torstai 15. lokakuuta 2015

Kahvi ja vehnä eri mieltä ihmiskunnan kanssa hiilidioksidin säätelystä

Maaseudun Tulevaisuus viritteli lukijoitaan Pariisin ilmastokokoukseen kerrassaan kauhistuttavalla otsikolla ”Kahvin hinta voi nousta pilviin”. En kovin syvälle aio mennä tuon fiktiokirjoituksen
Kahvipensaat tuottavat satoa oikein hyvin
saloihin, mutta otetaan pari lyhyttä lainausta ja niihin kommentit ennen varsinaista aihettani:

Ilmastonmuutos on jo heikentänyt kahvisatojen määrää ja laatua. Seuraavina vuosikymmeninä kahvinviljelijöiden leipä on entistä tiukemmassa.

Noin 75 prosenttia maailman kahvista on arabica-pavuista valmistettua. Lajin pensaat ovat erityisen herkkiä lämpötilanvaihtelulle. Esimerkiksi Itä-Afrikassa arabican viljely on jo vähentynyt merkittävästi.

Minä kirjoitin bloggauksen kahvista ja ilmastonmuutoksesta erään toisen yhtä perättömän väitteen vuoksi viime maaliskuussa. Totesin tuolloin, että FAO:n tilastojen mukaan sekä kahvin tuotantomäärä että keskimääräinen hehtaarisato ovat noin kaksinkertaistuneet viimeisen 50 vuoden aikana siitä huolimatta, että ilmasto on hitusen samana aikana lämmennyt. Coffea arabica ei siis näytä panneen pahakseen ilmastonmuutosta - vaan päinvastoin.
Kahvin vuosituotanto (vasen pystyakseli) ja
hehtaarisadot (oikea akseli) FAO:n mukaan 

Maaseudun Tulevaisuuden ilmeisen perätön juttu, johon toimittajakaan ei kehdannut panna nimeään alle, on saatettu kirjoittaa jossain Kepan tai Greenpeacen filiaalissa – en tiedä. Mutta en tätä bloggausta kirjoittanut vain yhden hölmön artikkelin vuoksi. Minua on jo pidempään ihmetyttänyt se, etteivät mediatalot kirjoita valtavirtatutkimuksesta koskien biosfääriä ja ilmastonmuutosta. Biologit nimittäin tekevät ahkerasti ihan oikeaa tutkimustyötä kenttäkokein selvittäessään mm. ravintokasvien selviytymistä sellaisessa ilmastossa, jota tähän asti väärin ennustaneet ilmastomallit ennustavat seuraaviksi vuosikymmeniksi tai ensi vuosisadalle.

Tuollainen ilmasto on mallinnusten mukaan vähän lämpimämpi sekä paikoin nykyistä sateisempi ja toisin paikoin kuivempi. Minä en noihin mallinnuksiin juurikaan luota, ja toteankin niiden olevan nykyisessä kehitysvaiheessaan jokseenkin hyödyttömiä tulevaisuuden ennustamisessa. Mutta pidän mallinnusten ennustaman lämpenemisen selityksenä olevaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua todellisena ilmiönä. Olen lisäksi jokseenkin varma siitä, että tuo kasvu jatkuu vielä useita vuosikymmeniä, sillä Aasian ja Afrikan kehittyvät maat tulevat tyydyttämään kasvavat energiantarpeensa käytännöllisimmällä ja halvimmalla mahdollisella tavalla – siis pääosin fossiilisilla polttoaineilla – ja tuossa tuotantoprosessissahan ilmakehään vapautuu aina hiilidioksidia.

Yitpi-vehnää kasvamassa eräässä toisessa
koeviljelyssä läntisessä Australiassa
Mielenkiintoinen kysymys kasvitieteilijöiden näkökulmasta on tietysti se, miten kasvit selviävät ilmakehän kasvavasta hiilidioksidipitoisuudesta. Australialaiset tutkijat selvittivät tätä asiaa kolme vuotta kestäneessä viljelykokeessa yhdellä vehnälajikkeella. Garry J. O'Learyn vetämä tutkijaryhmä viljeli Yitpi-vehnää sekä nykyisessä hiilidioksidipitoisuudessa (alkaen 365 ppm=miljoonasosaa) että huomattavasti korkeammassa pitoisuudessa (550 ppm). Tuollainen pitoisuus voisi nykyisen hiilipohjaisten polttoaineiden käyttötrendin jatkuessa olla edessä joskus ensi vuosisadan alkupuolella. CO2-pitoisuuden lisäksi tutkijat halusivat selvittää vehnän veden käytön tehokkuutta ja typpilannoituksen vaikutusta, joten osia molemmista viljelyaloista sekä kasteltiin että lannoitettiin. Kokeen kaikkina kolmena vuotena kasvatettiin kaksi peräkkäistä satoa, jotta päästiin testaamaan myös kasvukauden lämpötilan vaikutusta em. muuttujiin.

Tulokset olivat samansuuntaiset kuin monissa aiemmissa vastaavissa viljelykokeissa kasvista riippumatta. Lyhyesti sanottuna korkeampi hiilidioksidipitoisuus lisäsi vehnän kasvua ja satoisuutta merkittävästi – noin kolmanneksella. Lisäys oli suurempi sadetetuilla aloilla. Korkeammassa hiilidioksidipitoisuudessa kasvanut vehnä käytti myös saatavilla olleen veden paljon tehokkaammin hyödykseen, mikä merkitsee sitä, että ensi vuosisadalla vehnää voidaan kasvattaa sellaisillakin alueilla, joissa luonnollinen sadanta ei nykyisin aivan riitä kelvollisiin satoihin.  Hiilidioksidin hyöty vehnän kasvulle oli yhtä merkittävää sekä varhaisen että myöhäisemmän sadon lämpötila- ja sadantaoloissa. Korkeamman CO2-pitoisuuden kausaliteetti näihin isoihin hyötyihin on osoitettu jo tuhansissa vastaavissa tutkimuksissa. Kiitos tästä lienee ihmiskunnan, joka vaivojaan säästämättä koettaa koko tämän vuosisadan palauttaa maan uumeniin hyödyttömästi piiloutunutta elämän rakennusainetta takaisin elävälle biosfäärille.

Tässäpä vielä linkki tutkimukseen ”Response of wheat growth, grain yield and water use to elevated CO2 under a Free-Air CO2 Enrichment (FACE) experiment and modelling in a semi-arid environment”, joka on julkaistu Global Change Biology -tiedelehden viime heinäkuun numerossa.

Kuten jo aiemmin vihjasin, en ymmärrä, miksi kasvien pääruokana olevasta hyödyllisestä kaasusta – siis hiilidioksidista – on tehty ongelma, josta pitäisi päästä eroon. Juu, CO2 saattaa nostaa vähän alailmakehän lämpötilaa, mutta sekin lisää kasvien kasvua, ja on siten hyvä asia. Jos aiomme pitää huolta vielä muutamia kymmeniä vuosia kasvavasta väestöstä ja sen ruokahuollosta, tarvitsemme kyllä käyttöömme kaikki ne keinot, joilla hehtaarisatojen kehitys saadaan pidettyä nykyisellä kasvutrendillä väestöräjähdyksen huipun yli.

Lehdistömme julkistaa usein tietoja tarkistamatta ja muutenkin kritiikittömästi kauhutarinoita ilmastonmuutoksesta, joka on ikiaikainen ilmiö. Ilmasto on aina vähän vaihdellut – välillä enemmän ja välillä vähemmän. Tuohon vaihteluun ja sen tuottamaan säähän on aina kuulunut mukavien poutapäivien lisäksi sateita, myrskyjä, jäätiköitymistä ja sulamista, merenpinnan nousua ja laskua. Meillä ei ole oikeastaan mitään uskottavaa näyttöä siitä, että viimeisten kuluneiden tai pian tulevien vuosikymmenten säät tai hetkellinen ilmasto poikkeaisivat jotenkin dramaattisesti siitä, mitä esivanhempamme ovat kokeneet viimeisten 10 000 vuoden aikana. Luonnollista vaihtelua siis, josta kuitenkin keskiajan pimeiden esimerkkien mukaisesti etsitään synnintuntoisesti parannusta ensi joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa. Mutta kun sitten jotkut tekevät ihan hyvää tieteellistä tutkimustyötä Garry J. O'Learyn ryhmän lailla ja saavat esille aika merkittäviä tuloksia ilmakehän tulevien muutosten seurannaisvaikutuksista, ei ole vaaraa sen tiedon päätymisestä edes Maaseudun Tulevaisuuden sivuille.

Kai se on uskottava, että hyvät uutiset eivät ole uutisia varsinkaan silloin, kun niistä voisi olla haittaa toimittajan tai toimituksen vihreälle agendalle. Minulla on vinkki toimittajille, jotka haluavat haasteita. Kokeilkaapa joskus otsikkoa "Kahvi ja vehnä eri mieltä ihmiskunnan kanssa hiilidioksidin säätelystä". Siihen olisi perusteita, joille löytyy tieteellinen pohja, ja sellainen vastakkainasettelu voisi herättää lukijoissa ajatuksia tai kiinnostusta lehteä kohtaa.

45 kommenttia:

  1. Uudin näyttäisi olevan kotoisoin raaka-ainepörssitiedoitteesta Index Mundi josta se oli jalostunut AGW alaarmiksi The Star aviisiin ja sitärataa Maaseudun Tulevaisuuteen
    mummoja järkyttäneeksi kahvialaarmiksi.

    Ei ne kaikki alaarmit ole kaikenmaailman kannisten ja mäkeläisten ihkaitte
    keksimiä eli nyt raaka-aine pörssistä taisi löytyä alkuperäinen lähde, joskaan ei mikään vertaisavioitu tutkimus.

    http://www.indexmundi.com/commodities/news/arabica-coffee/brazil

    Löytyy otsikolla

    Climate change, rising demand could mean coffee shortage

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. Kahvin osalta kyse on jonkinlaisesta Reilun kaupan kahvin myynninedistämisestä.

    Kun saman artikkelin toisinto ilmestyi myös Vihreässä Langassa, kysyin siellä, miksi Reilu kauppa edelleen suosii luomukahvia. Tavanomaisessa viljelyssä kun saadaan kahvissakin noin kaksinkertaiset sadot.

    VastaaPoista
  3. Minä ostin kerran reilun kaupan banaaneja, no heti totesin, että nyt olen ostanut niitä kaksi kertaa, ensimmäisen ja viimeisen. Sentinpaksuisen kuoren alta löytyi noin pikkusormenpaksuinen hedelmä. Hinta vielä reilusti korkeampi. Reilua kauppaa.

    Tapsa

    VastaaPoista
  4. En muuten ole aivan yksin CO2-mielipiteeni kanssa. Yksi viime vuosisadan jälkimmäisen puoliskon suurimmista fyysikoista, Princetonin yliopiston emeritusprofessori Freeman Dyson, kirjoitti hiljattain seuraavasti: "Kelle tahansa ennakkoluulottomalle... tosiasioiden pitäisi olla itsestään selviä: Hiilidioksidin ei-ilmastolliset vaikutukset luonnon ja viljelykasvien ylläpitäjänä ovat erittäin hyödyllisiä. Sen mahdollisesti haitalliset ilmastolliset vaikutukset ovat suuresti liioiteltuja. Hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin mahdolliset vahingot."

    VastaaPoista
  5. Löytyy myös video, mutta onkin moitittu että hän on liian vanha
    sanoakseen mielipiteensä.

    Nooh' olenhan itsekkin yli 60 vuotias joten ei mullakaan enään pitäisi olla
    vaaditut märät korvantaukset ja finnejä lärvissä pandalelusta puhumattakaan.

    Sanompa vain mielipiteeni siintä huolimatta.

    https://www.youtube.com/watch?v=BiKfWdXXfIs

    Ilkka

    VastaaPoista
  6. Kiitos taas kerran järjen äänestä, Mikko!

    Pariisi lähestyy ja lisää varmaan kauhukertomuksia.
    Hiildioksidista muuten Greenpeacen entinen perustajajäsen Patrick Moore piti juhlavan esitelmän:
    http://www.thegwpf.com/28155/

    VastaaPoista
  7. Laitoin Maaseudun tulevaisuuteen kysymyksen siitä miksi FAO:n tiedot ja heidän artikkelinsa tiedot ovat niin ristiriitaiset.

    VastaaPoista
  8. Mikko: "Juu, CO2 saattaa nostaa vähän alailmakehän lämpötilaa"
    Olen viitisenkymmentä vuotta sitten suorittanut fysikaalisen kemian laudatur-oppimäärän arvosanalla "erinomaiset tiedot" Turun yliopistossa. Minun tiedoillani ei voi tuohon otaksumaan yhtyä. Kertoisitko, miten fysikaalinen kemia on kehittynyt, johon otaksumasi perustuu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuuluiko fysikaalisen kemian kurssiin Turussa 50 vuotta sitten ilmakehän fysiikka, erityisesti kasvihuoneilmiö ja siinä CO2:n ja muiden kasvihuoneilmiöiden vaikutus ilmakehän lämpötilaa nostavasti? Miten siellä opetettiin kasvihuoneilmiön perusteet? Ainakin nykyisin Helsingin yliopistossa fysiikan laitoksella käydään meteorologian opinnoissa laajalti lävitse kasvihuoneilmiön fysiko-kemialliset tekijät ja miten siinä prosessissa maapallon alailmakehä lämpiää merkittävästi. Samaan tapaan kuin kaikissa korkeakouluissa ympäri maailmaa. Vai elettiinkö Turussa 50 vuotta sitten esi-kopernikaanisessa maailmankuvassa?

      Poista
    2. Perustan käsitykseni muutamiin empiirisiin tutkimuksiin, mm. ehkä Esa-Matillekin tutun prof Jyrki Kauppisen sellaiseen. En tässä ketjussa lähde erittelemään, mutta pidän CO2:n ilmastoherkkyyden arvoja 0,1 - 1,0 jotenkin mahdollisina. Kauppisen saama arvo taisi olla jossain 0,2 hujakoilla.

      Ilmastomallinnukset, joiden antamat arvot tuolle herkkyydelle vaihtelevat jossain 2 - 6 alueella oikeastaan epäsuorasti ennustevirheellään todistavat kertaluokan virheestä.

      Poista
  9. CO2 on kaasu siinä kuin muutkin ilmakehän kaasut ja noudattaa samoja peruslakeja, joita fysikaalinen kemia täällä periferiassa opetti silloin ja opettaa edelleen. Helsingin yliopistossa on sitten keksitty uusia lakeja, jotka eivät ole levinneet kehä kolmosen ulkopuolelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis opettiinko Turussa kasvihuoneilmiötä 50 vuotta sitten. CO2 on säteilyprosesseissa ilmakehää lämmittävä kaasu, mitä typpi ja happi eivät ole. Helsingissä ei ole keksitty uusia lakeja ilmakehään, on noudatettu vahoja hyviksi havaittuja havaintoihin ja teoriaan perustuvai lakeja. Miten lieneekään Turus?

      Poista
  10. Kysynpähän anonyymiltä vielä, että opetetaanko HY:n meteorologiassa, että IR säteily = lämpö?

    VastaaPoista
  11. Hesari on taas elementissään ja myöntää liittyvän Pariisin kokoukseen jo otsikossa. Sis'ltö täyttä soopaa ja tutus asiantuntijat asialla:

    "Nyt on ääri-ilmiöiden säävuosi – johtuvatko poikkeukselliset helteet ja tulvat ihmisestä?
    HS kokosi Pariisin ilmastokokouksen alla esimerkkejä kuluneen vuoden äärimmäisistä sääilmiöistä"

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1444972538195?jako=542a3eae1399b825245bdac1b9711ab9&ref=nl-hs-aamu

    Tapsa

    VastaaPoista
  12. Hesari on Kansan uutisten ja Tiedonantajan linjoilla yksipuolisen poliittisen, tässä tapauksessa ilmastoennustukseen liittyvien ääriuutisoinnin suhteen. Ketä se palvelee? No Greenpeacia ja vastaavia, kuten edesmenneet yksisilmäiset kommarilehdet omaa uskoaan aikanaan. Katoavaa kansanperinnettä HS:kin. Onneksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HS ei ole oikealla eikä vasemmalla, vaan edellä...

      Taantumukselliset sen sijaan eivät vieläkään hyväksy Leninin ja setä Ho Tsi Minin rauhantyötä.

      Poista
    2. "Rauhantyö on meidän työmme, sodan voimat maahan lyömme"!

      Tapsa

      Poista
  13. On se aika jännä kaasu tuo hiilidioksidi, se kun osaa vähentää lämmön siirtymistä maapallolta avaruuteen päin, mutta päästää lämpösäteilyn avaruudesta maapallolle esteettä. Miten tämä oikein toimii?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän löytyy vastauksia tieteen puolelta noin ziljoona. Tässä 1: http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/420c4ca3-a128-4ae7-882e-3d06e1ea24f5/kasvihuoneilmio-ja-ilmakehan-koostumus.html

      Poista
    2. No koska se rupee lämmittämään, pariisin ilmastofarssin jälkeenkö jos aneita ei makseta tarpeeksi?

      Poista
    3. Pitää kiinnittä huomio ettei ilmasto-opas ole mikään tieteellinen julkaisu vaikka/koska sitä julkaistaankin FMI,n propaganda alustalla verovaroilla.

      https://ilmasto-opas.fi/fi/yhteystiedot

      Ilkka

      Poista
    4. No, laita sitten muutama tieteellinen julkaisu viitteineen, mutta ei mitään nettihöpsötyksiä.

      Poista
    5. No ei kai tämä ole mikään Pirkan niksinurkka.

      Ilkka

      Poista
    6. Ei vai? Olisko Mikon niksinurkkaus?

      Poista
    7. Tuleeko sitä vastausta, koska lämpeneminen alkaa? Tämä kesä oli niin surkea että edes kasvihuoneesta ei tullut tomaattia paljon paskaakaan. Suurin osa jäätyi pariviikkoa takaperin raakoina kun ei kerenny kylmän alkukesän takia kypsymään. Sitä lämpenemistä odotellessa.

      Poista
    8. @mlehtinen
      Ikävää tomaattiesi kannalta. Mutta kaikille pitäisi jo olla selvää, että kylmät kesät, kylmemmät talvet ja etelään leviävä ympärivuotinen routa ovat kaikki seviä tunnusmerkkejä ilmaston lämpenemisestä, kun ilmastotieteen silmin katselee. Me tavalliset juntit emme koskaan voi ymmärtää tätä suurta salaperäistä totuutta, koska emme ole vihittyjä ilmastotieteen kuudennen piirin salaisuuksiin.

      Poista
    9. Auringon säteilyssä suurin energia on lämpösäteilyalueen ulkopuolella.

      -L4

      Poista
  14. Missäs L4 kässäreineen kun ei ole mitään kommentoinut?
    Kommenttiosuuden suola näet on lukea tyypin ainaista vänkäämistä ja vääntöä, vaikka kaikki sen uskon perusteet murskataan kerta toisensa jälkeen ja se vain jatkaa ja jatkaa cagwin-raunioilla horjuen huudellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. L4 on kevyttä kauraa, meneppä hesarin kommentteihin väittelemään Poltsin kanssa... siinä se onkin kova luu, suoltaa AGW-propagandaa kuin joku automaatti, tiedon vastaanottokyky on nolla jne... :-)

      Poista
    2. Minusta Poltsi on todella hyvä, terävä, analyyttinen väitteissään ja osaa ne perustella hyvin myös tutkimusviitteillä. Hän hakkaa kaikki kanssakommentoitsijat kirkaasti 6 - 0. Täällä Poltsi ei menestyisi, koska sensuuri iskisi niin nope

      Poista
    3. Miten Hesarin kommentteihin pääsee? Tai miten sieltä löytää olmastoaiheen?

      Tapsa

      Poista
    4. Hesarin etusivun oikeassa ylänurkassa on linkki 'KIRJAUDU SISÄÄN', siitä sitten vaan kirjautumaan, ei tarvii olla oma nimi taikka sähköpostiosoite, esim trashmaili kelpaa ihan hyvin. (https://trashmail.com/)

      Poltsi sitten taas on AGW jäärä, joka suoltaa sokeasti kaikkea agw propagandaa ja selvästi ilman minkään sortin omaa kriittistä ajattelukykyä. Kaikki dogman vastaiset kommentit, linkit jne dissataan milloin milläkiin tekosyyllä, kaikki vähänkin eri mieltä olevat luokitellaan kongnitivisella dissonansilla, dunig-kruger efektillä tms pseudoskepitkoiksi jne... ad hominemia viljelee koko ajan...

      Niinsanotun projisoinnin se kyllä osaa suvereenisti...

      Tulee mieleen US:n puolellä tämä Lauri Gröhn, joskus epäilly että olsiko peräti sama henkilö.

      Poista
    5. Ainiin, unohdin, hesarissa noi ilmastojutut on yleensä auto&tiede -linkin alla, joskus myös kotimaa tai politiikka -linkin alla, pistä siihen hakukenttään sana ilmasto niin eiköhän nappaa... :-)

      http://www.hs.fi/haku/?haku=ilmasto

      Poista
    6. Niin siis eihän tuolla mitään erillistä kommenttipalstaa ole, mutta jokaisen uutisen lopussa on mahdollisuus kommenteille, niissä on keskustelu käyny välillä todella hurjana...

      Kannattaa pitää kieli siivona, joskaan sekään ei aina auta, HS:n sensuuri on aivan randomia, kirjoitukset joko pääsee läpi tai sitten ei, vihersoopa näyttää pääsevän läpi paremmin kuin raaka fakta, mikä sinänsä ei ole yllättävää...

      Poista
    7. Hesarin ilmastouutisiin/ilmastokauhukuviin liittyvä keskustelu on lehden parasta antia. Kommenteista käy hyvin ilmi kuinka kriittistä valtaosa kommentaattoreista on!

      Antero

      Poista
    8. Olen muistavinani, että Hesarissa olin aikoinaan nettipuolellakin keskustelupalsta ja siinä jopa ilmasto-osastokin, jollakin nimellä. Sitten hävisi ensin tämä ilmasto-osasto ja myöhemmin koko keskustelupalsta.

      Mitäköhän tästä pitäisi ajatella? Ilmeisesti ei ollut tarpeeksi rahkeita sensurointiin, niin piti lopettaa koko palsta.

      Tapsa

      Poista
    9. HS on kuuluisa randomista sensuuristaan. Ehkä plättäri hukkasi viestejä tai jotain sellaista.

      Poista
  15. Kommentointi Hesariin edellyttää lehden tai ainakin nettilehden tilausta. Pravda saa jäädä minulta edelleen kustantamatta.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se mitään tilausta edellytä, senkus rekisteröidyt sisään...

      https://www.hs.fi/kirjaudu/#

      Eikä ne tarkista että onko nimi tai sähköposti oikea...

      Poista
    2. Poikkeuksellisesti vastaan puhtaalle anonyymille.

      Kirjautumaan pääsee ja kerran pari kommentoimaan, mutta sitten vaaditaan rahaa, jos meinaa vapaasti kommentoida. Näin pravda hoitaa hommansa, että sensuuri varmasti pitää.

      Tapsa

      Poista
    3. Selain privaattimoodiin, ja kun ne 5 vapaata artikelia on lukenu niin reloadia vaan peliin, kyllä siel voi kommentoida vaikka kuinka paljon. Lisäksi ainakin chromeen saa lisäpalikan joka ignoroi noi hesarin raharuikutukset.

      Poista
  16. Yritin kaivaa tuon Hesarin lintujutun lähteitä. En löytänyt, mutta tämän bloggauksen aiheeseen löytyi asiaa:

    "Long-term elevated air [CO2] strengthens photosynthetic functioning and mitigates the impact of supra-optimal temperatures in tropical Coffea arabica and C. canephora species"

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.13088/abstract?campaign=wlytk-42018.259837963

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyse oli siis shokeeravista ilmastotiedeuutisista kun tuli ilmi lintujen reagoivan erilaisiin vuodenaikoihin, ja kommenteissa mainittiin useammin jotain linnunaivoista, mitä lenee tarkoittaneet, olisko kyse kananaivoisista harrastelijatieteilijöistä kanankakkatuloksineen?

      http://wattsupwiththat.com/2015/10/21/shock-climate-science-news-birds-respond-to-changing-conditions-in-different-seasons-of-the-year/

      Ilkka

      Poista
    2. Kiitos, Tapsa, mielenkiintoisesta linkistä. Sen mukaan kahvipuu kestää lämpöä tai lämpöstressiä hyvin kohonneen hiilidioksidipitoisuuden ansiosta. Tältä osin kahvipuu ei siis poikkea muista kasveista. Uutinen on oikein hyvä kahvijuoman ystäville.

      Poista
    3. Mielenkiintoinen on ja harvinainen. Vielä harvinaisempi olisi, jos olisi meidän mediasamme julkaistu.

      Tapsa

      Poista