maanantai 16. syyskuuta 2013

Minkä ikäiset suomalaiset ovat kokeneet ilmaston lämpenemisen?



Hellepäivänä Laatokan tuntumassa 1930-luvulla
Otsikon kysymys nousi mieleeni, kun katselin äitini valokuvia 1930-luvulta. Tuo kuvakavalkadi sisälsi
häkellyttävän paljon Laatokan rannoilla uivia, leikkiviä tai muuten vaan virkistäytyviä ihmisiä. Päätin tarkistaa, olisiko jokin ajanjakso 1900-luvulla ollut lämpimimmäksi mainostettua tämän vuosisadan ensimmäisiä vuosia lämpimämpi.

Hain Alankomaiden ilmatieteen laitoksen ylläpitämästä KNMIExplorer -palvelusta Suomea koskevat (leveys- ja pituuspiirirajoituksella 60-70N, 20-30E) lämpöaikasarjatiedot (CRUTEM4), sijoitin ne Exceliin ja lähdin tutkimaan trendejä. Päätin rajoittaa laskennan 1930-luvulle, vaikka CRUTEM4:n aikasarja ulottuu 1850-luvulle. Epäilen nimittäin sääasemaverkoston olleen niin harva ennen tuota ajankohtaa, että vertailukelpoisten tulosten saanti voisi vaarantua.
Suomen vuosittaisen keskilämpötilan poikkeama vuosien
1961-1990 keskilämpötilasta CRUTEM4-lämpöaikasarjan
mukaan

Viereisessä kuvassa ovat Suomen vuosikeskilämpötilat ajanjaksolta 1931 - 2012. Kuvasta näkyy selvästi, että viimeisen 80 vuoden kaksi lämpimintä vuotta ovat olleet 1938 ja 1934. Äitini perheen rantakuvia ei siis ilmeisesti ole lavastettu. Kolmanneksi lämpimin vuosi on ollut 1989 ja neljäntenä on 2011. Jos kriteeriksi asetetaan yksinkertaisesti yhden vuoden keskilämpötila, voisimme päätellä, että vain yli 80-vuotiaat kansalaisemme ovat kokeneet lapsuus- tai nuoruusvuosinaan lämpenevää ilmastoa. Jotenkin tuo 80-vuoden jakso kuulostaa tutulta? Mistäköhän?


Lasketutin Excelillä myös lämpötilan muutostrendin 1930-luvulta nykypäivään. Edellisen kuvan mustalla viivalla kuvattu neljännen asteen polynomi osoittaa, että pidempänä ajanjaksona vuodet 1989 - 2012 on lämpimin kenenkään elossa olevan suomalaisen kokema jakso. Vuosien 1931 - 1950 jakso tulee selvästi toisena, ja vuosina 1951 - 1988 syntyneet ovat varhaislapsuudessaan ulkoilleet keskimääräistä viileämmässä ilmanalassa.

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö lineaarinen trendiviiva osoittaisi lämpenemistä koko käyttämälläni ajanjaksolla 1931 - 2012. Se osoittaa taulukkoni mukaan 0,0057 asteen lämpenemistä vuodessa, mikä tarkoittaa noin puolen asteen lämpötilan nousua 100 vuodessa. Jos tuo trendi jatkuisi lineaarisesti seuraavat 90 vuotta, olisi vuonna 2100 sen verran lämpimämpää, että äärimmäisen tarkkasilmäinen mittaaja saattaisi huomata muutoksen tavallisesta elohopealämpömittarista. Näin katastrofaalinen ilmaston lämpeneminen meitä siis uhkaa empiiristen mittausten mukaan.
Sitten 1989 lämpenemistä ei näy mittauksissa (sin).
Mallinnuksen mukaan (punainen, CMIP5 mean rcp60 tas)
olisi pitänyt lämmetä yli asteella.

Hitusen on viilentynyt sitten 1999
Kun tuo koko tarkasteltua ajanjaksoa koskeva lineaarinen trendi on nouseva, päätin vielä tutkia trendejä lyhyemmiltä jaksoilta. Toisen kuvan polynomitrendi tietysti osoittaa aluksi lähes 40 vuotta kestänyttä laskevaa trendiä ja 1970-luvulta alkaen noin 40 vuotta noussutta trendiä, joka näyttäisi taittuvan aivan viime vuosina. Lineaarinen trendi vuosilta 1989 - 2012 on pisin ajanjakso, jolloin lämpenemistä ei näy. Niinpä uskaltaisin väittää, että tuona ajanjaksona syntyneet suomalaiset - siis alle 25-vuotiaat - eivät ole kokeneet trendinomaista ilmaston lämpenemistä. Ja vuodesta 1999 alkaen lineaarinen trendi osoittaakin Suomessa viilenevään suuntaan - siispä ensi vuonna rippikouluun menevät ja sitä nuoremmat ovat kokeneet vain hieman viilenevää ilmastoa. Sitä samaa muuten ovat kokeneet ilmaston lämpenemistä verotuksellisin keinoin kovasti torjuneet Lipposen, Vanhasen, Kiviniemen ja Kataisen hallituksetkin.
Mallinnuksiin perustuva lämpötilaennuste
 CMIP5 mean rcp60 tas (pun) ja toteuma (sin)

Kun tiedän, että tätä blogia lukevat myös melkoiseen ilmaston lämpenemiseen tulevaisuudessa uskovat henkilöt, laitan viimeiseksi kuvaksi yhden arvion lämpenemisestä tämän vuosisadan ensimmäisen puoliskon aikana. Lämpenemistä voi näkökulmasta riippuen toivoa tai pelätä. Siihen voi uskoa tai olla uskomatta. Mallinnuksiin perustuvasta lämpenemisestä tulet lukemaan kaikilta käyttämiltäsi mediakanavilta lähiaikoina, kun IPCC julkaisee viidennen arviointiraporttinsa ensimmäisen osan vielä tämän kuukauden aikana. Mutta siitä, että kiistattomasti nuorimmat ilmaston lämpenemistä elämänsä aikana kokeneet suomalaiset ovat yli 80-vuotiaita, et saa tietoa juuri mistään. No, täältähän saa jatkossakin realistista, hätkähdyttävää ja erilaista tietoa ilmastosta ja ilmastopolitiikasta.

13 kommenttia:

  1. Ensimmäisestä (anteeksi toisesta) kuvastasi näkyy, että ajanjakson aikana (1931-2012) maksimin ja minimin välinen ero on lähes viisi astetta. Se on lähes 10 kertaa enemmän kuin 0,5 asteen nousu/100 vuotta, mikä laittaa mittasuhteet kohdalleen. Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Kun tuohon vuosien väliseen vaihteluun lisätään vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen välinen vaihtelu, jää vähän ihmetellen pohtimaan keskimääräisen lämpötilan pienten muutosten vaikutusta.

      Ensimmäistä kuvaa ei kannata katsella liian pitkään. Kuvan henkilö ei ole enää kiinnostunut naimakaupoista tai sen suuntaisesta. Mutta kaipuu Laatokan maisemiin elää vielä.

      Poista
  2. Olen syntynyt vuonna 1977. Muistan lapsuuteni kesien olleen lämpimiä, lähinnä aurinkoisia ja muutenkin mukavia. Toki sadepäiviäkin sattui joskus harvoin. Talvet olivat hyvinkin runsaslumisia (puolen metrin mittainen hanki on varsin kookas metrin korkeudelta tarkasteltuna) ja osa todella kylmiä. Joskus jopa jäi koulukin väliin pakkasen vuoksi (tai ainakin meinasi jäädä). Näistä mielikuvista saattaa löytyä totuuden siemen kahteen ääripäähän, siis kylmään ja lämpimään. Varmasti joukkoon mahtui yksittäisiä lämpimiä kesäpäiviä ja vastaavasti runsaslumiselta ja kylmältä näyttäviä talvia. Jos näiden muistojen perusteella teen vertailua tänä päivänä, niin helposti tulee eteen tilanne, jossa epäilen ilmaston olevan jotenkin erilainen. Tämä hivenen intuitiivinen epäilys ei perustu mihinkään faktaan. Se on vain lapsen muisto verrattuna tosiasioihin.

    Varmaa on, että en näiden asioiden kylmiin faktoihin kiinnittänyt huomiota elämäni ensimmäisen neljännesvuosisadan aikana. Tämä siitä huolimatta, että pidän niin kesä- kuin talviurheilulajeista. Molempia olen voinut harrastaa ihan riittävästi.

    Ehkä tämän kommentin jonkinlaisena pointtina aiheena olevaan kirjoitukseen on se, että ihmisten omat ja usein väärät, mielikuvat ohjaavat käsitystä ilmaston kehityksestä. Muistetaan lapsuuden kesistä ne lämpimät päivät ja lähestulkoon samankaltaisen kesän jälkeen ollaan töihin palatessa naama mutrulla, että olipa kolea keli. Tai vastaavasti lapsuuden todellisuudessa lämpimästä talvesta muistetaan ne riemun hetket, kun pääsi leikkimään lumisotaa ja aikuisena vastaava talvi menee ruuhkassa räntäsateessa töihin mennessä, muistoihin jäädessä vain se aivan liian pitkän talven märkä keli.

    Puolueeton

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin sanottu miesmuisti on myös sään osalta yleensä aika lyhyt. Maanviljelijöillä se on sattuneesta syystä pidempi. Mutta ilmastollisiin jaksoihin harvan muisti riittää. Siksi tarvitaan noita aikasarjoja, jotka kertovat totuuden silloin, kun niitä ei jälkikäteen "adjusteerata". Valitettavasti sitäkin tapahtuu.

      Muistan itse asioita parhaiten v-mäisten sattumusten kautta. Jonkinlainen pettymys oli vaikkapa pilkkireissu vuonna 1985. Silloin ei Helsingin edustalla kairalla päässyt maaliskuun alussa jään läpi. Ja sitten - olisiko ollut 1999 - ei tarvinnut yrittääkään pilkkimistä maaliskuussa, sillä jäitä ei ollut. Niin vuodet vaihtelevat täällä ja muuallakin.

      Poista
  3. Ilmasto on vaihdellut kotimaisten puulustotutkimusten mukaan viimeisten rapean 7500-vuotisjakson aikana 60-95 vuoden sykleissä suunnilleen 0.4 asteen verran keskiarvon molemmin puolin. Arvio ± 0.4 astetta saattaa tuntua aika pieneltä, mutta jujuna asiassa on se, että lämpöjaksoihin liittyy korkeita lämpötilapiikkejä, jotka muistetaan hyvän vanhuuden saavuttaneessa ihmiselämässä erityisen hyvin. Sama koskee myös poikkeuksellisen kylmiä jaksoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sieltähän tuo ihmettelemäni noin 80 vuoden jakso löytyi. Jos se toteutuisi myös lähitulevaisuudessa, taitaisi edessä olla puolen asteen pudotus keskilämpötiloissa vuosille 2040-2060.

      Poista
  4. Pyyntö Mikolle (olen mokkulan varassa ja se ylen hidas):
    Kuulin tuttavalta (joka seuraa kv-sivuja), että CO2-pitoisuuksissa on ollut laskua, mutta matalat arvot on alle vrk:ssa " siivottu " otsikon " unavailable " alle. Miksiköhän !?
    Elikkä:
    Onko jo nyt nähtävissä se fakta, että CO2 seuraa lämpötilaa eikä päinvastoin, ihan reaalimaailman mittauksissa? Tämähän olisi menoa IPCC:lle ja alarmisteille, miltä pohjalta tuon siivouksen kyllä ymmärtää.
    -Beowolf-

    VastaaPoista
  5. Jatkoa edelliseen ...tässä tuosta asiasta saamani viesti:

    " Jokin fusku menossa: http://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/trends/weekly.html

    Lukema 387 CO2-pitoisuudessa olisi noin kahden vuoden takainen taso ja eräs poistettu arvo oli muistaakseni 382, joka edustaisi jo noin 4-5 vuoden takaista CO2-tasoa. Onkohan CO2 nyt aloittanut laskunsa, kun valtameret kylmentyvät ja pystyvät sitomaan CO2 paremmin."
    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo linkkaamassasi kuvassa tapahtuva CO2-pitoisuuden lasku johtuu vuoden kierrosta. Pohjoisen pallonpuoliskon kesä nostaa CO2-pitoisuuksia, koska maata ja kasvillisuutta on pohjoisessa paljon enemmän kuin etelässä. Talvella taas kasvien yhteyttäminen vähenee ja CO2-pitoisuus laskee. Ihmisen vaikutus näkyy lineaarisena (tai eksponentiaalisena) vuodesta toiseen nousevan trendinä.

      Poista
    2. Olen seurannut samaa asiaa. CO2-pitoisuushan laskee joka vuosi keväisestä huipustaan lokakuulle asti, ja sitten lähtee taas kohoamaan kohti seuraavan vuoden toukokuuta ja uutta laskua. Tämä on normaalia.

      Viime päivinä Mauna Loan mittausasema on näyttänyt tavanomaista suurempaa vaihtelua yksittäisten mittausten välillä. Onko kyse virheestä mittauksessa vai ihan oikeasta vaihtelusta, jää nähtäväksi. Saamme kyllä tiedon asiasta lähiaikoina.

      FMI:n Pallastunturin aseman mittauksissa tuo 24h:n aikaisten mittausten hajonta on ihan normaalisti välillä 5-15 ppm, mutta mitään ihmeellistä tai poikkeuksellisen alhaisia lukemia en sieltä ole havainnut.

      Poista
  6. CO2 "laskee" joka vuosi, eli aikasarjassa on vuosittainen sykli:

    http://www.esrl.noaa.gov/gmd/webdata/ccgg/trends/co2_data_mlo.png

    All systems nominal.

    -L0

    VastaaPoista
  7. Korjaus edelliseen viestiini. Tietenkin tilanne toisin päin kuin vahingossa kirjoitin. Pohjoisen kesänä CO2-pitoisuus laskee ja talvella nousee.

    VastaaPoista
  8. Säät ja ilmasto ovat aina vaihtuneet eivätkä kaikki talvet ovat olleet niin kovin lumusiakaan.

    Kts. ensimmäistä valokuvaa joka on otettu 26.2.1952 suomen Turus. Siinä ei oikein näe lunta ja talvista maisemaa, vai mitä?

    http://www.martinranta.info/esko_terho.htm

    Kiitos Mikko hyvästä ja valaisevasta blogista!

    VastaaPoista