maanantai 24. helmikuuta 2014

Suomen vuodenaikojen lämpenemisestä



Edelliseen blogikirjoitukseeni vastanneet kommentoijat pohtivat, josko Suomessa talvet olisivat lämmenneet enemmän tai vähemmän verrattuna muihin vuodenaikoihin. Kysymys on hyvä, sillä Ilmatieteen laitoksen sivuilta asiaan ei saa selkeää vastausta. No, hain maailman arvostetuimman ilmatieteen laitoksen (UK Met Office) tilastoyksiköltä (CRU) Suomen kuukausittaiset keskilämpötilat (joita oma Ilmatieteen laitoksemme ei jostain syystä halua julkaista käyttäjäystävällisessä formaatissa), ja panin excelin laskemaan. CRUTEM4- aikasarjan tulos näkyy kuvissa, jotka suurenevat niitä klikkaamalla.

Talvikuukausien keskilämpötilat eivät ole nousseet viimeisen 100 vuoden aikana juuri ollenkaan. Lineaarinen trendi osoittaa pientä 0,3 asteen nousua tuona aikana, mutta ottaen huomioon liki jokaisessa mittauksessa olevan keskimääräisen noin ± 0,5°C mittausvirheen, on nousu merkityksetön. Talvet siis eivät ole 100 vuoden aikana keskimäärin lämmenneet, vaikka tämä talvi on tietysti ollut lämmin kuten muutamat muutkin talvet parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Kannattaa muistaa, että yhtä lämpimiä ja lämpimämpiäkin talvia varttuneemmat suomalaiset ovat kokeneet 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla.

Päivitän Suomen tämän vuoden talven (siis joulukuun alusta helmikuun loppuun) lämpötilan tässä blogissa, kunhan mittaukset aikanaan valmistuvat. En ihmettelisi, jos tämä talvi pääsisi jopa kärkiviisikkoon lämpimyydessä, mutta katsotaan asiaa myöhemmin mittausten valossa. On muuten syytä huomata, että talvisää meillä vaihtelee ainakin lämpötilan osalta eniten ja kesäsää vähiten. On hyvä kysymys, mistä tuo vaihtelujen ero johtuu. Sanoisin, että se ei ainakaan johdu ns. kasvihuoneilmiöstä.

Katsotaanpa vielä muiden vuodenaikojen lämpötilamuutokset vuodesta 1914 alkaen. Kuvien sinisten murtoviivojen arvopisteet ovat vuodenajan keskilämpötiloja kunakin vuonna, musta käyrä kuvaa niiden viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa ja musta jana näyttää koko 100 vuoden lineaarisen trendin.

Lyhyesti sanottuna kaikki muut vuodenajat näyttävät hieman lämmenneen, joskin mittausvirheet tai virhemarginaalit huomioon ottaen muutokset ovat niin pieniä, että merkittävien johtopäätösten tekeminen on lähinnä veikkausta. Joka tapauksessa lämpenemisvauhti on ollut kaikkina vuodenaikoina aivan eri kertaluokassa verrattuna Ilmatieteen laitoksen antamiin seuraavan 100 vuoden tulevaisuusskenaarioihin, jotka vuodenajasta riippuen esittävät 1 - 5 asteen lämpenemistä vuoteen 2100
mennessä. Ilmastomallinnusten mukaan talvien olisi pitänyt lämmetä eniten. Niin ei ole käynyt - vaan päinvastoin - joten ehkä joudumme pohtimaan tietokonemallinnusten ja niiden mukaisten skenaarioiden uskottavuutta uudelleen.

Paljonko lämpötila-aikasarjoihin voi luottaa, jää tietysti lukijan vastuulle. Niitä on aika paljon ns. adjusteerattu, eikä CRUTEM4-sarjankaan kaikkia säätelyjä ole dokumentoitu asian mukaisesti. No, parasta käytettävissä olevaa tietoa (tai luuloa) se kuitenkin edustaa.

Sanottakoon nyt vielä, että piskuisen Suomen vuodenaikojen lämpötilamuutoksista ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä maapallon ilmaston muuttumisesta. Meidän paikallinen ilmastomme vaihtelee hyvin paljon vuodesta toiseen Atlantin syklien ja pohjoisten suihkuvirtausten muutosten mukaan. Kun meillä on Euroopassa tänä talvena ollut poikkeuksellisen lämmintä, on muualla pohjoisella pallonpuoliskolla ollut poikkeuksellisen kylmää.Ja toisina vuosina on päinvastoin. Mutta aika kiistämätöntä on se, että ilmastomme on viimeisen 100 vuoden aikana hitusen lämmennyt. Mummon mittarista sitä ei vielä huomaa keväitä lukuunottamatta. Mutta onkos tuo pieni lämpeneminen lopulta huono asia ollenkaan?

57 kommenttia:

  1. Sitähän minäkin olen jankuttanut kommenttiosioissa kerta toisensa perään, saamatta edes v***uilua vastaukseksi: Miten nuo tieteilijät voivat olla niin täysin vakuuttuneita siitä, että Maan keskilämpötilan muutaman asteen nousu merkitsee maailmanloppua? Maailmanloppu kun tuntuu olevan itsestäänselvyys kaikille, myös niille jotka eivät järin perusta AGW:stä.

    VastaaPoista
  2. Ei Suomen ilmastosta todellakaan voi päätellä globaaleja muutoksia. Se vaan, että Petteri ja kumppanit ovat "tienneet" jo pitkään, että Suomessa talvet lämpiävät enemmän kuin kesät. Kaikki perustuu säämalleihin perustuviin ilmastomalleihin, jotka toimivat alueellisesti.

    Lapin kai pitäisi lämmetä enemmän kuin etelärannikon. Tähän mennessä ei taida juuri eroa olla havaittavissa.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etelä-Suomen (siis 60-65N) lämpenemistrendi viimeisen 100 vuoden ajalta on 0,67 astetta. Pohjois-Suomen (siis 65-70N) trendi on -0,15, se on siis vastoin ilmastomallinnuksien tuloksia hieman viilentynyt. Näin siis CRUTEM4-aikasarjan mukaan.

      Poista
  3. Taas Mikko vuolasti perustele visiottaan, ettei ihmisen toiminta aiheuttaa mitään, ei ainakaan ilmastomuutoksia. Huomaamatta häneltä jää, että olemme vasta tämän ikävän prosessin alussa. Vielä ei ole kaikki merijää sulannut, vielä on edes osa mannerjäästä jäljellää eivätkä Siperian ikiroudat sualnneet, eivät valtamerten metaanijäämassat lähteneet pintaan. Joten paljon on vielä ilmastomuutoksen lisämismahdollisuuksia. Kun tätä riskien vähättely ainan vain tälläisten suupalttien taholta jatkuu, halauvatko he ottaa vastuun, ihan todellisenvastuun siitä, jos ja kun paljastuu,ettähe ovat johtaneet kansalaisia harhaan? Vai menevät he siten koloihinsa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minä ole perustellut ulkomaalaisen väittämää visiota. Totesin vain, että muutokset ovat olleet viimeisen 100 vuoden osalta Suomen alueella hyvin pieniä ja monilta osin aivan erilaisia, kuin ilmastomallinnusten mukaan on ennustettu. Fakta ja fiktio eivät siis ole kohdanneet.

      Poista
    2. Hyvä ”Ulkomaalainen”,

      Kuinka sinä osaat ennustaa tulevaisuuden ja tiedät ”että olemme vasta tämän ikävän prosessin alussa.” Minusta näyttää pikemminkin siltä, että alamme olla tämän ikävän prosessin lopussa. Entä otatko sinä vastuun tuhansien miljardien tuhlauksesta, kun iso kupla puhkeaa ja paljastuu, että kansalaisia on johdettu harhaan? Minusta on hienoa, että Mikko on kaivanut datan esiin Englannista ja julkistanut sen, kun oma Ilmatieteen laitoksemme ei ole sitä tehnyt. Näin kansa näkee, onko aihetta pelkoon vai ei.

      Ystävällisin terveisin, Antero

      Poista
    3. Miten lämötilat ovat nousseet Suomessa näkyy Ilmatieteen laitoksen Ilmasto-opas sivuilta. Paljon enemmän kuin mitä Mikko täällä näyttää. Ilmasto-opas sivuilla on myös kirjallisuusviitteet tarkempiin tutkimuksiin Suomen osalta. Dataa saa käyttöön avoimien datojen sivuilta.

      Poista
    4. Ilmatieteen laitoksen Ilmasto-opas lähtee ajallisesti vuodesta 1961 - siis aika kylmästä 1960-luvusta. Se sivuuttaa kokonaan lämpimämmät vuosikymmenet 1921-1950. Sellaista kutsutaan tiedemaailmassa kirsikanpoiminnaksi ;-). Mukavasta sanasta huolimatta sillä on huono maine.

      Olipa miten tahansa. Kuvaajani perustuvat Ilmatieteen laitoksen mittauksiin, enkä usko laitoksen olevan niiden trendeistä kanssani eri mieltä.

      Poista
    5. Ilmatieteen laitoksen Ilmasto-opas tarkastelee Suomen alueen lämpötilojen kehitystä 1840-luvulta lähtien mittausten valossa. Erillisessä taulukossa on lämpönousut vuodesta 1908 lähtien. Sen mukaan nousua on ollut vähän yli aste ja keväisin vielä enemmän. Aiheesta on kirjallisuusviite kv hyväksyttyyn julkausuun Tietäväinen et al. Tulokset ovat aika erilaisia kuin Mikon Excel -laskelmat, myös tilastollisesti merkittäviä.

      Poista
    6. No, todellakin Ilmasto-oppaan yhdessä kuvassa ja talukossa käsitellään lämpötilojen kehitystä varhemmalta ajalta. Todettakoon, että tuo kuva ei ole Tietäväinen et al. 2010 paperista, eivätkä tulokset ole kovin erilaisia excel-laskelmiini verrattuna. Lineaariseen trendiin vaikuttavat jonkin verran alku- ja päätepisteen valinnat.

      Oleellista on se, että sekä Tietäväinen et al. 2010 paperissa että minun laskentataulukossani talvien lämpeneminen on merkitsevästi vähäisempää verrattuna muihin vuodenaikoihin. Mittausvirhe huomioon ottaen se on ajalla 1914-2013 olematonta. Kuitenkin ilmastomallinnusten mukaan talvien olisi pitänyt lämmetä eniten.

      Tämä ristiriita asettaa tietysti ilmastomallien uskottavuuden koetukselle. Vai pitäisikö lämpötilamittauksia kenties epäillä?

      Poista
  4. tuskin perustelee. meistä useimmat hyväksyvät kasvihuoneilmiön, mutta ihmisen osuus on sitten toinen asia, jolla voi olla joku vaikutus. varmaan 20v. lähes joka vuosi on jokunen ilmastotutkija ilmaissut arktisen alueen sulamista. viimeisin taisi olla 2013. onkohan se sulanut? minua vaivaa tämä jatkuva pallottelu ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta erilaisiin sääilmiöhin; obaman ilmastoasiantuntija Holdren väitti jotain 8v. sitten ilmaston lämpenemisen olevan syynä hellekausiin jenkeissä. nyt sama syy on kylmiin, ennätyskylmiin siellä!? nyt kuitenkin on todettu ettei ole yhteyttä näillä asioilla.
    elikkä tämänkaltaiset tapahtumat ovat vain sääilmiöitä, jotka ei todista mitään kumpaankaan suuntaan.
    troposfäärin lämpötila on pysynyt jo 17v. lähes muuttumattomana. juuri tätä lämpötilaa arvioi ilmastomallit. konsensusleiri tekisi itselleen suuren palveluksen lkertomalla avoimesti miksi ilmastomallit eivät pysy reaalimaailman mukana. salailu tulee aina lopulta esiin.

    VastaaPoista
  5. Vai kaipaa "ukomaalainen" vastuunkantajia! Missäkö moiset piileksivät? Poliitikoista ja muusta valtionhallinnosta niitä ei ole koskaan löytynyt. Miten tuota vastuunkantoa sitten voisi harrastaa? Oliko Vanhasen teko nykynäkemyksillä oikea, kun hän onnistui torppaamaan lakialoitteellaan uuden ydinvoiman rakentamisen kymmenisen vuotta? Jos meni pieleen, miten hän sen korvaa?

    Se mikä ainakin on varmaa, on tuulimyllyjen rakentamisen typeryys Suomen maaperälle hirvein tukiaisin ja syöttötariffein.

    Miksi muka olemme "vasta tämän ikävän pårosessin alussa? Onhan hiilidioksidipitoisuus kasvanut jo ainakin 150 v. Todellakin "osa" mannerjäistä on vielä jäljellä, varmaan huomenna sulavat! En tiedä, mikä merijäiden tilanteessa sinua huolestuttaa,

    Miksi Siperian ikiroudat eivät olisi alkaneet sulaa, jos siellä kerran on lämmennyt? Tietenkin eteläosiltaan olisi pitänyt sulaa ja metaania tupruta ilmaan. Mitäköhän se on aiheuttanut? No, ei mitään, eihän metaani mitään pysty absorboimaan, kun sen absorptiokaistat ovat aivan väärissä paikoissa.

    Tapsa

    VastaaPoista
  6. Aika suurta on kaikkien vuodenaikojen lämpötilan vaihtelu vuosien välillä. Suurinta se on kuvien mukaan talvikuukausina, jonka kokonaisvaihtelu näyttäisi olevan tuona ajanjasona peräti 12 astetta. Siihen verrattuna muutaman asteen kymmenesosan trendimuutos tuntuu mitättömältä.

    VastaaPoista
  7. On tosiaan outoa, miksi ilmatieteen laitos panttaa hallussaan olevia tilastoja omilta rahoittajiltaan, Suomen kansalta, joka tietoa halutessaan joutuu etsimään sitä kissojen ja koirien kanssa ulkomailta asti. Tuossa kuitenkin paikka, josta tietoa saa, sekä valmiina kuvana, että numeerisesti. Linkissä on hyvä hakutoiminto, josta tietoa voi etsiä myös paikkakuntakohtaisesti.
    http://berkeleyearth.lbl.gov/regions/finland

    hevosmiesten tietotoimisto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se panttaa sitä: https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data

      Poista
    2. Rekisteröidyin laitoksen avoin-data-palveluun ja sain rekisteröintikoodin. Sitten yritin kirjautua sisään, mutta vanhana tumpelona en löytänyt kohtaa, mitä klikata, jotta sisään pääsisin. Osaako joku auttaa?

      Tapsa

      Poista
    3. http://data.fmi.fi/fmi-apikey/insert-your-apikey-here/wfs?request=getFeature&storedquery_id=fmi::forecast::hirlam::surface::point::multipointcoverage&place=helsinki

      Poista toi insert-your-apikey-here ja pistä se api-key tilalle niin jotain aukeaa.
      On muuten sitten tehty niin saatanan vaikeaksi että oikein naurattaa sana avoin data. En kerenny enempää kurkkimaan mutta ei sieltä taida mitään järkevää saada irti edes ajan kanssa.

      Poista
  8. IL sentään kertoo, että talvet ovat lämmenneet 0,43 astetta ja kesät 0,95. Samassa yhteydessä se kuitenkin vakuuttaa, että talvet tulevat lämpenemään enemmän kuin kesät eli mallit kertovat Komissario Palmu!

    Sekin näkyy, että Sodankylän lämpötila on 20 vuodessa noussut samaan lukemaan, missä se oli 30-luvulla ja laski 50 80-luvun minimiin. Atlanttin oskillaatio kuulemma oli syynä 30-luvun lämpimään, mutta hiilidioksidi aiheutti tuon 20-vuotisen pyrähdyksen.

    Näinhän se menee!

    Tapsa

    VastaaPoista
  9. Alla aiheeseen liittyvä tärkeä linkki ja siinä oleva uusin katsaus. Mikko ja muut blogistit ansaitsisivat tiedonjulkistamisen palkinnon! Antero

    http://hidethedecline.eu/pages/latest-news-hidethedecline/latest-page-changes.php

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kannustuksesta, Antero!

      Linkki johtaa niin tutustumisen arvoiselle sivustolle, että laitan sen yhdellä klikkauksella saatavaksi täältä .

      Poista
  10. yli 7000v.ilmastohistoriaa löytyy puulustotutkimuksien perusteella finlandiasta ja havumetsää on kasvanut melkein jäämeren rannalle asti pohjoisessa.
    että kieltämäti on ollut ja pitkään lämpöistä. näyttää nämä tutkimukset unohtuvan näissä
    taalaksen porukoissa, jotka itsepintaisesti masinoivat omaa ilmastonlämpenemisteoriaansa ainutlaatuisena tapahtumana.

    VastaaPoista
  11. Tuo Siperian ikiroudan sulaminen ja metaanipäästöt siellä on minua maallikkona ihmetyttäneet kovasti.
    1. Ikiroudassa oleva metaani on siellä käsittääkseni eloperäistä. Alue on siis ollut joskus sulaa ja silloin siellä on kasvanut jotain ja paljon. Tuo alue on lämpimänä aikana ollut hiilinielu. Miksei se elvy uudelleen jos lämpenee ja ala kasvamaan kasveja ja eläimiä ja ala sitomaan hiiltä. Nyt puhutaan vain hirveästä päästölähteestä. Miksi se jäisi sulattuaan kasvittomaksi?
    2. Ei kai siperian ikirouta sula kerralla. Käsittääkseni ikirouta-alueen eteläosissa on muutosvyöhyke ikiroudasta havumetsävyöhykkeeksi. Jos ilmasto lämpenee tuo vyöhyke vain siirtyy pohjoisemmaksi ja kasvillisuus leviää pohjoiseen. Sulanut alue alkaa sitoa hiiltä samoin kuin aikaisemminkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi Siperian "ikiroudassa" tai Jäämeren pohjassa oleva metaani vapautuisi nyt, kun se ei vapautunut edellisenä jääkausien välisenä aikana noin 120 000 vuotta sitten, jolloin ilmasto oli useita asteita nykyistä lämpimämpää? Ei se vapautunut holoseenioptiminkaan aikana 8000 vuotta sitten, jolloin niinikään oli lämpimämpää.

      Kaipa routa sulaisi, jos Siperian pohjoisosat yhtäkkiä lämpenisivät vaikkapa 10 asteella. Vaan mikään empiirinen havainto ei viittaa sellaiseen kehitykseen.

      Poista
  12. Tuo metaanin fossiilinen synty, on sanoisinko kiistanalainen.

    Laboratoriossa metaania on onnistuttu tekemään CO2,hdesta suuressa paineessa sopivien katalyyttien (rautaoksidi ym.) läsnäollessa.

    Yksi esimekkkihän sinneppäin on ns. klatreetit.

    Mikä sitten onkaan ns. fossiilinen polttoaine, siinä on ainakin valmis riidanaihe
    sitten kun tämä ilmastonlämpenemiskalabaliikki rauhoittuu järkevälle tasolle.

    http://www.wnd.com/2005/12/33678/

    Ilkka

    VastaaPoista
  13. Mikolta kysyisin, että mistä on peräisin tieto, että lämpötilamittauksien yksittäinen virhe olisi +- 0.5 astetta, kun ainakin suomalaisissa laitteissa lukematarkkuuskin on jo 0.1 ast. Onko kyseessä ns. hihasta vedetty arvio vai perustuuko se johonkin syvällisempään tilastolliseen tarkasteluun (jota epäilen ettei).?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukematarkkuus (resoluutio) ei kerro mittaustarkkuudesta mitään. Resoluutio vaikuttaa tietenkin niin, että se rajoittaa esim. 0,1 asteen resoluution tapauksessa mittaustarkkuuden +- 0,05 asteeseen, vaikka itse mittaus olisi absoluuttisen tarkka.

      Jos nyt kuitenkin puhutaan maapallon keskilämpötilasta vaikka vaan 2 m:n korkeudelta, virhelähteitä riittää. Suurin on se, että mittapaikkoja on kovin harvassa. Kanadan pohjoisosissa taitaa enää olla pari hassua. Tarvitaan siis jälleen mallinnusta, jotta alueellinen keskilämpötila saadaan määritellyksi.

      Sitten on UHI-efekti, jota sitäkin on yritetty mallintaa. Se voi olla monta astetta ainakin tyyninä talvipäivinä.

      Turha myös väittää, että auringon säteily ei vaikuttaisi noihin valkosiin mittauspönttöihin. Ne kun vielä monin paikoin likaantuvat, joten virhettä tulee siitäkin.

      Mitä lie muita, mutta oikeasti tuo +- 0,5 astetta on jo varsin hyvä rarkkuus.

      Tapsa

      Poista
    2. Täältä löytyy aika hyvä tutkimus aiheesta koskien nykyisiä sensoreita: http://88.167.97.19/albums/files/TMTisFree/Documents/Climate/Sensor_and_Electronic_Biases-Errors_in_Air_Temperature_Measurements_in_Common_Weather_Station_Networks_i1520-0426-21-7-1025-1.pdf.

      Kun puhutaan viime vuosisadan alkuun ulottuvista mittauksista, tulee virhelähteitä toiminnan manuaalisuudesta vielä runsaasti lisää. Ja tietysti lukemattomat vaiheet datan käsittelyssä niitä vielä lisäävät. Sanoisin, että viimeisen 100 vuoden ajalta virhemarginaali ± 0,5°C on aika optimistinen tai hyväuskoinen.

      Poista
    3. Luulo ei ole tiedon väärtti. Suomlaisissa tutkimuksissa on päädytty 1900-luvun alusta 0.2 - 0.4 virheen ylärajaan ja muutokset lämpötilan nousussa ovat kaikkina vuodenaikoina tilastollisesti merkittäviä. UHI ja muut virhelähteet on huomioitu.

      Poista
    4. Anonyymi XY: Ensinnäkin linkki näihin suomalaisiin tutkimuksiin. Toiseksi, koskeeko tämä tutkimus Suomea, vai laajempaakin aluetta?

      Jos mittausdata olettaa lämpenemistä 0,8 astetta, voidaan todeta lämpenemisen olleen tilastollisesti merkittävää, siis jotain 0,2 asteen yläpuolella viimeisen 40 v:n aikana, jota ennen globaali ilmasto viileni n. 40 v, vaikka hiilidioksidipitoisuus kasvoi silloinkin.

      Turha kuvitella, että kaikkia virhelähteitä olisi voitu humioida.

      Mittapaikkojen karsinta 80-luvulta alkaen tekee mahdottomaksi saavuttaa lähellekään 0,1 asteen tarkkuutta.

      Tapsa

      Poista
    5. Talvilämpötilat eivät ole nousseet tilastollisesti merkitsevästi, vaikka virhemarginaali olisi 0,4 astetta. Niin se vaan on, vaikka ilmastomallinnusten mukaan juuri niiden olisi pitänyt nousta vuodenajoista eniten. Pilkunviillamisen sijasta kannattaisi ehkä yrittää korjata teoriaa?

      Poista
    6. Tässä tarkkuusasiassa Mikko vajoaa yksinkertaisten maallikoiden tasolle.

      Tilastotieteellisesti mittauksen keskiarvon keskivirheen kaava sx=s/sqrt(N) kertoo että mittausvirhe voidaan pienentää mielivaltaisen tarkaksi. Ohi mittalaitteen tarkkuuden. Täten esimerkiksi Hubblen avaruusteleskoopilla voidaan mitata tähtien paikkaa pixelin tuhannesosan tarkkuudella ja minä olen mitannut pystylinjojen asemaaa digipokkarin kennolla pixelin tuhannesosien tarkkuudella myös.
      Laseretäisyysmittauksessa saattaa N nousta 200 000:een. Vaikka yksittäinen mittaus pystyy vain 0,3..0,5 metrin tarkkuuteen niin suuren toiston ansiosta etäisyys saadaan millimetreissä..

      Lämpötiloilla vastaavasti. Systemaattiset v:t erikseen. Suomen nykylämpeneminen viim 50-100 v:ssä näkyy myös Outokummun syvässä kairausreiässäkin tehdyistä mittauksista. Maasta tulee lämpöä mutta viim. 50-100 vuotta maanpinta on lämmennyt niin paljon että alkaa käydä toisinpäin. Lämmennyt ilmasto lämmittää kohta maanpintaa ja kallioita !


      Poista
    7. Outokummun reiästä pari linkkiä. Keskustelua:
      http://www.tiede.fi/keskustelu/38768/ketju/vuosisadan_suurin_harhaoppi_kasvihuoneilmio/sivu/250

      Outokummun syvä reikä, Suomen syvin, 2516 m, kaivettiin 2003-2004
      http://arkisto.gtk.fi/sp/sp51/sp51.pdf

      Outokumpu deep drill hole project 2003-2010
      sivulta 181 löytyy Geotermiset tutkimukset:
      - 2516 m syvälle jossa 40 C lämpötila kun pinnalla 5 C
      -1390 m syvällä 23.275 C

      "In general, a warm Holocene
      (anomaly 2-3 K) was found, reaching its
      maximum near 4,000 BP, broadly consistent with
      regional proxy reconstructions. There is no signature
      of a Medieval Warm Period, and the Little Ice
      Age appears rather flat with no clear indication of
      distinct minima. Finally, a strong recent warming
      of about 0.5 K is visible in the last 50 years."
      -Ilmo Kukkonen et al Geological Survey of Finland, Special Paper 51
      page 192

      -lämpövuo maasta olematon viimeisellä 50 metrillä just ihmisen aiheuttaman ilmastonlämpenemisen takia, itse asiassa Suomen lämmennyt ilmasto lämmittää kalliota Outokummussa ! (ks. Fig 4 s. 186)

      Poista
    8. Ihanko meinaat ilmaston lämmittävän maan ydintä?

      Kyllä se edelleenkin termodynamiikan pääsääntöjen mukaan lämpö siirtyy kuumemmasta kylmempään.

      Tuossa olisi vähän paineesta ja lämpötilasta pallollamme.

      Ei sitä nyt ilmastonmuutosta tarvi ihan kaikesta syyttää, onhan se vähän noloakin tietysti.

      http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/1005/1005.2440.pdf

      Ilkka

      Poista
  14. Ei nyt taida arvoisa MrrKAT oikein ymmärtää mitä puhuu. Jos nyt vertaat vaikka jonkin välimatkan mittausta ja sen toistamista lämpötiladatan generointiin, niin metsään mennään ja pahasti. Vaikka lämpötilaa mitataan moneen kertaan, ei sitä mitat kuitenkaan samalla hetkellä monia kertoja, vaan mitataan muuttuvaa lämpötilaa.

    No tämä on vielä pikkuseikka. Jos mitataan lämpötilaa sieltä täältä, parhaimmillaan (pahimmillaan) mittapaikkojen väli voi olla tuhansia kilometrejä, niin miten ihmeessä määrittelet alueen lämpötilan jopa tarkemmin kuin mittarin tarkkuus? Lämpötilan mittauksessa tuo toisto ei kylläkään mitään auttaisi, vaikka se tehtäisiin miljoona kertaa sekunnissa juurikin noiden systemaattisten virheiden takia, mitä tulee pääsääntöisesti ympäristöstä, mutta suurin virhelähde on mittapisteiden harvuus puhumattakaan siitä, että mittapaikkoja on vielä karsittu rajulla kädellä. Tee siinä toistoja sitten!

    Tuo Outokumpu-esimerkkikö osoittaa ilmastomallien toimineen?

    Onneksi sinua komppaa joku anonyymi, jolta kyllä ole tullut mitään perusteluita mielipiteilleen. Huh huh!

    Tapsa

    VastaaPoista
  15. Mitta pisteet voi jakaa sattumanvaraisesti kahteen ryhmään ja laskea lämpötila arvio molemmista. Ja tämä voidaan toistaa sitten useamman kerran. Ehkä tämä paljastaisi systemaattiset virheet. Jotain tälläistä koulussa opetettiin.
    Vilijonkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mihinköhän mittauksiin koulussa tuon opetettiin soveltuvan?

      Edelleenkin on aika vaikeaa määritellä Helsinkin lämpötilaa Utsjoella tehdyistä mittauksista, mitä vastaavia tilanteita esim. Kanadasta löytyy. Puhumattakaan siitä, että Bolivian vuoriston lämpötila määritellään rannikon mittareista.

      Tapsa

      Poista
    2. Kysymys taita olla siitä lisääkö kekiarvoistaminen mittauksen tarkkuutta,
      lisätessään desimaaleja.

      Näkyy tuo MrCat niin uskovan. minä en taas usko edes sadasosa-asteiden olemassaoloon.

      Itse hyvinkin perehtyneenä lämpötilanmittaukseen laboratorio
      olosuhteissa pidän +/- 0,5C absoluuttista tarkkuutta hyvänä kenttä olosuhteissa.

      Sattumoisin sama mittaustarkkuus annetaan useille puolijohdeantureille
      jotka on käytössä vaikkapa kaupan olevissa sääasemissa.

      John Daly kirjoitti aikanaan aiheesta kovin maanläheisesti.

      http://www.john-daly.com/altimetry/topex.htm


      Ilkka

      Poista
    3. Pistän paremmaksi.

      Olen valmistanut "laboratoriolaitteen" (bolometrin) jolla havaitsin 15 W energiansäästölampun valon seinästä heijastuen bolometriin lämmittävän anturia +0.8 millikelviniä. (Näin tuli osoitettua teesiä, että kaikki energia, valokin, muuttuu lopulta lämmöksi ;D)

      Oman hengitysilmani kasvihuonekaasujen (CO2,H2O) infrapunasäteilyn aiheuttama efekti oli +2 millikelviniä samassa bolometrin anturissa. (Näin osoitin, että kasvihuonekaasut säteilevät lämpöenergiaa ja mitattavissa). Puolijohdeanturi.


      Poista
  16. Hävisi näköjään edellinen kommenttini Vilijonkalle sinne kuuluisaan bittiavaruuteen, kun en usko, että Mikko olisi sitä poistanut. Jotain tähän tapaan kirjoitin...

    Millaisiin mittauksiin koulussa tämän menetelmän väitettiin tehoavan?

    Oleellisinta on kuitenkin se, että Helsingissä olevalla lämpömittarilla ei voi määritellä Utsjoen lämpötiloja. Tämä tilanne on esim. Kanadassa, jossa mittariväli on tuotaluokkaa. Vielä hullumpi on tilanne asim. Boliviassa, jossa vuoriston lämpötila mitataan meren rannalta. Meneekö nyt mitenkään jakeluun, että ei tässä edes mittarien tarkkuudella ole suurta merkitystä? Kun vielä mittapaikkoja on rajusti vähennetty, ei voi edes turvautua siihen, että mitataan samoissa paikoissa ja samoilla mittareilla.

    Merissä tilanne nyt vaan on vielä paljon vaikeampi.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taannoinhan paljastui että WMO / IPCC mittaavat skandinavian lämmöt Pariisista.

      Eli kyllä lämmöt voi mitata ihan mistä vaan jos haluaa aikaiseksi terhakan lätkämailan, mutta tuloksen oikeellisuus on ihan toinen huttu, eikä mittaustarkkuudesta kannata edes keskustella.

      http://hidethedecline.eu/pages/posts/scandinavian-temperatures-ipccacutes--scandinavia-gate--127.php

      Ilkka

      Poista
  17. Mikähän mättää, kun postaukset näyttävät häviävän yksi toisensa jälkeen?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Googlen roskapostisuodatinhan se taas. Palauttelin viestit takaisin elämän puolelle.

      Poista
  18. Voisitko antaa linkin noihin CRU:n Suomea koskeviin kuukausitilastoihin. En onnistunut löytämään niitä ao. sivuilta. Saan tiedoista irti paljon, koska käytössäni on yksi parhaista moderneista aikasarja-ohjelmista (SCA).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koetapa täältä: http://climexp.knmi.nl/data/icrutem4_20-30E_60-70N_n_su.dat

      Poista
    2. Vot kun vitun näki, edes Sodankylän aikasarja ei ole yhtenäinen,
      vaan siintä on poitettu kevään pakkasia .

      Ei ole kaikki päivät luvussa.


      http://climexp.knmi.nl//ecatemp.cgi?id=someone@somewhere&WMO=30&STATION=SODANKYLA

      Ilkka

      Poista
  19. Olin pikkasen hämmästynyt kun FMI sivulla oli tollanen kuva.
    http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/talven_keskil_1900.gif
    Sodankylän "kuumimmat talvet" oli ja on edelleen 1930-1960. Mikähän ihme kaasu silloin oli se lämmön lähde.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se sama kaasu olisi kyllä vaikuttanut Helsingissäkin ja kuumat talvet näkyisivät Kaisaniemenkin mittauksissa mikäli Kaisaniemessä ei olisi -70 luvulta lähtien tapahtunut yllättävää metsittymistä tms, jonka johdosta UHI korjaustermiä on jouduttu pienentämään.
      http://ilmasto-opas.fi/ilocms-portlet/article/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/r/6d388a2a-ed93-4218-88fd-f4f8184a992f/kuva2-vuosikeskilampotilat-asemat.png

      Poista
  20. Tapsalle
    Jos helsingistä ja turusta yrittää arvioida tampereen lämpötilaa niin se voidaan tehdä kolmella tavalla. Pelkästään turusta, pelkästään helsingistä tai molemmista. Jos se tehdään molemmista niin silloin ei ole vertailukohtaa mihinkään. Muuten voidaan tarkastella paljon arvioissa on heiluntaa. Toki siihenkin voi jäädä systemaattisia virheitä joka ei kerro tampereen todellista lämpötilaa.
    Vilijonkka

    VastaaPoista
  21. Vilijonkka on oikeassa, arvioida voidaan, mutta arvion tarkkuus on sitten mitä on. Jos muistat tässä oli alun perin kyse ilmaston ja jopa merien keskilämpötilan määrittämisestä sadasosa-asteen tarkkuudella. Ei se jankuttamalla parane, että nykyisellä mirrariverkostolla ei sitä pystytä likimainkaan toteuttamaan.

    Satelliittimittaukset eivät näytä ilmastotieteilijöille kelpaavan, vaikka ne ovat paljon kattavampia kuin maa-asemien tulokset. Niissä mitataan kyllä hieman eri asiaa, mutta viimeisen 34 v:n lämpötilakehitystä niillä kyllä voidaan määritellä.

    Jostain syystä satelliiteilla saatu lämpeneminen vaan on n. puolet maa-asemista saataviin tuloksiin nähden. Satelliittimittaukset sitä paitsi näyttävät lämpenemistä tapahtuneen tuona aikana vain välillä n. 1995 - 2000, muuten on ollut vain pientä aaltoilua.

    Näidenkin mittaustapojen tulosten eron jo pitäisi viitata siihen, että tuo 0,01 asteen tarkkuus on utopiaa.

    Tapsa

    VastaaPoista
  22. Sopii katsoa mistä ammenneraan, jolloin desmaalit saanevat arvonsa.

    http://www.linear.com/products/No_Latency_Delta_Sigma_ADCs

    Ilkka

    VastaaPoista
  23. Suottas höpäjätte, kun kerran BBC julistaa 11, selityksen olevan voimassa lämpenemättömyydelle.

    http://www.bbc.com/news/science-environment-26340038

    Ilkka

    VastaaPoista
  24. Kansan almanakka eli Hgin yo:n almanakka sisältää kuukausittaiset ja vuosittaiset keskiarvot 20:ltä edelliseltä vuodelta Helsinkiin ja Ouluun. Katsoin vuosien 2002 ja 2011 almanakat.

    Laskin 10 vuoden keskilämpötilat:

    HKI
    1980-89 = +5,24 C
    1990-99 = +5,91 C
    2000-09 = +6,51 C

    OULU
    1980-89 = +1,91 C
    1990-99 = +2.76 C
    2000-09 = +3,31 C

    Siis 3 dekadia peräkkäin on menty Suomessa selvästi lämpenevään suuntaan niin Oulussa kuin Helsingissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja miten on mittaukset mallinnettu, ja onko Oulun lämpötilat taas
      Oulun sataman rekkaterminaalista ja Helsingin lämmöt mitattu
      juosten kusten Kaisaniemestä Vantaan lentoasemalle.

      Minä en luottaisi FMI,n kykyyn tai haluun pelkästään mitata tai laskea
      vain keskilämpötiloja, kun Tilastotieteilijä Pekka Hjeltkin kuvailee FMI,n toimintaa vastuuttomaksi ja vaaralliseksi.

      Silloin kun narahtaa kerran väärinkäytöksestä, luotto menee iäksi.

      Pekka Hhjelt analysoi FMI,n analyysejä.

      http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=wDgU4zf0ibw#t=672

      Ilkka

      Poista
    2. Lisään vielä Oulun mittauksista, FMI ei koskaan kerro mistä se naaraa lämmöt, joten saanen päätellä lämpöjen olevan osin kotoisin Oulun Vihreäsaaren rekkaterminaalista.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Vihre%C3%A4saari

      http://ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat

      Ja GISS Oulusta, ihme katkos ja hyppäys datassa, liekö sääasema siirtynyt paikasta A paikkaan B rannikolla.

      http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/show_station.cgi?id=614028750000&dt=1&ds=14

      Olishan Oulusta ollut dataa vuodesta 1922, mutta sekin Toppilan kuulusta teollisuuskaupunginosasta, eli ota nyt sitten selvää
      mistä FMI on koostanut "keskiarvonsa" ja miten?

      Ilkka

      Poista
  25. Ilkka antoi arvokkaan GISS-linkin, sieltä sain EXCEL:llä vielä vakuuttavamman osoituksen Suomen ilmaston viimeaikojen lämpenemisestä.

    JOKIOINEN GISS
    1980-89 = +3,97 C +0
    1990-99 = +4,70 C +0,73
    2000-09 = +5,26 C +1,29

    JYVÄSKYLÄ GISS
    1980-89 = +2,48 C +0
    1990-99 = +3,13 C +0,65
    2000-09 = +3,89 C +1,41*
    (*1 kuukausi, SEP.2009, uupui, joten arvioin Jokioisella)

    Almanakka taas
    HKI
    1980-89 = +5,24 C +0
    1990-99 = +5,91 C +0,67
    2000-09 = +6,51 C +1,27

    OULU
    1980-89 = +1,91 C +0
    1990-99 = +2,76 C +0,85
    2000-09 = +3,31 C +1,40

    Etelä-Suomessa lämmennyt noin 1,3 astetta, keskisemmässä Suomessa noin 1,4 astetta 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa. MOT.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hallelujaa, ja hyvät pyhät.

      "(*1 kuukausi, SEP.2009, uupui, joten arvioin Jokioisella)"

      Ilkka

      Poista
    2. Siis keskiarvostit jo keskiarvoistettuja.

      Onhan esim. Jokioisista kaikenmaailman dataa, ja puuttuu kuukausia, ja
      päivistä ei ole edes tietoa, vaikka väitetään olevan raakaa dataa.

      Kun tuntuu kiinnostavan sinua, kerroppas mitä saat irki seuraavasta Jokioisen datasta, kun itse en piittaa kun tyhjän saa tekemättäkin.

      http://climexp.knmi.nl/data/t2963.dat

      Tuo tietokanta löytyy:

      http://climexp.knmi.nl/getmin.cgi?id=someone@somewhere&WMO=29570&STATION=KRASNOJARSK&extraargs=

      Askarteluhan ei ole koskaan pahasta, etenkin jos se pitää poissa pahanteosta.

      Ilkka

      Poista