maanantai 2. kesäkuuta 2014

Kesän ensimmäinen ilmastonmuutospuffi Ylen tyyliin



Reija Ruuhela ja taustalla ilmastosavupiippu
Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia myös ihmisten terveyteen. Vaikutukset ovat sekä myönteisiä, että kielteisiä vaikutuksia: kuumuus voi tappaa, lämpö ja kosteus vaikuttavat mm. joidenkin tautien leviämiseen. Toisaalta kylmyyden aiheuttamat ongelmat häviävät. Aiheesta oli Aamu-tv:ssä keskustelemassa ilmastoasiantuntija Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta.


Ilmastonmuutos näkyy väistämättä vähitellen ihmisten terveydentilassa myös Suomessa, sanoo ilmastoasiantuntija Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta.

Jaahas, ilmastoasiantuntija on näköjään myös terveysasiantuntija. Olisipa mielenkiintoista lukea ne tutkimuspaperit, joihin Ruuhelan väite terveydentilan muutoksesta perustuu.

- Ilmastonmuutos on meneillään jo nyt. Terveysvaikutukset tuntuvat koko ajan.

Hieno lausunto Ruuhelalta. Siinä on epäilemättä totta joka sana. Mutta ei siinä mitään uutta ole. Ilmastonmuutos nimittäin on jo noin 4,5 miljardia vuotta jatkunut vakio-olotila.

Historiallisista lähteistä tiedämme, että vaikutukset ovat olleet dramaattisiakin. Esimerkiksi suuret kuolonvuodet olivat Pohjois-Eurooppaa koetelleiden poikkeuksellisten helteiden harvinaisen kylmien vuosien sarja 1695–1697. Silloin varsinkin Suomessa, mutta myös laajalti Pohjois-Ruotsissa, Virossa ja Liivinmaalla viljasadot jäivät huonon sään vuoksi epätavallisen niukoiksi, tai ne menetettiin kokonaan. Suomessa ehkä jopa kolmannes väestöstä kuoli tuolloin nälkään ja tauteihin. Sato tuhoutui monena vuonna peräkkäin. Pettuleipää ja muuta hätäruokaa syötiin yleisesti. Sadon tuhoutuminen sai ihmiset lähtemään liikkeelle kerjäläisten laumoina, ja lavantauti sekä muut kulkutaudit levisivät. Epäsuotuisissa ilmasto-oloissa levisivät myös kasvitaudit kuten torajyvä.

Selvimmin terveysvaikutukset näkyvät ilmastollisissa ääri-ilmiöissä, kuten helleaalloissa, myrskyissä tai hyvien kylmien jaksojen aikana. Ääri-ilmiöiden yleistyessä niiden terveysvaikutukset lisääntyvät. Ilmastonmuutoksella on sekä hyviä, että huonoja vaikutuksia ihmisen terveyteen.

Sään ääri-ilmiötkin ovat olleet näkökulmasta riippuen ilonamme tai riesanamme ikiajat. Ruuhela puhuu niiden yleistymisestä. Hmmm… Kummallista, että hallitustenvälinen ilmastopaneeli, IPCC, ei ole löytänyt yleistymistä, vaikka se mm. vuonna 2012 paneutui asiaan SREX-raportissaan. Nimittäin se ei kyennyt tilastollisesti merkitsevästi yhdistämään luonnonkatastrofeja ilmaston lämpenemiseen.

- Esimerkiksi näin kesäaikaan helleaallot yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä. Tähän liittyy muun muassa hellerasitusta. Myös sydän- ja hengitystieoireista kärsivien ihmisten oireet saattavat pahentua. Rankkasateet saattavat aiheuttaa talousveden pilaantumista, luettelee Reija Ruuhela.

Kyllä on hienosti valinnut Ruuhela sanansa. Minäkin olen samaa mieltä. Kyllä hellejaksot ovat kesällä vaikkapa talvikauteen verrattuna yleisempiä. Siitä huolimatta jään odottamaan niitä kesähelteitä, jotka ylittäisivät 1930-luvulla Suomessa koetut. Vanhimmat suomalaiset ovat kokeneet kovimmat helteet lapsuudessaan tai nuoruudessaan, kuten tästä bloggauksestani selvästi ilmenee.

Olen joskus ihmetellyt tuota helteillä pelottelua. Satun nimittäin omakohtaisista kokemuksista johtuen tietämään, että suurin osa maailman ihmisistä asuu Suomea huomattavasti lämpimämmillä alueilla. Minäkin asuin vuosia yhdellä kesäisin Euroopan kuumimmalla alueella, Anatolian ylängöllä, jossa kukaan ei ihmetellyt lämpötilan pysymistä päiväsaikaan yli 25 asteen lämpötilassa yhtäjaksoisesti 3-4 kuukauden ajan. Minun havaintojeni mukaan ihmiset eivät siellä suuremmin kärsineet puhumattakaan siitä että olisivat kuolleet kuin kärpäset saunassa.

Ihmiset ovat hyvin sopeutuvia. Me tiedämme yhteiskuntia, jotka pystyvät elämään kääntöpiirien välisen alueen kuumimmissa oloissa ja vastaavasti napapiirien tuntuman viileässä. Ihmiset osaavat sopeutua. Tutkimuksissa, joita on tehty helleaaltojen terveysvaikutuksista etelän kuumissa kaupungeissa, ei ole todettu merkittävää kuolleisuuden lisääntymistä. Sen sijaan kylmät säät surmaavat talvisin kääntäen kuolleisuuden nousuun.

Lisäksi hyönteisten aiheuttamat taudit voivat lisääntyä tulevaisuudessa.

- Ajankohtainen huolenaihe on puutiaisten aiheuttamat ongelmat. Punkit leviävät vähitellen ilmastollisesti suotuisimmille alueille eli käytännössä kohti pohjoista ilmastonmuutoksen seurauksena, sanoo Ruuhela.

Toinen säästä ja ilmastosta riippuvainen eläimen levittämä tauti on myyräkuume. Tämän Ruuhela arvioi kuitenkin mahdollisesti vähenevän ilmastonmuutoksen seurauksena.

- Myyräkuumeessa on muutaman vuoden välein toistuva sykli. Jos hyvin käy, niin ilmastonmuutoksen seurauksena tämä syklisyys saattaisi hieman vähentyä ja sitä kautta myös myyräkuume, kertoo Ruuhela.


En ole sen paremmin punkki- kuin myyräspesialisti, joten en taida kilvoitella biologiankin asiantuntijaksi paljastuvan Ruuhelan kanssa. Epäilen kuitenkin punkkeja ja myyriä olleen Suomessa jo ennen ihmistä, joten ihan uudesta ilmiöstä ei ole kyse. Jos punkkien leviäminen pohjoiseen johtuu lämpötilan noususta, veikkaan ennemmin tai myöhemmin tulevan lämpötilan laskun siirtävän levinneisyysrajaa taas etelämmäs. Riittäisikö siihen vaikkapa yksi vuosien 1939 - 1940 kaltaisen kylmän talven tulo, vai tarvittaisiinko suurten kuolonvuosien kaltaiset kylmät kesät, en osaa sanoa. Ehkä kommentoijissa on alan osaamista?
Ihmettelen muuten, ettei terveysasioiden asiantuntija Ruuhela nostanut esiin malarian leviämistä meillekin. Tuo tautihan oli Suomessa ja Venäjän pohjoisosissa varsinainen riesa vielä 1900-luvun alun nykyistä kylmemmässä ilmastossa.

Talviaikaan ihmisen terveyttä uhkaavat taas erilaiset ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat terveysvaikutukset kuin kesällä.

-  Talvista on tulossa entistä pimeämpiä kun lumipeite vähenee ja pilvisyys lisääntyy. Tämä voi pahentaa esimerkiksi kaamosmasennuksen oireita. Toisaalta kun talvet lämpenevät, niin kylmään liittyvät terveysuhat helpottavat, huomauttaa Ruuhela.

No voi sentään! Miten ihmeessä esi-isämme selvisivät pimeästä keskiajasta kynttilöineen ja tuohitulineen? Miten meillä olisi ongelmia kirkasvalolamppuinemme, katu- ja mainosvalotauluinemme sekä mahdollisuuksinemme käväistä vaikka katsomassa aurinkoa etelässä?

Ilmatieteen laitoksen ilmastoasiantuntija Reija Ruuhelan mukaan haitat voittavat hyödyt kun tarkastellaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia terveysvaikutuksia.

- Jos laajennetaan näkökulmaa maailmanlaajuiseksi, niin esiin nousee kaikenlaiset katastrofit, kuten myrskyt ja tulvat. Mutta myös hitaasti etenevät katastrofit kuten esimerkiksi kuivuuden seurauksena nälänhätä ja ruokahuolto. Rankkasateiden seurauksena taas leviävät vesivälitteiset taudit, kuten muun muassa kolera.

Myrskyjä, tulvia ja kuivuuksia tulee ja menee. Niin on aina ollut. Mikään ei osoita, että ilmaston vakiointiyrityksillä niitä saataisiin vähemmäksi. Mutta mikään ei osoita, että nälänhädät olisivat lisääntyneet tai ruokahuolto olisi uhattuna. Hehtaarikohtaiset sadot ovat kasvaneet moninkertaisiksi viimeisen 100 vuoden aikana kaikkialla maailmassa. Siksi pystymme ruokkimaan moninkertaisen määrän ihmisiä nykyisin. Ihminen on adaptiivinen.

Tämänkaltaiset uhkat on Ruuhelan mukaan syytä huomioida myös Suomessa.

Kyllä kai meidän on syytä katsoa omaa ilmastoamme ja jättää varautuminen päiväntasaajan oloihin muille?

- Matkailijoiden on syytä muistaa ottaa selvää, minkälaisia tautiriskejä kohteessa on.

No, juu tälle.

Riskeihin voi kuitenkin Ruuhelan mukaan varautua.

- Tietoisuutta lisäämällä voi varautua näihin riskeihin. Myös sääpalvelut ovat yksi konkreettinen keino, kun lähestytään tälläista ääritilannetta, joka voi lisätä terveysriskiä. Tähän liittyy erilaisia varoituspalveluita, kuten helteeseen ja kylmyyteen liittyvät varoitukset.

Saanoisin, että olipa taas tyhjänpäiväinen juttu, jonka tarkoituksena oli nostattaa ilmastonmuutostietoisuutta tai suorastaan -paniikkia. Minuun se ei purrut, enkä vakuuttunut toimittaja Marja Sannikan valmistautumisesta jutun tekoon.

Äärisää tai ilmastolliset ääriolot ovat muuten yksi mieluisimmista aiheista minulle. Olen niistä kirjoittanut useaan kertaan. Niitä juttuja voi lukea vaikkapa täältä.

PS. Kun muutamia kommentoijia on kiinnostanut, kumpi - helle vai kylmyys - tappaa enemmän, laitan yhden linkin vielä jälkikirjoituksena. Olivier Deschenes ja Enrico Morettitutkivat asiaa vuonna 2007 Yhdysvalloissa. Heidän mukaansa kylmyys on pahempi, ja USA:n asukkaiden pidentynyttä elinikää jopa osin selittää muutto pohjoisista osavaltioista etelän lämpöön. Tässäpä linkki.

48 kommenttia:

  1. ei nämä toimittajat koskaan kysele mitään, halua
    perusteluja mistään, eikä tiedä mitään, kun eivät tutki asioita etukäteen.
    ruuuhelalta olisi voinut kysyä missä määrin ilmastomallit ovat esityksen perustana.
    kuinka luotettavia mallit on ym.
    täysin tyhjänpäiväinen haastattelu.

    VastaaPoista
  2. Punkeista: Muistaakseni Lena ja Larry Huldén ovat tutkineet asiaa ja todenneet, että punkkien levinneisyysalueen laajeneminen johtuu muustakin kuin "ilmastonmuutoksesta", mm. hirvieläinten runsastumisesta. Antero

    VastaaPoista
  3. Lisännen vielä Ruuhelan biologinurasta, kun noita Reija raasun alaarmeja ei taida löytyä kanonisoidusta IPCC raportista, joten sopinee kysyä mistä ne on kotoisin.

    Alan asiantuntija Paul Reiter oli alkuun mukana IPCC prosessissa tältä osin,
    mutta erosi kun lopulliseen raporttiin tuli aivan jotain muuta kuin hänen näkemyksensä, jolloin hänen nimensä jätettiin käyttöön Sari Kovats nimisen oppimattoman teinitytön tullessa IPCC,n aiheen johtavaksi kirjoittajaksi, josta
    Joanne Nova on meitä ansiokkaasti muistuttanut ellei peräti hauskuuttanut kirjassaan "Kuinka oppimattomasta teinitytöstä tuli maailman johtavin ilmastoasiantuntija",korvantauksen märkinä.

    https://www.youtube.com/watch?v=PxtWEW2nKRI

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korjaus edelliseen, kyseessä oli Donna Lafranboise, vähättelemättä kuitenkaan superNovan kykyjä.

      http://nofrakkingconsensus.files.wordpress.com/2011/10/delinquentteenager_sample.pdf

      Ilkka

      Poista
  4. Hauska kohta oli, kun Ruuhela sanoi, että ilmastonmuutos SAATTAA vähentää myyräkuumetartuntoja, niin toimittaja sanoi: "Lopulta hyviäkin uutisia." Itse en kyllä kutsuisi uutiseksi, jos joku sanoo, että tulevaisuudessa saattaa tapahtua sitä sun tätä.

    Noista punkeista olen kirjoittanut aikaisemminkin esim. niiden levinneisyyden siirtymisestä Porkkalasta Kirkkonummen keskustaan ( n. 20 km). Aikaa, omien kokemusteni perusteella, siihen kului ainakin 15 v. Nyt, vajaa 20 v. myöhemmin ovat jo Lapin liepeillä. Voidaanko panna ilmastonmuutoksen piikkiin?

    Kuulin eräältä perhosharrastajalta, että Lappiin olisi tulossa jokin ihan uusi punkkilaji Siperiasta. Onko Anterolla mitään tietoa tästä.?

    Tapsa

    VastaaPoista
  5. Myyräkuumetta aiheuttava virus leviää metsämyyrän välityksellä. Noin 10-20 vuotta sitten 4-5:n vuoden välein Pohjois-Suomessa toistuvat myyrähuiput näyttivät muuttuneen epäsäännöllisemmiksi eli ns. syklisyys näytti kadonneen. Syy vieritettiin tietysti ilmastonmuutoksen kontolle. Sittemmin syklisyys on jälleen palannut. Olisiko tähän syynä nyt ilmastonmuutoksen päättyminen? Joka tapauksessa näin käy luonnonilmiöiden kanssa usein: kun kuvittelet löytäväsi sieltä jonkin säännönmukaisuuden ja sille ”selityksen”, ilmiö häviää, kun jatkat tutkimusta muutaman vuoden.

    :) Antero

    VastaaPoista
  6. Ja mitä punkkiin tulee, olen muistavinani että sairaus eristettiin, eli "remained a mystery until 1981" joten ei kai sen levinneisyydestä voi tehdä kovin pitkä-aikaisia päätelmiä.

    Ja lisäksi "Lyme disease is the most common tick-borne disease in the Northern Hemisphere.[".

    Jotenkin tuntuu että tämä punkkijuttu on vain yksi tehtailtu alaarmi muiden joukossa, kun omat havaintoni ja perimätieto kertoo niitä olleen aina, vaikkei sitä aiemmin osattu yhdistää Borrelioosiin kun oireet jos niitä tulee, tulevet viipeellä.

    Ittelläni oli toissa kesänä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Lyme_disease

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punkkijuttu ei ole siinä mielessä tehtailtu, etteikö levinneisyydessä olisi tapahtunut muutoksia, kuten juuri kirjoitin.

      Omat havaintoni ja perimätietoni eivät kerro niitä olleen aina. Pohjois-Satakunnasta kotoisin olevana en moisista riesoista tiennyt mitään.

      Ensikosketukseni punkkeihin sain, kun kävin koirieni kanssa Porkkalassa 1980-luvun loppupuolella. Sieltä niitä mukaan tuli. Veikkaan, että hyvinkin ovat voineet levitä kotieläinten, etenkin koirien mukana yleisemminkin Suomessa.

      Tapsa

      Poista
    2. Punkkihistoria varmaan vaihtelee paikkakunnittain aika tavalla. Perheemme vietti kesiä (siis koko kesän koulun päättymisestä koulun alkamiseen) Etelä-Pohjanmaalla. Siellä äitimme kaivoi meistä punkkeja viikoittain vuodesta 1959 lähtien. Luultavasti punkit olivat asuneet alueella jo pitkään ennen sitä. Ei punkkeja silloin ymmärretty pelätä. Ne olivat hieman kiusallisia, ei muuta. Antero

      Poista
    3. Minäkin huomasin koirien toimivan punkkimagneetteina, mutta en päätellyt siintä muuta kuin koirien(lamppuharja) ja punkkien esiintymisen lisääntyneen vuoteessani, kun ne (koirat) halusivat nukkua jalkopäässäni punkkien kupatessa muualta.

      Nyt saa kuulemma punkkipantoja, ja ne kuulemma toimivat, tiiä häntä?

      http://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/SCALIBOR-PUNKKIPANTA-48-tai-65-cm

      Ilkka

      Poista
    4. Mielenkiintoista, että Etelä-Pohjanmaalla punkkeja esiintyi, mutta Pohjois-Satakunnassa ei. Liekö eri siinä, että minä en asunut meren rannalla. Sinnehän nuo esiintymät pääsääntöisesti ovat keskittyneet.

      Oliko, Antero, kesänviettopaikkasi rannikolla?

      Tapsa

      Poista
    5. Ei ollut rannikolla vaan sisämaassa lähellä Virtain ja Alavuden rajaa (Sapsalampi). Antero

      Poista
    6. No oli miten oli, rannikkoakin on monenlaista, ja Puumala sydroomaa, Kumlingen tautia sekä Lymen tautia.

      Suuri valikoima nimiä johtunee siintä että oireet tunnistettiin, muttei syytä.

      Lymen kaupungissa kaikki kävelivät pää kenossa ja epäiltiin perinnöllistä sairautta, kunnes asia selkisi.

      Sen verran kuitenkin että sopiihan sitä nyppiä ne irki, ilman suurempaa hälyäp ja mennä tohtorille vasta kun on punainen rengas tai laikku
      pidsokohdassa, se on vain 2vk,n antibioottikuuri varmuuden vuoksi, ja sen laiminlyönti voi kostautua.

      Olen tosin kuullut erilaisia kiljuntoja, kun ötökkä ei ole kaikkein miellyttävimmästä päästä, josta syystä näkyykin valitun ilmastoindikaattosiksi New Yorkin kaduilla ja metrossa uiskentelevien haiden lisäksi.

      http://yle.fi/uutiset/punkki_synnyttaa_turhaa_hysteriaa/6099257

      Ilkka

      Poista
    7. 70-luvulla Pohjois-Karjalassa oli punkkeja, siitä ei ole mitään epäselvää. Niitä poimittiin illalla lapsista, jotka olivat touhunneet pihalla ja metsässä heikossa, osa pääsi puremaan, mutta niitä sitten irroiteltiin joko voilla tai pihdeillä vetämällä.

      Poista
    8. Ja 1950 luvulla oli punkkeja Etelä Karjalassa kertpp perimätietoni, koska syntymäkodissani harrastettiin metsästystä, ja koirista piti nyppiä niitä.

      Vanhin todisteeni punkkien olemassaolosta löytyi 5300 vuoden takaa, ja sekin lumirajalta Alpeilta.

      Aivan äsken esitettiin todiste että punkit ovat vaivanneet jo 1 000 000
      vuotta, joten leimaan punkkialaarmin edelleenkin tekaistuksi alaarmiksi, eli AGW vouhotukseksi.

      http://lookingatlyme.blogspot.fi/2011/10/neolithic-man-had-lyme-disease.html

      Ilkka

      Poista
    9. Punkkipainajainen heräsi henkiin, ja tulee ymmärtääkseni tänään uudestaan.

      Pilkkihaalarinikin ovat peritty myyräkuumeeseen kuolleelta.

      http://areena.yle.fi/tv/2160243

      Ilkka

      Poista
    10. Antero. Sittenhän asia on oikeastaan korjaantunut sillä minulla ei henkilökohtaisesti ole minkäänlaisia havaintoja punkeista täällä Virtain puolella rajaa, ehkä se on vain alavutelaisten ongelma. Tosin en ole kyllä punkkihavaintoja tehnyt Sapsun puolellakaan vaikka sielläkin tulee usein oltua kun matkaa ei ole kuin muutama kivenheitto. Tosin ei minulla ole koskaan ollut koiraakaan.

      Jussi

      Poista
    11. Mukava kuulla, Jussi, että ette kärsi punkeista Virrat-Alavus-alueella. En minäkään niistä juuri kärsinyt nuoruudessani, sen verran vähän niitä oli. En ole vuosikymmeniin käynyt Sapsulla. Kerro terveisiä esim. Sytelän maanviljelijäperheille, joiden lapset olivat kala- ym. kavereitani. Antero

      Poista
    12. Olen sen verran nuorempi etten tunne heistä muita kuin Antin, mutta täytyy koettaa muistaa kertoa terveiset kun tavataan.

      Jussi

      Poista
    13. Kiitos! Punkkitäsmennys: 1950- ja 1960-luvuilla me lapset möyrimme Sapsalammella aamusta iltaan sellaisissa paikoissa ja pöheiköissä, joihin nykyajan lapset eivät mene tai eivät saa mennä. Tuolloin aloitin mm. intohimoisen lintuharrastuksen. Ei ihme jos jokunen punkki tarttui ihoon! Antero

      Poista
    14. Noin hienon sananvaihdon jälkeen voinen kertoa että olinhan mie sielkin,
      mutta Pohjaslahdella, ja ilman punkkihavaintoja möyrittyäni Tarjanneveden saarissa.

      https://www.youtube.com/watch?v=_2HtcIGTE_A

      Ilkka

      Poista
  7. eikös kuumana vuoden 2003 kesänä tuhansia Eurooppalaisia kupsahtanut kuumuuteen? muistaakseni jo ranskassa uhreja oli 4000+

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. enklannissa kupsahti 2013 kylmyyteen 5000 ihmistä, joten molempi pahempi.

      Poista
    2. Suomessa kuolee vuosittain kylmyyden aiheuttamiin vaivoihin 3000 ihmistä, joten pientä on yhden kesän lämpökuolemat koko Euroopan alueella verrattuna siihen.

      Harri

      Poista
    3. Lisäsin jälkikirjoituksena linkin yhteen tätä kuolleisuutta koskevaan aiheeseen. Todettakoon lopuksi vielä, että täysin kiistattomasti äärisääksi luonnehdittujen ilmiöiden aiheuttama suhteellinen kuolleisuus on romahtanut viimeisen 100 vuoden aikana. Eppäilen jopa absoluuttisten lukujen laskeneen. Tähän on kaksi merkittävää syytä:
      1. Kykymme suojautua äärisäältä on keskimäärin parantunut varallisuuden kasvun ansiosta.
      2. Sääennusteet ovat parantuneet, jolloin saamme varoituksen vaarasta usein ajoissa.

      Poista
    4. Yleensäottaen ei liene tilastonikkarointia mihin AGW advokaatti ei olisi työntänyt visvaista käpäläänsä, eli kaikki lämpimänä ajanjaksona tapahtuneet kuolemat nikkaroidaan lämpötilan tai "ääri-ilmiöiden" syyksi, mistä karsein esimerkki ole Moskovan parin vuoden takaiset aivan överiksi menneet sadattuhannet lämpökuolemat, vaikka osasyy oli hyvinkin Suomalainen tapa löträtä vesillä viinan kanssa ja pulikoida päissään jäätelöön tukehtumisesta ja banaanibjuoresta puhumattakaan.

      "For all these reasons, it is more appropriate to use the CDC’s Compressed Mortality Database for deaths from excessive heat and cold. And this database indicates that on average twice as many people die from excessive cold than excessive heat."

      http://wattsupwiththat.com/2014/06/02/which-is-responsible-for-more-u-s-deaths-excessive-heat-or-excessive-cold/

      Ilkka

      Poista
  8. EIkös tämä ruuhi,, eiku hela pääse tollaseen sivustoon käsiksi?
    http://www.asentohoito.auttaa.fi/106
    Kylmä tappaa tehokkaasti jos noista tilastoista voi jotain johtopäätöksiä tehdä vaikka "nuoriso" yrittää hukkumisillaan tilastoja kääntää.
    Mistähän löytyisi joku vanhanajan tutkiva journalisti joka penkoisi taalaksentalon kompostit läpikotaisin ja pistäisi kaiken huuhaan yksiin kansiin julkisesti nähtäväksi?
    Olen valmis jopa maksamaan siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä Ruuhela ei usko reaalimaailman havaintoihin, sillä tietokonemallithan kertovat aivan muuta?

      Poista
    2. Wanhan ajan tutkivaa journalismia ei enää kukaan kustanna. Tilalle on tullut hutkiva murmelismi, jonka tekijöitä kiinnostaa korkeintaan pääministerin morsiamet.

      Kunhan Olli Ihamäki pääsee eläkkeelle, on jotain toivoa. Ei kai siihen enää monta vuotta mene. En kyllä löytänyt hänen ikäänsä, mutta isänsä Niilo syntyi 1920, joten eiköhän se Ollikin kohta eläkeiän saavuta.

      Itse olen ounastellut, että joka tapauksessa tämä AGW kuopataan viiden vuoden sisällä. Mahtaako Olli ehtiä tai lähteä eläkkeelle?

      Tapsa

      Poista
    3. Tässä vain vanhat synnit painavat, ja Kekkosslovakian perintö itsesensuureineen jne.

      Edustajamme ja mediamme ovat jo geeneissään tottuneet nuolemaan saapasta, ja toimimaan lakeijoina.

      http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2009/06/niin-kylmaa-etta-polttaa.html

      Ilkka

      Poista
    4. Juttiinta niin! Kansa on tottunut uskomaan auktoriteetteja eli juuri valitsemiaan ja heti haukkumiaan edustajiaan. Oliko tuossa joku ristiriita?

      Mahtaako Satu Hassu eiku (i), kirjoittaa muistelmansa, kun nyt siirtyi "viisaan lepoon"? Voisi olla mielenkiintoista luettavaa, jos rehellisesti kirjoittaisi. Ei taida olla toivoa pitkään aikaan.

      Tapsa

      Poista
    5. No tuossa on setvitty aihetta, ja kun en halua vaikuttaa muiden mielipiteisiin, jätänkin vastuun lukijalle.

      http://motls.blogspot.fi/2014/06/epas-carbon-planning-emulates-communism.html

      Tarkoitan siis etten ala eroittelemaan hyväuskoisia hölmöjä
      maksetuista taputtajista.

      Ilkka

      Poista
  9. Tällainen ilmastopelottelu herättää useita kysymyksiä. Onko kyseessä byrokraatti, joka yrittää pelastaa laitoksensa rahoituksen, vai uskooko Ruuhela itsekään satuiluihinsa? Onko se, että Ruuhela ja hänen edustamansa laitos oikeasti uskovat moiseen hölynpölyyn pahempi asia kuin se, että he valehtelevat pokkana päin naamaa?

    Ilmastohullutus on tulossa tiensä päähän. Tästä johtuu aina vain epätoivoisemmaksi ja valheellisemmaksi käyvä propaganda.

    VastaaPoista
  10. On se muuten paljon luvattu Ruuhelalta, että kylmyyden aiheuttamat ongelmat häviävät, vai sanoiko hän oikeasti niin, vai onko Riikka Luukkosen tekstiä?

    Voisi vielä tarkentaa milloin ja missä ne häviävät. Minulla on esim. se kylmyyden aiheuttama ongelma, että joudun tuhlaamaan rahaa talon lämmitykseen ja kiihtyvällä tahdilla lisää ilmastonmuu.. ei ku ilmastopolitiikan takia. Milloin pääsen tästä piinasta?

    Tapsa

    VastaaPoista
  11. No, mutta niinhän Mikkokin kirjoitti, ongelmat häviävät. Ilmeisesti hän silloin niin sanoi.

    Pitäähän köyhälle kansalle aina vähän panna paremmaksi. Tämä tutkimus varmaan oli haastattelun alulle paneva voima:

    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67Wke725j/MMM_julkaisu_2012_6.pdf

    Siinä sanotaan sivulla 11 näin: "Ilmaston lämmetessä
    helteen aiheuttamat terveysongelmat voivat yleistyä ja kylmyyteen liittyvät terveysongelmat vähentyä."

    Taas voi käydä niin tai näin, mutta kylmyyden ongelmien ei sentään väitetä poistuvan kokonaan.

    Raportti on laaja enkä sitä ole vielä (jos koskaan) kokonaan lukenut, mutta onko tässä lainauksessa jokin ristiriita?

    "Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulisi tulevaisuudessa voida lisätä myös
    metsien hiilensidontaa, metsien ja puutuotteiden hiilivarastoja sekä metsäbiomassan hyödyntämistä energian tuotannossa."

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse kiinnitin huomioni reetun hapuiluun liukastumisonnettomuuksien kanssa, kun en saanut tolkkua lisääntyvätkö ne vai eivät lumettomien ja jäättömien talvien meitä kohdatessa.

      Kyllä se oli taas tavanomaista AGW jargonia, eli voi voi ja lämmin leipä,
      sekä saattaahan se olla niinkin, noinkin tai sitten ei.

      lieneekö YLE,llä ja muulla valtamedialla ikuinen avointen ovien päivä jossa toimittajat saavat esiintyä ilmastoasiantuntijoina ja metereologeina joista jälkimmäiseen en ole löytänyt todistetta paitsi maininnan painetussa sanassa.

      Ilkka

      Poista
  12. Aikamoinen huijaus tuli aamun TV-uutisistakin. Niissä kerrottiin, kuinka Suomessa on keksitty uusi hiilidioksidin talteenotomenetelmä pumppaamalla sitä veden läpi.

    Sitten tuli vanhaa fraasia hiilidioksidin kasvihuonevaikutuksesta.

    Tämän "keksinnön" yksi tekijä sitten kertoi, että tämä kaasu sitten alipaineella imaistaan pulloihin. Tämän merkitystä ei sitten tarkemmin kerrottu, koska olisi saattanut liian monelle paljastua, että ei sitä hiilidioksidia työnnetä lopullisesti mihinkään ilmastoamme lämmittämästä, vaan myydään se erilaisiin tarkoituksiin palautuakseen taas ilmakehään.

    Mutta cleantech-klusteriin vaan tukiaisia kuittaamaan, jos joku idean pystyy realisoimaan. Paljon kuulemma siinä vettä kuluu, mutta sitähän riittää. Pumppauskustannukset ovatkin sitten eri asia.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta kysehhän on perineteisestä ilkiliikkukkujakekssinnöstä.

      Eli jos ilmaisella energialla tislättu CO2 saadaan talteen niin se
      vähentää CO2 päästöjä lisäämällään määrällä.

      http://www.youtube.com/watch?v=HVFON5pPtx4

      Ikka Mononen

      Poista
  13. Täältähän tuo juttu löytyykin, jos jaksatte selata: http://yle.fi/uutiset/tuoreimmat/

    Otsikko: Suomalaiskeksinnöstä lupaava hiilidioksidin talteenottomenetelmä

    Ajankohta 6.16.

    Kyllähän siellä kerrotaan, että varastointi on se isompi ongelma.

    Tuli muuten juuri tuutista, että hallitus on lähettänyt ilmastolain eduskuntaan.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän varastointi voi olla ongelma, kun lopputuotteen voi myydä oluttehtaille
      ja soodasifoneihin sekä hiilihappojääksi jäätelön kylmässä pitämiseksi.

      Pikkasen voi jättää Taalaksen lamppu ja pullokokeisiin todistamaan jotain, en kyllä tiiä mitä.

      Ilkka

      Poista
  14. http://www.globbarit.fi/osallistu/kalenteri/anna-tunti-ilmastolaille-tule-mukaan-ilmastolain-aamuvartioon-0

    "Ilmaston lämpeneminen etenee huimaa vauhtia eikä päästöjä ole vieläkään saatu laskuun. Ilmastokatastrofin estämiseksi tarvitsemme Suomeen ilmastolain, ja ilmastolain saamiseksi tarvitsemme tunnin sinun aikaasi."

    Löytyisikö nyt aktiivista porukkaa eduskunnan rappusille, että typerän lain hyväksyntä saataisiin puihin?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm. Nykyään kun tuo työpaikka on eduskunnan lähellä, niin voisin harkita meneväni kantamaan "Ei ole lämmennyt kohta pariin vuosikymmeneen" -kylttiä ja kellottaa miten nopeasti aktivistit lämpenevät. Sen jälkeen voisi marmattaa, että tuo hermostuminen lämmittää ilmaa merkittävästi. Että jäitä hattuun vaan.

      Puolueeton

      Poista
    2. Ei tartte mennä minnennään.

      Ei ole tulossa mitään ilmastolakia.

      On tekeillä lakiehdotus puitelaista joka pitäisi esittää eduskunnalle
      mutta se ei näy missään.
      Tulkinnat lain sisällöstä vaihtelevat Niinistön klaanin 80% päästövähennyksestä juhlapuheisiin, eli kyseessä on ympäripyöreä suutari, eli tuhnu, mistä oli sovittu hallitusohjelmassa jotta vihreät
      tukisivat ydinvoimaa.

      https://www.youtube.com/watch?v=kjtmPEDLu7M

      Ilkka Mononen

      Poista
    3. Niinpä tietysti. Vihreät nähtävästi valmistautuvat vaaleihin ja mistä vetoa niin tämä on yksi heidän "saavutuksistaan".

      Puolueeton

      Poista
    4. Ei kun vihreät valmistelevat lähtöään hallituksesta vaakakupissa
      ollen ydinvoima ja sen tukeminen, ja/tai verbaaliakrobaattisen
      ilmastolain läpimeno.

      Tämä on lehmänkauppojen hinta, ilmastokanttura on sorkat oikosena, eikä se enään heruta ilmastoantia.

      Ei toista ilman toista, jolloin ituhippismi joutuu venymään ratkeamispisteeseen.

      Kummastakin on sovittu hallitusohjelmassa, eikä Satu Hassinkaan persus ole niin leviä että se leviää istumaan pöydän vastakkaisilla puolilla oleville plyysisohville.

      http://www.vihreat.fi/ydinvoima/vihreiden_toimet

      Ugh!, olen puhunut.

      Ilkka

      Poista
  15. Politiikko on aina kahdenkeskisessä keskustelussa kaikista asioista vastapuolen kanssa samaa mieltä, mutta kun päätöksenteko koittaa niin vain puolueen mieltä. Noi kyselyt on aivan turhia. Toimittajahuorat on samantapaisia mutta vääristelevät kaikki kysymysten vastaukset julkaisuun ja syyttävät sitten toimitusta kun kysyy että mitä vittua olet kirjoittanut.

    VastaaPoista
  16. Ei Stubbi suinkaan ollut kanssani kaikesta samaa mieltä.

    Oleellisin erimielisyys oli se, että hän luottaa tai ainakin luotti Sternin raporttiin. Yritin tässä asiasta häntä varovasti valistaa eli haukuin lyttyyn koko pumaskan muutamin lähdeviittein.

    Tapsa

    VastaaPoista
  17. Niin niin, mutta miksi minä joudun selittelemään taas kerran, kun ajattelin vetäytyä vanhuuden lepoon onkivapa kädessä, ja huomaan taas kerran joutuneeni tahtomattani ärjänteeseen tapani ollessa jättää sekasorto jälkeeni itse poistuttuani takavasemmalle vaikkapa rengiksi tai metsuriksi Savoon, tai auto ja koneasentajaksi Somerolle, mikä on tietysti hupaisaa näin jälkikäteen,
    kun huomaa olevansa korkeakoulun pääsuunnittelija.

    Kun Veikko Holttinen kumartaa ja kaikki luulee että olen "se",
    eivätkä usko etten ole, enkä olekkaan.

    https://www.youtube.com/watch?v=y8trhV7FsCg

    Ilkka

    VastaaPoista