lauantai 12. marraskuuta 2016

Torjuuko Trumpin hallinto maailman suurimman uhan tuosta vain?

Yhdysvaltain ulkoministeri Kerry paljasti Indonesian pääkaupungissa, Jakartassa, pitämässään puheessa 16. helmikuuta 2014 maailman suurimman joukkotuhoaseen, jonka torjumiseksi Obaman hallinto on viimeisten neljän vuoden ajan työskennellyt niin täysipäiväisesti, että muut maailmanrauhan uhkaajat taisivat jo luulla päässeensä valvontatutkien ulottumattomiin. Kerryn joukkotuhoase oli ilmastonmuutos, joka hänen mukaansa uhkaa maapallon väestöä enemmän kuin mikään muu uhka ydinasesodasta terrorismiin tätä ennen. Historiallisessa kontekstissa ymmärrän Kerryn logiikan.

Myron Ebell
Ilmastollinen vaihtelu on epäilemättä kohdellut ihmiskuntaa kovakouraisesti sen historian aamuhämärästä alkaen. Useimmiten tuo "joukkotuhoase" on iskenyt kylmenevänä ilmastona ja kuivuutena, joka on heikentänyt ravinnon saannin mahdollisuuksia. Mutta ulkoministeri Kerry ei nyt puhunut siitä. Hän tarkoitti modernia ihmiskunnan aiheuttamaa katastrofaalista ilmastonmuutosta (CAGW), joka Kerryn sanoin aiheuttaa niin helteitä, kylmyyttä, rankkasateita tulvineen, kuivuutta, hirmumyrskyjä, pasaatituulien heikentymistä ja kaikkea muutakin keskenään ristiriitaista.

Edellisessä bloggauksessani veikkasin melko suurta muutosta Yhdysvaltain ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Niillähän tuota ”joukkotuhoasetta” torjutaan. Ratkaisevaa on tietysti se, kuinka päteviä ja hyvin uhat tiedostavia henkilöitä presidentti Trump nimittää keskeisten torjuntavirastojen johtoon.

Kansallisen ilmastopolitiikan kärjessä liittovaltiotasolla on Ympäristönsuojeluvirasto eli EPA (Environmental Protection Agency). Obama on käyttänyt sen lakeihin perustuvaa oikeutta antaa asetuksia ja sitovia määräyksiä Yhdysvaltain sisäisessä taistelussa päävihollista eli hiilidioksidia vastaan. Jos Obaman hallinnon sanomaan uskoo, EPA:n pääjohtajuus vaatisi vähintään Yhdysvaltain historian parhaan strategin.

Donald Trump ilmoitti viime syyskuussa – siis reilusti ennen vaaleja – aikovansa asettaa tuon viraston hallinnonvaihtoa johtavaksi henkilöksi Myron Ebellin. Tuo ilmoitus voi ennakoida sitä, että Trump virkaan astuttuaan aikoo nimittää Ebellin EPA:n johtajaksi. Siispä katsotaan pikaisesti, millainen mies Myron Ebell on, sillä se saattaa kertoa paljon Trumpin politiikasta tällä saralla. 

Ebell on toiminut pitkään energia ja ympäristöasioiden parissa. Hän on ollut tunnetun konservatiivisen ajatuspajan, Competitive Enterprise Instituten (CEI), energia- ja ympäristöasioiden johtajana. Tuossa tehtävässä hän on myös ollut jonkin verran julkisuudessa. Seuraavassa on muutamia Ebellin lyhyitä ilmastopolitiikkaan liittyviä lausuntoja, joiden täydeksi ymmärtämiseksi ehkä tarvittaisiin niiden ympärillä olevat virkkeetkin, mutta uskon lukijoiden ymmärtävän pääasian noistakin.

On vähän lämmennyt… mutta se on ollut melko vähäistä ja hyvinkin luonnollisen vaihtelun rajoissa. Ja onko se johtunut ihmiskunnasta tai ei, ei liene suuri huolen aihe. (Vanity Fair 2007)

Täydentääkseni [puhettani] [ilmasto-] hälytyksen heikosta tieteellisestä pohjasta muistutan monien ihmisten ymmärtäneen, että lämpimämmät ilmastot ovat miellyttävämpiä ja terveellisempiä. Siksi monet amerikkalaiset siirtyvät Phoenixiin tai Floridaan, kun he jäävät eläkkeelle. Jos ilmaston lämpenemisen teoria osoittautuisi oikeaksi ja talvet tulisivat lauhemmiksi, niin ne eivät olisi niin innokkaita siirtymään pois Michiganista tai New Yorkista. (Vuonna 2011 CEI-blogissaan)

Kongressin pitäisi kieltää kaikki rahoitus Pariisin ilmastosopimukselta, Vihreältä ilmastorahastolta ja niiden takana olevalta YK:n ilmastonmuutoskonventilta. (lausunto syyskuussa 2016)

Ebell on kommentoinut Yhdysvaltain mahdollisesti seuraavan ulkoministerin, Newt Ginrichin, heittoa EPA:n lakkauttamisesta ”rohkeaksi ja visionääriseksi”.  On tietysti selvää, että tuollaisella kommentoinnilla hallinnonvaihtojohtaja Ebell on aiheuttanut melkoista värinää yli 10 000 hengen virastossa ja vähän sen ulkopuolellakin.

Myron Ebell on kongressin demokraattipuolueen jäsenille luultavasti niin ärsyttävä henkilö kuin vain olla voi. Jääkö hän lopulta Trumpin ehdokkaaksi EPA:n johtoon, vai onko hän vain vallanvaihdon aikainen neuvottelija, jonka taktisena tehtävänä on silottaa tietä jollekulle muulle, jää nähtäväksi. Nimitys joka tapauksessa vaatii senaatin hyväksynnän, ja siitä voi odottaa pitkää prosessia, olipa ehdokas kuka hyvänsä.

Ebellin ajatuspaja on tuottanut melkoisesti erilaisia videoita televisioon ja sosiaaliseen mediaan. Alla on yksi jo vanha minuutin klippi, jota pidän idealtaan ihan hyvänä.



Tuo hiilidioksidin määrittely saasteeksi – ja siten sen päästöjen säätelyn mahdollistaminen EPA:lle – on ollut yksi Obaman hallinnon kiistanalaisimpia temppuja. Minäkin olen sitä ihmetellyt useaan otteeseen, mm. täällä.

Jos Ebell saa nimityksen ja poistaa hiilidioksidilta saastemäärittelyn, onko edellisen hallinnon määrittelemä ”maailman suurin joukkotuhoase” menossa epäkuntoon? Siis poliittishallinnollinen ratkaisu poliittisesti itse kehitettyyn ongelmaan?


Lisää Myron Ebellin ajatuksista voit lukea englanniksi täältä.

12 kommenttia:

  1. Sopiiko tähän esitellä moinen epeli.

    https://wattsupwiththat.com/2016/11/11/friday-funny-liberals-are-in-such-disbeliefshock-on-myron-ebell-appointment-for-epa-transition-he-has-a-snopes-page/

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. Itse asiassa Trump kykenee lähes yksin lopettamaan ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen, tai ainakin vähentämän sen merkitystä suursti. Jos hän lopettaa siihen vannovien tutkijoiden rahoittamisen, uskoisin, että tutkimustuloksissa ei lähivuosina enää mainita koko asiaa kuin satunnaisesti, joissakin EU:n rahoittamissa tutkimuksissa.

    VastaaPoista
  3. "...ja poistaa hiilidioksidilta saastemäärittelyn..."
    Tuossa olisi yksi tärkeä kohta, jossa voisi tehdä isoja säästöjä, luullakseni. Varsin perusteltua onkin poistaa tuo CO2:n saastemääritelmä, koska kyseessä on koko biosfäärille tärkein rakennusaine, biosfäärin olemassaolon elinehto.

    VastaaPoista
  4. USA vetäytyy ilmastosopimuksesta mahdollisimman nopeasti sanottiin uutisissa.

    VastaaPoista
  5. Alkaako median pakollinen "valkopesu" päästöistäkin, aivan kuten kävi ilmaston lämpenemisen=muutos suhteen?

    "Maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt eivät kasvaneet vuonna 2015 ja näyttävät kasvavan tänä vuonna vain 0,2 prosenttia edellisvuodesta."

    "Vaikka päästöt eivät kasvaneetkaan viime vuonna juuri yhtään, ollaan kaukana siitä mitä tarvitaan, että ilmastonmuutos saadaan hillittyä turvalliselle alle kahden asteen lämpenemistasolle."
    http://yle.fi/uutiset/3-9288811

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvaa hyvin journalistiikan tasoa, että tuolla sanottiin, että päästöjen kasvun loppumisesta huolimatta, vuonna 2015 oli ilmakehässä ennätysmäärä hiilidioksidia.

      No, tätä ennätystä on kohennettu jokainen vuosi ties kuinka pitkään. Puolet kuulemma päästöistämme jää vain ilmakehään, joten ei ennätysten teko ole ihan pienestä kiinni.

      Sitten onkin mielenkiintoista, jos päästöt todella saataisiin laskuun eikä Mauna Loan käyrässä tapahtuisi mitään muutosta.

      Poista
  6. Eipä hirveästi tarvitse pohtia päästöjen vähenemisiä, siitä pitävät kyllä Kiina ja Intia huolen:

    http://climateactiontracker.org/countries/china.html
    http://climateactiontracker.org/countries/india.html

    eli Kiina ja Intia kasvattavat emissioita n. 4500 Mt vuoteen 2030 mennessä.
    Samaan aikaan EU pudottelee päästöjä n. 200 Mt eli vajaan 5% Kiinan ja Intian tulevasta kasvusta.

    http://climateactiontracker.org/countries/eu.html

    VastaaPoista
  7. Leimahtaako EU:n ja Trumpin USA:n välille ilmastosota – kansanedustaja vaatii heti pakotteita.

    http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/ulkomaat/leimahtaako-eun-ja-trumpin-usan-valille-ilmastosota-kansanedustaja-vaatii-heti-pakotteita/

    VastaaPoista
  8. Ehkä Mikko sallii alla olevan lyhyen kirjoitukseni julkaisemisen. Se on 12.11. lähettämäni vastine Maaseudun Tulevaisuudessa 7.11. olleeseen Ari Laaksosen (Ilmatieteen laitos) ja Markku Ollikaisen (Suomen ilmastopaneeli) kirjoitukseen, jota lehti ei ole toistaiseksi julkaissut.

    Nykyinen ilmaston lämpeneminen ei ole poikkeuksellista eikä katastrofaalista

    Ari Laaksonen ja Markku Ollikainen vastasivat (7.11.) aikaisemmin MT:ssa (31.10.) olleeseen haastatteluuni, joka oli otsikoitu ”Ilmastonmuutosta liioitellaan”. Valitettavasti heidän kirjoituksensa jatkoi liioittelua.

    Ilmastonmuutokset ovat pääsääntöisesti luonnollisia tapahtumia, jotka varsinkin pohjoisilla alueilla toistuvat syklisesti. Syklin lämpimässä vaiheessa, josta olemme saaneet nauttia viimeiset vuosikymmenet, luonto tietysti reagoi lämpöön esimerkiksi kasvukautta pidentämällä, missä ei ole mitään pelättävää. Laaksonen ja Ollikainen unohtivat, että Pohjolassa koettiin lämpökausi 1920-40 –luvuilla, jolloin lämpötila nousi yhtä paljon ja yhtä nopeasti kuin nyt. Monien pohjoisten alueiden, myös Suomen Lapin, lämpötilaennätykset ovat yhä tuolta ajalta.

    Edellisen lämpökauden lopulla (1948) muun muassa Tanskan pääministeri Hans Hedtoft sanoi tyytyväisenä: ”Viimeisen sukupolven aikaisilla muutoksilla on ollut ratkaiseva vaikutus kaikkeen sosiaaliseen elämään Grönlannissa. Uusi aikakausi on koittanut. Grönlannin ilmasto on muuttunut ja sen myötä maan luonnolliset ja taloudelliset näkymät ovat parantuneet. Ilmastonmuutoksen tosiasia on havaittu kaikkialla maailmassa. Grönlannissa ilman ja meren lämpötilat ovat nousseet.” Tutkimukset osoittivat, että silloisissa lämpimissä oloissa ihmiset ja luonto kukoistivat kylmiin jaksoihin verrattuna.

    Laaksonen ja Ollikainen olisivat voineet kertoa myös sen tosiasian, että me elämme parhaillaan kaikkein kylmintä tuhatvuotisjaksoa Jääkauden päättymisen jälkeen ja että maanviljelyskulttuurin aikakaudella on ollut nykyistä lämpimämpiä jaksoja. He jossittelevat ja pelottelevat kohtuuttomasti tulevalla ilmastonmuutoksella, jonka ’todisteena’ heillä on pelkästään karkeasti yliampuvat ilmastomallit. IPCC:n erehdyksen voi tarkistaa vertaamalla lämpötilan havaittua kehitystä ennustuksiin viimeisen 20 vuoden aikana. Ilmastonmuutoksia ei voida ennustaa luotettavasti malleilla, minkä myös IPCC lopulta tunnusti 2001.

    Jos tiedemiehet vääristelevät totuutta, ihmisten luottamus ilmastotieteeseen murenee ja todellisen hädän tullen he eivät piittaa varoituksista.

    Antero Järvinen, professori, Kilpisjärven biologinen aseman johtaja, Helsingin yliopisto

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidan sallia niin paljon, että tehdään tästä ihan oma bloggaus. Hetki menee taustoja kaivellessa, mutta puoleltapäivin juttu lienee valmis.

      Poista
  9. Tuen teitä niin tuulessa ja tuiskussa, semminkin kun harrasrtelijatutkimus toditsti lintujen pesinnän aikaistuneen, tosin mainitsematta poikasten kuolleen kylmyyden seurauksiin.

    Siis onko harrastelijoiden keräilemä data tieteelisesti validi laitettavaksi mallinnuksiin.

    Alakerran naapurin lärviin törmäsi "nahkarukkanen" yöllä hänen pyöräillessään, ja järkyttyi vielä enemmin selittäessäni sen olevan sangen yleinen "siipiorava" millä WWF siipeilee.

    Ilkka Mononen



    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/luomus%20lintujen%20pesinta-57615

    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/savon-sanomat-kylma-alkukesa-tappoi-linnunpoikaset-pesiin/3543212

    Jotain rajaa sentään, kumpikaan ei liene samaanaikaan mahdollista.

    Ilkka

    VastaaPoista