perjantai 6. syyskuuta 2013

Lyhyt katsaus Grönlannin sulamiseen tänä vuonna

Katsotaanpa lämmittelynä laajempaan napa-alueita koskevaan jää- ja lumikatsaukseen, miten Grönlannin sulamiskausi tänä vuonna sujui. Olen kuvamateriaalina käyttänyt Yhdysvaltain lumi- ja jääkeskuksen (NSIDC) ja Rutgersin yliopiston mainioita kuvia.

Kuva 1
Grönlanti sai melkoisesti mediahuomiota viime vuonna, kun lämpötila heinäkuun puolivälissä ja lopussa myös kolme kilometriä korkean jäätikön päällä nousi nollan tuntumaan ja vähän ylikin. Tuolloin lumi tietysti sulaa, joskin lumioloihin tottuneet suomalaiset toki tietävät, että sulaminen vain muutaman lämpöasteen vaikutuksesta ja muutamana päivänä ei yleensä ole kovin järisyttävä tai lumipeitettä äkkinäisesti poistava ilmiö. Viime vuoden kaltaiset lämpöpiikit ovat aika harvinaisia ilmiöitä jäätikön keskiosissa, joskaan aivan poikkeuksellisiksi niitä ei voi kutsua. Jäätiköstä otetuista kairausnäytteistä näkyy, että samanlaisia sääilmiöitä on tapahtunut aiemminkin. Yhtä laaja sulaminen on edellisen kerran saattanut tapahtua vuonna 1889.

Kuvassa 1 näkyy punertavalla värillä ne alueet, joissa lumen pintakerroksessa viime vuonna tapahtui sulamista kahtena eri päivänä, 8.7.2012 (vas) ja 12.7.2012 (oik). Tuo oikeanpuoleinen oli siis säätapahtuma, jollaisia Grönlannissa sattuu ehkä 150 vuoden välein.
Kuva 2

Viereisessä kuvassa 2 on esitetty värein sellaiset alueet, joilla lämpötila on vuonna 2013 noussut yli nollan asteen. Värit kuvaavat sulamispäivien määrää. Siis mitä punaisempaa, sitä enemmän päiviä, jolloin sulamista on ainakin hetkellisesti tapahtunut. Valkoiset alueet eivät ole sulaneet lainkaan tänä vuonna. Enin osa jäätikön pinnalla olevasta lumesta ei siis ole sulanut lainkaan tänä kesänä.

Kuvan 3 graafissa on punaisella kuvaajalla esitetty, kuinka suurella alueella sulamista on tapahtunut kunakin päivänä suhteessa jäätikön pinta-alaan. Taustalla oleva pisteviiva näyttää noin 40-vuotisen satelliittimittausajan keskimääräisen sulamiselle altistuneen alueen. Tätä vuotta voisi tuon kuvan perusteella luonnehtia aika keskimääräiseksi sulamisalueen osalta. Heinäkuun alkupuolella lämpötila on käväissyt muutamana päivänä melko laajalti plussan puolella, mutta tuollaiset tapahtumat ovat satelliittimittausten mukaan normaaleja.


Kuva 3






Katsotaanpa lopuksi vielä, miten Grönlannin lumipeite kokonaisuudessaan - siis myös jäätiköiden ulkopuoleisilla rannikkoalueilla - on tänä vuonna kestänyt. Melko läheltä sulamiskauden loppua olevana tuon kuvan 4 kuvaaja osoittaa, että Grönlanti on lumensa aika hyvin pitänyt tänä vuonna.


Alimpana satelliittikuva Grönlannista avaruudesta kuvattuna elokuun viimeisenä päivänä 2013. 

Grönlannin ennennäkemättömästä sulamisesta kirjoitetaan nykyisin paljon osana ilmastonmuutoskeskustelua. Nuo tarinat perustuvat erilaisiin tietokonemallinnuksiin, joilla on yksi yhteinen ominaisuus: Ne eivät osu lähellekään niitä ilmiöitä, joita reaalimaailmasta havaitaan. Silmiini sattui joitakin aikoja sitten mallinnuksiin perustuva ennuste, jonka mukaan Grönlannissa kasvaisi lähitulevaisuudessa boreaalista metsää - siis sellaista kuin meillä Suomessa. Ehkä kasvaakin, mutta kyllä lähitulevaisuus täytynee silloin määritellä geologisin termein kymmeniksi- tai sadoiksituhansiksi vuosiksi?

Ihmiskunnan aiheuttamalla ilmastonmuutoksella kampanjoivat tahot väittävät viime vuoden kaltaista laaja-alaista sulamisilmiötä todisteeksi asialleen. En ole asiasta vakuuttunut varsinkaan, kun samankaltaisia tapahtumia on esiintynyt myös menneisyydessä ja jopa hyvin usein, jos asiaa tarkastellaan geologisella aikajanalla. Mutta jos kuitenkin hyväksyisimme vuoden 2012 sulamisen todisteeksi, kai meidän on sen lisäksi hyväksyttävä tämän vuoden sulamiskausikin todisteeksi sille, että mitään erikoista ei Grönlannin jää- ja lumipeitteessä ole tapahtunut?

35 kommenttia:

  1. Nokkelana kaverina kävin Grönlannissa, Kangerlussuaqissa muistaakseni n. 7-10.lokakuuta 2005.

    Ko. mesta sijaitsee juuri ja juuri napapiirin pohjoispuolella Grönlannin länsirannikolla vuonon perällä, johon laskee myös jäätikkö. Tuona aikana, lokakuun toisella viikolla siis, jäätiköltä valui sulamisvettä vuonoon.

    Oliko kyseessä jokin poikkeuksellinen tilanne, vai milloinka siellä siis normaalisti sulamiskausi päättyy? Noina päivinä ilma kylillä oli nollan molemmin puolin. pidemmällä jäätiköllä taas oli helvetin kylmä. Kamerakin hyytyi vähän väliä ja sitä piti lämmittää pilkkihaalarin sisällä ihoa vasten, että sai edes jotain kuvia otettua.

    t. Pörri Orava

    P.S. mulla on sieltä kyllä valokuvia tositteeksi, jos jotain kiinnostaa nähdä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kangerlussuaqissa keskilämpötila putoaa nollan alapuolelle keskimäärin lokakuun alussa. Jäätiköiden sulamisvesiä kuitenkin valuu vielä pitkään tuon jälkeenkin vuonoihin. Tuolla korkeudella merenrannalla jopa +10 asteen lämpötilat eivät ole harvinaisia edes lokakuun loppupuolella.

      Poista
  2. Grönlannin pintasulaminen parina päivänä vuoden 2012 kesällä on varsin harvinaista muttei ennennäkemätöntä.

    Grönlannin massanmenetys on kiihtynyt aika nopeasti nykytasolle, saapa nähdä kiihtyykö se siitä vielä lisää. Asiaa on syytä seurata koskapa sulaminen dumppaa makeaa vettä Grönlannin ympäristöön mikä
    taasen voi vaikuttaa merivertoihin sun muuhun.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Grönlannin massanmenetys lienee tosiasia jääkausien välisenä aikana. Mutta viimeisen 10 000 vuoden lämpötilagraafin valossa kiihtyminen taitaa olla menneisyyden tapahtuma.
      http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/lappi/gisp-last-10000-new.png

      Poista
    2. Niin, tuo Novan lämpötilakäyrä on lämpötilakäyrä. Toivottavasti tuo sulaminen loppuu ennenkuin jäät loppuu..

      Satelliittimittaukseen pohjautuva käyrä massan kehityksestä näyttää kyllä selvää ja tasaista tai kiihtyvää sulamista.

      "GRACE satellite gravity solutions computed according to Velicogna and Wahr (2006) are used to estimate monthly changes in the total mass of the Greenland ice sheet (Fig. 5.19). The data show that the ice sheet continues to lose mass and has contributed +8.0 mm to globally-averaged sea level rise since 2002. The rate of mass loss has accelerated during the period of observation, the mass loss of 367 Gt/y between September 2008 and September 2012 being almost twice that for the period June 2002-July 2006 (193 Gt/y). GRACE data also show that significant mass loss has occurred from glaciers and ice caps in the Canadian Arctic (see the Glaciers and Ice Caps essay)."

      Käppyrä on numero 5.19 osoitteessa

      http://www.arctic.noaa.gov/reportcard/greenland_ice_sheet.html

      Poista
    3. On kyllä lämpötilakäyrä, juu. Mutta yleensä lumi ja jää sulaa normaali-ilmanpaineessa vasta nollan yläpuolella.

      En menisi noihin Grace-juttuihin aivan vielä uskomaan. Niin ristiriitaisia ovat sen tulokset empiirisiin havointoihin verrattuna. Jopa samaa Grace-raakadataa käyttäneet tutkijaryhmät ovat saaneet kaikkien korjausten, säätöjen ja adjusteerauksien jälkeen kovin erilaisia tuloksia.

      Viimeisen kuukauden aikana jäätikön pintalämpötilat ovat olleet välillä -10 - -30 astetta, joten ehkä tämän vuoden osalta voimme lopettaa jännittämisen. Grönlannin jäätikkö ei sulanut ainakaan ihan kokonaan, eikä se myöskään luiskahtanut montustaan mereen.

      Poista
    4. Tuossa on viimeisintä GRACE dataa aiheesta, eikä siinäkään ole mitään ihmeellistä

      En kuitenkaan vertaisi GRACE dataa taakseppäin mallinnettuun GRACE dataan, eli aikaan ennen GRACE,a, kuten näkyy myös tehdyn tehdyn.

      http://www.meltfactor.org/blog/?p=1120

      Ilkka

      Poista
    5. Yritin löytää näitä erilaisia tuloksia - ja löysinkin.

      Mutta eroavuudet eivät olleet siinä pieneneekö vai kasvaako mantereella olevan jään massa - vaan siinä kuinka paljon se massa pienenee.

      Lisäksi tietenkin satelliittimittausten aika on liian lyhyt että niistä yksin voisi suoraan huoletta ekstrapoloida vuoteen 2100..

      Muun todistuksen puutteessa olisin taipuvainen hyväksymään Gracen tulokset parhaana tällä hetkellä saatavana tietona. Massan katoa ei ole ainakaan vielä raportoitu päättyneen..

      Poista
    6. Kuten olen kertunut jo varmasti kymmenisen kertaa, kaikki kolme riippumatonta satelliittipohjaista jäämassan mittausmenetelmää antavat yhteneviä tuloksia Grönlannissa - jopa alueellinen patterni mitä eri menetelmät näkevät on sama. Kaupan päälle jäämassan väheneminen saa kallioperän ponnahtamaan elastisesti (nopeasti) ylöspäin, mikä näkyy peruskallioon pultatuilla GPS-asemilla. Tämä on faktaa, tulen toistamaan faktoja niin kauan kuin on tarvis.

      -L4

      Poista
    7. No minäkin olen tainnut sanoa jo monta kertaa, että Grönlannin jäätikön sulaminen kesän aikana on hyvin normaali tapahtuma jääkausien välisenä aikana. Useimpina vuosina viimeisen 10000-15000 vuoden aikana näin lienee tapahtunut. Takuuvarmasti jäämassa on tuona aikana pienentynyt ja maannousua epäilemättä tapahtuu, kuten Suomessa vieläkin, vaikka jäätikkö täältä katosi jo tuhansia vuosia sitten.

      Kaikesta huolimatta meillä ei taida olla luotettavaa tietoa siitä, oliko sulaminen 1000 tai 7000 vuotta sitten massanmenetyksenä mittavampaa kuin nykyisin. Epäilen lämpötilahistorian perusteella nykyistä vauhtia vähäisemmäksi.

      Kannattaa niinikään muistaa, että varmaa ja aidosti empiiristä tietoa on myös siitä, että jäätiköt molemmilla pallonpuoliskoilla ovat sekä kasvaneet että supistuneet viimeisen 1000 vuoden aikana. Niin jäätiköt tekevät ihan normaalien ilmastosyklien mukaisesti.

      Poista
    8. Mannerjäätiköiden sulamistilanteen 1000 tai 7000 vuotta sitten näkee silloisesta merenpinnasta, joka oli nykyistä alempana. Tämän sanoo jo se harvinaisen epäluotettava maalaisjärkikin.

      -L4

      Poista
  3. Ei jaatikon tarvitse sulaa koko alueeltaan sulaakseen. Jos reuna alueilla sulaminen on voimakkaampaa kuin uuden jaan kertyminen, niin jaatikko pienenee. Kun jaattoman alueen pinta-ala nousee, niin albedo (sula maa sitoo auringon sateilya paljon jaata voimakkaammin) pienenee ja sulaminen kiihtyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä niin. Mutta Grönlannin sulamisessa on tuskin jäätiköiden reunallakaan tapahtunut mitään ennennäkemätöntä.

      Lämpötilat ovat olleet aika vakaita, joskin pientä syklistä vaihtelua on ehkä havaittavissa.
      http://notrickszone.com/2010/11/08/greenland-overall-temperature-trend-shows-nothing-alarming-schellnhuber-confirmed/

      http://meteo.lcd.lu/globalwarming/Chylek/greenland_warming.html

      Poista
    2. Meren lämpötilalla jäävirtojen alla on suurempi merkitys massanmenetykselle. 90-luvulla alkaneen massanmenetyksen yksi päätriggeri oli ilmerisesti lämpimän veden pulssi.

      -L4

      Poista
  4. Tuossa on artikkeli koskien Gröönlannin jäätiköiden sulamista ja laajenememista.

    Ei siis mitään ennennäkemätöntä vaihtelua, tiedä sitten miten tuohon saisi
    ympättyä ihmisen osuuden.

    http://researchnews.osu.edu/archive/grnlndice.htm

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tipping-pointteja silti pelätään (Ilkan linkiståä luettua):

      "The fact that recent changes to Greenland's ice sheet mirror its behavior nearly 70 years ago is increasing researchers' confidence and alarm as to what the future holds. Recent warming around the frozen island actually lags behind the global average warming pattern by about 1-2 degrees C but if it fell into synch with global temperatures in a few years, the massive ice sheet might pass its “threshold of viability” – a tipping point where the loss of ice couldn't be stopped."

      -L4

      Poista
    2. Taivaan putoamista niskaan on aina pelätty. Sitä enemmän, mitä uskottavampi shamaani siitä uhrilahjoja saadakseen saarnaa.

      Poista
    3. Häh, ihmisen olemassaoloaikanahan taivas on pudonnut niskaan jo useista kertoja, vaikka historiallisella ajalla on ollutkin suhteellisen rauhallista. Eihän tuo ole mikään peruste sen puolesta että nyt ei VOI tapahtua mitään todella ikävää.

      -L4

      Poista
    4. Gröölannin jäätiköiden sulamista on pelätty niin kauan kuin lehdistö on ollut
      olemassa levittämässä senaikaisten tutkijoiden havaintoja Gröönlannin jäätiköiden ennennäkemättömästä sulamisesta, ja sulamispelottelu on syklisesti keskeytynyt vain silloin kun johtavat tiedemiehet lehdistön avittamana ovat lietsoneet pelkoa uhkaavasta jääkaudesta todisteenaan saman alueen ennennäkemätön jäätyminen.

      Ilkka

      Poista
    5. Tällä hetkellä Grönlanti "sulaa", siis menettää massaa. Trendi on selvä.

      -L4

      Poista
    6. Niin, ja vähän ajan päästä aletaan herätellä paniikkia uhkaavasta jääkaudesta, milloin Grönlannin jäiden sulaminen ei enää ylitä uutiskynnystä... Kas kun tuommoiset jäätiköt vuoronperään sulavat ja kasvavat, sulavat, kasvavat, sulavat, kasvavat, da capo al fine.

      L4, kerro minulle yksi syy, miksi minun pitäisi piitata Grönlannin jäätiköistä hitustakaan? Kukaan ei ole sitä minulle kertonut. Monet ovat kyllä muistaneet toistella että on se niin kamala asia kamala asia kamala asia kamala asia, kuin uraan jäänyt gramafoni. Mutta miksi se on niin huono asia?

      Poista
  5. Viikinkiaikana Grönlannissa asui vuoden ympäri väkeä jotka viljelivät maata, kaatoivat puita ja pitivät kotieläimiä. Sitten alkoi kylmeneminen joka ajoi pois ja tappoi kaikki asukkaat, lukuunottamatta alkuperäiskansoja jotka elivät pohjoisempana jääkarhuja ja hylkeitä metsästäen. Summa summarum, maapallon ilmakehässä on n 3.8% hiilidioksidia. Tästä 3.8 prosentista ihmisen aiheuttamaa on noin 2-3% muiden hiilidioksidilähteiden ollessa mm tulivuoret jotka purkautuessaan päästävät ilmastoa muuttavia määriä tuhkaa ja pienhiukkasia ilmahekään. Auringon vaikutustakaan ei pidä unohtaa, onhan lämpötilan vaihteluita havaittu muillakin planeetoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmakehan hiilidioksidipitoisuus on kasvanut yli kolmanneksen vuodesta 1800-lahtien. Esiteollisena aikana sita oli n. 2.6-2.8% nyt sita on 3.8%. Joten hopinasi ihmisen aiheuttamasta muutamasta prosentista on kestamaton.

      Poista
    2. Ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt eivät kuulu tämän kirjoituksen aihepiiriin. Mutta todettakoon sen aiheen lopuksi, että muutamassa prosentissa fossiilisten poltosta olevat päästöt ovat vuositasolla verrattuna luonnon omiin päästöihin.

      Poista
    3. Onneksi luonnon päästöt ovat niin isot, muutenhan ihmisten tuottama lisä olisi jo moninkertaistanut pitoisuuden..

      Poista
    4. Pieni korjaus, maapallon ilmakehässä on n 0.038% hiilidioksidia, ei 3.8%.

      Poista
  6. Muuten meni ihan kohdalleen mutta metsää ei sentään tainnut Grönlannissa keskiajalla kasvaa. Siirtokuntien romahdusta edesauttoi yhteyksien katkeaminen emämaahan ja se seikka että jostain syystä viikingit eivät omaksuneet edes viimeisessä hädässä inuiittien hylkeenpyyntiin ja kalastukseen pohjautuvia elinkeinoja.

    Jared Diamondin mainiossa kirjassa Romahdus on tuosta perusteellinen selvitys jos jota kuta kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään ole keskiaikaisista metsistä Grönlannissa kuullut. Mutta monen muun pohjoisen ja eteläisen jäätikön alta niitä kyllä on viime vuosikymmeninä paljastunut. Se on mielenkiintoinen ilmiö.

      Poista
    2. Kyllä siellä Grönlannissa on kuin onkin jopa hongatkin humisseet kertovat kairaukset.
      Nyt ovat 2km paksuisen jään peittämänä.

      http://www.wellcome.ac.uk/News/Media-office/Press-releases/2007/WTD028000.htm

      Ilkka

      Poista
    3. Heippa,
      Kyllä Grönlannin eteläosissa on ollut ja on metsiä, tunturikoivikkoa. Viikinkiaikana koivikon laajuus oli luultavasti suurempi kuin nykyisin. Onko maksimissaan kymmenmetrinen tunturikoivikko oikea metsää vai ei? Kyllä se on metsää, jos käytetään Oulun yliopiston edesmenneeltä kasvitieteen professorilta Paavo Havakselta oppimaani määritelmä: metsä on alue, jossa orava pystyy hyppäämään puusta puuhun. Ai niin, eihän Grönlannissa ole oravia.

      Hauskaa viikonloppua, Antero

      Poista
    4. Nykyinen "metsän" määritelmä on höllentynyt ja jo viisimetrinen tunturikoivikko täyttää muistaakseni kriteerit. Mutta kitumaitahan nuo Grönlannin vuononpohjien tureikot ovat joka tapauksessa olleet, ei niistä puista ole ollut rakennustarpeiksi ja polttopuiksikin ovat huvenneet hyvin nopeasti.

      Honkia ei ole keskiajalla humissut Grönlannissa eikä Suomen tuntureillakaan. Jostain syystä Atlanttinen lämpökausi ja keskiajan lämmin jakso menevät joillain iloisesti sekaisin vähän väliä.

      Poista
  7. No nyt on kyllä liikaa prosentteja, johtuen ehkä perjantai illan
    huumasta.

    Nykytiedon mukaan pitoisuuden väitetään olevan n. 400 miljoonasosaa
    eli ppm.ää joka on 0,4%.

    Suosittelenkin laittamaan korkin kiinni.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt lopetetaan hiilidioksidin ottaminen. Mutta oikea luku prosentteina on 0,04%.

      Poista
  8. Arkissulamisuutinen vuodelta 1947, mainitaan myös Gröönlannin jääpeitteen
    surkuteltava kohtalo.

    Tälläiset asiat eli ilmastohistoria näyttävät olevan täysin tuntemattomia alan huippuosaajille,
    kun kaikki mitä tapahtuu tässä ajassa on asiantuntijoiden ennennäkemätöntä.

    Toisaalta ei tuota silloista Arktiksen 10 asteen lämmönnousua löydy enään senajan mittausesityksistäkään.

    http://stevengoddard.wordpress.com/2013/09/07/1947-shock-news-10-degrees-arctic-warming-earth-to-drown/

    Ilkka

    VastaaPoista
  9. Aiheeseen liittyvä kevennys. Pakistanin ilmastokokouksen lähettiläs kirjoitti seuraavaa:

    "It is scary to note the limitation in our understanding of the impact of current 0.8 per cent mean global temperature increase with the sudden disappearance of the Greenland’s ice sheet in four days in July this year — a picture which some thought resulted from an error in satellite monitoring. The only conclusion one can draw from such intense events is our inability to fathom the extent and depth of climatic changes we will face in a two-degree Celsius, let alone a higher temperature increase."

    http://tribune.com.pk/story/472301/defining-success-at-doha-climate-talks/

    Siinä mies on kyllä oikeassa, että Grönlannin jäätikön katoaminen neljässä päivässä antaisi todellakin aihetta paniikkiin.

    Näin vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.

    VastaaPoista