torstai 17. lokakuuta 2013

Miksi jää kuumentaa ilmastoaktivistin tunteet?

Pohjoinen kryosfääri 14.10. 2012 (vas) ja 14.10.2013 (oik)
Yksi ilmastonmuutosväittelyn kuuma aihe on ollut jäätiköiden ja merijään sulaminen. Tarkemmin sanottuna kysymys on siitä, näkyykö ihmisperäiseksi väitetty ilmaston lämpeneminen kiihtyvänä sulamisena, jolla voisi olla myöhemmin haitallisia vaikutuksia luonnolle tai ihmiskunnalle.

Me tiedämme, että jäätiköt ovat sulaneet melko laajassa mittakaavassa sitten edellisen jääkauden päättymisen. Se johtui siitä luonnollisesta syystä, että merten pintakerros ja ilmakehä lämpenivät huomattavasti. Pintailmakehän keskilämpötilan muutos oli suurin korkeimmilla pohjoisilla ja ja eteläisillä leveyspiireillä - jopa 10-15 astetta. Vaikka keskilämpötila on laskenut muutaman asteen verran noin 5000 - 9000 vuotta sitten vallinneesta lämpimimmästä vaiheesta, holoseenioptimista, olemme edelleen sellaisessa ilmastollisessa vaiheessa, jossa napa-alueiden tuntumassa vesi jäätyy ja sataa lunta, mutta kesäisin tuo lumi ja jää sulaa sitten kokonaan tai osaksi sulaa. Ja välillä sulaa myös edellisten vuosien aikana syntynyttä lunta ja jäätä.

Mikäli ilmastomme olisi stabiili, se jossain vaiheessa hakeutuisi sellaiseen tasapainotilaan, jossa tuo jäätyminen ja sulaminen olisi vuosittain tai ainakin vuosikymmenittäin yhtä suurta. Siis jäljelle jääneet jäätiköt ja merijään peittämät alueet sykkisivät vuodenaikojen mukaisesti mutta pysyisivät keskimäärin samankokoisina. Ilmastomme ja siihen vaikuttavat tekijät eivät kuitenkaan ole tuolla tavalla stabiileja. Ne huojuvat kaoottisen systeemin lailla tuon tasapainotilan molemmin puolin, ja siksi jään määrässäkin esiintyy huomattavaa vaihtelua, minkä loogisessa selvittämisessä on vielä paljon tutkittavaa.

Tiedämme monien vuoristojäätiköiden ajoittain vetäytyneen ja kasvaneen historiallisena aikana. Olen muutamista tapauksista kirjoittanutkin mm. täällä ja täällä. Alppien ja myös Fennoskandian jäätiköt lienevät olleet paljon nykyistä pienempiä Rooman valtakunnan aikaisen lämpökauden aikana ja sitä edeltäneinä keskimääräistä lämpimämpina kausina. Juuri muuten ei pystytä selittämään noiden uudelleen sulavien jäätiköiden alta löytyviä metsän pohjia kantoineen ja ihmisasutuksen jälkiä, joiden ajoitus kertoo niiden olevan muutaman tuhannen vuoden takaa.

Petermannin jäävirta elokuussa 2010 (yläkuva)
ja lokakuussa 2013 (alakuva)
Vuoristojäätiköt tai -jäävirrat vaihtelevat myös lyhyemmissä sykleissä. Vuonna 2010 kohistiin jopa USA:n senaattia myöten, kun Grönlannin luoteisosassa sijaitsevasta Petermannin jäätikön vuonon päällä kelluvasta päästä lohkesi yli 200 neliökilometrin kokoinen jääsaari. Julkisuudessa ja ilmastopoliittisista syistä tuo jäätikön poikiminen haluttiin kytkeä ilmaston lämpenemiseen ja Grönlannin jäätikön sulamiseen. Kukaan ei kuitenkaan tiedä edes kohtalaisella varmuudella, oliko lohkeamisessa kyse yhdestä vaiheesta sellaisesta täysin normaalissa kierrossa, jota Petermannin jäätikkö on tehnyt jo tuhansia vuosia. Joka tapauksessa jäätikön kelluva suuosa on parista tuon jälkeenkin tapahtuneesta pienemmästä lohkeamisesta huolimatta taas kasvanut useilla kilometreillä. Vuoristojäätiköt valuvat painovoiman vaikutuksesta ihan luonnostaankin.


Himalajan jäätiköiden nopeasta sulamisesta kohistiin vuonna 2007, kun IPCC:n neljännessä arviointiraportissa kerrottiin niiden katoamisen kuivattavan jo lähivuosikymmeninä Aasian etelä- ja kaakkoisosien isot joet, joiden vedestä pari miljardin ihmisen hyvinvointi on riippuvainen. Tuo "sulaminen" osoittautui täysin ihmisen aiheuttamaksi. Tarkemmin sanottuna kyse oli WWF:n propagandatempusta. Himalajankin jäätiköt ovat jäädynamiikan ja paikallisten säävaihtelujen mukaisesti joiltakin osiltaan kasvaneet ja toisilta osiltaan sulaneet koko holoseeniajan. Mutta totta tietysti on se, että sitten viime jääkauden kylmimmän vaiheen noin 20 000 vuotta sitten vuoristojäätiköt ja Grönlantikin ovat menettäneet paljon jäämassastaan. Se on osa luonnollista ja sykleittäin tapahtuvaa muutosta.

Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden sulamisen ja ihmisperäisen ilmastonmuutoksen suhteesta kohistaan paljon. Keskeinen kysymys on tietysti se, miten ihmiskunta on vaikuttanut noiden alueiden lämpötilaan. Katsotaanpa nopeasti lämpötilahistoriaa.  Molempien isojen napajäätikköalueiden lämpötilat ovat käytännössä tasaisia - siis ei selvää trendiä viilenevään tai lämpenevään suuntaan. No hyvä on, Etelämantereella näkyy satelliittiajan mittauksissa huikea 0,026 asteen lämpeneminen per vuosikymmen ja Grönlannissa saman suuruinen viileneminen. Nuo taitavat hyvin mahtua mittausvirheiden ja -kohinan sisään, joten ainakaan lämpötiloissa ei näy ihmisen aiheuttamaa signaalia tai sormenjälkiä. Grönlannin lämpötilavaihtelusta ja sen vaikutuksista jäätikköön voit lukea lisää täältä (englanniksi).

Merijään laajuutta on pidetty jonkinlaisena ilmaston lämpenemisen kanarialintuna. Siis jos jää hupenee ennennäkemättömästi, katastrofi on edessä. Valitettavasti meillä on aika lyhyet historiatiedot molempien napa-alueiden merijäästä, sillä kattavaan havainnointiin on kyetty vasta satelliittimittauksin 1970-luvulta alkaen. Noista mittauksista tiedämme, että pohjoisessa merijään kesäinen laajuus on viime vuosikymmeninä vähentynyt, mutta etelässä se on kasvanut. Toisaalta historiallisista lähteistä tiedämme, että ainakin pohjoisessa merijään laajuuden vaihtelu on ollut syklisesti vaihtelevaa ennenkin, kuten yksi arktisen tutkimuksen pioneereista ja suurista nimistä, professori Nikolai Zubov, kirjallisesti todistaa.

Jääpeitteen mallinnukset pohjoisessa (ylä)
ja etelässä vuosina 850-2000.
Lähde Goosse et al. 2013
Ilmastotutkimuksessa painotetaan nykyisin voimakkaasti tietokoneavusteista mallintamista. Noihin mallinnuksiin perustuvat jokseenkin kaikki arviot niin ilmaston, jään kuin elävän luonnonkin muutoksista tulevaisuudessa. Katsotaanpa lopuksi, miten napa-alueiden merijään peitto on mallinnusten mukaan muuttunut. Viereisessä kuvassa on esitetty viisi merkittävintä mallinnusta merijään laajuudesta (poikkeama 21 vuoden liukuvana keskiarvona verrattuna vuosien 1850-1980 keskiarvoon) viime vuosituhannen aikana.

Oikeassa laidassa olevat punaiset nuolet osoittavat osoittavat todellisen jääpeitteen tilanteen nyt. Ne kertovat, että mallinnukset ovat olleet kyvyttömiä ennustamaan (taannehtivasti) kummankaan merijään nykyistä laajuutta edes osapuilleen. Ne ovat karkeasti yliarvioineet Jäämeren peitteen laajuutta ja aliarvioineet Etelämeren peitettä. Erikoisinta on kuitenkin se, että laajuusennätyksiä viime vuosina lyöneen etelän merijääpeitteen olisi pitänyt mallinnusten mukaan supistua pohjoista voimakkaammin AGW-ilmiön seurauksena. Tätä asiaa ja selkeää selitystä sille on vaikeaa saada ravisteltua AGW-paradigman kannattajilta ääneen ulos. Hyvin kuvaavaa on vaikkapa se, että Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo hiljattain ehdotti ilmastonmuutoksen mittariksi Jäämeren huvennutta peitettä, mutta virkeästi sirkuttava ja merijääpeitteenä paljon laajempi eteläinen merijää jää joka kerta vaille mainintoja. Sen ennätyskasvu vaietaan olemattomaksi.

Alestalon laitoksen ja monien muidenkin tahojen, joiden tutkimusrahoitus on pääosin riippuvaista CAGW-hysteriasta, ongelmana on se, että ilmakehän tai merien pintakerrosten lämpötilakehitys ei ole seurannut ilmastomallinnusten ennusteita. Itse asiassa todellisuus niiden osalta on jo karannut tai karkaamassa noiden mallinnusten luotettavuusrajojen ulkopuolelle. Siksi haetaan lähes epätoivoisesti lämpötilamittausten ulkopuolelta sellaisia merkkejä, jotka todistaisivat ennennäkemättömästä lämpenemisestä ja ihmiskunnan syyllisyydestä. Maapallon jääpeitteet tarjoavat tähän tietysti houkuttelevan mahdollisuuden, sillä jäällä on jääkausien välisenä aikana enemmän taipumusta hupenemiseen kuin kasvuun. Siksi jäätiköt ovat niin tärkeitä tuolle vuosittain satojen miljardien rahoitusta saavalle CAGW-tutkimukselle ja -teollisuudelle. Tämä selittää myös sen, miksi et lue valtamediasta juuri koskaan kasvavista jäätikköalueista tai tänä vuonna satelliittimittaushistorian suurimman kasvupyrähdyksen tehneestä arktisesta merijäästä.

Siksi myös kuulet pahimmat ulvahdukset ja saat vastaasi ankarimmat hyökkäykset, jos edes varovaisesti nostat esiin kryosfäärin luonnollisen vaihtelun, joka voi hyvin selittää asian pääosin ilman ihmiskunnan sormenjälkiä. Jään hupenemisen selittäminen ilman ihmiskunnan syyllisyyttä vastaa jumalan rangaistuksen kieltämistä uskonnossa. Se saa ilmastotutkijan kuumenemaan kuin muiden maksamilla anerahoilla eläneet katoliset kardinaalit uskonpuhdistuksen aikoina.

53 kommenttia:

  1. Kommentteja:

    - Petermann-jäätikön lohkeilu on täysin normaalia toimintaa mutta journalistit haluavat tietysti repiä asiasta myös ilmastouutista.

    - Valtaosa Himalajankin jäätiköistä on vetäytymässä tällä hetkellä. GLIMS-projekti mittaa näitä avaruudesta ja tiedot ovat tietokannassa. Summa summarum: suuri valtaosa vuoristojäätiköistä vetäytyy ja nostaa merenpinaa tällä hetkellä.

    - Pohjoisen merijään pinta-ala on alhaisimmillaan vuoden 1880 jälkeen ja todennäköisesti paljon pidemmältäkin ajalta. Wade postitti juuri linkin hyvään posteriin aiheesta.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjoinen merijää oli viime vuonna alhaisimmillaan satelliittimittausten aikana ja kasvoi voimakkaimmin tänä vuonna. Ne ovat varmoja asioita. Samoin tiedämme etelän merijään tehneen laajuusennätyksen vastaavana aikana tänä vuonna.

      Kyllä vuoristojäätiköiden pääosa varmaankin on vetäytymässä, sillä lämpötilat ko. alueilla ovat hitusen koholla verrattuna edellisiin vuosisatoihin, jolloin useimmat jäätiköt taisivat hitaasti kasvaa. Mutta paikallisista oloista tämä lopulta riippuu, ja osa jäätiköistä on myös kasvanut. Syklistä kehitystä vuosikymmenten ja -satojen saatossahan tämä näyttää olevan.

      Mutta nyt pääasiana oli jäätiköiden osoittama ihmisperäisen lämpenemisen signaali, josta mm. IPCC väittää olevansa varma 95%:n luottamustasolla. Jostain syystä minä en ole ollenkaan varma tuon signaalin näkymisestä.

      Poista
    2. No mikä on valtaosa tai pääosa, ja mitä ne yleensäottaen tarkoittavat?

      http://www.telegraph.co.uk/earth/environment/globalwarming/9206785/Himalayan-glaciers-growing-despite-global-warming.html

      Ilkka

      Poista
    3. Mikon kommenttiin jatkaisin, että vuosikymmenten ja -satojen lisäksi esimerkiksi Alpit sulailevat noin tuhannen vuoden välein (http://www.spiegel.de/international/spiegel/the-coming-and-going-of-glaciers-a-new-alpine-melt-theory-a-357366.html, enemmän juttuja aiheesta googlaamalla "scholar alps melting joerin".

      Turhaa siis kenenkään vedota siihen, että sata vuotta sitten jäätiköiden tilanne oli sitä tai tätä, koska sata vuotta on kovin lyhyt aika maapallon ilmaston monivivahteisessa syklisyydessä.

      Poista
    4. Vuoristojäätiköt ovat vetäytymässä kaikkialla paitsi Karakoramissa. On totta että ei voida sanoa että vuoristojäätiköiden vetäytyminen on ihmisen aikaansaannosta mutta ainakin vetäytyminen todistaa että maapallo on lämmennyt.

      -L4

      Poista
    5. Mikko kirjoittaa nopeammin kuin minä ehdin lukea. :)

      Jäätiköiden menneisyydestä on aika paljon tietoa, joista äkkiseltään tulee mieleen seuraavat mielenkiintoiset jutut:

      Alpit:
      Schlüchter, C. & Jörin, U., 2004, Holz- und Torffunde als Klimaindikatoren. Alpen ohne Gletscher? Die Alpen 6, 34-47.

      Schlüchter, C., Jörin, U., 2007, Holocene Alpine Glacier Fluctuations. Quaternary International 167-168: 367.

      Skandit:
      http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0277379113001650

      Parhain terveisin ja hyvää viikonloppua kaikille, Antero

      Poista
    6. Antarktiksen niemimaalla lämpeneminen on poikkeuksellista kun tuhania vuosia paikoillaan olleet jäähyllyt ovat romahtaneet viimeisen 50 vuoden aikana. Toisaalta on mahdotonta sanoa onko ihmisellä mitään osuutta asiaan-.

      -L4

      Poista
    7. Kuten tuosta kirjoituksessa olevasta kuvasta näkyy, Antarktis kokonaisuutena ei ole lämmennyt ainakaan 30 vuoteen. Mutta tuo noin Suomen kokoinen niemimaa kyllä on. Siellä lämpenemistrendi on ollut viimeisen 50 vuoden aikana noin 0,2 astetta vuosikymmenessä. Mutta lyhyemmät tarkastelut osoittavat lämpenemisen sielläkin kääntyneen viilenemiseksi. Viimeisten 16 vuoden trendi näyttää jäähtymistä -0,4 astetta per vuosikymmen. Laskin nuo luvut NCDC:n GHCN v3,2,2-sarjasta.

      Poista
    8. Antarktiksen niemimaalla merivirtojen lämmittävä vaikutus on ollut merkittävä, jäähyllyjen pirstonnassa. Jokin lienee muuttunut koska aiemmin hyllyt olivat stabiileja. Tällä hetkellä aluetta monitoroidaan tarkoin, ns. melt dayt ovat lisääntyneet 95% vuodesta 1948 [1], aivan viime vuosien trendeistä en tiedä mitään.

      -L4

      [1] http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2012JF002559/abstract

      Poista
    9. Siis jälleen mallinnus, mittausjakson pituuden ollessa 10 vuotta, josta voi päätellä jäähyllyjen aiemmin olleen stabiileja?

      Jos jäähyllyt olisivat stabiileja, ne ulottautuisivat päiväntasaajalle asti.

      "To build up a more complete picture across the whole peninsula, the team (funded by the European Union’s ice2sea programme) also analysed satellite data collected by an instrument called a scatterometer. Using microwave reflections from the ice sheet surface, the scatterometer was able to detect the presence of meltwater. The team were able to produce maps of how the melt season varied from 1999 to 2009, and showed that several major ice shelf breakup events coincided with longer than usual melt seasons. This supports the theory that enlargement of cracks by meltwater is the main mechanism for ice shelf weakening and collapse.

      The researchers also compared data from both the satellite and weather stations with the output of a state-of-the-art regional climate model."

      Kiinnitän huomionne " This supports the theory ".

      Mitä tulee sulamispäivien lisääntymiseen, on siis yhdellä tuplaantunut, mutta mistä?

      “At one station the average length of the melt season almost doubled between 1948 and 2011.”

      http://wattsupwiththat.com/2013/03/29/antarctic-summer-effect-confined-to-peninsula/

      Ilkka

      Poista
    10. Merivirtojen vaikutus jäähyllyn hajoamiseen on voinut olla merkittävä. Mutta merialueen pintalämpötila on siitä huolimatta laskenut tuolla alueella viimeisen 30 vuoden aikana trendillä -0,04 astetta vuosikymmenessä Reynolds OI SST -lämpöaikasarjan mukaan.

      Poista
  2. Mielikuvia Grönlannin sulavista jäätiköistä.

    Johtavan ilmastotieteen ruokkima media näkyy onnistuneen yhtä hyvin luomaan mielikuvan dramaattisesti sulavista Gröönlannin jäätikoista kuin sukupuuttoon kuolevista jääkarhuista, vaikka suht. luotettavaa dataa Grönlannin jäämassasta
    on vain neljältä vuodelta.

    On myös käytetty ilmatietteelle tyypillisiä ei standardoituja mittayksiköitä kuten Manhattaneita ja suuria järviä ikäänkuin referenssinä juohevasti, muttei vahingossakaan ole suhteutettu muutosta Gröönlannin oletettuun kokonaisjäämassaan joka saisikin tilanteen näyttämään liian rauhoittavalta.

    Jos nyt kuitenkin otettaisiin laskuun aktivistien pahimmat skenaariot, eli tässä tapauksessa ekstrapolaation lähes yhden pisteen kautta, Willis Eschenbach laski että Grönlannin jäätiköt olisivat sulaneet kokonaan vuosien 14010 ja 21010
    välillä.

    Grönlannin sulavat jäätiköt ovatkin mielestäni vain yksi keksitty ilmastoindikaattori hukkuvien jääkarhujen sun muiden luonnonmullistusten joukossa.

    http://wattsupwiththat.com/2010/05/23/on-being-the-wrong-size/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäätiköistä on luotettavia mittatuksia vuodesta 1991 alkaen jolloin satelliittialtimetria alkoi. Grönlannin itärannikosta on olemassa läjä ilmakuvia 1930- ja 1940-luvuilta ja niistä näkee kuinka jäävirrat olivat tuolla lämpimällä kaudella hitaammassa moodissa kuin nyt. Eli massaa menetetään nyt varsin nopeasti ja vastaavaa ei ole todennäköisesti tapahtunut pitkään aikaan koska edes edellisellä lämpöjaksolla niin ei käynyt, ainakaan itä-grönlannissa.

      -L4

      Poista
  3. Pohjoisen jäätyminen on tänä vuonna ollut hyvinkin keskimääräistä nopeampaa, ja on saavuttanut keskimääräistä 1981-2010 tasoa 25 päivää sitten alkaneen jäätymisen aikana.
    Kun keskimääräinen jäätyminen on ollut 6,25-8,25 milj. km2 ko. 25 päivän aikana, kasvu 2,0 milj. km2,
    niin nykyinen jäätyminen on ollut 5,0-7,7 milj. km2 kasvu 2,7milj,km2 siis saavuttaa keskimääräisen tasonsa piakkoin.

    http://nsidc.org/data/masie/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä mielekiintoinen katsaus tilanteeseen:
      "Taking into account the accuracy of sonar measurements, changes in the mean draft and ice volume can be considered significant in all other regions except in Nansen Basin, and during spring in Chukchi Cap. On the other hand, these observations of unchanged conditions are significant feature of the evolution of Arctic sea ice pack, and represent the complex interplay between thermodynamics and dynamics.
      Lähde: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39293/Report_series_in_geophysics_56.pdf?sequence=1
      Ainakin myönnetään ettei kaikki ole ihan hanskassa (n. 97%:sti) vaan tarvitaan lisäopiskelua!

      Poista
  4. No ei se vuoristojääkään sula pakkasella, eli jonkuin jäätikön pieneneminen tai suureneminen ei ole niinkään todiste lämpötilanmuutoksesta veen enemminkin
    uuden jään kertymisestä eli sadannasta.

    http://wattsupwiththat.com/2011/03/21/kilimanjaro-regaining-its-snow-cap/

    Ilkka

    VastaaPoista
  5. Oliko jäätä vähiten 2012 kesällä? Voimakas myrsky pirstaloi jääpeitteen mutta sulasiko jää on kysymysmerkki.
    Ja kun L4 jatkuvasti höpöttää että nykyään pohjoisen jäätä on vähiten koko maailmanhistoria aikana niin ei tarvii kuin kattella 1972-2012 keskiarvoa niin melkoisen lähellä liikutaan tällä hetkellä.
    7http://www.iup.uni-bremen.de:8084/amsr2/extent_n_running_mean_amsr2_regular.png
    Luin jostain että jos Grönlannin jääpeite sulaisi nykyisellä "vauhdilla" niin joskus vuonna ¨15000 jään määrä olisi jo puolittunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäätä oli vähiten kesällä 2012 ja olisi ollut ilman ko. isoa myrskyäkin. Suure jota pitää seurata on merijään tilavuus, pinta-ala tietysti kasvaa rajusti kun isoja alueita peittyy jääriitteellä yön aikana jäätymisen alkaessa.

      -L4

      Poista
    2. Ainakin NASA olisi sitä mieltä, että myrskytuulet olivat varsin tärkeässä asemassa minimin muodostumisessa:

      “NASA says Arctic cyclone played ‘key role’ in record ice melt.” The news details how the Arctic sea ice was reduced due to “a powerful cyclone that scientists say ‘wreaked havoc’ on ice cover during the month of August.” (Reuters on “Arctic Cyclone”)

      Se on kyllä hassua tuo maalitolppien siirtely: Kun merijään pinta-ala pieneni, se oli paras indikaattori AGW:stä. Nyt kun merijää näyttäisi olevan palautumassa (pinta-ala) siirrytäänkin taas uuden suureen (tilavuus) seurantaan. Kun se vuorostaan alkaa taas kasvaa, niin mikähän olisi se seuraava oljenkorsi?

      Poista
    3. Asiahan on päivänselvä, uusin tutkimus todistaa että kovat tuulet ovat
      syynä Antarktiksen merijään kasvuun, kuntaas Arktiksella taannoiseen jääminimiin oli syynä lisääntynyt CO2.

      Napa alueiden fysiikat nääs poikkeavat suuresti toisistaan, nääs.

      http://www.natureworldnews.com/articles/4037/20130918/stronger-winds-behind-mysterious-growth-antarctic-sea-ice-study-suggests.htm

      Ilkka

      Poista
    4. Niinhän se on että tutkittaessa "maalaisjärjen" tuotokset osoittautuvat usein virheellisiksi.

      -L4

      Poista
  6. "Jäätä oli vähiten kesällä 2012 ja olisi ollut ilman ko. isoa myrskyäkin. "
    Ja todisteet väitteelle löytyy, mistä? Ja vielä todisteet merijään nykyisestä ja menneestä tilavuudesta löytyy, mistä. US Navyn noustessa -50 luvulla jään läpi pohjoisnavalla jään paksuus oli noin 2 metriä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pinta-ala tunnetaan 1880-luvulle aasti mutta tilavuutta tulee tietenkin mallintaa ennen satelliittiaikakautta käytten olemassaolevia pistemittauksia hyödyksi. Onko mielestäsi syytä olettaa että menneinä vuosikymmeniä, jolloin arktinen alue oli nykyistä kylmempi ja merijään pinta-ala paljon nykyistä suurempi, merijään tilavuus pysyikin alhaisena? Jos on syytä olettaa, esittänet asiasta fysikaalisen mallin?

      -L4

      Poista
    2. Olisko sun pitäny ekaks pistää niitä faktoja pöytään mun kysymykseen?
      Onko arktinen ollut paljon kylmempi ja jos niin miksi kun se on välillä ollut paljon lämpimämpikin kuin nyt, miksi?
      Merivirtojen liikkeet taitaa rajoittaa jään paksuutta melko tehokkaasti altapäin ja lumi jään päällä estää jään paksuuntumista eristämällä.
      Missä nämä fysikaaliset todisteet on että 1800 luvulla esim golf virta ei "lämmittänyt" jäätä alhaalta ja että lumipeite tuolloin puuttui?
      Noihin ei riitä vastaukseksi kysymys vaan paperia pöytään kiitos.

      Poista
    3. Tässä sitä paperia: "The current reduction in Arctic ice cover started in the late 19th century, consistent with the rapidly warming climate, and became very pronounced over the last three decades. This ice loss appears to be unmatched over at least the last few thousand years and unexplainable by any of the known natural variabilities."

      http://bprc.osu.edu/geo/publications/polyak_etal_seaice_QSR_10.pdf

      -L4

      Poista
  7. Tuskin 1800 luvun lopusta on olemassa paljonkaan pistemittauksia,
    ainakaan alueilta jotka olivat silloin kartoittamattomia.

    Olisko taas kyseessä yhden pisteen mallinnus, tai olkoon ekstrapolaatio.

    http://vilda.alaska.edu/utils/ajaxhelper/?CISOROOT=cdmg11&CISOPTR=10752&action=2&DMSCALE=10&DMWIDTH=483&DMHEIGHT=378&DMX=0&DMY=0&DMTEXT=&DMROTATE=0

    Ilkka

    VastaaPoista
  8. Pakkasta se jäätyminen vaatii, mitä kovempi on pakkanen sitä enemmän jäätymistä tapahtuu, ensimmäinen metri jäätyy suht nopeasti, sen jälkeen jään paksuuntuminen hidastuu.
    Nyt on siis suurinpiirtein tasoissa keskimääräisen jäätymisen kanssa pinta-alallisesti 8 milj. km2 ja tästä eteenpäin mikäli jäätyminen on yhtä vauhdikasta niin ylittää keskimääräisen pinta-alan.
    Ja tietenkin jatkuessaan samanlaisena, kun ennuste oli että on sula vuonna 2013, niin menee yhä edemmäs IPCC;n arviosta.

    Mutta kuten tunnettua IPCC;n kyky selittää asioita on huippuluokkaa.

    VastaaPoista
  9. IPCC ei ole koskaan esittänyt että Artiktinen merijää olisi kadonnut vuonna 2013. Päinvastoinhan kato on ollut paljon nopeampaa kuni mitä IPCC:n referoimat mallit ennustivat.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka on väittänyt IPCC,n ennustaneen sulaa Arktista v. 2013.

      Loitko taas olkiukon.

      >Mutta IPCC,n lähipiirit ovat senkin edestä, mistä mediammekin on kiitettävällä ahkeruudella ollut mustuttelemassa.

      http://stevengoddard.wordpress.com/ice-free-arctic-forecasts/

      Ilkka

      Poista
    2. Lisään vielä.
      Koska IPCC kertoo meille Arktisjäähistorian alkaneen vuonna 1979
      satelliittimittausten myötä, suuri yleisö ei tietystikkään tiedä ettei siinä ole koko totuus.

      Satelliittihavainnoot alkoivat huomattavasti aiemmin, 1979 oli laajuuden huippuvuosi, jonka vuoksi se poimittiin aloituspisteeksi, laskevan trendin aikaansaamiseksi.

      Samasta syystä FMI käyttää ihmeellistä"keskimääräinen (1965-1986) tilanne (= normaali)" Itämeren jääalue referenssinään, joten viime jäätalvet näyttävät parhaimmillaankin normaalia, jollei normaalia pienempää.

      Joten näenkin Arktisjäistäkin tehdyn ilmastotieteelle perinteisen ilmastoindikaattorin ilmastopoliittisiin tarpeisiin.

      Aiemmat todisteet vähäisistä Arktisjäistä ovat tietysti vähän historian hämärissä, mutta niistä voisi päätellä että Arktisjäät ovat vaihdelleet
      aiemminkin suuresti, eikä nykypäivänäkään alueella ei ole mitään ihmeellistä saatikka ennennäkemätöntä.

      Poista
    3. Linkki jäi!

      http://sunshinehours.wordpress.com/2013/05/03/i-smell-a-rat-at-nsidc-earliest-satellite-maps-of-antarctic-and-arctic-sea-ice/

      Ilkka

      Poista
    4. Merijäästä on karttojen ansioista hyvää tietoa ainakin vuoteen 1880 asti, tulevaisuudessa ehkä pidemmällekin. Jäätilanne on todennäköisesti pienin pariin tuhanteen vuoteen, katsokaa lisätietoja IPCC AR5 WG1:stä.

      -L4

      Poista
  10. Lisää näistä, Atktisjäistä.

    Taitaapi tulla lähitulevaisuudessa tunnustuksia ettei se sitten sulanutkaan,
    mukaanlukien selitykset.

    http://www.dailymail.co.uk/news/article-2415191/And-global-COOLING-Return-Arctic-ice-cap-grows-29-year.html

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpsis, trendi on voimakkaasti alaspäin ja merkkiä kääntymisestä ei ole. Viime kesänä säätila oli suosiollinen jäiden säilymiselle mutta sää ei voi olla suosiollinen kesästä toiseen,..

      -L4

      Poista
    2. Pitkän ajan lineaariset trendit osoittavat alaspäin vielä 2020-luvullakin, vaikka mitä tapahtuisi. Mutta kannattaa muistaa, että lyhyemmän ajan trendit ovat tasaantuneet. Kun ilman lämpötila Arktikalla ei ole enää noussut kahdeksaan vuoteen ja Atlantilta pohjoiseen virtaavan veden lämpö on ollut laskussa saman ajan, olemme mahdollisesti näkemässä hitaan käänteen kohti uudelleen kasvavaa jääpeitettä. Tosin useampi peräkkäinen kasvuvuosi jään pinta-alassa ja monivuotisessa jäässä tarvitaan, ennenkuin tiedämme varmuudella asian. Mutta tietysti jään vähenemisen jatkuminenkin on mahdollista. Aika näyttää.

      Poista
    3. Pitäisikö ymmärtää niin että Arktiksella on ollut 1979-2013 vain yksi "epäsuosiollinen" sää 2012 ja kylmällä/lämmöllä ei olekkaan mitään tekemistä jään määrän kanssa ;) . Toikin L4 kommentti kuuluis tohon hupiosastoon.

      Poista
    4. En ymmärrä mitä mlehtisen kommentti tahtoo sanoa.

      Mahdolliseen trendin katkeamiseen on vielä pitkä matka, kuten tästä PIOMAS2-graafista nähdään:

      http://psc.apl.washington.edu/wordpress/wp-content/uploads/schweiger/ice_volume/BPIOMASIceVolumeAnomalyCurrentV2.png

      -L4

      Poista
    5. Piomas mallinnus siis näyttää jatkuvaa sulamista, kun 7 vuoden satelliittimittaukset eivät näytä.

      Aiempia kattavia havaintoja ei ole olemassa, meinaan mihin vertailla.

      http://wattsupwiththat.com/2013/09/07/tough-times-for-sea-ice-melt-enthusiasts/

      Ilkka

      Poista
    6. PIOMAS2-malli ja CryoSat-2 antavat pitkälti yhteneviä tuloksia, eli malli on hyvä ja jään tilavuus on pitkän ajan laskutrendin alapuolella.

      Havaintoja pinta-alasta on ainakin 1880-luvulle saakka, mistä syystä tiedämme että nykyinen jääkato on poikkeuksellista.

      -L4

      Poista
    7. Miksi et näyttäisi piomas mallinnukset jään tilavuudesta 1880 luvun
      loppuun, tai miksei sen jälkeenkin.

      Eihän muutaman vuoden mittaukset ulotu 1800 luvulle,
      saatikka luo trendiä.

      Nythän kummankin navan jäät ovat ennätyksessä, huolimatta kiihtyvästä sulamisesta.

      http://www.youtube.com/watch?v=ixEHhNVsCXo

      Ilkka

      Poista
    8. L4! Alan vähitellen kyllästyä PIOMAS-mallinnukseesi, jonka paikkansapitävyydestä on hatarat todisteet jos edes niitä. Cryosat2 on ollut toiminnassa vasta hetken, joten se ei ainakaan pysty mallinnuksia validoimaan. Väitteesi 1880-luvulle ulottuvista edes kohtalaisen tarkoista jääpinta-aloista saattaa olla mielikuvituksen tuotetta - en tiedä - mutta minä en sellaisia vertailukelpoisia ole löytänyt.

      Muistutan vielä kahdesta asiasta. Jään pinta-alat ovat kasvaneet tänä vuonna rajusti molemmilla napa-alueilla. Muutos oli tyypillisesti vastakkainen mm. PIOMAS-ennusteisiin nähden, joten mallilla saa taas heittää vesilintua. Ja toisena asiana: Lue moderointiohjeen kohta 4.

      Poista
    9. CryoSat-2 ja PIOMAS-mallia on vertailtu peer-review julkaisuissa ja PIOMAS on osoittautunut yllättävän hyväksi. Keskustelua aiheesta on mm. täällä:

      http://dosbat.blogspot.it/2013/02/cryo-sat-2-and-piomas.html

      Enpä usko että kenenkään alan tutkijan mielestä pohjoisen merijään tilavuus olisi selvässä ja pitkäaikaisessa laskutrendissä. Merijään pinta-alasta on olemassa proxyja, katsokaa esim. ylempänä postaamani Quarternary Sciencen artikkeli ja sen viitteet.

      -L4

      ps. yritän välttää asioiden toistoa mutta jos jotkut keskustelijat harrastavat tunnettujen tosiasioiden kieltämistä täytyy todisteet ko. asioista postata uudelleen.

      Poista
    10. Cryosat ja Piomas vertailua voi verrata yhden pisteen eksrapolaatioon,
      jos tiedät mitä tarkoitan.

      Eli cryosat edelleenkin näyttää vaan mittausjaksonsa ajan eikä edes saatikka taakkepäin.

      https://www.youtube.com/watch?v=xZbKHDPPrrc

      Ilkka

      Poista
    11. No eihän CryoSatin tarvitsekaan näyttää taaksepäin, riittää että PIOMAS2-mallin toimivuudesta saadaan tietoa. Merijään tilavuus on muuten jykevässä laskutrendissä.

      -L4

      Poista
    12. Cryosat on ollut toiminnassa peräti kolme vuotta. Nyt jäätä on enemmän kuin kolmena edellisenä vuotena. Ainakaan Cryosat ei kaiketi voi näyttää jykevää laskua?

      Poista
    13. 2013 keväällä jäätä oli vähemmän kuin aiempina vuosina. Syksyn 2013 CryoSat-mittaukset eivät ole vielä valmistuneet.

      -L4

      ps. Ennen CryoSattia oli IceSat joka pystyi myös mittaamaan merijään paksuutta.

      Poista
  11. L4 "Enpä usko että kenenkään alan tutkijan mielestä pohjoisen merijään tilavuus olisi selvässä ja pitkäaikaisessa laskutrendissä."
    Mitähän tarkoittaa hän?
    Mutta asiaan, tollanen kartta tuli eteen ihan yllättäen ja pyytämättä.
    http://www.historische-karten.com/welt/Stielers_Handatlas_1891-nord-polarkarte.jpg
    Onkos sulla L4 parempia kun tunnut olevan 1800luvun jäävirtuoosi.

    VastaaPoista
  12. "L4 "Enpä usko että kenenkään alan tutkijan mielestä pohjoisen merijään tilavuus olisi selvässä ja pitkäaikaisessa laskutrendissä."
    Mitähän tarkoittaa hän?"

    Äh, "ei" jäi puuttumaan. Toisin sanoae veikkaan että kaikki merijän tutkijat ovat yhtä mieltä siitä että merijään tilavuus on selvässä ja pitkäaikaisessa laskutrendissä.

    DMI:llä on vanhoja karttoja...ja niin näilläkin:

    http://www.climate-cryosphere.org/resources/historical-ice-chart-archive

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanko vakavissasi meinaat että jään tilavuudesta on karttoja 1880
      luvulta lähtien kun sitä on pystynyt mittaamaan kattavasti vasta
      Crosatin myötä.

      Tuo kananmunankuorijää selitys on aivan hupaisa, miten jää olisi muka
      muuttanut olomuotoaan aikojen saatossa, kyllä esim Itämerellä josta on kattavampia havaintoja laivaliikenteen johdosta, jäätalvina on enemmän jäätä kuin talvina jolloin jäätä on vähemmin.

      Kananmunankuorijää selitys on vedetty hihasta selittämään miksi Arktis ei olekkaan sula kuten maailman johtavimmat ilmastomallit ovat toistuvasti
      "todistaneet"

      Jos halaa tarkastella ilmastonvaihteluita merijään kautta, itämeri tarjoaisi oivan aineiston, semminkin kun ollaan Arktisen reuna-alueella jossa merijään vuosittaiset vaihtelut on suuria, ja historiaankin on jäänyt
      yksittäisiä dokumentteja jäistä tai niiden puutteesta.

      http://www.baltic.vtt.fi/pdfs/meri32.pdf

      Ilkka

      Poista
    2. Ilkka puhuu taas omiaan, tässähän on jo vuosikymmenen ihmetelty miksi ilmastomallit ennustavat arktisen merijään romahdusta paljon myöhemmin kuin mitä on oikeasti tapahtumassa. Vaikuttaa siltä että et tiedä asiasta oikeastaan mitään, mutta silti sinulla on vahvoja mielipiteitä. Ei noin.

      -L4

      Poista
    3. Sanoisin, että vahvat ja huteriin mallinnuksiin perustuvat mielipiteet on myös Sinulla, L4. Olet käyttänyt kiintiösi tämän kirjoituksen kommenttipalstalla.

      Poista
  13. Vielä näistä, Antarktisjäistä.

    Näkyy myös hämmästyttävän tiedemiehiä ja jopa Saksan valtamesiaa.

    Voimmekin hyvällä syyllä odottaa kohta olevan liikkeellä suuren joukon kristallipallonpyörittäjiä lopun ajan enteitä tulkitsemassa.

    http://notrickszone.com/2013/10/22/spiegel-surprised-by-amazingly-robust-record-antarctic-sea-ice-nasas-walt-meier-bewildered-can-only-speculate/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttää tuossa linkissäsi etelän jäitä ihmettelevän NSIDC:n johtava asiantuntija Walt Meyer. Viime elokuussa hän oli täysin varma siitä, että pohjoisen jääpeite kutistuu syyskuun loppuun mennessä viiden vähäjäisimmän vuoden joukkoon. Jääasiantuntija onnistui olemaan 100-prosenttisen varmasti 100-prosenttisen väärässä. Liekö kristallipallon nimi ollut PIOMAS vai joku muu?

      Poista