torstai 24. joulukuuta 2015

Ovatko lintumme Suomen ensimmäiset ilmastopakolaiset?

Tutkijat Aleksi Lehikoinen ja Raimo Virkkala ovat saaneet Global Ghange Biology -julkaisuun tutkimuspaperinsa, joka on otsikoitu ”Pohjoiseen ja luoteeseen: Ilmastonmuutos ja lintujen tiheyden muutosten suunnat”. He aloittavat johdantonsa toteamalla ”Ilmastonmuutoksen vaikutuksen ymmärtäminen lajien populaatioihin on perusasia, jotta voisimme hillitä ilmastonmuutosta”. Tuo aloituslause oli minulle kuin karhulle hunajasyötti. Tutkimuspaperi oli ehdottomasti luettava.

Ylen jutun kuvitusta
Yleisradiommekin kaksi toimittajaa kiinnostuivat asiasta, ja raportoivat tutkimuksesta 22.12.2015 14 minuutin välein. Sattumako?

Toimittaja Anu Passoja totesi juttunsa "Tunturilinnut siirtyvät ilmastopakolaisina Ruotsiin ja Norjaan" alkukirjoituksessa

Lintupopulaatiot siirtyvät ilmastonmuutoksen vuoksi hitaasti ja moneen suuntaan. Lapin tunturilinnuista osa saattaa jättää Suomen tällä vuosisadalla kokonaan.

Helsingin yliopistolla tehdyn tutkimuksen mukaan lintujen siirtymisessä lämpeneville alueille on suuria eroja. Tutkimuksessa seurattiin 128 lintulajin pesintää suhteessa lämpötilaoloihin. Se perustuu lintuharrastajien 1970-luvulta lähtien keräämään aineistoon.

Kumpi oli oikeammassa vai olivatko kumpikaan edes siellä päin? Se on tämän bloggauksen kysymys. Tarkastelen tässä nyt vain Lappia, sillä siellä asuvat lajithan olisivat pahimmassa pulassa, jos lämpeneminen ahdistaisi.

Sitkeä Euphydryas editha, joka ei kadonnutkaan
Epäilykseni heräsi tutkimuksen johdannon yhdeksännellä rivillä, kun vastaan tuli yhdysvaltalaisen Camille Parmesanin tutkimusviite. Rouva Parmesan nimittäin on tiedemaailmassa hyvin tunnettu läpimurtotutkimuksestaan, jonka mukaan eräs perhoslaji (Euphydryas editha) on kadonnut eteläisimmiltä elinpiireiltään ilmaston lämpenemisen vuoksi. Parmesanin tutkimus aikanaan vahvisti biologista mallia, jonka mukaan lajeilla olisi tarkat ilmaston lämpötilaan sidotut rajansa – "ilmastotaskut" – joiden ulkopuolisiin lämpöihin ne eivät voi sopeutua. Parmesan sai presidentti Clintonin (Dem) aikaan paljon kuuluisuutta ja mainetta. Jossain määrin harmillisesti Parmesanin kannalta ko. perhoslaji kuitenkin on palannut vanhoille eteläisille asuinsijoilleen – jos se sieltä koskaan oli kadonnutkaan – ja rouva Parmesan päätti muuttaa Yhdysvalloista Englantiin, kun v..tuilu tutkimushutiloinnista alkoi kotiseudulla käydä liian kovaksi.

Eniten Parmesanin uskottavuutta söi se, että hän ei pyynnöistä huolimatta suostunut julkaisemaan tutkimusdataansa, jotta muut olisivat voineet sen verifioida. Sellaista pidetään tieteessä yleensä anteeksiantamattomana, mutta Parmesanilla oli kovin vaikutusvaltaisia kavereita – Clintonit ja Al Gore.

No, yksi hölmö lähdeviite ei tietenkään todista Lehikoisen ja Virkkalan tutkimusta humpuukiksi, mutta minun kiinnostustani se valitettavasti laski. Katsotaanpa kuitenkin asiaa nopeasti ilmastotilastojen näkökulmasta.

Miten siis Lapin ilmasto, jonka linnuista on kysymys, on muuttunut? Kävin faktantarkistusmielessä hakemassa CRU TS 3.23 –sarjasta pituus- ja leveysasteittain määritetyt lämpötilatiedot Pohjois-Lapin (69-70N, 23-29E) ja Etelä-Lapin (67-69N, 23-29E) osalta erikseen. Ne perustuvat suomalaisiin mittauksiin. Talvilämpötilat tuskin tältä osin kiinnostavat ketään, sillä tutkimuksen lajit Lapin osalta olivat lähes kaikki muuttolintuja. Mutta kesälämpötilat osoittavat likipitäen nollatrendiä viimeisen reilun 100 vuoden ajalta. Missä siis se tutkimuksen johdannon ensimmäisessä lauseessa mainittu ilmastonmuutos? Alla olevassa kuvassa se kesäkuukausien osalta näkyy.



Kyllähän Lapin kesäkuukaudet ovat hitusen lämmenneet viimeisen 100 vuoden aikana – noin vauhdilla 0,4 °C sataa vuotta kohti. Tämän vauhdin jatkuessa Inarissa kesäkuukausien keskilämpötila voisi vuonna 2100 olla nykyisen 30-vuoden keskiarvon 10,5 °C sijasta peräti 10,9 °C. Vähän lyhyemmillä jaksoilla muuttolintujen kannalta kriittisen kesäkuun lineaarinen trendi näyttää viilenevää Pohjois-Lapin osalta vuodesta 1986 alkaen ja Etelä-Lapin kohdalla vuodesta 1966. Mitähän linnut mahtavat moisesta ajatella? Olen muuten hämmästellyt sitä, että lämpötilalle paljon herkemmät tunturikoivut eivät ole lehtimisensä perusteella huomanneet lämpenemistä viime vuosikymmeninä, vaikka ne tietysti joka vuosi reagoivat senhetkiseen lämpötilaan.

Tunturikoivun lehteen puhkeaminen Kilpisjärvellä
Kesäkuukausien kuukausikeskilämpötilojen 95 %:n vaihteluväli on kaikkialla Lapissa suuruusluokkaa 6-9 °C. Vuorokausikohtainen ylimmän ja alimman lämpötilan vaihtelu on vielä moninkertaisesti isompi. Lineaarisen trendin vuosikymmenten välinen asteen sadasosissa havaittava muutos on lyhytaikaiseen vaihteluun verrattuna prosentti- tai promilleluokkaa. Olisiko linnuilla tai niiden ruokavaliolla niin herkät aistit, että moisesta muutoksesta liikuttaisiin luoteeseen, pohjoiseen tai koilliseen ahdistavaa ”lämpöä” pakoon? Sanoisin, että tutkijoilla Lehikoinen ja Virkkala on iso ongelma. Heillä on pettänyt suhteellisuuden taju ilmaston osalta ja pahasti. 


Halusin tarkistaa käsityksiäni kokeneemmilta, ja siksi kysyin mielipidettä myös Lehikoista ja Virkkalaa huomattavasti kokeneemmilta alan tutkijoilta, joilta tuli aika selkeää tekstiä. Siitä muutamia lainauksia alla.

Ihmettelin, miksi tutkijat eivät paperissaan esitä omia absoluuuttisia lämpötila-arvojaan, joissa he näyttäisivät sen ilmastonmuutoksen, josta puhuvat. Se sai aikaan erään kokeneemman tutkijan kommentin:

Juttu ei mielestäni käsittele lainkaan 'ilmastonmuutosta', vaan siinä verrataan kahta lyhyttä ajanjaksoa, joista toinen oli poikkeuksellisen kylmä (1970–1989) ja toinen lämmin (2000–2012). Kun näin on tehty, saadaan tietysti odotettu ja itsestään selvä tulos: ensimmäisessä sarjassa oli kylmempää ja linnut eivät muuttaneet/pesineet yhtä pohjoisessa. Kirjoittajat (ja tutkimusta arvioineet) eivät siis ymmärrä mitään ilmaston ja luonnon syklisyydestä. Lisäksi pohjoisten lintukantojen muutoksiin ja siirtymiin vaikuttaa massiivinen porolaidunnus (varsinkin myöhemmässä jaksossa). Siitä kirjoittajat eivät puhu mitään arvatenkin. koska se sotkisi heidän 'ilmastonmuutoshypoteesinsa'.

Realismin taju on saattanut pettää muidenkin asioiden osalta. Toinen saamani pikapalaute heittää aika pitkän varjon tulosten päälle:

Lapin lintulaskennat tehdään joustamattomasti noin kesäkuun puolivälissä lumitilanteesta ym. piittaamatta. Tästä syystä varsinkin tunturipaljakalla pesivät harvinaiset lajit (jutun tunturikihu, lapinsirkku ja pulmunen) lasketaan eri vuosina fenologisesti eri aikaan, mikä tekee tuloksista entistä epäluotettavampia ja vertailukelvottompia. Jos kerran lintulaskentojen aikana 'ilmasto' ei ole muuttunut, syyt linnustomuutoksiin ovat muut kuin 'ilmastonmuutos' (esim. virheelliset laskentametodit, laskijoiden suuri vaihtuvuus ja taitoerot, havaintojen pieni määrä tunturialueilla, porot jne.).

Mitä jää jäljelle tutkimuksesta? No, pari yleisöä harhaan johtavaa Ylen uutisjuttua ja kenties niiden kopioita paikallislehdissä, mutta tieteellisesti ei kai juuri mitään uutta.

Mehän tiedämme muutenkin, että ilmastomme on ihan luonnollisista syistä hiljalleen lämmennyt sitten Pikkujääkauden – siis jo yli 200 vuotta – ja sen myötä etelämpänä viihtyneet lajit ovat vähitellen levittäytyneet hiljalleen lämmenneeseen pohjolaan. Ehkä ne ovat palaamassa niille sijoille, joissa niiden esivanhemmat saattoivat pesiä useita tuhansia vuosia sitten, jolloin oli paleoklimatologisten tutkimusten mukaan selvästi nykyoloja lämpimämpää? Paluumuuttajistako siis on kyse? Minusta olisi mielenkiintoista tietää, minkälaiset olot pakottaisivat ne palaamaan takaisin etelään? Riittäisikö siihen asteen kymmenesosien keskilämpötilan lasku vai vain kolme lähekkäistä kylmää kesää, kuten 1960-luvulla, jolloin iso osa kannasta voi romahtaa – siis lajista riippuen? Luonnon monimuotoisuuden ystävänä en toivo kumpaakaan. Nyt kuitenkin asiat voisi tulkita niinkin, että pieni lämpeneminen on kasvattamassa lajien elintilaa ja ehkä monimuotoisuuttakin pohjoisessa - vai voisiko?

Ehkä toimittaja Sundqvist on jutussaan lähempänä totuutta, kun tuota alussa asettamaani kysymystä tarkastellaan. Mutta tosiasiassa molemmat toimittajat todistavat jutuillaan jättäneensä tekemättä ns. faktatarkastuksen. Laiskuutta, työkiireitä vai osaamattomuutta? Kuka tietää, mutta valitettavan yleistä kaikissa medioissa nykyisin.

Mustapääkerttu. Kuvaaja Luciano Giussani
Tämä lienee viimeinen bloggaukseni ennen joulunpyhiä 2015. Toivotan siis Hyvää Joulua kaikille Ilmastorealismin lukijoille. Kun lintuaiheeseen näin ennen joulua jäimme, jätän teille tervehdyksen hyvin kauniilla aihetta sivuavalla joululaululla, jonka sanoitti ruotsiksi Sakari Topelius vuonna 1853 ja melodian teki Karl Collan kolme vuotta myöhemmin. Sanoituksen merkityksistä on useita tulkintoja. Joidenkin tulkintojen mukaan Topelius halusi protestoida eteläisessä Euroopassa harjoitettavaa muuttolintujen verkkopyyntiä, mikä valitettavasti edelleen jatkuu. Toisten selitysten mukaan laulun häkissä sirkuttava mustapääkerttu, jonka rohkeimmat parit ovat viime vuosina yrittäneet pesintää ainakin Etelä-Lapissa, on vertauskuva sen aikaisesta Suomesta Venäjän mahdin alla. Olipa kuinka vaan, pidän sanoitusta ja myös melodiaa vaikuttavina. Turun yliopiston kuoron ja Collegium Musicum Turku -orkesterin hieno esitys saattakoon Teidät joulun viettoon:


23 kommenttia:

  1. Osui tollanen teksti silmään ylen uutissivulla.
    "Vuonna 2015 kiinteistöjen lämmitystarve on ollut alhaisin yli puoleen vuosisataan koko Suomessa, selviää Ilmatieteenlaitoksen tilastoista."
    Siis 50v sitten on ollut yhtä lämmintä ja jutun mukaan näitä mahtuu pari sataan vuoteen. 1900 luvun alkupuolella on siis tuonkin mukaan ollut varsin lämmintä niinkuin toisessa bloggauksessa joku kommentoi urheilulehden juttua.
    http://yle.fi/uutiset/poikkeussaa_lihottaa_lammittajan_lompakkoa__lammitystarve_alhaisin_puoleen_vuosisataan/8542754

    Mielenkiintoinen toi 50v "sykli"? ei ole ennen tullut vastaan.
    Ja lokuksi vielä että pelastin eilen Telkän verkosta, yleensä ne ei tähän aikaan enää sukeltele kun toi paikka on tukevassa jäässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitenkäs toinen 'ilmastopakolainen', valkoposkihanhi. Vielä 20v sitten lensivät massalaumoina Suomen yli Novaja Zemljalle, mutta nyttemmin asettuneet pesimään tänne etelä-Suomeen.
      Ennakoivat ilmeisesti tulevaa jääkautta. Siirtymämatka etelään moninkertainen verrattuna tuon artikkelin otokseen.
      Ei vaan taida valkoposkihanhen esimerkki sopia agendaan - heh!
      -Beowolf-

      Poista
  2. En sanoisi valkoposkihanhen levinneen Etelä Suomeen luontaisesti kun kannan kerrotaan olevan peräisin Ruotsin Skansenista ja Korkeasaaresta.

    "Suomen valkoposkihanhikanta
    Suomessa valkoposkihanhen pesimähistoria alkaa 1980-luvun alusta Inkoon saaristosta, missä laji pesi ensi kerran. Turkuun ilmestyi vuonna 1984 Ruotsista Skansenin eläintarhasta peräisin ollut pari, joka pesi ensi kerran vuonna 1985. Vuonna 1989 laji yritti pesiä Raahessa ja pesi onnistuneesti Helsingissä. Helsingissä oli kysymys Korkeasaaresta vapautetuista tarhassa syntyneistä valkoposkihanhista, jotka palasivat pesimään eläintarhan lähistölle. Sittemmin laji on levittäytynyt pesimään yhä laajemmalle, myös Etelä-Suomen sisämaahan. Sittemmin lajin kanta on kasvanut Suomessa 4000-5000 parin suuruiseksi. "

    Onhan noita vieraslajeja muitakin kuten kyhmyjoutsen ja kanadanhanhi joita Enso Kusetin riistapäällikkö "istutti" Ruokolahdelle herrojen riistalinnuksi, sekin varsinainen tuhotyö alkuperäiselle luonnolle kuten em. valkoposkihanhet joita nämä luontohysteriköt pitävät arktisena lajina eikä puistolampien koristeiden jälkeläisinä eli maanvaivana.

    http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/valkoposkihanhi.shtml

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota kantaa voisi sanoa sisäsiittoiseksi.

      "Pataan vaan". Näin sanoi Ympäristöneuvos (evp) Pertti Rassi, kun piti esitelmän havainnoistaan Peuramaan golf-kentän eläimistöstä. Hän tarkoitti juurikin valkoposkihanhia.

      Tapsa

      Poista
  3. Tässä tällainen:

    "Maatalousympäristön linnuston
    muutos Suomessa 2001ñ2011
    Juha Tiainen, Tuomas Seimola, Jukka Rintala & Hannu Holmström"

    Siinä on osittain yllättäviä tietoja omaan kokemukseeni verrattuna. Kottaraisen, varpusen ja keltasirkun väitetään lisääntyneen, mikä on minusta yllättävää. Tosin kyse on ajanjaksosta 2001-11. Ovatko nämä lajit sitten todella palautumassa ja miksi?

    Selvästi usempi laji on yleistynyt kuin harventunut tarkastelluista lajeista taulukon 2. mukaan.

    http://www.birdlife.fi/julkaisut/vuosikirja/pdf/2011-vuosikirja-maatalousympariston-linnuston-muutos-suomessa-2001-2011.pdf

    Tapsa

    VastaaPoista
  4. Tuo "tutkimus" kuvaa hyvin sitä rappion tilaa, jota Antero ansiokkaassa kirjoituksessaan tuo ansiokkaasti ja asiallisesti esiin. Tässäkin lintu"tutkimuksessa" on lopputulos lyöty ensin lukkoon ja sitten haettu sopivat todisteet sille. Totta hitossa eläimet liikkuvat säiden mukaan. Ahvenet ja hauet menevät kesällä syvänteisiin, kun järvivedet lämpiävät ja muikut uivat välivesissä planktonkerrosten joukossa. Noita kalojakin sopivan lyhyellä jänteellä "tutkimalla" ja sopivasti ajankohdat valitsemalla saa "ilmastonmuutokselle" lisää todisteita.

    Toinen juttu on se, että muunlaisia tutkimuksia ei nykyisin saa tehdäkään, kuin ilmastonmuutosmielikuvaa tukevia. Jos päinvastaista kirjoittelee, se on tieteen vastaista ja kyseisen tutkijan ura on siinä, kun vihreä liike teilaa tutkimuksen ja tutkijan. Julkisuutta ja jatkorahaa sillä väärällä tutkimuksella ei voi myöskään saada. Suomalainen Stasi, eli tutummin FIM, pitää lopullisesti huolen siitä, että heidän "tieteensä" vastaista propagandaa ei saa julkaista. Stasin ilmiantajaverkko on laaja, kun vihreät yli puoluerajojen ja kommarit käyvät vääräuskoisten kimppuun kuin hyeenat. Media on heidän edessään polvillaan ja toki myös omasta syvästä ilmastouskostaan johtuen. Poliitikot Korholaa lukuun ottamatta eivät julkisesti uskalla uhmata Stasin oppia ja sitä valvovaa hyeenalaumaa. Eihän tätä rappion tilaa voi kuin siunailla.

    Jääkauden sulettua Suomesta, tänne on tullut aika monta eläin- ja kasvilajia, jotka viihtyvät Suomessa paremmin, kuin ison tai pienen jääkauden aikaan, joka verottaa myös eläimiä, joita kutsutaan ihmiseksi. He eivät kuitenkaan pakkaudu pohjoiseen, vaikka ilmasto lämpenisi. Kohti Helsinkiä näyttävät pakenevan, vaikka ilmastoon sopeutuvat niin hyvin, että Thaimaahan asti lentävät kuumuudesta kärsimään. Omituista!

    Pave

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuo Kottaraisten lisääntyminen sai kaltaisellani harrastelijalla hälytyskellot soimaan joten asia piti tarkistaa.

      Ei oo edes havaintoja Espoosta pariinkytä vuoteen
      paitsi yhdessä paikassa eli Espoon golf kentän
      alueelta jossa ainakin oli kottaraiselämää pöntöissä ohimennessäni pari vuotta sitten.

      Liekö citykottaraisia ja laiduntavat gölfkentillä.

      http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/kottarainen

      Ilkka

      Poista
    2. Vähän kilisi parin muunkin lajin kohdalla, mutta jos nollasta lähdetään ja pari pesuetta tulee lisää, niin suhteellinen nousu on hurja.

      Tapsa

      Poista
  5. Helsingin sanomat jatkaa agendaa:

    http://www.hs.fi/tiede/a1450762124810


    "R. andersoni kuuluu Filarioidea-sukkkulamatoloisiin. Heimon jäsenet siirtyvät isännästä toiseen hyönteisten välityksellä. Kukaan ei osannut olettaa, että hyönteisten välittämä loinen leviäisi näin pohjoiseen. Niitä pidetään tropiikin riesana.

    Ilmastonmuutos ja etenkin lämpimät kesät ovat luoneet loiselle entistä suotuisammat olot. Sillä voi olla arvaamaton merkitys."



    En nyt silti vielä puhuisi tropiikin lämpötiloista tässä yhteydessä. Enkä yleensäkään mistään, mikä koskee Suomea.

    Toimenpide-ehdotus: tuhotaan haitallinen vieraslaji valkohäntäpeura ja vähennetään radikaalisti hirvikantaa. Pohjoisessa puolitetaan porokanta sallittuun määrään.

    VastaaPoista
  6. Eikös se ruttokin levinnyt Suomeen asti? Ja lintuinfluenssa. Ehkä tautien leviämisesten ymmärryksessä on pahoja puutteita aikana, jolloin lännellään ympäri maapalloa ristiin rastiin. Nuo loiset ovat kovin sopeutuvasipa ja muuntautumiskykyisiä, eikä se johdu ilmastonmuutoksesta, jonka pensaaseen pää tässäkin jutussa välittömästi työnnetään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saanen kiinnittää huomionne siihen tosiseikkaan, että AIDS:n leviäminen päiväntasaajan Länsi-Afrikasta pohjoiseen ja etelään juontaa juurensa ilmiselvästi... (rummmun pärinää)... Ilmastonmuutokseen! Tämä korrellaatio on kiistämätön. Nyt täytyy välittömästi oikaista jostakin muutama miljardi lisää ilmastonmuutoksen tutkijoille, jotta saamme tämän hirveän tausin taltutettua.

      Poista
  7. Hyvää joulua ilmastorealismin lukijoillekin. En malta olla linkittämättä tähän melko tuoretta kotimaista tutkimusta pohjoisen männyn keväisestä kasvuunlähdöstä. Sen loppupäätelmänä sanotaan "based on temperature observations from Sodankylä, growth onset of Scots pine has clearly advanced since the 1960s, though it currently matches that of the early 1920s and early 1950s." Eli mänty lähtee kasvamaan nykyisin samaan aikaan kuin 1920- ja 1950-luvulla, vaikka kasvuunlähtö onkin aikaistunut (kylmältä) 1960-luvulta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsänrajailmasto on luonteeltaan syklinen, mikä tarkoittaa mm. noin 85-vuotisen (70-100 v) aurinkoperäisen syklin ja sen oheisvaikutusten toistumista. Niiden huippukohdat ovat sattuneet viime vuosisatoina 1760-, 1850- ja 1930-luvuille sekä viimeksi vuosituhannen vaihteen tienoille. Syklisyys näkyy hyvin myös mäntymetsänrajalla, sillä elossa olevat puusukupolvet ovat pääosin syntyneet kyseisten syklien huippuvaiheissa.

      Uuden puusukupolven vakiintuminen edellyttää suotuisia olosuhteita siemenen itämisen jälkeisiltä parilta vuosikymmeneltä, jotta taimikko ehtii saavuttaa vakiintumisen mittana pidettävän parin metrin valtapituuden. Yksikin kylmä kesä saattaa tässä herkässä kehitysvaiheessa tuhota koko sukupolven. Niin on käynyt lukuisia kertoja. Vakiintunut elinvoimainen taimikko sietää rankimmatkin olosuhteet säätelemällä kasvuaan.

      Lisätietoa: http://lustiag.pp.fi/Joko_kasvihuoneilmio_vaikuttaa_metsanrajalla.pdf

      Hyvää loppuvuotta ja aktiivista ensi vuotta ilmastorealismilaisille! MauriT

      Poista
    2. Hiljalleen alkaa tuntua että tätä mediahömppää ja aktivismitiedettä pitäisi vastustaa järjestelmällisemmin jonkun yhdistyksen kautta, jolla olisi palkattu tiedottaja tekemässä julkaisutyötä.

      On vakavaa kun lehtien tiedetoimitukset ovat usein joko heittopusseja tai sitten suoranaisia aktivisteja itse. Selkärankaisiakin on. Hamilo ei kirjoita roskaa, mutta siksi häntä taitaakin vihata kaikki.

      Poista
    3. Ei kun rahat pois niin alaarmit ja nollatutkimuksetkin vähenevät.

      Investoinnit CAGW,hen ovat osoittautumassa kannattamattomaksi Pariisin flopattua joten
      tuskimpa ne vastikkeetonta rahaa jakavat edunsaajajärjestöille jatkossa entiseen malliin.

      Pariisin seuraukset eivät ole selkeinä edessämme,
      kun se riippuu miten eri valtiot tulkitsevat moista parakrahvia, eli mielestäni "kuten haluatte" yhteistä säveltä ei tule löytymään.

      http://dailycaller.com/2015/12/25/environmentalists-horde-cash-like-scrooge-over-christmas/

      Ilkka

      Poista
    4. Ei ongelma ole pelkästään huono tiede, vaan media, jossa ei ikinä arvostella toista mediaa. Tarvitaan siis media, joka keskittyy tiedeuutisten faktantarkistukseen.

      Poista
  8. Hyvää joulua kaikille ilmastorealisteille! Kaivoin kirjahyllystäni Koskimiehen ja Lokin kirjan "Kotimaan linnut" vuodelta 1996. Kirja toteaa valkoposkihanhesta mm seuraavasti; "Gotlannin lähistöltä löydettiin kesällä 1971 valkoposkihanhen pesä. Sen oletettiin olevan satunnainen ilmiö, mutta se osoittautuikin lähtölaukaukseksi tämän arktisen hanhen Itämeren valtaukselle."

    Valkoposkihanhi kyllä tuli Itämerelle pesimään omin nokin, mutta myöhemmin tarhakarkulaiset ja vapautetut linnut auttoivat kannan kasvussa. Samainen kirja toteaa kapustarinnasta, että se on 1900-luvulla levinnyt Suomessa voimakkaasti kohti etelää.

    1900-luvulla Suomesta on kadonnut tai huomattavasti harvinaistunut monia lajeja. Uusia lajeja on tullut meille etelästä, kaakosta ja idästä. Ja kapustarinta on siis laajentanut levinneisyyttään etelään. Kyllä näistäkin aineksista voidaan tehdä tutkimus, joka näyttää todistavan ihmisen aiheuttaneen ilmaston lämpenemisen. Business as usual.

    maallikko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OIen jostain lukenut että valkoposkihanhien Suomen invaasio johtuisi ennen kaikkea Neukkulan loppumisesta. Niitä ei metsästetä EU-Suomessa. Siksi lentävät turvareittiä ja alkaneet pesiäkin. Neukkuaikana menivät suorempaa reittiä Neukkulan yli. EU:n hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkosto houkuttelee siis näitä siivekkäitä maahanmuuttajia. Henkilökohtaisesti ärsyttää kun satamäärin linnut parveilevat isoissa yhteisöissä käytännössä pihallani. Samoin olen lukenut kanadanhanhi on Amerikoissa runsastunut monikertaisesti ja nehän pudottivat Hudson-jokeen sen lentokoneenkin. Absurdia, että maailman kenties tunnetuin ja arvokkain talvivaatebrändi on Canada Goose. Kyllä Suomenkin pitäis osta tehdä bisnestä noilla hanhilla.

      Poista
  9. Lainaus tekstistä "Mutta tosiasiassa molemmat toimittajat todistavat jutuillaan jättäneensä tekemättä ns. faktatarkastuksen. Laiskuutta, työkiireitä vai osaamattomuutta? Kuka tietää, mutta valitettavan yleistä kaikissa medioissa nykyisin."
    Ei tarvitse tarkastaa, riittää kun kysymys on ilmastonlämpenemisestä. Silloin tutkimus tai uutinen julkaistaan varmasti.

    VastaaPoista
  10. En äkkiä löytänyt tähän aiheeseen sopivaa bloggausta, joten työnnän tämän tylysti tänne.

    Ihmettelin tuota hanasaaren esittelypätkää, jonka on tehnyt Kai Luukko. Hän on, paitsi ydinvoiman innokas kannattaja myös ilmastopeikon kova kailottaja. Tästä esityksestä kyllä pikemminkin tulen siihen päätelmään, että hän kehuu nyt kuolemantuomion saanutta Hanasaaren voimalaitosta. Mahdoinko ymmärtää ihan väärin?

    http://blogi.helen.fi/milta-nayttaa-hanasaaren-voimalaitoksen-sisalla/

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten blogista nähdään, Hanasaari on pidetty moitteettomassa kunnossa ja sen ylläpitoon on satsattu satoja miljoonia euroja. On suoranaista kerskakulutusta pitää tuon tason voimalaitosta kertakäyttölaitoksena. Se jos mikä tuhoaa luonnonvaroja kaikkein eniten. On siis erittäin harvinaista ja poikkeuksellista, että joku syvässä agw-uskossa oleva ymmärtää sen. Ja sen, että muu maapallo voi vain haaveilla noin tehokkaista ja parasta cleantechiä edustavista laitoksista, jollaisia rakentamalla maapallon päästöt putoaisivat alle puoleen.

      Jos Pariisissa olisi sovittu jotakin järkevää, olisi mm. sovittu, että kaikki uudet rakenteilla olevat hiilivoimalat varustetaan tuon tason puhdistuslaitteilla, jotka Hanasaaressa on. Lisäksi olisi pitänyt sopia, että rakennetaan mahdollisuuksien mukaan vain ja ainoastaan chp-laitoksia, eli sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia, joissa polttoaine saadaan käytettyä 90-prosenttisesti hyödyksi, jolloin päästöt tuotettua energiayksikköä kohti ovat minimaaliset. Eikä yhtäkään parhaassa käyttäjässä olevaa chp-laitosta saa purkaa ja korvata hiilikaivoksella, kuten nyt on Hanasaaren myötä tekeillä.

      Ymmärrettävää toki on, että kiinalaiset ja muut kehitysmaat rakentavat hiililaitoksensa mahdollisimman halvalla ja jättävät nuo kalliit Hansaareenkin rakennetut puhdistulaitteet rakentamatta, koska rahaa ei niihin ole ja energia pitää saada tuotettua mahdollisimman halvalla, jotta kilpailukyky säilyy 30-luvulle asti.

      Jos vähänkään ymmärtää niitä määriä, joita yhteiskunta tarvitsee energiaa ja erityisesti niitä määriä polttoainetta, jota sen valmistamiseen kuluu, ymmärtää että ydinvoima on ainoa realistinen vaihtoehto, ellei haluta tuhota maapallon luontoa lopullisesti. Kaikki muu vaihtoehtoinen energiantuotanto on näpertelyä ja lähinnä poliittista touhua (viherpiiperrystä), jolla rahaa siirretään vävypoikien, proffien ja muiden kaveri anttosten taskuun.

      Pave

      Poista
    2. Automaattikorjaus teki tepposen. Hanasaaren chp-laitosta ei pidä korvata hiililauhdelaitoksella, kuten nyt tehdään. Tuonne tuli hiilikaivoksella - heh:-)

      Poista
    3. Saattaapi tuo korvaus sen kaivoksenkin vaatia.

      Tapsa

      Poista