Kirjoittaja Antero Järvinen
Samat
ihmiset, jotka ovat
olleet luomassa ilmastonmuutoshysteriaa ja hyväksymässä massiivista
yhteiskunnan varojen tuhlausta mitättömän ilmastovaaran torjumiseksi,
kauhistelevat silmänkantamattomiin ulottuvia palmuöljypuuviljelmiä, joiden
tieltä alkuperäinen sademetsä on hävitetty. Subventoidut palmuöljyviljelmät on
perustettu korruptoituneella rahalla tuottamaan kallista biopolttoainetta. Kauhistelijat
eivät ilmeisesti ymmärrä toimintansa ristiriitaisuutta. Jos he olisivat aidosti
huolissaan sademetsien kohtalosta, heidän pitäisi laittaa itsensä peliin ja
alkaa näkyvästi kampanjoida ilmastohysteriaa vastaan. Jos he eivät sitä tee, he
hyväksyvät ja ovat vastuussa esimerkiksi upeiden sademetsälintujen kuolemasta
(Kuva 1).
 |
| Kuva 1. Upea punaperätrogoni on Kaakkois-Aasian alkuperäisen sademetsän katoavaa eläimistöä. Kuva Markku Karhu, Malesia helmikuu 2016. |
Malesia on
maailman suurimpia palmuöljyn tuottajia. Suomea selvästi pienemmältä Malesian niemimaalta
(130598 km2) on kaadettu yli 60 % metsistä.
Nykyisellä vauhdilla viimeisetkin luonnonmetsät on hävitetty vuoteen 2020
mennessä, siis neljän vuoden kuluessa. Sademetsistä jo lähes kaikki on tuhottu.
Jäljellä on oikeastaan enää suurehko Taman Negaran kansallispuisto,
pinta-alaltaan 4343 km2 eli noin 3 % niemimaan
pinta-alasta. Yhtä surkea tilanne on esimerkiksi Borneolla ja Indonesiassa,
jossa luonnontuhon syynä on niin ikään ilmastonmuutoksen torjumisen varjolla
harjoitettu, mutta muuten jokseenkin hyödytön, palmuöljybisnes.
Ilmastohysterian
vuoksi sademetsille käy näin: 1) sademetsän arvokkaat puut kaadetaan
teollisuuden raaka-aineeksi, 2) sademetsän muu puusto kaadetaan polttopuuksi,
3) jäljelle jäänyt kasviaines poltetaan, 4) sademetsän pohjakerros aurataan,
pengerretään ja ojitetaan ja 5) sademetsän tilalle istutetaan monokulttuuri,
palmuöljypuumetsä, josta luonnon monimuotoisuus on eliminoitu tuhansiksi
vuosiksi (Kuvat 2 ja 3).
 |
Kuva 2. Etualalla Malesian Taman Negaran kansallispuiston rajalla oleva,
tulevaa palmuöljyviljelmää varten puhdistettu entinen sademetsä, taustalla
sekundaarista sademetsää, josta arvopuu on jo poistettu ja jota odottaa
paljaaksi hakkuu ennen metsänpohjan polttamista, auraamista ja ojittamista
sekä palmuöljypuiden taimien istuttamista.
Kuva Antero Järvinen 25.2.2016.
|
 |
| Kuva 3. Malesian Taman Negaran kansallispuiston alkuperäistä sademetsää, joka on maailman vanhimpia metsiä (ikä noin 130 miljoonaa vuotta). Kuva Antero Järvinen 28.2.2016. |
Ilmastopropagandaa
levittävät ympäristöjärjestöt, erityisesti WWF, ovat osasyyllisiä sademetsien
tuhoon. Ne ovat aktiivisesti siunanneet orankien tappamisen sekä lintujen,
orkideain ja muun luonnon tuhoamisen. Päärikolliset luontoa vastaan ovat olleet
lämpenemisliioittelua ylläpitävät ilmatieteenlaitokset ympäri maailmaa,
ilmastohysterialla rahastavat yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä heidän
harhauttamiksi tulleet poliitikot ja hysteriasta valtioiden tukirahoilla
rikastunut tuulivoima-, biopolttoaine- ym. ilmastobisnes. Suuri osa
sademetsistä tuhotaan WWF:n suojeluksessa muka kestävässä (sustainable) palmuöljyteollisuudessa (ks. kirja Panda Leaks. The Dark Side of the WWF, 2014, sekä video linkistä http://www.pandaleaks.org/). Samalla Kaakkois-Aasiasta on
metsätuhojen myötä tullut suurimpia hiilidioksidin tuottajia, mikä kiihdyttää
ilmaston lämpenemistä, juuri sitä, mitä on muka oltu torjumassa!
 |
Kuva 4.
Pohjois-Australiassa ja Kaakkois-Aasiassa pitkäaikainen
lämpötilan kehitys ei
ole ollut lämpenemään päin.
|
Paikallinen
sademetsänsuojelija sanoo kirjassa Panda
Leaks (2014) seuraavasti: ”Mitä WWF ajattelee? Palmuöljypuumetsä ei voi
mitenkään olla kestävää kehitystä. Täällä ei kasva enää mitään. Viljelmillä ei
ole biodiversiteettiä, kaikki on kuollutta. Eläimistä vain rotta on jäljellä.
WWF viherpesee teollisuuden ympäristörikokset – ja jopa ottaa siitä rahaa.” WWF
on saanut monokulttuurimetsien viherpesusta palmuöljy-yhtiöltä satoja miljoonia
dollareita lahjuksia. WWF:n avulla luonnontuhoteollisuus on onnistunut myymään
steriilit monokulttuurinsa kestävän kehityksen mukaisina metsinä. Kaiken
kukkuraksi WWF:n tuella nämä muka ilmastoystävälliset yritykset ovat perusteetta
rahastaneet suuria summia YK:lta, siis sinulta ja minulta, päästökaupassa!
Viime
aikoina on alettu kauhistella myös Suomen luonnonmetsien kohtaloa.
Sinisilmäiset kauhistelijat eivät huomaa, että tuho on itse aiheutettua. Heidän
vaatimuksestaan esimerkiksi maailmalla paljon kiitosta saaneita
huipputehokkaita ja huippupuhtaita kivihiili-kaukolämpövoimaloita on alettu
muuttaa ’uusiutuvalla’ energialla kuten puupelleteillä toimiviksi
metsäsyöpöiksi. Seurauksena ovat massiiviset rekkarallit ja Etelä-Suomen
metsien hautajaiset. Keski- ja Pohjois-Suomessa alkuperäistä metsää vähänkään
muistuttavat salomme syötetään biopolttoainetehtaiden kitoihin. Tässä myyräntyössä
tuotetaan veronmaksajien kalliisti kustantamaa, muka vihreää ja ilmastoystävällistä
polttoainetta prosesseissa, jotka vaativat 1,3 litraa fossiilista polttoainetta
yhden biopolttoainelitran tuottamiseksi! Ja salomme tuhoutuvat aivan suotta ja
Suomi vajoaa entistä syvemmälle suohon!
Milloin
Janus-kasvoiset ympäristönsuojelijat ja järjestöt heräävät ja alkavat
todella taistella luonnon puolesta? Vähäisen ja jopa hyödyllisen ilmaston lämpenemisen
torjuntakeinot ovat jo aiheuttaneet paljon enemmän tuhoa kuin itse
lämpeneminen.
Minä olen aina suhtautunut palmuöljyyn ja pääosaan biomassan polttoon hyvin kielteisesti. Niistä ei ole ilmaston kannalta mitään hyötyä ja ovat luonnon ja rahan tuhlausta. Vain metsäteollisuuden jäte kannattaa polttaa.
VastaaPoistaTaas kerran täyttä asiaa Anterolta. Kiitos. Tuo teksti pitäisi saada vielä laajaan jakeluun koko kansalle tiedoksi ja vaikkapa koulujen aamunavauksiin. Käyhän niissä WWF:n ilmastokummitkin omaa oppiaan saarnaamassa.
VastaaPoistaKyllä tämä juttu luetuttaa jo nyt aika hyvin. Mutta jos useammat sitä lukemisen arvoisena pitävät jakavat linkin Facebookissa, Twitterissä tai muilla keskustelupalstoilla, voi lukijakunta moninkertaistua. Se ei tietysti tarkoita aivan sitä, mitä Konitohtori esitti, mutta kuitenkin.
PoistaAivan järkyttävää asiaa. Sama touhu jatkuu myös Brasiliassa ja päästökauppa kukoistaa, josta rahat menevät rikollisten taskuihin.
VastaaPoistaMalesian maa-alueista on palmuöljyviljelmillä alle 15% ja metsää yli 60 prosenttia. Palmuöljyn koko tuotannosta menee 1-2% energiakäyttöön. Palmuöljyn hedelmä on ravinnerikkaimpia hedelmiä. http://tocotrienol.org/ http://wyldeabouthealth.com/living-well/articles/red-palm-fruit-oil-update http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20095133
VastaaPoistaPalmuöljyviljelmä tuottaa happea yli 8 kertaa enemmän ja imee hiilidioksiidia yli 8 kertaa enemmän hehtaaria kohti kuin peltoviljelmä. Palmuöljyn viljelyn hehtaarisadot ovat yli 10 kertaa suuremmat kuin soijaöljyn ja yli 6 kertaa suuremmat kuin rypsiöljyn. Mikäli palmuöljy haluttaisiin korvata vaikkapa soijaöljyllä tarvittaisiin nykyisen 14 miljoonan hehtaarin tilalle 150 miljoona hehtaaria eetta peltoala.
Sademetsiä ei saa tuhota minkään asian takia. Palmuöljyn viljely oikeissa olosuhteissa on yksi tehokkaimpia tapoja tuottaa elintarvikkeita. http://bonred.fi/ajankohtaista/palmuoljyn-viljelyn-tehokkuus/
Hei Markku,
PoistaKiitos osallistumisestasi keskusteluun! Palmuölypuu tuottaa tehokkaasti biomassaa, se on selvä. Sen muista hyödyistä annetaan kuitenkin usein liian ruusuinen kuva. Siteeraan kerrankin Greenpeacea (linkki: http://www.greenpeace.org/eu-unit/en/Publications/2010/driving-to-destruction-08-11-101/): Kun maankäyttövaikutukset otetaan huomioon, biopolttoaineiden, kuten palmuöljyn, kasvihuonekaasupäästöt ovat 81-167 % ilmastolle haitallisempia kuin fossiilisten polttoaineiden päästöt. Biopolttoaineet siis pahentavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia, eivätkä helpota niitä. Tämän lisäksi ne tietysti tuhoavat alkuperäisen luonnon ja alkuperäiskansat, joita joskus muinoin oli tapana suojella.
Kirjoitukseni pääpointti on kuitenkin se, että ’ilmastonmuutoksen’ torjuntakeinot, joita ympäristönsuojelijat suosivat, ovat paljon vahingollisempia kuin niiden hyödyt, ja että häikäilemättömät tahot käyttävät ihmisiä ja valtioita hyväkseen rahastamalla kyseenalaisilla keinoilla, joita ympäristöjärjestöt jopa viherpesevät. Tuloksena on, että lievää nuhakuumetta poteva potilas tapetaan massiivisilla suoneniskuilla. Janus-kasvoiset ja hampaattomat ympäristönsuojelijat tuhoavat toiminnallaan maapallon metsät. Tämän lisäksi he tuhoavat myös tunturiluonnon, kun eivät sielläkään uskalla puuttua ilmastonmuutosta vakavampaan ja akuuttiin ympäristötuhoon, porojen ylilaidunnukseen.
Antero
En saa Markun ensimmäistä linkkiä auki.
PoistaJonkinlainen ristiriita on Markun ja Anteron tiedoissa Malesian metsänhävityksistä. Jos Malesian niemimaalta on hävitetty 60% metsistä, se yksin suoraan kokonaispinta-alaan verrattuna tarkoittaa n. 24 %:n hävitystä koko valtakunnassa. Jos lisäksi Borneossa tehdään samaa, metsänhävityksen pitäisi olla vielä reilusti suuremman.
Vähän kyllä puhutte eri asioista. Antero puhuu metsäalasta ja Markku kokonaismaa-alasta.
Filippiineilläkin metsät on kaadettu, mutta en tiedä viljelläänkö siellä öljypalmuja.
Hetkinen, sotkenko asiat nyt jotenkin, mutta eikös tämänkin blogin jutuissa ole moneen kertaan esitetty, että CO2 on vähintäänkin harmiton, parhaimmillaan kullanarvoinen kaasu ilmakehässämme. Eikö siis ole samantekevää tuleeko niitä päästöjä vai ei? Eli tuota CO2-korttia ei pidä ottaa käyttöön jos se sattumoisin tukee sen hetkistä otsikkoa.
VastaaPoistaKoko ympäristö ja tulevaisuuskeskustelu pääsisi paljon hedelmällisemmille raiteille jos CO2 voitaisiin siirtää uhkakuvista kasvuntuotannon parantajan rooliin. Tähän kannattaisi pistää paljon paukkuja. Ilmakehä ja meret lämpenee tai jäähtyy, syistä, suunnasta ja muutosnopeudesta on vallalla syvä epätietoisuus, mutta CO2 ei kuulune tuohon keskusteluun.
Näinhän se on, mutta ylläolevassa alustuksessa keskitytään siihen, miten ilmastonmuutosta torjumaan pyrkivien yritykset ovat useilla eri tavoilla tuhoisia siinäkin tapauksessa, että CO2 vaikuttaisi ilmastoon havaittavasti. Saati sitten että koko hässäkkä on täysin turhaa vouhotusta jo alun pitäenkin...
PoistaVarsinkin, kun kieltää koko kasvihuoneilmiön olemassa olon kuten Yksi Turkkulaanen tekee.
PoistaLukuohje Tomille: lue minun kirjoittamani tarkemmin. Minä en kirjoita pitkällä kaavalla, joten jokainen sana on luettava. Vihje: sana havaittavasti.
PoistaMinä en kiellä kasvihuoneilmiötä, mutta kaiken sen mittausdatan perusteella mitä olen nähnyt arvelen että CO2:n vaikutus on hyvin vaatimaton, niin vähäinen ettei se näy lämpötiloissa.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
PoistaJankutus on edelleen kommentin poistoon johtava ilmiö, Tomi!
PoistaHei,
VastaaPoistaVierailin omalla kustannuksellani (kuten aina) Borneossa 2009 ja näin sielläkin palmuöljypuuviljelmien aiheuttaman luonnonkatastrofin. Sain juuri kirjan "Birds of Borneo" (2016), joka osaltaan vahvistaa Kaakkois-Aasian metsien tuhon sanomalla mm. näin:
”Corversion of native lowland dipterocarp forests to plantations on Borneo is without doubt one of the major causes of forest loss, greenhouse gas emissions, social unrest, and ultimately, to the loss of biodiversity in the region… In both Malaysia and Indonesia, the forest are often repeatedly logged until they are ecologically unviable and are then deliberately converted to plantations, or ‘accidentally’ cleared by fire. In Sabah and Sarawak there is strong political and commercial pressure to convert non-productive logged forests to oil palm plantations.”
Eli kuten kirjoitin, ensin alkuperäiset metsät kaadetaan, minkä jälkeen niiden tilalle istutetaan palmuja, mikä totaalisesti hävittää biodiversiteetin ja lisää siinä sivussa kasvihuonekaasupäästöjä!
Antero
Se bidiversiteettihän se eniten kärsii, mutta mitä sanot asiantuntijana siitä, että mistä nämä palmut saavat ravinteensa, kun maaperän pitäisi sademetsissä olla varsin köyhää, kun kaikki kuollut materiaali menee heti uusiokäyttöön eikä eloperäistä maata juuri jää.
Poista"Most rainforest soil is highly acidic and does not contain adequate nutrients. This is because decayed material that would normally be absorbed into the soil is processed quickly, leaving no chance for nutrients and minerals to stay behind in the soil."
http://www.answers.com/Q/What_causes_soil_in_rain_forests_to_be_nutrient_poor
Jaa niin, nehän polttavat sademetsät ja harrastavat siis kaskiviljelyä. Kyllähän siitä lannoitetta riittää joksikin aikaa.
PoistaLaitan tähän pätkän eräältä ystävältäni saamaani tekstiä, joka summaa hyvin asiat:
Poista"Sademetsän maapohja on kuitenkin niukkaravinteista ja alkuun pääsy edellyttää voimakasta lannoitusta ja sitä tarvitaan koko viljelyn ajan, samoin fungisidejä. Yhteyttämiskapasiteetti on pienempi kuin alkuperäisellä sademetsällä. Ilmakehän hiilidioksidi ja metaanitaseeseen palmupellolla on metsään verrattuna huono vaikutus. Toinen ongelma on tropiikin suopohjaisten metsien hävittäminen öljypalmun vuoksi, mikä vapauttaa merkittävästi metaania ym. Polttoainefirmojen ilmaantuminen palmuöljybusinekseen pisti lisää vauhtia metsien kaatamiseen ja Neste Oy näytti mallia siinä. Jos maapallon lämpötila on kohoamassa ihmisen toiminnan vuoksi niin eihän tässä oikein tolkkua ole.
Kyllähän kaikki tietävät, ettei hävitettyä sademetsää saa takaisin mutta ei se tieto paljon paina. Meillä on täällä nyt hieman samankaltaiset ajat - soiden suojeluohjelma peruuntui uuden ministerin mielipiteeseen koska hänen tehtävänsä oli turvata raakaaineen saanti turveteollisuudelle. Katsokaa vain, kun uusi metsähallituslaki tulee kohta voimaan niin motot alkavat Pohjois-Suomessa suunnata metsänkasvun raja-alueille ja Vätsäri on yhtäkkiä tavoitteena. Uudet tehtaat tarvitsevat materiaalia ja mistä ne sitä saavat - valtion toistaiseksi rauhaan jääneiltä mailta. Kohta alkaa Vuotoksen altaan suunnittelu, taas."
Antero
Kiitoksia! Minkähänlaisia torjunta-aineita siellä käytetään?
PoistaNew research shows 80% of rainforests in Malaysia have been degraded by logging.
VastaaPoistaJuttu Cimate Homen sivulta, päivitetty kuulemma 2013, joten ollaan hakkuissa jo yli 80 %!
Tuosta A Järvisen hienosta kerronnasta ja lintukuvasta tuli mieleen pikkulinnut, joiden vähenemisestä eräs biologi tuntui pahastuvan ja tavan mukaan syytti ilmastonmuutosta täällä kotomaassa.
Aivan äskettäin HS kertoi lintujen muuttomatkan vaaroista ja
olihan se aivan uskomatonta, että miljoonia pikkulintuja lahdataan Euroopassa, joko huvin vuoksi tai ruokapöytään.
Pahimpia maita olivat Ranska, Italia, Kreikka...
Meille Eu sanelee sääntöjä Suomelle lintujen kevätmetsästyksestä!?
Miksi EU ei tunnu piittaavan hiukkaakaan lintujen kohtalosta
muualla?
Me lintujen ystävät Suomessa yritetään kaikin tavoin edesauttaa lintujen hyvinvointia, mutta muu Eurooppa arvostaa lintuja ruokapöydässä(Ranska ym.)tai sitten vain huvin vuoksi.
Ainakin on selvää, että ilmastonmuutoksella ei ole mitään tekemistä lintukatojen vuoksi, ellei mukaan lasketa ilmaston kylmenemistä.
Niin, meillähän kylmät keväät ja alkukesät tappavat linnunpoikasia. Muuttolintujen muuttumatkat ovat vaarallisimpia paitsi noiden verkkopyytäjien takia, myös Saharan ylitys on todella vaarallinen. Onneksi sekin asia on korjaantumassa Saharan vihertymisen myötä.
PoistaOiva artikkeli, jäi aiemmin huomaamati rojuessani lasaretissa ilman läppäriä.
VastaaPoistaAiheesta on olemassa jonninverran videodokkareita tms pätkiä utubessa, ja jopa TV,stä tuli taannoin aiheesta Saksalainen pitemmänpuoleinen dokkari joka näkyy kadonneen bittitaivaisiin.
Jos joku haluaa kuvallisen näkemyksen tuhosta, soon siinä.
https://www.youtube.com/watch?v=PEKfYZBE14I
Ilkka
Saihan tuosta jonkinlaisen käsityksen homman mittasuhteista. Savunhaju tuli nenään sitä katsellessa.
PoistaNiimpa huvinniin, siinä ei mainittu paljonko palmyöljystä männöö poltettavaksi "biona", jossain väitettiin 80% menevän ruuaksi tms. kosmetiikkaan, vaikea uskoa ainakaan Suomen osalta semminkin kun Nesteen palmuöljyn tuonti on liikesalaisuus ja tullitilastot siten salaisia.
PoistaEli montako tankkerillista Suomalaiset syövät vuodessa palmuöljyä, itte käytän näköjään Ranskalaista rapsiöljyä kotinaisen rypsinviljelyn vähennettyä EU direktiivien myötä.
Nesteelle palmuöljyä kuskaa mm. ms Suula ja sen liikkeitä seuraamalla voi hahmottaa paljonko
palmuöljyä Neste roudaa ja tietääkseni Neste ei tee margariinia.
Siis pari kiloa per lärvi/reissu.
Nooh' oli miten oli jos jotain vituttaa moinen ekosalailu, kaipa tuon saa selville laivaliikennettä seuraamalla.
http://www.shipspotting.com/gallery/photo.php?lid=465751
Seuranta.
https://www.marinetraffic.com/fi/
Ilkka