keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Testaa kykysi ilmastoasiantuntijaksi



Seuraa pieni mutta pettämätön asiantuntijatestaus. Alla olevissa kuvissa näet kaksi lämpötilakuvaajaa. Molemmat kuvaavat 30 vuoden jaksoa viimeisen 100 vuoden ajalta. Kuvaajat on laadittu HadCRUT4-lämpöaikasarjasta siten, että globaalit lähtöarvot on normalisoitu nollaan. Autan vielä vähän kertomalla, että molemmat kuvaajat edustavat keskilämpötilan poikkeaman viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa.

Nyt Sinun tehtäväsi on tietää tai arvata, kumpi kuvaajista on ajallisesti uudempi. Katso kuvia vähintään viisi minuuttia ja keskity etsimään olennaisia eroja niiden välillä. Annan yhden vihjeen: Tuossa uudemmassa kuvaajassa näkyy IPCC:n mukaan ihmiskunnan aiheuttaman ilmaston lämpenemisen jälki erittäin merkitsevällä varmuudella

Tässä kuvat A ja B. Kuvat suurenevat klikkaamalla niitä. Kun olet valmis, merkitse paperille vastauksesi ja se varmuus (asteikolla 0-100), jonka annat itsellesi valintasi oikeellisuudesta.
Kuva A

Ennen kuin annan vastauksen, kerron vähän lisää molempien kuvien aikaisista ilmastoista.
Kuva B

Kuvan A aikana ilmasto lämpeni 0,37 astetta ja kuvan B aikana 0,35 astetta - siis mittaustarkkuus huomioon ottaen saman verran. Molempien jaksojen aikana eri puolella maapalloa nähtiin erilaisia sään ääri-ilmiöitä - kuivuuksia, tulvia, hirmumyrskyjä jne.  - suurin piirtein saman verran. Molempina aikoina hämmästeltiin pohjoisen merijään voimakasta sulamista. B-kuvan jakson aikana Suomessa koettiin keskilämpötilan osalta sekä yksi lämpimämpi että yksi kylmempi vuosi verrattuna A-kuvan aikaan. Eikö "polta" vielä?

Monien ilmastomallinnuksia tutkimuksissaan hyödyntävien tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen altistaa ihmiskunnan mm. sodille ja erilaisille lämpimien alueiden taudeille kuten malarialle. Lisäksi vaarana ovat kasvitaudit ja erilaiset tuholaiset, jotka voivat vaikuttaa alentavasti viljasatoihin ja siten aiheuttaa puutetta ravinnosta. Kuvan B aikana käytiin paljon enemmän sotia verrattuna A-aikaan. Samoin malariaepidemiat äityivät pahoiksi mm. Venäjän pohjoisosissa B-aikana. Viljasadot olivat tuolloin hehtaaria kohti alle puolet A-ajan sadoista. Nyt voinet nostaa luottamustasosi 95 pisteen kohdalle, sillä takuuvarmasti olet löytänyt ihmiskunnan kädenjäljen toisesta lämpökäyrästä.

Vielä viimeinen vihje. IPCC:n mukaan ilmaston lämpötilaa säätävä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousi molempien lämpenemisjaksojen aikana. A-aikana se nousi noin 50 miljoonasosalla (ppm) ja B-aikana noin 11 miljoonasosalla. Siis vielä rautalanka-analogialla: A-aikana yhden ppm:n hiilidioksidilisäys nosti keskilämpötilaa 0,007 asteella, kun B-aikana hiilidioksidimolekyylit olivat ärhäkämpiä nostaen lämpötilaa nelinkertaisesti peräti 0,03 asteella per ppm. No niin - tämä viimeinen oli varmasti liian helppo vihje.

A-jakso kuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä vuosina 1983 - 2012, eli se oli oikea vastaus. On tietysti täysin selvää, että tässä kuvassa näkyy ihmiskunnan sormenjälki, kuten 97-prosenttisella konsensuksella ilmastotutkimuskin asiasta todistaa. B-jakso kuvaa vuosia 1916 - 1945. Siinäkin saattaa olla hipaisu ihmiskunnan syyllisyyttä, mutta tuona aikana pääosin kyse on luonnollisesta vaihtelusta.
Lämpenemisten välissä viileni

Annan lopuksi Sinulle lausuntoni kyvystäsi ilmastoasiantuntijaksi, mutta katsotaan vielä yhdellä kuvalla, mitä noiden kahden lämpenemisjakson välisenä aikana tapahtui keskilämpötilalle.

Vuosina 1946 - 1982 ilmasto hieman viileni, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvoi noin 30 miljoonasosalla. Älkäämme antako tuon oudon 36 vuoden jakson turhaan häiritä asiaa, sillä nyt selviää asiantuntemuksesi taso:

  1. Jos vastauspaperissasi lukee oikeana vastauksena A ja luottamustasona vähintään 95, olet todennäköisesti pitkälle koulutettu klimatologi. Luit luultavasti tätä blogia ensimmäisen ja myös viimeisen kerran.
  2. Jos vastauksesi oli B ja luottamustasona vähintään 95, Sinussa on ainesta vihreäksi ilmastopoliitikoksi. Valitse puolueeksesi kuitenkin Vasemmistoliitto, jos luottamustasosi ylittää 100 pisteen rajan. Viemällä vastauspaperisi Greenpeacelle saat halutessasi pestin ilmastoasiantuntijaa vailla olevalle Arctic Sunrise -alukselle, kun se lähtee seuraavan kerran purjehdukselle Venäjän arktisille alueille.
  3. Jos vastauksesi oli A tai B ja luottamustaso väliltä 50 - 94, tarvitset ilmastonmuutostieteen jatko-opintoja. Nopeimmin saat nostetuksi luottamustasosi asiantuntijaluokkaan lukemalla CO2-raporttia ja kopioimalla sieltä tekstejä Suomi24-sivuston ilmastonmuutospalstalle. Jos kahden viikon harjoittelun jälkeen koet vastenmieliseksi palata lukemaan Ilmastorealismi-blogia, olet luultavasti päässyt uskonnollisesti asiantuntijatasolle. Voit silloinkin toki koettaa tätä testiä uudelleen.
  4. Jos raapustit paperille vastauksen, jossa luottamustaso on alle 50, en suosittele pyrkimistä ilmastoasiantuntijaksi. Olet joko tieteen kieltäjä, lahjaton tai muuten vaan toivottoman tyhmä. Keskity maksamaan lahjoituksia Greenpeacelle ja tukemaan vihreitä, mutta älä sekaannu ilmastopolitiikkaan! Annetaan viisaampien ja vastuullisten hoitaa se yhtä fantastisesti kuin tähänkin asti. Huomasit varmaan, että kuvan A katastrofaalinen lämpeneminen on saatu palkastasi perityillä kiristyvillä vihreillä veroilla ja maksuilla taittumaan.
  5. Jos vastauspaperisi jäi tyhjäksi ja edelleen hämmästyneenä tuijotat kuvia etsiessäsi ihmiskunnan aiheuttaman lämpenemisen sormenjälkiä, tarvitset luultavasti silmälasit. Käy ostamassa joko vihreillä tai sateenkaarikuvioiduilla sangoilla varustetut kakkulat voidaksesi naamioituneena soluttautua ryhmään neljä. Muista käyttäytyä tuon viiteryhmän mukaisesti, mutta suosittelen sosiaalisista syistä pitämään suun kiinni valistuneempien seurassa. Lohdutukseksi kerron Sinulle salaisuuden. Tämän jutun kirjoittaja tuntee itsensä aivan yhtä hölmöksi, vaikka ko. olotila ei tieteen valossa ole mahdollinen ainakaan kuuden sigman alueella.

5 kommenttia:

  1. A ja B lämpenemisjaksot ovat ilmaston normaalia vaihtelua, jota valtameret ohjaavat. Näitä tunnetaan aiemmiltakin ajoilta kuten vuosilta n. v. 1835 - 1880 ja 1750 - 1800. Tämä syklisyys on tunnettu hyvin jo 1970-luvulla ja sen perusteella nykyistä lämpenemistä on osattu odottaa jo tuolloin. Vuosien 1946 - 1976 viilenemisvaihe ei laskenut globaalia lämpötilaa kovin alas, joten nykyinen lämpenemisvaihe pääsi liikkeelle hyvistä asetelmista. Sen vuoksi ainakin osa pohjoisista alueista on päässyt hyötymään lämpenemisestä. Meneillään oleva lämpenemiskausi näyttäisi olevan pitempi kuin viime vuosisadan alkujaksolla nähty. Aiemmman syklisyyden perusteella voisi arvioida, että seurava globaali viileneminen alkaisi joskus 2020-luvun alkujaksolla.

    Wade

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljonko CO2n ilmastoherkkyys on Waden mielestä ja millä perustella?

      -L4

      Poista
  2. Vastauspaperissani lukee Kanada todennäköisyydellä fifty-sixty. Mihin luokkaan kuulun? Saanko papukaijamerkin?

    Puolueeton

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohdin sanoa, että kaverille saa kilauttaa kolmasti. Sieltä voi tulla apuja ainakin tuohon Kanada-probleemaan. Pelkään Puolueettoman kuitenkin lopulta putoavan kanssani samaan 5-luokkaan. Sorry!

      Poista
  3. No ylempi on kotoisin IPCC AR5 raportista, ja alempi vastaavasti poliitikkojen uudelleenkirjoittamasta samasta IPCC AR5 raportista.

    http://pindanpost.com/2013/10/06/the-manipulation-of-climate-science-rewriting-history/

    "When the cell door slams on the first bad scientist, the rest will scuttle for cover. Only then will the climate scare mankind’s strangest and costliest intellectual aberration be truly over.”

    http://pindanpost.com/2013/10/06/the-manipulation-of-climate-science-rewriting-history/

    Itse eräänlaisena tilastonikkarina en edes arvaile käytettyjä metodeja.

    Ilkka

    VastaaPoista