tiistai 1. huhtikuuta 2014

Perusteettomista tuomiopäivän saarnoista

 Professori Antero Järvisen vieraskirjoitus
Professori Antero Järvinen rautututkimuksen
parissa maaliskuussa 2013

Tämän päivän (1.4.) Iltalehdessä on juttu ”Tältä Suomi näyttää vuonna 2114”, jossa minuakin on ”haastateltu”. Toimittaja Olli Waris pyysi etukäteen kommentteja esittämäänsä kysymykseen ”Minkälaiset uhkakuvat ovat uskottavia Suomen kannalta esim. 50-100 vuoden aikajänteellä? Mitä kriittisiä havaintoja IPCC:n raportista voi esittää?” Koska hänen poimimansa pienet palat kirjallisesta vastauksestani eivät muodosta kokonaisuutta, laitan koko vastaukseni tälle palstalle, jos Mikolle sopii. Kun sanoin toimittajalle, että olipahan kauhujuttu, hän vastasi ilmeisen rehellisesti: "Kauhulla se piti myydä."

Arviointiraportti perustuu kyseenalaisten ilmastomallien antamiin ”ennusteisiin” huimista lämpötilannousuista (Suomessa jopa 6 astetta). Mallit ovat olleet sataprosenttisesti väärässä, sillä ilmastonmuutos eli ilmaston lämpeneminen päättyi jo lähes 20 vuotta sitten. Uusimpien tutkimusten mukaan CO2 voi parhaimmillaankin nostaa lämpötilaa vain noin yhden asteen verran vuosisadan loppuun mennessä, mistä olisi pelkästään hyötyä eikä vakavia riskejä luonnolle ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.

Vuonna 2000 meille ilmoitettiin, että lapset eivät kohta tiedä mitä lumi on. Vuonna 2010 he sanoivat että odotettavissa on kylmiä ja lumisia talvia. Poukkoilevia ennustuksia kuvaa hyvin erään asiantuntijan lausahdus: ”Epävarmuus kasvaa. Pitää varautua siihen, että ei oikein tiedetä, mihin varautua” (HS 30.3.2014). Kun vuosikymmenien tai sadan vuoden päähän ulottuvat ilmastoennusteet laaditaan niin, että ne kattavat kaikki mahdolliset vaihtoehdot, ennustukset toteutuvat aina. Tämä ei ole tiedettä. Kun vielä konfirmaatioharhan mukaisesti kerätään vain ennakko-odotuksia tukevat tiedonmuruset ja sivuutetaan niiden kanssa ristiriidassa olevat havainnot, kalliiksi käyviä kauhukuvia on helppo rakennella. Lähes jokaisessa raportin lauseessa on lisäksi ehtoja (voi, ehkä, mahdollisesti, jos), jotka tiukan paikan tullen vesittävät povaukset.

Kun ilmaston lämpenemistä ei voida enää käyttää mörkönä, tilalle on keksitty uusia uhkia kuten sään ääri-ilmiöiden runsastuminen. Tilastot ovat ristiriitaisia eivätkä pääsääntöisesti tue runsastumisväitettä. ”Eniten kärsivät köyhät maat” raportissa sanotaan. Aivan. Tosiasiassa IPCC ja sitä lähellä olevat tahot ovat olleet omilla toimenpiteillään vaikeuttamassa nimenomaan köyhien asemaa. Rikkaiden maiden asukkaille kuten meille suomalaisille on esimerkiksi tuotettu biopolttoaineita ruuasta (maissi, vilja, soija, ruokosokeri jne.), jolla köyhät olisi voitu ruokkia. Ruokaa on köyhille vähemmän ja hinta on noussut. Samalla luontoalueita kuten sademetsiä on hakattu biopolttoainepelloiksi. Kuten tiedämme, tämä ilmastopolitiikka ei ole lainkaan vähentänyt hiilidioksidipäästöjä, päinvastoin. Tehottomien ja kalliiden energialähteiden (tuulivoima, aurinkopaneelit) suosiminen on sekin rokottanut juuri köyhiä.

Maapallon ruokavarojen on ennustettu loppuvan jo Malthusin ajoista lähtien satoja vuosia sitten. Tilastojen mukaan ruuan tuotanto on kuitenkin koko ajan kasvanut ja pysynyt tahdissa tarpeen kanssa. Ilman CO2-pitoisuuden kasvu on tutkimusten mukaan lisännyt kasvien fotosynteesiä eli ravinnon tuottoa ja samanaikaisesti tehostanut niiden vedenkäyttöä. Koko maapallo on tullut vihreämmäksi ja paremmaksi paikaksi elää. “Ilmastonmuutoksen” vaikutukset eivät siis ole “pääasiassa kielteisiä” vaan pääasiassa myönteisiä.


Uhkailu Grönlannin jäätiköiden sulamisella on perusteetonta. Jäätiköt ovat hieman sulaneet reunoilta, mutta näin on tapahtunut lähimenneisyydessä useasti. Grönlannin jäämassa sijaitsee kaiken kukkuraksi suuressa kuopassa eikä voi sieltä minnekään liukua. Uhkailu merten lämpenemisellä (ehkä sadasosa astetta), happamoitumisella (ristiriitaisia tuloksia) ja merenpinnan nousulla (ehkä joitakin kymmeniä senttejä tulevaisuudessa) on myös perusteetonta. Ilmastopakolaisia on odotettavissa hyvin vähän. Vuonna 2006 YK ennusti ilmastopakolaisia olevan 50 miljoonaa vuoteen 2010 mennessä. Yhtään ei ole vielä löytynyt. Arktisten alueiden kalastajayhteisöt eivät kärsi odotettavissa olevasta lievästä lämpenemisestä. Kun ilmasto muuttuu,
se tuo mukanaan sekä hyvää että pahaa. Negatiivinen ajattelutapamme tuppaa unohtamaan hyvät asiat. Lämpimien ilmastojaksojen aikana ihminen, kasvit ja eläimet ovat aina kukoistaneet, varsinkin pohjoisilla alueilla. Kylmät jaksot ovat kriittisiä kynnyksiä, joiden yli päästäkseen luonnon on elettävä sopeutumisensa äärirajoilla.

Pelkästään muutaman tosiasian muistaminen vie pohjan tuomiopäivän saarnoilta: jääkauden päättymisen jälkeen parhaillaan elämämme tuhatvuotiskausi on ollut kylmin 8000 vuoteen, edellinen nykyisenkaltainen lämpöjakso koettiin 1920-40 –luvuilla ja tämä viimeisin lämpöjakso päättyi jo liki 20 vuotta sitten. Ilmaston lämpenemistä suurempi uhka luonnon monimuotoisuudelle on muu ihmisen toiminta kuten muutokset maankäytössä (esimerkiksi sademetsien uhraaminen biopolttoaineviljelmille).

Antero Järvinen on professori ja Kilpisjärven biologisen aseman johtaja.

36 kommenttia:

  1. Vai päättyi muka 20 vuotta sitten ? Kun tässä analyysissä (Cowtain+Way) lämpimimmät vuodet olivat järjestyksessä 2010,2005,2007, 2009 ja 2013.

    http://www.realclimate.org/index.php/archives/2014/01/global-temperature-2013/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta kun "todisteesi" on asetettu kyseenalaiseksi, jolloin se ei todista yhtään mistään yhtään mitään, ja oli peräisin sarjakuvapiirtäjä Cookilta.

      http://climateaudit.org/2013/11/18/cotwan-and-way-2013/

      Ilkka

      Poista
    2. Mitä tahansa voi "asettaa kyseenalaiseksi" joten se ei merkitse mitään. Vain julkaistu vertaisarvioitu kritiikki lasketaan, se on tieteen laki.

      Poista
    3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. MrrKAT. Täällä keskustellaan kirjoituksen aiheista eikä kommentoijista.

      Poista
    5. Eikö oppikirjoja saa mielestäsi kyseenalaistaa.

      Keskiöön nousee tässä tapauksessa CO2 absorptio, ja sen spetriviivojen leveys, josta lasketaan kertomalla Bolzmannin vakion ja kaistanleveyden ja muiden fysikaalisten suureiden kanssa sen absorptio.

      Ei oikein ole spektrianalysaattoria jonka erottelukyky riittäisi,
      missä asiassa Jyrki Kauppinen on tehnyt mainiota työtä asian selkiinnyttämiseksi, kun taas IPCC olettaa jotain joka tukee heidän agendansa ajamista.

      Onhan Kauppisen työ ollut esillä monesti, liekö tuo liian vaikeaselkoinen
      eikä tue IPCC mallinnuksia, ja katoaa sensuurin myötä bittiavaruuteen.

      Mulla oli aikanaan julkaisu tai drafti hänen tutkimuksestaan,
      muistanko oikein että lähetin sen Mikon arvioitavaksi,
      eikä ulkomaalaisetkaan yhteyteni kommentoineet asiaa, vaikka olin
      näkevinäni sen arvon.

      Mutta on mulla jotain, joten sopisko jatkaa tuolta pohjalta,
      tai oli miten oli, olen aina kyseenalaistanut kaiken, ettei sitä tarvitse ihmetellä.

      http://users.utu.fi/jyrkau/jyrki%20kauppinen/Stop_of_the_global_warming.pdf

      Ilkka

      Poista
    6. Ilkalle kysymyksenä: miten absorptiosta päästään ilmaseoksen lämpötilaan?

      Poista
    7. Jo 50-60-luvulla spektrianalysaattorin erotuskyky riitti. Sen ei tarvitse edes kovin olla tarkka kun se kuitenkin ottaa keskiarvo(i)na yli kaistan.
      Jos 50% imeytyy niin ihan sama mitä kampaa siellä välillä on tapahtunut, se 50% on imeytynyt..

      Poista
  2. Myös 1990-2000 voi poimia kyseisen aikavälin lämpimimmät vuodet, ja oikeastaan ihan mistä välistä tahansa.

    VastaaPoista
  3. Artikkeli alkaa suoranaisella valheella "ilmastonmuutos päättyi 20 vuotta sitten" - on se kumma kun professoritasolla ei huomiida että meret, joiden pinta-ala on 70 prosenttia planeetan pinta-alasta, ovat lämmeneet koko tuon 20 vuotta. En ymmärrä minkä takia pitää turvautua valhteluun kun faktat eivät miellytä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satelliittimittausten mukaan lämpenemistä ei ole tapahtunut 17,5 vuoteen eli lähes 20 vuoteen. Selitykseksi on keksitty, että "meri söi lämmön", mutta tästä nimenomaan ei ole faktaa, vain arvailuja. Antero

      Poista
    2. Voisitko selittää missä mielessä lämmön imeytyminen meriin on "arvailua"? Merihän käyttäytyy tasan niin kuin mitä se tekisi jos se lämpenisi, ts. nousee lämpölaajenemisen vuoksi ja myöskin lämpenee mitattavasti.

      Poista
    3. Mitä tarkoitat, haihtuminenhan viilentää meriä, ja siitää
      lämpöä ylöspäin esim vesihöyryn muodessa, joka viilennettyään
      tekee ilmiön jota kutsutaan sateeksi.

      Ei se lämpö sinne jää pesimään, siksi sitä ei ole havaittu emppiirisesti.

      Ilkka

      Poista
    4. Voiko kylmempi viilentää lämpimämpää?

      Poista
    5. Taasko sä aloitat.

      Kysy Kari K Arvolalta, mutta minua kiinnestavat enemmin tämä vieraskirjoitus, ja kommentit.

      Ilkka

      Poista
  4. No mutta mutta, johan Lewandorskyn vertaisarvioitu "tutkimus" peruutettiin
    vaikka se oli pal rewiev.

    Mikolle tiedoksi jollei ole huomannut, YLE avasi ilmastokeskustelun
    johon kansalaisten esitettyihiin kysymyksiin suomen johtavimmat ilmastoasiantuntijat eli Leo Stranius/Luonto Liitto, elänlääkäri Husu Kallio
    sekä Alestalo.

    Suopi nähä mitä vastaavat kansalaisten kysymyksiin IPCC
    raportin saamasta vastaanotosta.

    http://yle.fi/uutiset/kysy_mita_vain_asiantuntijat_vastaavat_ilmastonmuutoksesta_suomessa_tanaan_ylen_verkossa/7167383

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, periaatteessa hyvä asia, että keskusteluun ja kysymyksiin olisi mahdollisuus. Mutta, mutta... YLEssä se ei näytä olevan mahdollista. Esitin linkin kautta näille asiantuntijoille asiallisen kysymyksen, mutta se sensuroitiin eli sitä ei julkistettu. Eläköön riippumaton media! Antero

      Poista
    2. Miksiköhän siinä sitten sanottiin "kysy mitä vaan", muttei mainittu mitä ei saa kysyä?

      Siinä tais painaa meriittisi, eli näemme taas mediasuodatusta,
      eli yleisen mielipiteen manipulointia, joka toivottavasti kääntyy itseään vastaan.

      Katotaan mitä tuleman pittää.

      Kysymyksiä on kyllä aika laidasta laitaan (vielä), jotenkin niistä paistaa
      läpi että tavallinen kansalainen joka ei ole kiireiltään suuremmin
      ole perehtynyt aiheeseen on ollut median varassa, kun miunkaan lähipiirissä aihe ei kiinnosta ketään, joku on kysynyt mitä kirjoitan,
      ei enempää.

      Ilkka

      Poista
    3. Minä sain muutaman helpon kysymyksen läpi, mutta kukaan "ilmastoasiantuntijoista" ei jostain syystä halunnut niihin vastata. Miksihän?

      Poista
    4. Onkos joku nähnyt tai kuullut noita vastauksia? Vastausaika loppui juuri. Minä en ainakaan ohjelman linkistä saa esiin kuin kolme tyhmää naamaa, ei puhetta eikä tekstiä, nolouttani varmaan.

      Samoin kävi minunkin kommentilleni, ei ole ilmestynyt listalle. Myrskyjen lisääntymisen perusteita yritin kysellä.

      Tapsa

      Poista
    5. Täältä näkee ainakin tuon chattailun tulokset: http://yle.fi/uutiset/juuri_nyt_asiantuntijat_vastaavat_yleisokysymyksiin_ilmastonmuutoksesta_verkossa/7167075

      Poista
    6. Vanhentuneilla tietokoneilla ja selaimilla ei näy enää kaikkea. Monet YLEn modernit jutut jääneet näkymättä vanhemmalla koneellani.

      Ja jos lohduttaa, niin minuakin "sensuroitiin". Moneen kertaan. Myös aiempina päivinä.

      Poista
    7. Jaa, nyt näyttää aavikko-kysymykseni päässeen listalle. Vihdoin.

      Poista
    8. Vilkaisin pikaisesti chattailua ja sen perusteella täytyy sanoa että "tavalliset" kansalaiset ovat fiksua väkeä! Antero

      Poista
    9. Kiitos vinkistä. Uudemmalla läppärilläni kirjoitukset aukesivat.

      Oli kyllä paljon melua tyhjästä. Kysymysten tai jonkinlaisten tölväisyjen tasokaan ei häikäissyt. Ihmetyttää, millä kriteereillä sieltä joitain poistettiin. No, ei se mitään, vastausten määrä ja valikoivuus oli sitä luokkaa, että olisi ihan hyvin voinut moisen potaskan jättää toimittajilta synnyttämättä.

      Tapsa

      Poista
    10. Minä pistin sinne tuollaiset 10-15 kysymystä eri aihealueista. Ainoastaan kaksi pääsi sensuurista läpi.

      Toiseen vastattiin. Kysymyksessäni kysyin sitä pitääkö Obaman syksyinen väite todellakin paikkaansa ja että ilmasto on lämmennyt viimeisen 10 ja jopa 5 vuoden aikana jopa enemmän kuin pelättiin.

      Straniuksen vastaus oli: "Kyllä Obama taisi olla oikeassa."

      En tiedä ketään asiasta edes pikkiriikkisen tietävää joka väittäisi noin. Aina voidaan kiistellä siitä onko lämpenemistauko lämpenemistauko vai pelkkä tauko lämpenemisessä, mutta missään tapauksessa, mihinkään dataan perustuen ei voida väittää ilmaston lämmenneen viimeisen 10 saati 5 vuoden aikana *enemmän kuin on pelätty*.

      Joko Stranius ei tiedä oikeasti lainkaan mistä puhuu, tai sitten hän valehtelee.

      Poista
    11. Ihmisten perustellut mielipiteet ja näkemykset pitää arvioida faktapohjalta eikä vähätellä niitä sen perusteella mikä heidän tittelinsä on. Eläintieteilijänä (jonka väitöskirja käsitteli sään ja ilmaston vaikutusta lintukantoihin) kuulen joskus, että en saisi lausua mielipiteitäni ilmastoasioista, koska en ole klimatologi. On vaikea määritellä kuka on klimatologi ja kuka ei. Klimatologia on nuori sekatiede (siihen kuuluu myös biologia), jonka harjoittajat olivat säähavaintoja keräävää paarialuokkaa ennen kuin ilmaston lämpenemisbuumi alkoi noin 25 vuotta sitten. Sortumalla ”vastapuolen” huonoon argumentointiin voisin sanoa, että niin kauan kuin esimerkiksi rautatie-insinööri tai hallintotieteiden maisteri/poliitikko saavat esiintyä ilmastoasiantuntijoina, meillä muillakin on oikeus siihen. :) Antero

      Poista
    12. Kyllä se kunnian kukko vielä laulaa.

      Eihän tarvise katsoa kuin FMI,n CV,t, siellä on kirjava joukkio tutkijoita
      eri alolta, eivätkä he ole metereologeja, ja Petteri itsekkin väitteli ilmastopolitiikasta katseltuaan paria ilmavalokuvaa TKK,lla.

      Koska olen sekaantunut juttuun, en kerro enempää, ettei tulisi loppatilejä sielläpäin kavereille.

      Mutta noin kaksi vuotta sitten minulle tunnustettiin pääkallopaikalta "ilmastonmuutosta ei sitten ollutkaan".

      Eli ne ainakin tietävät sen itsekkin ja saattaa johtajilla olla paineita,
      kun onhan sielä hyviä tutkijoita jotka odottavat vuoroaan, mutta kun seuraavakin nimitetään poliittisin perustein, ainakin jos on viherministerejä päättämässä, kun FMI on perinteisesti niiden WWF mandaattia..

      Ilkka

      Poista
    13. Etkös Tero huomannut, että eihän tämä porukka koskaan jää valheesta kiinni. Jos sanamuoto oli, että Obama taisi olla oikeassa, ei siitä mitään rikosjuttua saa aikaiseksi.

      Taitaa, saattaa, ehkä jne, toistuvat näissä skenaarioissa, pelkoa lietsotaan, mutta vastuuta ei oteta.

      Tapsa

      Poista
  5. Hyvä vieraskirjoitus! Mutta yllättävän hiljaista on viikonlopun ja maanantain pelottelukampanjan jäljiltä blogosfäärissä. Kun vasta-argumentteina voi löytää esm. ettei IPCC itsekään näe todennäköiseksi 6 asteen lämpenemistä jolla pelotellaan, IPCC myöntää (ja ihmettelee) liki 20 vuoden "tasankoa", IPCC ei löydä näyttöjä ääri-ilmiöiden lisääntymisestä jne.
    Odottelen edelleen (jonkun minua osaavamman ja aktiivisemman, sorry) tekemää vertailua IPCC-raportin ja tämän nyt julkaistu "poliittisen yhteenvedon" (fiktion) välillä. Mikko?
    - Older

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No täällä kuitenkin muutamia kohtia: http://timoteus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164711-asiantuntijat-vastaavat-ilmastonmuutoksesta-suomessa-tanaan-ylen-verkossa

      Poista
  6. Toivottavasti tämä liittyy aloituksen aiheeseen, kun lapsetkin
    saatiin mukaan YLE hupailuun kertomalla kummitustarinoita?

    http://www.co2-raportti.fi/?heading=Opettajat-muuttavat-kauhutarinat-ilmastonmuutoksesta-leikeiksi-ja-peleiksi&page=ilmastouutisia&news_id=4184

    Ilkka

    VastaaPoista
  7. Peruskymys lienee muualla kuin väärennetydtä numeroista.
    Niiden oikaisimenen on vaikeaa, saatikka etsiä koiran syömää dataa,
    tai selvittää FMI griddejä, jotka ovat jo menneen manipulaattosin läpi.

    Mutta maailmalla tapahtuu, ja kun mulla vain saha puoltaa,
    ja kaikki on vastaan, saanen laittaa esille.

    http://joannenova.com.au/2014/04/the-ultimate-climate-book-steyn-delingpole-bolt-watts-lindzen-carter-and-jo-nova/

    Ilkka

    VastaaPoista
  8. Noista merien pintojen nousuista, kuinkahan paljon vuosittaiset sedimenttikertymät vaikuttavat merien pintojen korkeuksiin ??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aiheesta esitelmöi alan asiantuntija Nils Axel Mörner.

      Osio ööö. tieteen moraalista alkaa noin 40 min kohdalta, jos se
      kiinnostaa erikseen.

      Hän myös korostaa tiedelajien poikkitieteellisyyden tarvetta, koska yhden persoonan on mahdotonta hallita kaikkia lajeja, jotka ovat kuitenkin tarpeellisia säällisen tieteen tekemiseksi omalla alallaan.

      https://www.youtube.com/watch?v=Ycq5CJiMer8

      Ilkka

      Poista
  9. Anterolle ja miksei muillekkin, kun on tullut uutta tietoa siitä miten tiedemies
    määritellään, ja kenellä on oikeus sanoa mielipiteensä "tiede"aiheista.

    http://wattsupwiththat.com/2014/04/05/what-defines-a-scientist/

    Ilkka

    Ilkka

    VastaaPoista