lauantai 12. joulukuuta 2015

Pariisin ilmastosopimus – pelastettiinko maailma?

Pariisin ilmastosopimuksen lopullinen versio on julkaistu. Olen sen kertaalleen ehtinyt lukea. Seuraavassa ovat mielestäni sopimuksen tärkeimmät kohdat, ja kirjoituksen lopussa koetan vastata otsikon kysymykseen.

Sopimuksen 2. artiklassa asetetaan sopimuksen periaatteelliset tavoitteet, joita ovat
  • globaalin keskilämpötilan nousun rajoittaminen alle kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan,
  • ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten minimointi, ja
  • ilmastorahoituksen lisääminen em. tavoitteiden saavuttamiseksi.


Sopimus syntyi ja ranskalainen diplomatia riemuitsee
Kahden asteen rajan lisäksi ilmeisesti jonkinlaisena kompromissina pykälässä todetaan lisäksi pyrkimys lämpenemisen rajoittamiseksi vain 1,5 asteeseen. Nuo rajat ovat sikäli turvallisia, että niitä ei tultane nykyisten sivilisaatioiden aikana ylittämään sopimuksesta riippumatta. 

IPCC:nkin käyttämä HadCRUT4-aikasarja näyttää 100 vuoden lämpenemisvauhdiksi ajalla 1878 - 2014 noin 0,55 °C/100v. Meteorologisten mittausten lämpöaikasarjat eivät globaalisti kauemmas historiaan yllä, mutta jos uskoisimme paleoklimatologisia tutkimuksia, olisi lämpötilakehitys ollut viilenevää ainakin viimeisen 8000 vuoden ajan. 1,5 °C -raja on siis joko valtavan kaukana tai kuitenkin turvallisen kaukana. Saapas nähdä, mikä ajanjakso otetaan edustamaan esiteollista aikaa.

Sopimuksen 4. artiklassa tunnustetaan ero kehittyneiden ja kehitysmaiden osalta. Jälkimmäiset saavat sopimuksen mukaan kasvattaa CO2-päästöjään, mutta niitä kannustetaan ajan mittaan vähentämään siten, kuin talous sallii. Ja kyllähän nuo päästöt kasvavatkin, sillä muutamien seuraavien vuosien aikana Kiina, Intia ja muut kehittyvät taloudet pystyttävät vähintään kerran viikossa vastaavan kapasiteetin hiilivoimaa, jonka Helsingin kaupungin energiayhtiö aikoo valtuustonsa mukaan sulkea vuonna 2024.

Vähiten kehittyneille maille ja pienille tropiikin saarivaltioille annetaan mahdollisuus luoda sellaisia ”alhaisen hiilipäästön strategioita”, kuin ne haluavat. Tuvalu, Malediivit, Kiribati jne., voivat siis ostaa edelleen dieselgeneraattoreita siten kuin tykkäävät. Tämä on sikäli kummallista, että juuri noilla maillahan pitäisi olla parhaat mahdollisuudet ottaa käyttöön nykyistä aurinko- ja tuulienergiaa, mutta ehkä ne eivät kansainvälisen yhteisönkään mielestä ole kilpailukykyisiä ja noiden maiden mahdollisuuksien rajoissa.

Neljännen artiklan 11. kappaleessa todetaan, että valtiot voivat muuttaa ”ilmastolupauksiaan”, mutta tärkeintä lienee se, että velvoitetta moiseen ei ole. Yleensäkin sopimus on kirjoitettu konditionaaliin siten, että maat saavat tehdä suurin piirtein niin kuin haluavat. Niinpä ei ole ihme, että sopimus näyttäisi sopivan hyvin mm. Kiinalle ja Intialle, jotka aikovat rakentaa massiivisesti uutta hiilivoimaa tulevina vuosina.

5. artikla saattaa muodostua jollain tavoin ongelman Suomelle. Siinä kehotetaan huolehtimaan hiilinielujen suojelusta ja aivan erityisesti metsät mainiten. Sanoisin, että tältä osin nykyisen hallituksemme halu lisätä metsäpohjaisen bioenergian käyttöä ei välttämättä ole aivan sopimuksen hengen mukaista.

9. artiklassa säädetään, että kehittyneiden maiden on osoitettava taloudellisia resursseja kehitysmaiden toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Mitään määrällisiä ohjeita rahoituksen osalta ei kuitenkaan anneta. Nykyinen tai jopa sitä pienempi määräkin siis riittäisi.

15. artiklassa sovitaan, että sopimuksen määräysten täytäntöönpanon edistämiseksi ja valvomiseksi perustetaan jonkinlainen mekanismi, jolla ei kuitenkaan ole minkäänlaista kurinpitovaltaa. Sopimuksen määräyksiä vastaan voi siis rikkoa ilman pelkoa sanktioista.

Monissa tässä bloggauksessa ohitetuissa artikloissa vahvistetaan YK:n ilmastobyrokratiaa, joka tämän sopimuksen voimaantullessa kasvaakin merkittävästi. Puhutaanko useista kymmenistä vai sadoista byrokraateista, jää nähtäväksi. Veikkaan jälkimmäistä, mutta mikäänhän ei pakota esimerkiksi Suomea maksamaan heidän palkkojaan.

Joshin kuvaama ilmastokokouksen vaiheistus
toteutui täydellisesti Pariisissa 
Sopimuksen 21. artiklassa todetaan sopimuksen astuvan voimaan, kun sen ratifioi vähintään 55 sellaista maata, joiden yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt edustavat 55 prosenttia koko maailman päästöistä. Tuon porukan laskeminen voi olla oman ilmastokonferenssinsa aihe, sillä kukaan ei taida nykyisin tietää merkittävimmän kasvihuonekaasun, vesihöyryn, päästömääriä tarkasti. Tyynenmeren väestöltään pienillä saarivaltioilla, joiden alueet sijaitsevat tropiikissa, voi olla iso merkitys tältä osin. Tai sitten YK:n parissa unohdetaan se tosiasia, että H2O on ylivoimaisesti merkittävin kasvihuonekaasu. Näinhän on tähän astikin toimittu.

28. artiklassa todetaan, että sopimuksesta voi myös irtautua vuoden irtisanomisajalla. Mutta kukapa sellaista haluaisi, sillä sopimushan on hampaaton ja harmiton.


Mennäänpä sitten otsikon kysymykseen, pelastettiinko maailma. Sanoisin, että tulevaan ilmastoon tällä sopimuksella ei ole mitattavissa olevaa vaikutusta. Mutta sikäli ehkä pelastettiin, että sopimus ei suuremmin heilauta maailmantaloutta ainakaan huonompaan suuntaan. Varmuudella siirrymme edellisessä bloggauksessa esittämäni Joshin sarjakuvan vaiheeseen 7. Monet tulevat ilmastosopimusta kritisoimaan hyvin erilaisin perustein. Ja veikkaan kritiikin tuolta vihreämmältä puolelta olevan jäätävän kylmää.

PS 13.12.2015 klo 18

Euroopan Unioni asetti aikanaan tavoitteensa Pariisin ilmastosopimukselle. Katsotaan, miten sisennettynä ja kursiivilla esitetyt tavoitteet toteutuivat:

EU haluaa Pariisin saada aikaan vankan kansainvälisen sopimuksen, joka täyttää seuraavat keskeiset kriteerit. Sen täytyy:
  • luoda yhteinen oikeudellinen kehys, joka koskee kaikkia maita
Sopimus ei ole kansainvälisesti sitova, eikä se sisällä mitään oikeudellista kehystä. Lisäksi se koskee hyvin eri tavoin eri maita. Eipä taidettu saavuttaa tavoitetta edes sinnepäin.
  • sisältää selkeät, oikeudenmukaiset ja kunnianhimoiset tavoitteet kaikille maille perustuen kehittyvään maailmantalouteen ja kansallisiin olosuhteisiin
Sopimus sisältää yleistavoitteen kaikille maille, mutta käytännön tavoitteita ei esitetä. Tosiasiassa sopimus mahdollistaa lähes millaisen tahansa politiikan varsinkin kehittyville maille ja kehitysmaille. Erilaisten vaatimusten/mahdollisuuksien oikeudenmukaisuus jää minulle arvoitukseksi.
  • säännöllisesti tarkistaa ja vahvistaa maiden tavoitteita alle 2 astetta tavoitteen saavuttamiseksi
Maat saavat ilmoittaa itse asettamansa tavoitteet ja niihin tulevat muutokset milloin vain. Mistä tarkistamisesta ja vahvistamisesta mahtaa olla kyse?
  • pitää kaikki maat vastuussa - toisilleen ja yleisölle - tavoitteen saavuttamiseksi
Luultavasti parhaiten EU:n ilmastopolitiikkaa tunteva ex-meppi Eija-Riitta Korhola taisi kutsua Pariisin sopimusta yhtä vaikuttavaksi kuin hyvän joulun toivotus. Se siitä vastuusta.

EU:n komissio muistaakseni lupasi harkita uudelleen unionin omia ilmastotavoitteita tulevan ilmastosopimuksen valossa. Jään jännittämään tuota uudelleen harkintaa. Sen olisi syytä olla melko syvää, sillä sopimusta koskevat tavoitteet eivät tainneet toteutua.

76 kommenttia:

  1. GP:n Kaisa Kosonen jopa kehui sopimusta. Onkohan sisäistänyt koko paperia? Olisi pitänyt edes huomata, että tämä kokoushumppa loppuu, jos sopimus oli hyvä.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskinpa on sisäistänyt. Mutta ei tämä kokoushumppaa lopeta. Tämä institutiolistaa sen. Olennaista on se, että tällä sopimuksella ei suuremmin häiritä ilmastoa eikä maailmantaloutta. Jälkimmäisen muuttamiseenhan GreenPeacekin on pyrkinyt.

      Poista
    2. Brittien merkittävin ilmastoskeptinen ajatuspajakin kehuu sopimustekstiä:

      http://www.thegwpf.com/gwpf-welcomes-non-binding-and-toothless-un-climate-deal-2/

      Poista
    3. On se vaan kumma kun kerrankin saatiin ilmastosopimus johon kaikki ovat tyytyväisiä
      alkaa syyttely.

      Ilmoitan olevani tyytyväinen sopimukseen

      Ilkka Mononen

      Poista
  2. Kiitos analyysistä. Oltiin siis sopivinaan ja jatkossa ollaan tekevinään. Luulisin sen sopivan myös meille suomalaisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Empä nyt tiedä. Näyttää siltä, että mikään ei muuttunut, joten EU jatkaa jalkaansa ampumistaan. Hyödylliset idiootit ovat täällä vallassa.

      Odotetaan kuitenkin tarkempaa analyysiä. Miten tämä velvoittaa esim.Venäjää, jos puumerkin laittavat, maksamaan eivät kuitenkaan lähde.

      Jenkilän lopullinen sanakin on vielä kuulematta ja paljon muuta.

      Tapsa

      Poista
    2. Hyvin tiivistetty, Professori.

      Poista
  3. Mutta eihän sopimusta edes hyväksynyt kukaan,
    paitsi puheenjohtaja yksin.

    "Sen jälkeen puheenjohtaja Fabius kysyi, vastustaako kukaan sopimusta ja kun ei vastustanut, hän hyväksyi sopimuksen."

    Sitä siis ei viety äänestettäväksi konsensuksen saavuttamiseksi.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopimuksen hyväksyminen tai hylkääminen tapahtuu kansallisesti seuraavien vuosien aikana. Mutta sopimusteksti ei enää muutu, sillä neuvottelijat sen hyväksyivät.

      Poista
  4. Mikon analyysi herkistää silmät kyyneliin. Suuri profeetta on puhunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja jatkoi vielä puhetta sunnuntaina. Lisäsin bloggaukseen pienen jälkikirjoituksen koskien EU:n asettamia ilmastosopimustavoitteita.

      Poista
  5. No Vihertunnot alkavat nousta pintaan, jottei minunkaat tartte analysoida "ilkeämielisesti" tehköön sen itse.

    Tosin odotin tätä vasta parin päivän kuluttua, mutta liekö pettymys niinkin suuri jotta ilmastokokouskiima haihtui näinkin nopiasti.

    http://junkscience.com/2015/12/moonbat-grand-promises-of-paris-climate-deal-undermined-by-squalid-retrenchments/

    Ilkka

    VastaaPoista
  6. Mikko, mitä sinä taas höpiset atlantisesta lämpökaudesta? Sillä ei mitään relevanssia nykyisen lämpenemisen kanssa.

    Itse sopimus on yhtä tyhjän kanssa, kun mitään velvoitteita ei millekään maalle tullut.

    VastaaPoista
  7. Missä kohtaa analyysi meni pieleen?

    VastaaPoista
  8. Ovathan hiilipäästötkin osa hiilikiertoa aivan samalla tavalla kuin vesihöyrypäästöt osa vesikiertoa. Erikoinen rinnastus sinulla :-)

    RTL

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Tomi, Sinun jankutustasi on tämän vuoden osalta kuultu kiintiö täyteen. Voit ensi vuonna yrittää uudelleen, jos osaat pysyä kommentointiohjeiden rajoissa.

      Poista
    3. Vedenkierto todella säätelee itseään Auringon myötävaikutuksella. Toki on monia muitakin syitä, jotka säätelevät esim. pilvisyyttä.

      CO2 ei kuitenkaan pysty ohjaamaan vesihöyrypitoisuutta, vaikka ilmastomallit niin väittävät.

      Tapsa

      Poista
    4. Arvasin, Mikko reaktiosi Tomin vuodatukseen. Yritin hänelle vastata ja toivotin hyvää joulua ja hyvää jatkoa muussa ympäristössä. Viesti ei mennyt kuitenkaan perille, kun varmaan olit juuri bannannut hänet.

      Vaikuttaa, että Tomilla on lähtee laukalle viinan tai jonkun muun aineet takia silloin tällöin.

      Onko sitten mitään parempaa tulossa 2016, epäilen.

      Tapsa

      Poista
    5. Vuonna 2016 tulee parannuksia, joista taannoin bloggasinkin. Yksi noista muutoksista on se, että vain Google-kelpoisilla tunnuksilla tähän blogiin rekisteröityneet voivat kommentoida. Se antaa myös minulle mahdollisuuden vähentää moderointiin käytettävää aikaa. Se myös tekee kommentoijat toisilleen tunnistettaviksi, vaikka nimimerkit toki ovat edelleen sallittuja.

      Poista
    6. Hyvä juttu. Sitten minunkin pitää kuukkeloitua. Huomasin, että minullakin on Gmail-osoite, joten lienee mahdollista näillä eväillä.

      Annnahan sitten ohjeet tuon rekisteröitymisen tekemiseen kaikelle tyhmälle kansalle ja varsinkin minulle.

      Tapsa

      Poista
    7. Jaa... no sitten taitaa ainakin minun osalta jäädä tämä blogi, vaikka varsin hyvä onkin, sillä ei ole google taikka facebook -tunnuksia, eikä tule.

      TK

      Poista
    8. No sääli, kelpaisiko Word Press, eiköhän se mene Mikon seulan läpi?

      Eihän se noin pienestä pitäisi olle kiini.

      https://fi.wordpress.com/

      Ilkka

      Poista
    9. Aika rasittavaa jos pitää värkätä itselleen anonyymit google-tunnarit vain tätä varten. Käytännön elämässä meinannee sitä että ilmastorealismiin kirjoittelua varten pitäisi varata oma browseri. Kuulostaa turhan hapokkaalta.

      -L4

      Poista
    10. No elä siiten "kirjoita" anonyymipalvemimilta, joten pyydänkin Mikkoa jatkossa estämään anonyymipalvelimet kun niien IP osoitteet ovat tietty.

      Ilkka

      Poista
    11. Anonyymiä kirjoittelua ei pitäisi tehdä turhan vaikeaksi.

      -L4

      Poista
  9. "5. artikla saattaa muodostua jollain tavoin ongelman Suomelle. Siinä kehotetaan huolehtimaan hiilinielujen suojelusta ja aivan erityisesti metsät mainiten. Sanoisin, että tältä osin nykyisen hallituksemme halu lisätä metsäpohjaisen bioenergian käyttöä ei välttämättä ole aivan sopimuksen hengen mukaista."

    Metsien mädättäminen tai museoiminen ei olke hiilinielun hoitoa. Metsiä pitää hakata, jos halutaan että ne sitovat hiiltä. Jättäisin saksalaisen murheeksi sen, että jätepaperi lopulta poltetaan. Heidän päästö, meidän nielu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä metsänhoidosta. Mutta epäilen monen muun tahon käyttävän tuota metsien suojelua käsittelevää virkettä juurikin tuon "museoimisen" edistämiseksi. Tällaisia tahoja ovat mm. GreenPeace, WWF jne. Sopimuksen löysä sanonta antaa mahdollisuuksia tähän.

      Poista
    2. Miksiköhän siellä ei haluta niiden maiden huolehtivan hiilinieluistaan, jotka ovat ne ajat sitten niittäneet kamiinoihinsa? Maaperä lienee jäljellä, mistä ne on kaadettu.

      Mehän emme tähänkään asiaan voi vaikuttaa, kun meitä viisaammat neuvottelevat meidän puolestamme. V. Niinistö jo halusi mitätöidä metsämme hiilinieluina, se siitä.

      Tapsa

      Poista
  10. Usein on kerrottu, että sadametsät ovat maailman keuhkot. Todellisuudessa se on havupuumetsävyöhyke 63% osuudella maailman metsistä. Tätä haluavat poltaa. Maailmassa on erään tutkimuksen mukaan 3 biljoonaa puuta. Laskujen (BP:n tilastot) mukaan hiili ja ydinvoiman käyttö on pelastanut maailmasta vuosisadan alusta noin 1,4 biljoonaa puuta virhemarginaalilla arviolta noin +-30%.

    VastaaPoista
  11. Hm. Moneltakin suunnalta on hehkuteltu, että sopimuksessa olisi sitova sadan miljardin vuotuinen rahasumma kehittyneiltä mailta kehittyneille maille. Käsittääkseni luonnoksissa sellainen oli, mutta väittävät, että myös tässä sopimustekstissä? Siis tuo artikla 9. Onko siinä jotain tulkinnan varaa sanamuodossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en mitään rahasummia sopimustekstistä löytänyt. Ilmastorahoitusta kyllä tarkastellaan sen mukaan vuosittain, mutta ei ole minkäänlaisia velvoitteita kenellekään.

      Poista
    2. Ville Niinistö jonkin iltalehden mukaan väitti että summa olisi sitovasti mainittu, mutta saattaa olla, että tässä menee nyt luonnokset ja lopullinen teksti toimittajilla ja muillakin sekaisin. Hesarikaan ei kyllä maininnut mistään summista.

      Tietysti nyt kun on ilmeisesti tehty tuommoinen pyöreä periaatesopimus, tulkitaan sitä sitten kilvan tarkoittamaan milloin mitäkin erityistä toimenpidettä, vaikka itse sopimusteksti ei sellasia sisälläkään.

      Viisainta olisi minunkin lukea tuo teksti itse läpi, mutta luotan jotenkin, että kyllä sen sisältö sitten kaiken vatulloinnin seasta ajanmittaan suurinpiirtein tulee esiin, suht vaaratonta viihdettähän tämä taas lähinnä tuntuisi olevan.

      Ellei nyt sitten aleta tehdä aivan hurjia johtopäätöksiä ohi sopimustekstin, mikä maailman pelastajien ytimessä häärivältä Suomelta varmaan kyllä onnistuu.

      Poista
    3. Sopimusteksti, johon annoin upotetun linkin bloggauksen alussa, löytyy täältä:

      http://unfccc.int/resource/docs/2015/cop21/eng/l09.pdf

      Poista
    4. Tarkoittanet 100 miljardin ilmastorahastoa "green climate fund" joka perustettiin vuosia sitten.

      Rahasto on olemassa, mutta unohtivat laittaa siihen rahaa.

      Obama lupasi siihen 3 miljardia mutta senaatti/kongressi epäsi mutta Suomi sijoittanee tai ei yli 30 miljoonaa jotka sitten menevät joihinkin cleantec projekteihin, esim Dieselvoimaloihin, eli palautuvat osin.

      http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80471ead

      Ilkka Mononen

      Poista
    5. Ja suomen osuus green climate fundiin tosa.

      http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80471ead

      Ilkka

      Poista
    6. Kauankohan kestää, ennen kuin tuo litannia kapulakieltä saadaan käännetyksi suomalaiselle kapulakielelle?

      Siitä sitten jonkun pitäisi vääntää, mitä se tarkoittaa meidän rahantuhlauksellemme. Taitaa saada turhaan odottaa virallista tekstiä koskaan.

      Tapsa

      Poista
    7. Ollos huoleti, ei sitä tarvitse kääntää.

      Kyseessä ei ole sopimus vaan "ADOPTION OF THE PARIS AGREEMENT", ja näyttäisi ettei kukaan allekirjoittanut mitään.

      Voithan ksyä Valtioneuvoston kansliasta kuka allekirjoitti Suomen puolesta, niitten olisi pakko vastata.

      Mitä se sitten merkitsee, no ei mitään paitsi jos joku yrittää vedota siihen esim. tulevassa lainsäädäntätyössä jolloin pitää vaatia propuska esiin, sillä ei taida olla minkäänlaista lainvoimaa.

      Mestarillinen silmänkääntötemppu, kateeksi käy, siis kasvojenpelastus ensimmästä A1 luokkaa.

      YLE puhuu kylläkin sopimuksesta, sehän on vain
      julistus ei erimielisyydestä joka punnitaan maakohtaisesti, eli maat tekevät ilmastopäätöksiä maakohtaisesti ilman kansainvälisiä velvoitteita.

      Kyllä ne huomaa sen kohta, kun parku alkaa, joten pitää seurata Vihreää Lankaa.

      Ilkka

      Poista
    8. Lisäys, unehty, yllehän laitoin sen Green Climate Fund jutun, meinaan rahoituksesta.

      Eikös siinä seissyt että fundia rahoitetaan siirtämällä 34 miljoonaa kehitysapurahoja fundiin
      eli eihän rahan siirtäminen taskusta toiseen synnytä lisäkuluja.

      Voihan se jopa lisätä Wärtsilän Diesegeneraattorien myyntiä, sieltähän saattaa tulla roponen takaisikkin!

      Ilkka

      Poista
    9. Mitääntekemätöntä porukkaa siellä piti hauskaa pari viikkoa ja oli poissa jaloista. Kuten Yrjö perskeles joskus sanoi. "En olisi uskonut, että niin mitääntekemätöntä miestä on olemassakaan, pirulauta, kun kävi katteeks."

      Tapsa

      Poista
    10. Saavalainen jopa ylittää itsensä:

      http://www.hs.fi/ulkomaat/a1449893658058?jako=691bb3fe1345a931cd3e3aefa3a29624&ref=nl-hs-aamu

      Tapsa

      Poista
    11. No siinähän tuli Saavalaiselta useannin vuodet
      päästettyä kertapieraisulla.

      Vieläpä vertaa ennätysjäätalven 1987 maaliskuun 16. jäitä vuoden 2015 tammikuun 23. jäihin.

      Ei sillä ole edes lepakoita vinnillä.

      http://www.smu.fi/viestinta/nettijutut/jaapeite-laajin-20-vuoteen/

      Ilkka

      Poista
  12. No eihän tuossa mittään, maksaja vain puuttuu eikä lupaus ole laillisesti sitova!

    "Money

    Finance to help developing countries adapt to climate change and transition to clean energy was an important sticking point in the negotiations. This part of the deal has been moved into the non-legally binding “decision text” – a sop to the US, which knows it would not be able to get such a pledge of cash past the Republican-controlled Senate.

    The draft text says that the countries “intend to continue their existing collective mobilisation goal through 2025”. That means the flow of $100bn (£66bn) a year will continue beyond 2020. By 2025 the draft agreement undertakes to improve on that “from a floor of $100bn”."

    Senverran kuitenkin jotta meillä on vaihteeksi 12 kuukautta aikaa pelastaa maailma, seuraavan ilmastokokouksen ollessa Marokossa, jos on meinaan Marokkoa jäljellä.

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  13. Mutta jospa ymmärrys ilmaston normaalista vaihtelusta onkin saanut nyt yleisen hyväksynnän ja on huomattu, että mitään suurta ei ole tapahtumassa ja tarvetta suuriin muutoksiin ja ilmastohypetykseen ole enää olemassa?
    Annetaan mennä nykyisellä tavalla ja ajetaan pikkuhiljaa koko ilmastonsuojelu alas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä olisi kyllä hienoa. Voitaisiin keskittyä oikeaan luonnonsuojeluun, mikä on jäänyt kovin vähälle huomiolle vihreiltä järjestöiltä viimevuosina.

      -Byllis

      Poista
    2. Pelottava ajatus.... nykyiset viralliset vihiriät ekofasistit oikean luonnonsuojelun kimpussa...

      Johan he saivat aikaan tolkuttomuudellaan susiasiassa että maakunnissa otettiin asiat omiin käsiin kun noiden tollojen kanssa ei voi neuvotella. Eli taitaa olla body count neljän kokonaisen lauman kohdalla tällä hetkellä, lisää tulee, koska se riesa kannattaa poistaa sitten kerralla kun hommaan ryhtyy, ettei tartte alituiseen sillä aikaansa pilata. Ehkä jokin välimuoto olisi ollut mahdollinen, mutta kun toinen on uskossaan suu vaahdossa, niin miten sen kanssa neuvottelee.

      Sama kohtalo olisi muidenkin luonnonsuojeluasioiden kanssa, jos nämä vihreät munkki- ja nunnakunnat inkvisitioineen niiden pariin lähtisivät. Mitään ei saataisi aikaan, siis muuta kuin tolkuton vastakkainasettelu ja poteroihin kaivautuminen ja sitten toinen puoli ratkaisisi asian oman mielensä mukaan kun ei kerran keskustelu ja kompromissit maita toiselle puolelle.

      Meillä on jo yhteiskunnassa muhimassa samanlainen juttu eräässä asiassa jossa nämä samat uskonveljet ja sisaret antavat muulle kansalle vaihtoehdot olla heidän kanssaan samaa mieltä tai itkeä ja olla.

      En todellakaan toivo että tämä porukka tarttuu oikeisiin luonnonsuojeluasioihin, se on sen lorun loppu...

      Poista
  14. Paha ilmastokokouskrapula pääsi yllättämään aktivistijärjestöt perinteisesti ja luvatusti.

    http://yle.fi/uutiset/kehuttu_pariisin_sopimus_saa_osakseen_myos_kritiikkia/8525241

    Ilkka

    VastaaPoista
  15. Melkoisen turha sopimus.
    Aivan yhtä hyvin olisi voitu sopia vaikka vuoroveden korkeudesta tai maapallon pyörimisnopeuden pysyttämisessä n. 24 tunnissa.

    VastaaPoista
  16. Eihän tuosta "sopimuksesta" mitään haittaa ole, jos ei haluta sitä taas tulkita vanhaan tyyliin eli jatkaa rampauttamispolitiikkaa. Pahoin pelkään, että vanha meno jatkuu. Taas kailotetaan, kuinka cleantech pelastaa maamme talouden, kun saatiin niin hieno, pakottava sopimus hiilestä luopumiselle.

    Helsingin valtuuston tuore päätös erinomaisen voimalaitoksen lopettamisesta viittaa siihen, että mitään ole opittu eikä opita. Tämä, ainakin vielä, vihreidenkin tuulettama sopimus antaa lisää kaikupohjaa sille, että yhä vahvemmin tullaan luottamaan väärään hevoseen.

    Tapsa

    VastaaPoista
  17. Eihän artikla 5 koskea suomea - muistammehan kuinka Durbanissa todettiin, että metsämme eivät ole hiilinieluja ja vaan päinvastoin.

    VastaaPoista
  18. Uutisissa oli juuri juttu suomalaisten ns. lämpöpuun myynnistä iranilaisille asiakkaille. Olen ymmärtänyt asian niin, että tuo "lämpöpuu" käsitellään kuumalla ilmalla tai höyryllä tms. ja sen ominaisuudet muuttuvat. Yleensä puutavaraa ppidetään hiilineutraalina ja clean techiin kuuluvana. Mutta jos puuta käsitellään noin suurilla energiamäärillä, niin miten on?

    VastaaPoista
  19. usein unohdetan että puun kuivatus syö aika paljon enrergiaa. ainut tapa kuivata puuta kestäväksi lämpöarvon nostamiseksi on antaa sen kuivua itsestään, aikaa siihen tosin menee noin vuosi ja on varastossa seisovaa pääomaa. Tämä ei taas ole kovinkaan hyvä asia kirjanpidolliseti. Siksi nbiitä yleensä kuivtaan jollain energialla, tämä onyleensä sähköllä tuotettua kuumaa ilmaa tai prsosessihöyryä. Sinänsä ihan sama, joka tapauksessa se energia on tuotettu jollain joka aiheuttaa päästöjä. Eli taaskaan ei oikein ymmärretä kokonaisuuksia ja mikä vaikuttaa mihikin.

    Henkka

    VastaaPoista
  20. Aprillipäivät jatkuu, verotus kiristyy,Gal Oren pisnekset saa
    uutta vauhtia.Morice Strong ajaa kiinan etua, mutta ilmaston-
    muutoksesta ei tietoakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu niin jatkuu.
      "Oras Tynkkynen: Suomen mahdollista päästä fossiilisista polttoaineista
      Hallitusohjelma lupaa Tynkkysen mukaan ajaa kivihiilen alas kokonaan ja puolittaa tuotantoöljyn käytön ensi vuosikymmenellä."
      Kohta ne huomaa stadissa talvisin jäätyvänsä punkkaan kiinni joka aamu kun lämpöä ei enää tulekkaan patterista niinkuin ennen ja sitten alkaa metsien poltto.
      Hallitusohjelma lupas paljon muutakin mutta kusivat sen päälle kimpassa. Jos "porvari"hallitus toteuttaa sen ainoan mistä tälle maalle on pelkkää haittaa niin loppuu äänestysehdokkaat kokonaan.

      Poista
    2. Maurice Strong ei aja enään mitään muuta kuin kolikärryjä heitettyään lusikan nurkkaan.

      http://www.starshipearththebigpicture.com/2015/11/29/maurice-strong-the-nwo-father-of-anthropogenic-global-warming-and-agenda-21-is-dead/

      Mitä siis draftiin tulee, se tulisi voimaan vuonna 2020 edellyttäen että eri maiden parlamentit hyväksyvät sen, sanoisinko allekirjoittamalla.

      Pelikenttä ehtii muuttua kuten yllä mainittiin
      sitten kun tarpeeksi ihmisiä ovat heränneet aamuisin pää jäätyneenä seinään kiinni riittävän monta kertaa.

      Ilkka.

      Poista
  21. Tiilikainen hehkuttaa radiossa käänteentekevää ilmastosopimusta, kun Kiinakin saatiin mukaan. Sopimuksen mukaan se saa kasvattaa päästöjään vuoteen 2030 asti, eikä sen tarvitse maksaa kelleen yhtään mitään. Toinen maapallon suurimmista saastuttajista Intia, saa rakentaa hiilivoimaloita saman verran lisää mitä Euroopassa nyt on, ja on siis myös mukana tässä suuressa savutuksessa, sananmukaisesti.

    VastaaPoista
  22. No kyllähän Tollo Tiilikainen taas laski velat saatavaksi

    Eikö se ole perillä asioista, vai onko
    vieläkin tyhmempi kuin vasemman jalan saapas.

    Samoin YLE,n ilmastoasiantuntijaksi kutsuma Greenpeace
    teini kertoi Kiinan lopettavan hiilenkäytön.

    http://www.nytimes.com/2015/12/12/world/asia/chinas-emissions-pledges-are-undercut-by-boom-in-coal-projects-abroad.html?_r=0

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nythän sillä lähti keulimaan lopulolisesti:

      "Ministeri Pariisin sopimuksesta tv:ssä: ”Käännekohta – suomalaisista kiinni”"

      " Kun tuli sitova sopimus, joka velvoittaa päästöjen vähentämiseen, on suomalaisista kiinni, osataanko tarttua erittäin suureen ja kasvavaan puhtaan teknologian markkinaan."

      Tapsa


      http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/151207-ministeri-pariisin-sopimuksesta-tvssa-kaannekohta-suomalaisista-kiinni

      Poista
  23. Noinkohan Pariisi valittiin aikoinaan kokouspaikaksi siksi, että Ranskalla on varaa isäntämaana vetää tiukkaa päästövähennyslinjaa, kun sen ei varmaankaan tarvitse itse tehdä mitään, kun energiantuotanto perustuu niin suurelta osin ydinvoimaan. Ranska sai paljon näkyvyyttä ja pystyi vetämään kunnolla omaan pussiinsa.

    Muut EU-maat jäivät pelkästään maksumiehiksi. Jokohan Suomi on ensimmäisenä rynnännyt hyväksymään tämän loistavan sopimuksen?

    Tapsa

    VastaaPoista
  24. Mitä Pariisin ilmastohahmotelman jälkeen?

    Miksi valtiojohto jatkaa ilmastopropaganndaansa keyskeytymättä, eli tavanomaista taukoa seuraavaan ilmastojamboreehen valmistautuessa ei tullutkaan?

    Taistelu järkevän ilmasto ja energiapolitiikan puolesta on vasta alkanut.

    Taistelukenttä on EU, jossa omat päästötavoitteet ovat
    levällään koska 40% tavoite ei sido valtioita johtuen siintä että ko. tavoitetta ei ole taakotettu jäsenvaltioille yksimielisyyden puutteen vuoksi.

    Toinne taistelukenttä on UK joka halunnee eroon omasta
    ilmastolaistaan sen kestämättömyyden vuoksi, siinähän UK sitoutui omalla lainsäädännöllään 80% päästövähennyksiin
    vuoteen 2050 mennessä, mikä on raunioittamassa maan talouden ja kilpailukyvyn.

    Eli olkaat huoleti, kyllä meillä valtiojohtoisia alaarmeja tulee riittämään 24/7 ilmastohihhuloinnin senkun kiihtyessä.

    http://www.thegwpf.com/benny-peiser-the-non-binding-paris-deal-and-its-implications/

    Ilkka

    VastaaPoista
  25. Vapaaehtoisuuteen perustuvasta, sanktioista vapaasta ja helposti erottavissa olevasta sopimuksesta voi vain olla tyytyväinen kunhan pöly laskeutuu ja pahimmat hörhöt rauhoittuvat.
    Lisäksi 7. artiklasta löytyi mielenkiintoinen kohta 7:

    7. Parties should strengthen their cooperation on enhancing action on adaptation, taking into account the Cancun
    Adaptation Framework, including with regard to:
    (a) Sharing information, good practices, experiences and lessons learned, including, as appropriate, as these relate to science, planning, policies and implementation in relation to adaptation actions;
    (c) Strengthening scientific knowledge on climate, including research, systematic observation of the climate
    system and early warning systems, in a manner that informs climate services and supports decision making;

    Onkohan liikaa toivottu, että edelläoleva lisäisi oikeata ihan oikeaan reaalimaailmaan liittyvää ilmastotutkimusta?

    Pekka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan liikaa toivottu. Politiikka ohjaa tutkimusta ei tutkimus politiikkaa.

      Tapsa

      Poista
    2. No siinä lukee pitäisi eikä pitää eli on odotettavissa iso rähinä sananmuuntojen
      tulkinnasta.

      Epäillään jopa tehdyn viimehetken sananmuunnoksia draftiin eri osapuolten tietämäti.

      https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2015/12/13/mystery-over-last-minute-change-to-paris-agreement/

      Ilkka

      Poista
  26. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  27. hyvin kiteytetty määritelmä pariisin sopimuksesta:
    … and agreement to agree is not an agreement to do anything.
    junksciencen sivuilta.

    VastaaPoista
  28. YLE jatkaa kiihtyvästi propagandaansa. Juuri muuta ei tulekaan. Islannin tulivuorenpurkauksetkin "saattavat" lisääntyä ilmaston lämpenemisen takia. Olemmeko todella niin tyhmieä, etteivät nämä typeryydet lopulta käänny omaa mahdottomuuttaan vastaan?

    Tapsa

    VastaaPoista
  29. Kylmää kritiikkiä alkaa kertyä ilmastosopimuksen ylle. Seitsemäs vaihe on käynnissä tasatahtia Aasiassa rakenteilla olevien uusien hiilivoimaloiden kanssa:

    http://www.theguardian.com/environment/2015/dec/14/paris-climate-change-deal-cop21-oxfam-actionaid

    Takaako sopimus muuta kuin sen, että Suomen pääneuvottelija Laurikka tapaa ulkomaiset kaverinsa tästä eläkkeelle asti keskustellessaan maiden ilmastoilmoituksista?

    VastaaPoista
  30. Se nyt tarkoittaa vain sitä että meillä on vuosi aikaa
    pelastaa maailma tekemällä sitova ilmastosopimus ja kokoustamistupruttelu jatkuu entisellään, jollei peräti kiihtyen.

    Tosin se ei enään hetkauta kun kerran on jo "sopimus"
    mihin etenkin Kiinalaiset ja Intialaiset voivat vedota
    lisävaatimusten edessä.

    Mediaälämölö johtuu siintä että painopiste siirtyy Eurooppaan koska 40% päästövähennys ei ole sitova, johtuen siitä ettei se sido yksittäisiä EU maita, maiden päästötaakoitus on jakamatta, ja neuvotteluja piti jatkaa COP 21 jälkeen, eli kohta kai framilla.

    Heikolta näyttää kun EU, 40% päästö sopimukseen vaaditaan
    yksimielisyys ja EU vaati jo aikaa Että Pariisin päästövähennykssaavutuksen on katettava kaikki maat, mutta niinhän ei käynyt.

    Taitavat olla paniikissa, ainakin asenteellinen punavihreä mediamme ja kaikenmaailman tuuliparoonit.

    http://wattsupwiththat.com/2015/12/15/cop21-shortest-climate-agreement-honeymoon-ever/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäys, eli raameja YK,n tulevalle ilmastokekkeröinnille eli kyllä kokoustajat singhahtelevat pössytellen maan ääriin entiseen malliin, jollei jopa kiihtyvästi.

      Mutta miksi kun on kerran "sopimus".

      Tietysti on suurempi joukko penempiä ilmastokonventioita joita ei ole vielä fixattu.

      http://www.climatechangenews.com/2015/12/15/climate-calendar-with-paris-over-now-what/

      Ilkka

      Poista
  31. Yle uutisoi:

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/17/tama-nerokas-afrikkalainen-neuvottelutekniikka-mahdollisti-sovun-pariisin

    Jutussa kerrotaan mm:
    "Indaba on zulu-heimon keskuudessa käytetty neuvottelutekniikka. Etelä-Afrikkalaisessa kulttuurissa indaba tarkoittaa myös laajemminkin kokousta tai tapaamista. Indabassa osapuolia rohkaistaan puhumaan vapaamuotoisesti suoraan toisilleen, ja kertomaan heidän kynnyskysymyksensä, josta he eivät voi joustaa."

    Heh. Näin siis syntyi pumaska, johon riemunkiljahdusten saattelemana kaikkien maiden edustajat riipustivat nimikirjoituksensa iloiten siitä, ettei juuri heidän maansa tarvinnut joustaa missään tärkeässä asiassa.

    Paitsi Suomi, joka nyt ehdointahdoin haluaa ampua itseään jalkaan ollakseen mallimaa muiden katsoessa säälivästi sivusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No Pariisin ilmastokokouksen seuraukset ovat tähänmennessä mielestäni kovin myönteisiä,
      perusvoimaa rakennetaan globaalisti, etten sanoisi kiihtyvästi, ja ilmastoaktivistirintamakin näkyy repeävän.

      Vielä kun meidän nilkkimme lopettaisivat päidensä lyömisen ilmastomäntyyn, luulis kaalin olevan jo kipiä, tsi pitemmän päälle hittäköön itsensä vertauskuvallisesti ko. mäntyyn, ja näinhän se tulee menemään jos nykypeli jatkuu..

      http://www.breitbart.com/big-government/2015/12/17/cop21-failure-terror-begins-crazed-greenies-eat/

      Ilkka

      Poista
    2. Ilkka, yleensä asiat ja realiteetit opitaan kantapään kautta. Se ei kantapään kautta oppimiseksi riitä nykyiselle viherliikkeelle yli puoluerajojen, että kansantalous romutetaan ilmastonmuutoshurmassa, koska raha ei merkitse heille yhtään mitään. Sitähän saa pankista kuten sähköä töpselistä. Ainoa asia joka pistää miettimään on se, kun Suomi on sähkötön ja suurelta osin lämmötön kylmimpään talviaikaan. Se päivä on lähempänä kuin uskommekaan. Tällaisia energiakatkoja on tapahtunut useita maailmalla ja tapahtuu Suomessakin, vaikka kuinka elämme vihreässä unelmapumpulissa ja -energiahötössä. Kuten hyvin kirjoitit Grönlannista, joka lämpiää 100 % hiilellä, Suomenkin pitäisi ymmärtää omat energiavararajansa ja tunnistaa arktinen sijaintinsa. Niinpä hiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista päästään eroon ja ainutlaatuinen luonto ja luonnonrauha sekä kansallismaisemat voidaan pelastaa vain rakentamalla hajautettu riittävän tehokas ydinvoimajärjestelmä. Siitä saisi sähköä autoihin, lämpötiloihin ja ties mihin. Energia olisi halpaa ja työpaikat pysyisivät Suomessa. Siirtyminen puhtaaseen ydinvoimaan pitäisi tehdä sitä mukaan, kun turve- ja hiilivoimalat ovat elinkaarensa päässä.

      Tämä visio ei ole näköpiirissä siksikään, että Kilpilahteen rakennettiin upouusi öljyä polttava voimalaitos, joka sentään on sähkön ja lämmön yhteistyöverkostoa, eli juuri sellainen, joita kylmään Suomeen kannattaa rakentaa juuri sinne, missä on riittävästi lämmön kuluttajia, eli ns lämpökuormaa. Siis kuten Helsingissä, joka purkaa maailman tehokkaimman laitoksensa ja siirtyy hajautettuun venäläisen hakkeen polttoon kaupungissa, jossa lämmityksen ohessa saataisiin Kilpilahden öljykattilan tavoin sähköä silloin, kun sitä kipeimmin valtakunnan verkossa tarvitaan, eli muutaman kylmimmän talvikuukauden ajan.

      Fortumin pomo muuten telkkarissa penäsi kalliimpia päästömaksuja telkkarissa siksi, että omistavat Euroopassa paljon vesivoimaa. Toivottavasti nuo kalliit päästöt koskeva Fortumia myös sen 5000 MW: osalta, jonka tuottavat fossiilisilla polttoaineilla Venäjällä. Kyllä se päästökauppalaki pitää saada koskemaan EU:ssa koskevia energiatoimijoita, jotka ovat tuottavat päästöistä energiaa EU:n ulkopuolella. Eihän siinä muuten mitään järkeä ole.

      Pave

      Poista
    3. Niimpä näkkyy nousevan uusi voimala, unehtivat uutisessa mainita millä säähkö tehhään.

      Liekö uusiutuvaa öljyä?

      Olenkin jo lapseta ohimennessäni ihmetellyt
      Nesteen ns. "ikuista liekkiä", josko se sammuisi.

      Ei liene viherläpimurto kumminnaan, mutta mikä jottei.

      http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/12/15/porvooseen-nousee-uusi-voimala-400-miljoonan-investointi/201516623/170

      Ilkka

      Poista
    4. "Voimalayksiköt käyttävät polttoaineenaan Nesteen ja Borealiksen sivuvirtoja,
      joista asvalteeni on pääpolttoaine. Lisäksi voimala käyttää maakaasua.
      Voimalahankkeen kokonaisinvestointi on noin 400 miljoonaa euroa, josta arviolta
      350 miljoonaa euroa kuluu uusien yksiköiden rakentamiseen. Investointien jälkeen
      voimala täyttää kaikilta osiltaan uusimmat ympäristövaatimukset, kuten Euroopan
      komission teollisuuspäästödirektiivin (IED) säännökset. "

      Ihmeen hiljaa viherväki on tosta ollut?

      Poista
    5. Asfalteeni, onkohan se luokiteltu tislausjätteeksi jolloin siihen saa kaksinkertaiset tukiaiset.

      Jospa se onkin päästötön vihervoimala.

      Ilkka

      Poista
    6. Tuo Nesteen upouusi laitos on sitä cleantechiä! Siksi greenpeace ja ekonomi Mykkänen ovat hiiren hiljaa.

      Poista