perjantai 14. helmikuuta 2014

Mikä ihmeen liimalaki?



Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan sisältynyt mahdollisuus säätää ilmastoliimalaki on konkretisoitunut luonnosasteelle. Valmisteltu ilmastolain luonnos on lähetetty lausuntokierrokselle, johon ympäristöministeriö haluaa lausunnot 11.3.2013 mennessä. Luonnoksen yleisperusteluista selviää, että lain haluttaisiin astuvan voimaan 1.5.2015.

Lukaisin lakiluonnoksen perusteluineen. Oli muuten puuduttava 51-sivuinen lukukokemus. Tulen takuuvarmasti kirjoittamaan asiasta syvällisemminkin myöhemmin, mutta tuon lukurupeaman jälkeen en enää jaksanut lähteä hahmottelemaan yksityiskohtiin meneviä analyysejä. Seuraavassa ovat vain kaikkein päällimmäiset havaintoni ja tuntemukseni asiasta.

Lakiluonnoksen perusteluissa luetellaan lähinnä poliittiseen suunnittelujärjestelmään liittyviä syitä lain säätämiseksi. Nämä syyt vaikuttavat pyrkimykseltä sementoida YK:n ilmastonmuutoskonventin ja Vihreän liiton ilmastopoliittisia tavoitteita Suomen lainsäädäntöön pysyvästi. Selvästi kunnianhimoisin tavoite on sisällytetty lakiluonnoksen 6§:n toiseen momenttiin, jossa säädetään suunnittelujärjestelmän tavoitteeksi Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2050 mennessä 80 %:lla verrattuna vuoden 1990 päästötasoon - siis jonnekin 1930-luvun tasolle - ja sitouttaa kaikki hallitukset sekä valtiopäivät seuraavien lähes 40 vuoden aikana siihen. Tavoite on mielestäni aika poikkeuksellinen lakiin kirjoitettuna, sillä en heti muistanut muita vastaavia tavoitteita lainsäädännöstämme. Ehkä Kataisen hallitus on niin varma tavoitteen pysyvyydestä ja sen takana olevista faktoista, että moinen sementointi on mahdollista?

Lakiluonnos nostaa kasvihuonekaasujen päästövähennykset jokseenkin kaikkea muuta politiikkaa (siis mm. teollisuus-, energia-, liikenne-, asunto- ja talouspolitiikkaa) dominoivaksi tekijäksi velvoittaessaan valtion viranomaistahot pyrkimään omissa ohjauksissaan ja säädösvalmisteluissaan  em. päästövähennystavoitteeseen. Tuo ilmastopolitiikan hallitseva rooli yritetään varmistaa laissa määritetyillä suunnitelmilla, toimenpideohjelmilla ja raportoinnilla. Enpä taaskaan muista yhtä tarkkoja ja sitovia ohjeita muiden politiikan sektoreiden suunnittelusta ja niiden tulosten raportoinnista, joten erikoiselta tämä hanke tuntuu. No ehkä valtion talousarvion valmistelusta löytyy vastaavaa, mutta niissäkään säädöksissä ei aseteta tavoitteita 40 vuoden päähän.

Lakiluonnoksen 5. pykälä määrittelee eräitä asioita. Esimerkiksi ilmastonmuutos määritellään siinä YK:n ilmastonmuutoskonventin mukaisesti ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamaksi muutokseksi ilmastossa. Niinpä ilmeisesti se ei säätele luonnon omia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat kokonaispäästöistä reilusti yli 99 prosenttia. Lakiluonnoksessa tarkoitetut ilmastonmuutoksen hillintätoimet eivät siis onneksi koske luonnon hiilikiertoa. Kun ehdotuksessa säädetään maa- ja metsätalousministerion vastuulle ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinointi, se ei taida sitten myöskään koskea ilmaston luonnolliseen vaihteluun liittyvää sopeutumista?

Määritelmissä luetellaan koko joukko tärkeimpiä kasvihuonekaasuja, joiden pitoisuuksista ilmakehässä taannoin kirjoitinkansantajuisen jutun. Pidin aika outona, että ilmastoomme ja tuohon kasvihuonekaasujen säteilypakotteeseen ylivoimaisesti eniten vaikuttavaa kaasua, vesihöyryä, ei löytynyt luettelosta.

Usein on paljastavaa pohtia myös niitä asioita, joita lakiluonnokseen ei ole sisällytetty. Nuo puuttuvat asiat ovat usein hyvin paljon hankkeen taustoista paljastavia. Kun ideana näyttää olevan globaalin ilmaston lämpenemisen rajoittaminen alle kahden celsiusasteen, ei edes perusteluissa kerrota, mikä on Suomen kasvihuonekaasujen päästövähennysten osuus tuosta tavoitteesta. Arvaan syynkin asiasta vaikenemiseen. Nimittäin jos me Suomessa päättäisimme lopettaa kasvihuonekaasupäästömme kokonaan ja siirtyä samaan hiilineutraaliuteen, joka Suomenniemellä vallitsi noin 7000 vuotta sitten, laskisimme globaalia keskilämpötilaa muutamilla asteen kymmenestuhannesosilla vuoteen 2050 mennessä. Kyse on niin mitättömästä muutoksesta lämpötilassa, että mikään taho ei sellaista kykene nyt ja tuskin vielä vuonna 2050 mittamaan globaalista ilmakehästä. Ja tuo muutos siis tapahtuisi sillä oletuksella, että nykyinen säteilypakotteeseen perustuva ilmastoparadigma pitäisi paikkansa, mikä on kaikkea muuta kuin varmaa.

Edellisessä kirjoituksessani on kuva 2, jota varten laskin 100 vuoden lämpenemistrendit 10 edellisen vuoden
HadCRUT4 - aikasarjan mukaan kahden asteen lämpenemistrendi
on poikkeus.  Sellaista ei ole nähty vuoden 2005 jälkeen.
keskilämpötilojen perusteella. Kuvasta näkyy, että viimeisten 70 vuoden aikana yli kahden asteen lämpenemistrendi on ollut vain 17 vuoden aikana. 30 vuoden keskilämpötilojen perusteella laskettuna kahden asteen lämpenemistrendi ei ylity yhdessäkään jaksossa. Keskimäärin tuo trendi on ollut 0,7 astetta per sata vuotta. Marginaalia kahden asteen lämpenemiseen siis ainakin lämpötilamittausten puolesta jää reilusti. Kun lisäksi pieni lämpeneminen olisi jokseenkin kaikkien tutkimusten mukaan enemmän hyödyllistä kuin haitallista, missä on ongelma? No pannaan kuva lisäselitteellä modifioituna viereen.

Toinen iso asia, joka ilmastolain perusteluista puuttui, oli lakihankkeen taloudelliset vaikutukset, vaikka yhtenä lain tavoitteena on perusteluiden mukaan vähentää päästöjä kustannustehokkaasti. Ainuttakaan lukua ei esitetty. On tietysti selvää, että ilmastolaki lisää valtioneuvoston ja eduskunnan tasolla melkoisesti suunnittelua ja raportointia, mikä vaatii useita kymmeniä tai satoja uusia virkamiehiä, erikoisilmastoasiantuntijoita jne. sinne ja valtion aluehallinnon eri toimipisteisiin, mutta en nyt tarkoita noita muutamien miljoonien byrokratiakuluja. Tarkoitan niitä kymmeniä tai satoja miljardeja, joita ilmastolain ohjaavilla vaikutuksilla maksatetaan teollisuudella, liikenteellä, asumisella, maataloudella ja yleensäkin meillä veronmaksajilla tulevien vuosikymmenten aikana. YK:n ilmastokonventin pääsihteeri kertoi viime vuoden Varsovan ilmastokokouksessa odottavansa länsimaiden käyttävän vuodesta 2020 alkaen noin 1000 miljardia dollaria vuodessa ilmastonmuutoksen torjuntaan omalla alueellaan ja toisen 1000 miljardia kehitysmaiden ilmaston vakiointiin. Suomelle tuosta lohkeaisi helposti parin miljardin uudet menopaineet joka vuodeksi.

Ilmastolain säätämisaikataulu johtuu tietysti siitä, että Vihreät juoksisivat Kataisen hallituksesta pois saman tien, jos asiassa viivyteltäisiin yli seuraavien eduskuntavaalien. Mutta muuten aikataulu tuntuu kovin hätiköidyltä. Nimittäin nyt ehdotetun kaltaista ilmastolakia ei ole maailmalla missään muualla kuin Yhdistyneessä Kuningaskunnassa. Siellä se on jo sekoittanut perusteellisesti maan energia- ja teollisuuspolitiikat, ja David Cameronin hallitus pohtii kuumeisesti keinoja ko. lain vaikutusten minimoimiseksi, kun koko lain heittäminen roskikseen ei ilman täydellistä kasvojen menetystä ole mahdollista.

YK:n vetämässä ilmastopolitiikassa tähdätään globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamiseen syksyllä 2015. Tuon sopimuksen valmistelu on ollut riitaisaa ja vaikeaa, eikä sopimuksen syntyminen ole ollenkaan varmaa. Jos siitä kuitenkin sovittaisiin suunnitelman mukaan Pariisissa 2015, se astuisi voimaan vasta vuonna 2020. Meillä siis olisi joka tapauksessa aikaa katsoa, tarvitsemmeko tuon mahdollisen sopimuksen mukaista erityistä lakia, ja seuraava eduskunta ehtisi sellaisen halutessaan hyvin säätää. Tjaah, mutta kun Suomen Vihreille on taidettu muuta luvata?

Kaikkein ihmeellisintä kiireellisessä aikataulussa on tietysti se, että globaali ilmasto ei ole lämmennyt noin 16 - 17 vuoteen, vaikka juuri tuona aikana ihmiskunta on polttanut hiiltä, maakaasua ja öljyä enemmän kuin koskaan. Asia tunnetaan hyvin myös ilmastotutkimuksen piirissä. Jopa hallitustenvälinen ilmastopaneeli, IPCC, nosti asian esiin tuoreimman 5. arviointiraporttinsa ensimmäisen osan 9. luvussa, jossa asiaa hämmästellään peräti kolmen sivun verran. Noin 97 prosenttia niistä ilmastomallinnuksista, joihin nykyinen Vihreiden ja ilmeisesti myös joidenkin muiden puolueiden vihreiden siipien hellimä ilmastoparadigma perustuu, ei ole kyennyt edes jälkikäteen simuloimaan lämpenemisen pysähtymistä. Joten miksi eduskunnalla olisi kiire säätää ilmastolakia olemattoman lämpenemisen hillitsemiseksi? Ai niin, sitä tarvitaan Kataisen hallituksen koossapitämiseksi.  Sitähän voisi ehkä kutsua kalliiksi liimalaiksi, sillä sen kalliilla hinnalla ehkä kyetään pitämään pahasti rakoileva hallitus kasassa reilun vuoden ajan.
 
Ilmastolakiluonnoksesta pyydetään lausuntoa mm. Greenpeacelta, WWF:lta, Tuulivoimayhdistykseltä, Sähköautoyhdistykseltä, Ilmastovanhemmat ry:ltä, Bioenergia ry:ltä, Maan Ystäviltä ja liki kaikilta syöttötariffien tai muiden vastaavien tukiaisten varassa eläviltä tahoilta. Mitähän ne mahtavat vastata lausunnossaan? Minulta ei lausuntoa kysytty, mutta annan sen silti painamalla viereistä painiketta.

PS. Kari K. Arvolalla on mainio kirjoitus ilmastolaista täällä.

25 kommenttia:

  1. No juu, odotinkin mielipidettäsi, kun itte oon niin hätähinen, semminkin kuin
    luin suomen veronmaksajien virallisen kannan aiheeseen CO2 raportista toissapäivänä, huomioni kiintyessä "luo uusia työpaikkoja" sekä "fiksua vähähiilistä kehitystä" teeseihin ym..

    Revi siintä,

    http://www.co2-raportti.fi/?heading=Ilmastolakiehdotuksesta-pyydet%C3%A4%C3%A4n-lausuntoja&page=ilmastouutisia&news_id=4133

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. tuleeko finlandiasta toinen maa euroopassa, jossa päästötavoitteeet ovat lakiin sidottu? toivottasti kataisen hallitus kaatuu ennenkuin lakia saadaan valmiiksi ja toivottavasti seuraava hallitus harkitsee asiaa uudemman kerran.
    jos kataisen poppoo on yhtä saamaton kuin tähän mennessä ei laki valmistu.
    siis jälleen mennään vihreiden talutushihnassa ilman oman ajattelun häivääkään sittä, mitä moinen säädös saa aikaan maan yrityksille ja tulevaisuudelle,
    kuitenkaan isot saastuttajat eivät suostu muuta kuin näennäisesti .päästövähennyksiin. jo nyt suomalaiset yritykset löytävät halvan työvoiman jo nyjyisten ympäristövaatimusten takia aasiasta. kataisen puhett työpaikkojen luomisesta ovat vaan entistä suurempaa hölötystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy tietysti muistaa, että tämä asia oli Kataisen hallitusohjelmassa. Niinpä ilmastolain ajaminen ei ole vastoin hallitusohjelmaa, kuten moni karille ajanut uudistus.

      Pidän tätä ilmastolakiehdotusta aika paljon vesitettynä verrattuna siihen, mitkä Vihreiden ambitiot olivat. Mutta 40 vuoden päähän ulottuvat sitovat tavoitteet ja pyrkimys ilmastopolitiikan hegemoniaan ovat silti liikaa. Kyllä tästä on tehtävä vaalikysymys jo eurovaaleihin, vaikka kansallinen lainsäädäntö ei siihen liitykään. Kytkentä on ilmastopolitiikan kautta, jossa olemme jo luovuttaneet liki kaiken päätösvallan Brysseliin.

      Poista
  3. Kysymyshän on sinusta ittestäsi.

    Pitää vain lukea post modernia tekstiä rivien välistä ja välttää sudenkuopat mitä ehdotettuun lakitekstiin on piiloitettu.

    Huomautan ettei hallitussopimuksessa ole luvattu muuta kuin valmisteltavan ilmasolakia.

    Nyt se on arvointikierroksella, mutta en ole kerinnyt kattomaan onko se kansalaisten nähtävänä, mutta hällä väliä, se ei tule kuin manulle illallinen, etenkin jos perkaamme ja fileroimme tekeleen etukäteen vaikka käyttäisivät ihmiskunnan tuhoutumis saatikka pelastamisfraaseja hellyyttävinäni todisteina.

    http://thepointman.wordpress.com/2014/02/13/what-a-bunch-of-pissant-spineless-scum-they-really-are-what-a-bunch-of-pissant-spineless-scum-they-are/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisännen vielä että UK vähentää heidän ilmastolain rahoitusta 41%,lla
      sanalla kun V. Niinistö kuvittelee meillä löytyvän rahoitusta ja tahtoa
      80% päästövähennyksiin, onneksi emme ole samalla planeetalla.

      Miten lain toimeenpano toimii ilman rahoitusta eli toimeenpanoa?

      http://australianclimatemadness.com/2014/01/29/uk-sanity-govt-slashes-climate-budget-by-41/

      Ilkka

      Poista
  4. jos minusta olis jotenkin riippuvaista, niin niinistön palkanmaksu loppuisi tänään.
    on siinä oikein jalat tukevasti ilmastonmuutoksessa oleva taistolainen.
    olen sanonut että hyvä paha taantuma on edesauttamssa muuten järjettömän tilanteen syntymistä.
    sosialistit hollande ja obama taisteliuparina ilmastonmuutoksesta. oikein hyvä.
    kuitenkin mistä löytyy green fundiin jenkeiltäkään miljardit samoin kuin ranskalta?
    molemmat maat raskaasti velkaantuneita, ja eiköhän kansalla ole jotain sanomista rahojen heittelyyn afrikan diktaattoreille.
    ed davey enklannista lausui, että paras tapa estää enklannin tulvat ovat syytää veronmaksajien varoja kehitysmaihin. kuivattaa kovasti tuhoalueen asukkaiden mieltä... mistä ihmeestä näitä uskomattoman typeriä poliitikkoja oikein sikiää?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo Kekkonen sanoi että jos provoosoidaan, älä provosoidu,
      joten provokaatiosi syy lienee perinteinen.

      Eikö mene jakeluun, että seura tällä palstalla ei ole ehkä vertaisesi?

      lkka Mononen

      Poista
  5. Seuraavaan hallitusohjelmaan pitäisi saada kohta, jossa hallitus lupaisi purkaa muutaman edellisen hallituksen aikaansaaman turhan ja vahingollisen lainsäädännön.

    VastaaPoista
  6. Kyllähän tuossa laissa on sekä ekofasismin että Suomen kurjistamisen siemeniä. Johdannossa ei näy mitenkään erityisesti huomioidun, että kyse on kansallisesta laista, eli että vaikka ilmastonlämpeneminen olisi yleismaailmallisesti haitallista, sillä on jo nyt havaittavissa paljon positiivisia seurauksia Suomessa. Kunhan ei vain käänny kylmenemiseksi.

    Niin pelkkä BS-näppäin ei kuitenkaan riitä tämän torjuntaan. Vaatinee järki-ihmisten yhteistyötä yli puoluerajojen.

    VastaaPoista
  7. ILMASTOLAKI: Suomalaisen (geneettisistä syistä johtuvan) Tyhmyyden Ylistys:

    http://files.kotisivukone.com/tapion.ajatukset.net/fin_tyhmyys_494x640.jpg

    Geneettiset syyt: suomalaisten vuosisatoja eristyksissä eläneiden väestöjen geeniperimän ja ympäristön vuorovaikutukset ovat johtaneet ei-mielekkäisiin käyttäytymisvariantteihin. Pikakurssi aiheeseen vaikkapa täältä:

    http://www.tapionajatukset.com/161

    Se, että Vihreä liike haluaa lausunnot soluttamiltaan ympäristöjärjestöiltä ja Greenpeacelta, on niin lähinäkyvää, että sokea reettakin sen huomaa.

    Ihan kuin DDR:n tiedustelupalvelu Stasi olisi (1970-luvulla) kysellyt Länsi-Saksaan soluttamiltaan agenteilta, mitä mieltä nämä ovat läntisen yhteiskuntajärjestelmän tuhoamisesta L-Saksan ympäristöliikkeen avustuksella.

    Jos Kataisen hallitus menee tähän vipuun, Katainen itse on pian poliittisessa mielessä niin sanottu rampa ankka.

    VastaaPoista
  8. Tämä laki johtaa vielä separatistiliikkeen syntyyn tai jopa sisällissotaan. Sanokaa minun sanoneen. Siinä vaiheessa kun tuon lain vaikutukset alkavat tuntumaan todenteolla suomalaisten elämässä, tästä katastrofista pois haluavia on paljon.

    VastaaPoista
  9. Ilmastolain lyhyt historia

    YMPÄRISTÖMINISTERI VILLE NIINISTÖN TAVOITE: LAKI, JOLLA SUOMEA HALLINNOIDAAN

    A-studio (kesällä 2013)

    Ville Niinistö:

    "Siis miten kehitämme kaupunkeja, liikennettä, asumista, ruoan tuotantoa… Ilmastolain tavoitteena on ohjata tehokkaasti päästövähennyksia niin, että kaikkien ministeriöiden toimet kootaan yhteen… Ilmastolaki on toteuttamisväline… jonka painoarvoa halutaan nostaa politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa… Ilmastolaki ohjaa kaikkia muita lakeja… Liikenteen, jätehuollon, energiantuotannon sääntely (siis pitäisi koordinoida ilmastolain perusteella)”…

    Ilmastolain valmistelun julkisena perusteluna on torjua ilmaston lämpenemistä, ja siitä johtuvien vaaratekijöiden vuoksi vihreän katastrofi-ideologian kannattajat
    saada välineen, jolla voisi ohjata kaikkea toimintaa Suomessa.

    Professori Atte Korhola totesi samassa A-studion jaksossa yksiselitteisen selvästi, että Suomen ilmastolailla ei ole mitään vaikutusta maailmanlaajuisiin hiilidioksidipäästöihin. Jos uskoisimme nykyiseen ilmastoparadigmaan ja tuohon Korholan uskottavaan väitteeseen, joutuisimme silti toteamaan, että valmisteilla olevalla ilmastolailla ei olisi vaikutusta ilmastoon.

    Tämä todistaa voimakkaasti sen puolesta, että ilmaston pelastaminen ei olekaan lakihankkeen tähtäimessä. Päämääränä on vain sementoida vihreän uskonnon ylivalta kaikkeen muuhun politiikkaan nähden.

    Ministeri Ville Niinistö valehteli televisiossa päin näköä.

    Maailmalla kiistellään ilmaston lämpenemisen ja hiilidioksidipäästöjen yhteydestä. Arvostettujen ilmastontutkimuslaitosten mukaan globaali ilmasto ei ole enää lämmennyt vuosiin. Muun muassa Nasan ja Iso-Britannian ilmatieteenlaitoksen tilastoissa ei ole näkynyt lämpenemistä 16 vuoteen. Hallituksella ei ole suunnitelmia sen varalle, että ilmasto jäähtyisikin.

    Ville Niinistö väitti muun muassa, että ilmasto lämpenee vähintään 4 astetta! Tämä valhe on napattu virtuaalimaailmasta, eräästä tietokoneella tehdystä tulevaisuuden skenaariosta!

    Niinistö myös höpisi ilmaston lämmenneen ”aina viime vuosiin asti”, vaikka Nasan ja Britannian ilmatieteen laitoksen mittaukset kertovat ettei lämpenemistä ole enää tapahtunut 16 vuoteen!

    Hän ei siis luottanut näiden huippututkimusyksiköiden mittauksiin! Vaikka hän väitti uskovansa tieteeseen, fysikaaliset mittaustulokset eivät siis tämän viherpiipertäjän mielestä kuulu tieteen alueeseen!

    Voi pyhä yksinkertaisuus!!

    LÄHDE (Ville Niinistön ”tieteeseen”)

    http://yle.fi/uutiset/ymparistoministeri_niinisto_ymparistoasioista_toimin_tieteen_pohjalta_en_keksi_totuuksia/6754062

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huoh! :-( Silti kiitos juttua avartavasta kommentista!

      Poista
  10. Vihreä lanka arvioi lausunnolle lähtenyttä lakiehdotusta:

    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ilmastolaki-l%C3%A4hti-lausunnoille-%E2%80%93-muuttuuko-mik%C3%A4%C3%A4n

    VastaaPoista
  11. kevin trenberth tuskin paneutuisi ihmettelemään lämpötilapaussia jos se ei olisi todellinen, se on täysin varmaa. niinistöä haastattelevat toimittajat jättävät joko tietämättään tai tarkoituksella tärkeitä kysymyksiä(esim. tämä trenberhin juttu) kysymätä ja hyväksyvät kritiikittä ministerin valehtelun. mikä nykyisissä toimittajissa mättää kun haastateltavaa ei kunnolla hiiillosteta. miten niinistö selvittäisi tilanteen jos kysymys kuuluisi: johtava ilmastotutkija k. trenberth tutkii mihin lämpö on kadonnut, tehän äsken sanoitte, että ilmasto lämpenee ilman mitään taukoa...
    ettekä voi väittää että kysymyksessä ei olisi johtava ilmastotukija ja joka uskoo tieteeseen samoin kuin te.no, kai niitä parempiakin ksymyksiä löytyy.

    VastaaPoista
  12. Miksi kuviteluoihin nyannseihin.

    Emmekö voisi tarkastella mpntako käpälälautaa on tyrkyllä,
    ettei tule taas uutta paskalakia.

    Luottakaa vihdoinikin itteenne, emme tarvitse valtamedian hyväksyntää,
    koska valtamediaa ei kohta ole, loppujen lopuksi aiheemme kiinnostaa
    aika harvoja eli on konsensus että 97% ei tiedä mistä edes puhumme!

    file:///C:/DOCUME~1/ILKKAM~1/LOCALS~1/Temp/HE_ilmastolaki_11022014.pdf

    Ilkka

    VastaaPoista
  13. Lienee ensimmäinen kerta lainvalmistelun historiassa, kun rikollisjärjestöltä pyydetään lausuntoa. Greenpeace ilmoittaa olevansa oikeutettu rikkomaan säädettyjä lakeja oman asiansa edistämiseksi.

    VastaaPoista
  14. No jos on "the case" lienee oikeutettua, mutta missä minun oikeuteni ovat?

    Kuka niistä piittaa?

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013122717876023_uu.shtml

    Ilkka

    VastaaPoista
  15. Milloin tämä järjettömyys oikein loppuu?

    VastaaPoista
  16. Vesihöyryä ei listasta löydy, koska sen määrä ilmakehässä riippuu lähes yksinomaan lämpötilasta. Sen takia se toimii palautteena, eikä pakotteena. Vesihöyry ei myöskään sekoitu hyvin ilmakehään, eikä säily siellä pitkiä aikoja, kuten hiilidioksidi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän anonyymi yritä uskotella, että jos vesimolekyylit vaihtavat paikkaansa vilkkaasti, niin niiden yhteinen IR-absorbtio on vähäisempi kuin siinä tapauksessa, että yksi ja sama vesimolekyyli mollottaisi pitkään siellä ilmakehässä?

      Poista
    2. Noinhan se on, Anonyymi 13.2. klo 23:23. Mutta se ei muuta sitä, mitä sanoin vesihöyryn ratkaisevasta roolista. Se on silti aivan ylivoimaisesti merkittävin ns. kasvihuonekaasu. Pienetkin muutokset sen pitoisuudessa tai käyttäytymisessä ilmakehässä peittävät muiden miljoonasosissa laskettavien kaasujen, kuten hiilidioksidin, vaikutuksen lämpötilaan.

      Ongelma on siinä, että ilmastotutkimuksella ei ole tuon vesihöyryn käyttäytymisestä oikeastaan hajuakaan. Ei edes tiedetä, onko se negatiivinen tai positiivinen palaute, sillä asian mittaaminen on erittäin vaikeaa. Nykyinen ilmastoparadigma olettaa ilman todisteita jälkimmäistä, mutta maapallon historia vihjaa enemmän ensimmäisen suuntaan, jonka mukaan vesihöyry toimii lähinnä ilmakehän termostaattina.

      Tämä on nykyisen ilmastoparadigman kohtalonkysymys. Sen mukana se seisoo tai kaatuu, ennemmin tai myöhemmin. Tämän valtavan epävarmuuden vuoksi ilmakehän vettä kaasuna tai pilvinä ei haluta edes mainita laissa. Ihmiskuntaahan ei siitä oikein voisi syyttää, kuten laki noiden vaikutukseltaan oleellisesti vähäisempien kaasujen osalta olettaa. Ja siksi nykyisen paradigman kannattajat eivät halua myöskään puhua vesihöyrystä. Tieteellinen pohja ei ole kestävä.

      Poista
    3. Pointti, jonka yritin ilmaista oli se, että antropogeeniset vesihöyrypäästöt eivät kykene nostamaan ilmakehän vesihöyrypitoisuutta. Siksi niiden rajoittaminen on turhaa.

      Poista
    4. Entä, jos hiilidioksidi ei ole pystynyt nostamaan ilmaston lämpötilaa? Onko sen kaasun rajoittaminen siinä tapauksessa hyödyllistä?

      Poista
    5. Lyhyt vastaus: Ei ole. Antero

      Poista