-wind-solar-power-capacity-by-21-in-2016

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinan aurinkovoimalat eivät tuota yhtään sähköä illalla, yöllä tai varhain aamulla, ja melko vähän ne välillä tuottavat huhtikuusta syyskuuhun vallitsevan monsuunikauden aikana päivälläkään. Eikä kiinalaisillakaan ole taloudellisesti järkevää menetelmää päiväsaikaisen aurinkoenergian varastoimiseksi. Satunnaisesta aurinkoenergiasta ei taida olla ratkaisuksi, ennenkuin varastointikysymys ratkaistaan.

      Aurinkosähkön markkinaehtoinen tuottaminen on ollut jo ainakin 30 vuotta suuri lupaus, joka ei ole toteutunut missään kehittyneillä sähkömarkkinoilla. Joko kannattaisi uskoa, että nykyisestä aurinkosähkötekniikasta ei ole ratkaisuksi?

      Poista
    2. Vielä tuo 43 GW joka näyttää olevan peräisin
      ihan Wikipediasta.

      Eikö energia-asiantuntija Lovio ymmärrä lukuja?

      Jospa Loivio luulee että Kiinan aurinkovoimalat tuottavar sähköä 43 GW,n teholla eli 43 1000 MW,n
      ydinvoimalan verran, en yhtään ihmettelisi.

      Kun Kiinassa uusiutuvien osuus on kuitenkin alle 1% josta aurinkovoima on vain murto osa, joudun otaksumaan Kiinan aurinkovoiman tuottavan 43 GWh vuodessa eli 117 MWh päivässä josta

      Poista
    3. Onhan Kiinassa kuitenkin n. 6 %:n osuus vesivoimaa.

      Poista
    4. No juu, muut uusiutuvat 1% joten missä on 43 GW?

      https://www.eia.gov/beta/international/analysis.cfm?iso=CHN

      Poista