sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Lämpötilamittauksiin voi uskoa vain Suomessa?



Ilmastontutkija Roy Spencer, joka ilmastotutkijoiden valtavan enemmistön lailla pitää ilmastonmuutosta ja myös sen viime aikaista lämpenemistä todellisena ilmiönä, ei ole kovasti arvostanut konsensusta tieteen tekoa vahvistavana ilmiönä. Hän ei muutenkaan näytä paljoa arvostavan postmodernia tiedettä, jossa konsensuksella tai huutoäänestyksillä päätetään totuuksista, vaan kannattaa empiirisiin kokeisiin, toistoihin ja tulosten verifiointiin perustuvia perinteisempiä tieteellisiä metodeja. Siis sellaista tiedettä, joka konsensuspaineista huolimatta kehitti mm. evoluutio- ja suhteellisuusteoriat, atomimallin, tietokoneet jne.

Tohtori Spencer on jo useiden vuosien ajan moittinut omaa tutkimusalaansa, ilmastotutkimusta, tuosta konsensushakuisuudesta ja sen luomasta tutkimusta kahlitsevasta ilmapiiristä. Nyt hän kuitenkin on löytänyt konsensuksen. Siis mistä mahtaa olla kyse?
Spencerin päivitetty graafi

Spencer on blogissaan päivittänyt viereisessä kuvassa (kuvat suurenevat klikkaamalla) olevan graafinsa vuoden 2013 lopun tilanteeseen. Tuossa graafissa esitetään 90 tärkeimmän ilmastomallinnuksen tulokset globaalista lämpötilakehityksestä sekä kahden toisistaan riippumattomista havainnoista koostuvan ja hieman eri asioita mittaavan lämpöaikasarjan kehityksestä. Spencer löytää selvän konsensuksen: Ilmastomallinnukset pitävät pintalämpötiloista koostettua HadCRUT4-aikasarjaa vääränä lähes 96-prosenttisella konsensuksella ja satelliitihavainnoista koostettua alemman troposfäärin UAH- aikasarjaa vielä enemmän vääränä noin 98-prosenttisella konsensuksella. Nuo ovat niin vakuuttavia lukuja, ettei vahvasta konsensuksesta voi olla epäilystä. Spencerin mukaan empiiristen lämpötilahavaintojen täytyy olla vääriä.
Kuva 3

No, Spencer ei kuitenkaan pidä ilmastomallinnusten konsensusarviota oikeana, sillä klassisen fysiikan edustajana hän luottaa enemmän empiirisiin mittauksiin. Tämä johtaa hänen mielestään moniin tärkeisiin kysymyksiin, jotka menevät suoraan sekä ilmastotutkimuksen että -politiikan ytimiin. Niistä joudut lukemaan suoraan Roy Spencerin omasta kirjoituksesta.

Meille suomalaisille on tärkeää tietää, että jo Lipposen II hallituksesta alkaen on noudatettu sellaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka perustuu tuohon ilmastomallinnusten konsensukseen. Siihen perustuvat mm. kaikille maakuntahallituksille toimitetut lämpenemisennusteet, joiden mukaan ilmastomme lämpenisi seuraavan 80 vuoden aikana 4 - 6 asteella. Siihen perustuvat myös Lipposen, Vanhasen ja Kataisen hallitusten ilmasto-, energia- ja veropoliittiset toimet, joiden perusteena on käytetty tuota konsensusta. Niiden seurauksena sinun energialaskusi on lähtenyt viime vuosina rajuun nousuun. Tosin et ole vielä nähnyt kuin alun tuosta noususta.

Kuva 4
Kun pidän hyvänä lokalisoida globaaleja asioita, olen kolmanteen kuvaan sijoittanut kaksi kuvaajaa Suomen ennustetusta ja havaitusta lämpötilakehityksestä käyttäen samoja aineistoja kuin tohtori Spencer. Musta viiva edustaa samaa ilmastomallinnusten konsensuksen keskiarvoa, jota Spencerin kuvassa edustaa paksu musta ja palloilla varustettu kuvaaja. Vihreä viiva edustaa maan pinnalla mitattuja arvoja ja sininen viiva satelliitista havaittua alemman troposfäärin keskilämpötilaa. Kaikki kuvaajat ovat viiden vuoden liukuvia keskiarvoja, kuten ovat kuvaajat tohtori Spencerin kuvassakin.  Meinasin pudota tuoliltani katsoessani kuvaa 3 ensimmäisen kerran, sillä vaikka lämpötilan viiden vuoden liukuvat keskiarvot heittävät paljon mallinnuksista, on mallinnuksen trendi kuitenkin oikeansuuntainen Suomen alueella. Oli siis syytä tehdä muutama lisätarkistus.
Kuva 5

Otin kaksi samankokoista aluetta (leveys- ja pituuspiireillä mitattuna) Suomen eteläpuolelta. Toinen (kuva 4) sijaitsee keskipisteeltään päiväntasaajalla ja toinen (kuva 5) eteläisellä kalottialueella yhtä etelässä kuin Suomi on pohjoisessa. Kummallakin alueella sääasemaverkosto on niin harva, että HadCRUT-aikasarja ei suostunut antamaan järkeviä lukemia, joten joudumme tyytymään satelliittimittauksiin. Molempien alueiden osalta mallinnusten keskiarvo näyttää olevan hyvin eri mieltä mitattujen lämpötilojen kanssa. Tuosta Suomen alueen lämpötilakehityksestä johtuen mieltäni jäi kuitenkin kalvamaan, olisiko tohtori Spencer erehtynyt kuvaansa laatiessaan.

Kuva 6
Niinpä viimeiseksi kuvaksi (kuva 6) hain globaalit keskiarvot samoin perustein kuin Spencerkin. Mitäpä noista laatimistani graafeista voisi päätellä? No, viimeisen kuvan perusteella Spencer ei ainakaan ole laskenut pahasti väärin, sillä niin lähellä se on ensimmäistä kuvaa. Kolmesta alueellisesta lämpötilakuvaajasta yksi on mallinnuksen trendin kanssa samansuuntainen, yhdessä päinvastainen ja kolmannessakin oleellisesti siitä poikkeava. Ehkä meidän on uskottava Spenceriä, ja todettava, että ilmastomallinnusten ylivoimaisen konsensuksen mukaan lämpötilamittauksiin ei voi maailmassa uskoa kuin Suomessa - ja täälläkin vain trendin osalta. Siitä huolimatta mallinnukset saattavat olla niitä selvästi enemmän väärässä? Kumpaa uskoa politiikan perusteena?

20 kommenttia:

  1. taalaksen lämpömittarit saattavat olla väärässä. jos ne käyttäis Arima-systeemiä, jota nim. Arrois-tilastomies on käyttänyt ja koko maailma käyttää, Suomen lämpötila ei juuri ole tilastollisesti merkittävästi noussut. taalaksen poppooei julkista omia menetelmiään.spencer on kertonut samaa Gissistä.

    VastaaPoista
  2. "sijoittanut kaksi kuvaajaa Suomen ennustetusta ja havaitusta lämpötilakehityksestä"

    Suomi on pitkä maa, koko Suomen keskiarvoa ei pitäisi koskaan käyttää. Vähintään pitäisi jakaa kahtia siitä Jyväskylän-Oulun väliltä vai mistä Ilmatieteen laitos jakaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ilmatieteen laitoksen mukaan maan keskiosa sijaitsee Jyväskylän tienoilla ja Oulu on maan pohjoisosaa. Lappi on sitten asia erikseen, se ei ilmeisestikään meteorologisessa mielessä kuulu Suomeen. Niin että ei Suomi niin tavattoman pitkä maa ole. Todennäköisesti Suomi koostuu mittauskeskiarvoissa samoista etelä-, keski- ja pohjoisosita kuin säätiedotteissakin.

      Poista
  3. Olisi mielenkiintoista tietää noiden mallien tekoajankohdan. Ne kun näyttävät osanneet hyvin ennustaa 80-90-lukujen lämpöheilahtelun, mutta tällä vuosituhannella kaikki on mennyt pieleen. Herää epäilys, että malliajot on tehty vuoden 2000 tienoilla. Toinen kysymys on, että mitä päästöskenaarioita tuo viuhka sisältää. Onko siinä peräti kaikki mukana?

    Suomen lämpötilakehitys Spencerin käyrissä näyttää kyllä oudon suurelta, liki 1,5 astetta. Tässä kauhistuttava kertomus Turun Sanomista, jossa kuitenkin -81 ... -11 lämpötilakehityksen väitetään olevan vain 0,4 astetta :

    Tapsa

    "Suomen keskilämpötila nousi 0,4 astetta

    STT
    1.4.2011 5:21 1.4.2011 5:21

    Suomen uusi keskilämpötila on 2,3 astetta, kertoo Turun Sanomat. Lehden saamien tietojen mukaan maan virallinen keskilämpötila on noussut 0,4 astetta.

    Lehden tiedot ovat peräisin Ilmatieteen laitoksen Ilmastokeskukselta, joka vahvistaa uuden keskilämpötilan ensi syksynä. Uusi keskilämpötila on laskettu vuosilta 1981–2010.

    Kehitys noudattaa malleja, joiden mukaan Suomen ilmasto lämpenee jopa seitsemällä asteella vuosisadan loppuun mennessä. Lämpenemisen odotetaan riistäytyvän käsistä vuosisadan puolivälissä, mikäli hiilidioksidipäästöjä ei kyetä karsimaan rajusti.

    Ilmastokeskuksen ryhmäpäällikön Reija Ruuhelan mukaan ilmastonmuutoksen merkit alkavat nyt puskea luonnollisen vaihtelun läpi. Esimerkiksi viime kesän lämpöennätys 37,2 astetta rikkoi vanhan lämpöennätyksen yli asteella. Toinen ilmastonmuutoksen aiheuttama ääri-ilmiö olivat viime kesän myrskyt, jotka jättivät tuhannet taloudet ilman sähköä.

    Edellisellä vertailukaudella 1971–2000 keskilämpötila oli 1,9 astetta. Kaudella 1961–1990 vastaava luku oli 1,6."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. CMIP5-malliajot ovat vuosilta 2010 - 2011.

      Poista
    2. Mitä ihmettä?? Ovat siis mallintaneet mennyttä ilmastoa yli kymmenen vuoden ajan täysin ...suksilleen! Ei tämä hindcast synnytä hurjaa luottamusta!

      Tapsa

      Poista
  4. Olen seuraillut Haaparannan, vaikkei Suomeen kuulukaan, lämpötilakehitystä. Siinä ei mitään viime vuosien huimaa nousua näy. Analyysissä on kyllä käytetty 30 vuoden ramppia ikkunan lopussa. (Jossakin sanottiin, että alle 30 vuoden muutokset ovat säätä, eikä ilmastoa.) Yritin löytää lämpötiloista hiilidioksidin nousuun korreloivaa eksponenttisignaalia (tau=50 vuotta), mutta ei löydy. Tasainen 200 vuoden nousu aste per vuosisata vaan jatkuu. (Tornionjoen jäänlähtö on aikaistunut tasaisesti jo 300 vuotta.) kuvaajat Tiede-lehden kommentissani
    Lämpötilat 1802-2002 Klingbjer, P. and Moberg. A., 2003: A composite monthly temperature record from Tornedalen in northern Sweden, 1802-2002. Uudemmat lämpötilat SMHI:n verkkosivuilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tuolla rajalla siellä ole juuri merkitystä paikalliselle väestölle, ilmastosta puhumattakaan. Kiitos hienoista käppyröistä. Toivoisin niin Suomen kuin naapurustonkin nämä näkevän ja niistä ajatuksia herättävän.

      Tapsa

      Poista
  5. ikäänkuin olisin nähnyt graafin suomen myrskyjen kehityksestä ja siinä myrskyjen määrä oli vähentynyt, olikohan jakso 10-20v. joten ruuhelan tarinat ovat taas niitä tarinoita. mikä ihme siinä mättää että sää ja ilmasto on kutakuinkin kaaosmainen tila joss aina voi taphtua jonkun arvon ylitys tai alitus. sen ei kuulu edes olla tasaisen mitäänsanomatonta.

    VastaaPoista
  6. Miksi luottaa edes noihin ns. mitattuihin lämpöihin, kun ovat käyneet läpi
    lätkäjengin adjustoinnit sun muut homogenisoinnit.

    Mallinnukset nyt elävät omaa eläämäänsä, ja mielestäni niiden vertaaminen
    adjustoituihin lämpöihin ei ole kovin mielekästä, suunnanhan se kyllä näyttää.

    Ei kai tässä ole muuta jäljellä kuin nuo satelliittimittaukset, jotka nyt eivät kuitenkaan mittaa ihan samaa asiaa.

    Ovat onnistuneet tuhoamaan useamman tiedemiessukupolven työn tiedonkeruussa, ja ehkä saavat palkkansa sitten aikanaan?

    http://stevengoddard.wordpress.com/2014/02/09/phil-jones-fishing-for-excuses-to-kill-off-global-cooling/

    Ilkka

    VastaaPoista
  7. Koska Helsingin Sanomat ei tapojensa mukaan juuri julkaise vastineita Ilmatieteen laitoksen kirjoituksiin, pistän alla olevan julkaisemattoman kirjoitukseni nähtäväksi tälle palstalle, koska se sopii aihepiiriin. Olen ainakin yrittänyt!

    Tilastollisesti merkitsevä ei ole aina tieteellisesti merkittävää

    Pauli Jokisen mielestä Kilpisjärven kesät ovat lämmenneet (HS 26.1.). Pitkistä aikasarjoista kuten Kilpisjärven lämpötiloista (62 vuotta, 1952-2013) löydetyt vaatimattomat trendit tai muut erot ovat helposti tilastollisesti merkitseviä, mutta tunturiluonnon kannalta biologisesti merkityksettömiä. Kilpisjärven ”trendi” on malliesimerkki tästä. Kolmenkymmenenyhden ensimmäisen kesän (1952-82) keskilämpötila oli 9.1 astetta ja 31:n viimeisen 9.6 astetta. Valitusta tilastollisesta testistä riippuen tämä 0.5 asteen pieni ero on joko merkitsevä tai ei. Kaiken kukkuraksi Kilpisjärven aikasarja ei kata 1930- ja 40-lukuja, jotka olivat Lapissa poikkeuksellisen lämpimiä. Oleellista on kuitenkin se, että 62 vuoden aikana lämpötilan normaali, luonnollinen vuosivaihtelu oli peräti 5.5 astetta eli 11 kertaa suurempi kuin ”trendi”. Luonto siis koki sekä hyvin kylmiä että hyvin lämpimiä kesiä ja selvisi niistä mainiosti. Jatkossa yksi ainoa kylmä kesä riittää kääntämään ”trendin” ei-merkitseväksi. Ilmastoasioissakin on hyvä käyttää tervettä järkeä eikä pelotella ihmisiä mitättömillä luontoa uhkaavilla ”muutoksilla”.

    Antero Järvinen
    Kilpisjärven biologisen aseman johtaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. olen kerran kysellyt toimittajilta hs:n kantaa ilmastonmuutoksesta erimieltä olevien kirjoituksiin suhtautumisessa. ei kuulemma ole mitään erilaista suhtautumista? sikäli olen utelias, että vastasiko lehti, miksi kirjoitusta ei julkaistu? sopii muten huonosti nykyisen päätoimittajan ajatuksiin monipuolisesta ja moniarvoisesta, lukijoiden ajatusten huomioonottamisesta.
      tässä aika vakavasti pohdin lehden tilauksen lopettamista.

      Poista
    2. Lähetän nykyisin kaikki kirjoitukseni myös päätoimittajille. Lehti ei ole vastannut minulle mitään. Tuota monipuolisuuden ja moniarvoisuuden puutetta minäkin ihmettelen. Antero

      Poista
    3. Elä välitä, HS on finaalissa, ja joutuu kohta turvautumaan lehdistötukeen
      eli saattohoitoon, kunhan saavat lain kyhättyä "median moniarvoisuuden säilyttämiseksi".

      Vaihetaan vain areenaa, kyllä se saa lisääntyvässä määrin mediajulkisuutta, hitaasti mutta varmasti.

      Epäilen myös yhteiskunnan kasvattaman ilmastopioneerisukupolven tulevaisuutta kun reaalimaailma on nykäissyt maton opetusohjelman alta, eli uskon että oli miten oli, nuoriso on tervejärkisempää kuin
      nykypolvi, siis nämä maksetut taputtajat.

      Tuossa AGW opetusohjelma lapsille, mutta mitäpä minä moralisoimaan
      kunhan tuon vain asian esille.

      https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42165/ev%C3%A4it%C3%A4_ilmastokeskustelun.pdf?sequence=1

      Ilkka

      Poista
  8. Linkin http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/muutos-havaittavissa-160-vuotta-mittauksia.html takaa löytyy FMI:n mittauksista piirrettyjä aikakäyriä. Kesällä lähetin laitokselle tälläisen kysymyksen:
    Kun 50-luvulla olette Kaisaniemessä huomioineet kaupungistumisesta aiheutuvaa lämpötilan nousua noin asteella, niin 90 luvulla enää vajaalla puolella asteella. Kuinka tämä nyt näin voisi olla, eihän Kaisaniemessä kai metsittymistä ole tapahtunut? Eikös kaupungistumisesta johtuvan korjaustermin tulisi olla 90 luvulla ja siitä eteenpäin hieman enemmän, kuin 50 luvulla, ehkä puolitoista astetta?

    Vastauksessa kerrottiin näin:
    Kuvassa 2. on esitetty arvioitu kaupungistumisen vaikutus Helsingin keskustan eli Kaisaniemen mittausasemalla. Mittausaseman ympäristön kaupungistumisen vaikutuksen on vuoteen 1885 verrattuna arvioitu kasvaneen 1990-luvun alusta aina 1950-luvulle saakka, jolloin se saavutti arvon noin 0.6 astetta. On arvioitu, että tämän jälkeen tapahtunut kaupungin laajeneminen ei ole enää merkittävästi kasvattanut lämmitysvaikutusta Kaisaniemessä. 1960-luvun alussa Kaisaniemen mittausasemaa muutettiin muutama sata metriä nykyiseen paikkaansa, joka on vertausmittausten mukaan 0.2 astetta kylmempi kuin aikaisempi paikka. Tämä muutos näkyy käyrien välisessä erossa kuten olet havainnutkin.

    Jatkokysymyksenä vielä:
    Kaupungistumista onkin ilmeisesti tapahtunut pelkästään Helsingissä, mutta ei lainkaan Jyväskylässä, eikä Sodankylässä. Kyllä kai Jyväskylässä ja Sodankylässä asfaltin määrä on kuitenkin lisääntynyt 30 luvulta lähtien?

    Johon vastaus:
    Niin Sodankylä kuin Jyväskyläkin ovat kasvaneet ja liikenne lisääntynyt, mutta tätä ei ole tarvinnut erikseen ottaa huomioon lämpötila-aikasarjoissa. Sodankylässä mittausasema on sen verran syrjässä observatorioalueella, ettei keskustan kasvu ja tiivistyminen liene juurikaan vaikuttanut. Jyväskylän aikasarja koostuu kaupungin alueella tehdyistä mittauksista ja lentokentän mittauksista vuodesta 1945 eteenpäin. Kaupungin alueella tehdyt mittaussarjat on yhdistetty lentoasemaan ja aseman siirrosten yhteydessä on aikasarjat yhtenäistetty (homogenisoitu) maaseutuasemien tietojen avulla. Erillistä kaupungistumiskerrointa ei ole sovellettu Jyväskylään eikä Sodankylään.

    Ja kun ihmettelin, mistä kuvan 1 "Suomen keskiarvolämpötila" on mitattu, kertoi vastaaja sen olevan Oulun, Kajaanin, Kuopion ja Helsingin mittauksien perusteella määritelty. Näistä siis ainoastaan Helsingissä on käytössä "kaupungistumiskorjaus" ja se on tällä hetkellä luokkaa 0,4 astetta.

    Postauksellani haluan vain tuoda esiin sitä, että kaupungistumisen aiheuttama virhe mittauksissa on korjattu "arvioperiaatteella". Kuinka oikeaan menevä se arvio sitten on, en osaa sanoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "kertoi vastaaja sen olevan Oulun, Kajaanin, Kuopion ja Helsingin mittauksien perusteella määritelty. "

      Eikö se siis olekkaan noiden mittauksien keskiarvo, vaan määritelty niiden
      perusteella?

      Ilkka

      Poista
    2. 0.4 astetta vaikuttaa kovin vähäiseltä, olen itse ajanut vuosien aikana monesti espoosta sipooseen ja takaisin keskustan läpi, ja auton lämpömittarista varsinkin talvella näkee selvästi että keskustassa on 2-3 astetta lämpimämpää kuin muualla.

      En nyt löydä tähänhätään joitakin vuosia sitten julkaistua tutkimusta missä oli selvitetty että UHI on riippuvainen kapungin koosta, ja todella isoissa metropoleissa se sattaa olla jopa 10-12 astetta.

      Poista
    3. Siintä on olemassa useita Venäläisiä tutkimuksia, koska lämpötilan mittaaminen on heille tärkeää, eikä Putin ole iloinen jos ennustaa väärin, jolloin toivottavasti joutuu Siperiaan ennustamaan ja opettelemaan mittaustekniikkaa.

      Meillähän väärinennustamisesta palkitaan, muttei kauvaa.

      Tuosa naapurin yksi oiva mittaus.

      http://radiometrics.com/data/uploads/2012/11/Ivanov_TECO_2006.pdf

      Ilkka

      Poista
  9. Joitakin vuosia sitten löysin sivuston:” Climate Data Visualizer”, josta kätevästi löytyi lämpötilasarjat ympäri maailman. mikä parasta tiedot sai samaan graafiin sääasemittain säätämättöminä, sekä säädettyinä.
    Pikainen tarkastelu osoitti sen mitä nettikeskusteluissa on epäilty, nimittäin vanhempia tietoja säädetään alaspäin ja uudempia ylöspäin. Esim. Helsingin osalta vanhimmat havainnot oli pudotettu pois ja uudempia hinattu ylöspäin. Niinpä mitä Suomen säätilastojen luotettavuuteen tulee, pitäisi tietää ovatko tiedot säädettyjä vai eivät.
    Tulostin kaikki Suomen sääasemien aikasarjat, mutta ovat jossain hukantiellä ja ko. sivusto on lakannut toimimasta, joten tähän lähtöön konkreettiset todisteet puuttuvat.

    VastaaPoista
  10. No eikö olekkin aika säälittävää?

    http://stevengoddard.wordpress.com/2014/02/11/hockey-stick-finally-located-3/

    Ilkka

    VastaaPoista