perjantai 12. huhtikuuta 2013

Arktisen jääpeitteen kanarialinnuista, omenoista ja meloneista

Arktisen merijään pinta-alaa, muodostumista ja sulamista on kyetty kattavasti ja kohtuullisella mittaustarkkuudella seuraamaan 1970-luvulta alkaen, jolloin käytössä ovat olleet satelliitit ja niihin sijoitetut sensorit. Tuon pinta-alan kesäinen supistuminen on kiistämätön tosiasia. Tällä asialla voi olla huomattava merkitys ihmiskunnalle monessakin mielessä. Jos merijään laajuus todella jäisi kesäisin viime vuosien tai niitä pienemmälle tasolle, se voisi mahdollistaa lyhyempien merireittien käytön kaupalliseen merenkulkuun Atlantin ja Tyynenmeren talouskeskusten välillä sekä Jäämeren pohjassa ja rannikkoseuduilla olevien luonnonvarojen hyödyntämisen. Mutta en nyt aikonut kirjoittaa näistä asioista, vaikka niitä merkittävinä mahdollisuuksina pidänkin. Kirjoitan jääpeitteen muutoksen osuudesta ilmastonmuutoskeskustelussa.

Ihmisperäisen ilmastonlämpenemishypoteesin (CAGW) kannattajat ovat nostaneet arktisen jääpeitteen "hiilikaivoksen kanarialinnuksi". Jääpeitteen supistuminen on kiistaton todiste siitä, että arktiselle alueelle on päässyt lämpöä, joka tuota jääpeitettä on sulattanut. CAGW-piirit pitävät jään sulamista todisteena myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun vaikutuksesta, vaikka yhteyttä ilmakehän koostumuksen ja jään pinta-alan välillä ei ole kyetty osoittamaan. Heille riittävä todiste on ollut se, että CAGW-tietokonemallinnukset ennustavat jääpeitteen pienenemistä. Kanarialinnun uskottavuutta tosin heikentää se, että vastaavasti etelämannerta ympäröivän merijään pitäisi noiden mallinnusten mukaan sulaa pienemmäksi, mutta siellä jääpeitteen laajuus on kasvanut tasaisesti.

Yksi mahdollinen lähestymistapa selvittää tätä kanarialinnun uskottavuutta ihmisperäiseen jäiden sulattamiseen on tietysti tutkia, kuinka paljon jääpeitteen laajuus on vaihdellut aikojen saatossa ja miten ainutlaatuisia jääpeitteen viime vuosien minimit ovat olleet. Jos ne olisivat ns. ennennäkemättömiä, voisi kanarialinnun tarkkailuun olla syytä. Tämän asian selvittäminen ei ole aivan helppoa, sillä meillä on kattavaa ja riittävän tarkkaa mittaustietoa vasta reilun 30 vuoden ajalta. Se on kovin vähän, sillä tiedämme jo jonkin verran tätä aikaa pidemmästä vaihteluista termohaliinikierrossa.

Jonkin verran on tehty tietysti tutkimuksia, joiden lähtöaineistoina olevista sedimenttinäytteistä on kyetty karkeasti johtamaan keskilämpötiloja Jäämeren rannikoilla satoja tai tuhansia vuosia sitten. Nämä lämpötilarekonstruktiot ovat ajalliselta erottelukyvyltään yleensä niin karkeita, että muutaman kymmenen vuoden pituiset lämpö- tai kylmyysjaksot eivät niissä välttämättä näy.

Yksi mahdollinen tapa selvittää asiaa on koettaa löytää muunlaista evidenssiä jääoloista edes muutaman sadan vuoden perspektiivillä. Tällaista tietoa saattaisi löytyä fenologisten tutkimusten parista, merenkulkuun pohjoisilla alueilla liittyvistä historiallisista kirjoituksista ja tietysti alueen muutaman sadan vuoden pituisesta tutkimuksellisesta historiasta. Ongelmaksi tässä helposti muodostuu se, että näistä viimeksi mainituista lähteistä on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta koostaa sellaista aikasarjaa, jota voisi suoraan verrata moderniin mittausdataan. Omenoiden ja melonien vertaaminen yhteismitallisesti ja objektiivisesti on tunnetusti vaikeaa.

Tuo vertaaminen saattaa kuitenkin olla karkeasti mahdollista, jos haetaan vastausta vain pelkistettyyn kysymykseen: Onko arktisen alueen jääpeitteen viime vuosien laajuus jotain ennennäkemätöntä? Tämä kysymys nousi esiin lukiessani professori Judith Curryn erinomaista blogia Climate Etc. Blogissa oli vieraskirjoituksena Thomas Brownin kooste Jäämeren jääpeitteen historiallinen vaihtelu. Osa II: 1920-1950. Brownin aihetta käsittelevän kirjoitussarjan osa I, joka käsittelee vuosia 1816-1860, on ilmestynyt jo vuonna 2009 niinikään vieraskirjoituksena WUWT-blogissa täällä. Curryn mukaan Brownin kirjoitussarja jatkuu myöhemmin julkaistavalla kolmannella osalla, joka keskittyy laajemmin koko holoseeniajan merijään vaihtelun todisteisiin.

Thomas Brown on tehnyt melkoisen työn kootessaan ison määrän havaintoja, joita Jäämeren rannikoiden asukkaat, kalastajat, hylkeenpyytäjät, kauppalaivat, tutkimusmatkailijat, 1900-luvun tutkijat ja rannikkovaltiot ovat keränneet jääoloista ennen satelliittiaikaa. Siksi nuo kirjoitukset ovat aika pitkiä. Täytyy harkita, josko ehtisin joskus kääntää suomeksi edes keskeisimpiä osia tuosta kirjoitussarjasta. Jos joku lukija ehtii, otan käännökset kiitollisena vastaan tänne vieraskirjoituksina!

Yhteenvetona Brownin kirjoitussarjasta voi kuitenkin kertoa alustavan vastauksen yllä olevaan lihavoituun kysymykseen. Hänen tutkimusmateriaalinsa mukaan jääteitteen laajuus on vaihdellut viimeisen 200 vuoden aikana huomattavan paljon. Tuona aikana esiin nousee kaksi lämmintä jaksoa, jolloin jäättömyys on mahdollistanut loppukesäisin silloisten ihmisten toiminnan hyvin pohjoisessa ja laajalti, ja niiden väliset kylmät jaksot, jolloin jääpeite on käytännössä estänyt lähes kaiken toiminnan 1800- ja 1900-lukujen tekniikalla toimineilta. Brown tai häntä kommentoiva Curry eivät lähde vertailemaan omenoita meloneihin, joten heiltä ei saa vastausta kysymykseen, olisiko edellisten lämpimien jaksojen jääpeite ollut yhtä suppea kuin vaikka vuosina 2012 tai 2007.

Selväksi kuitenkin tulee Brownin tekstiä lukiessa, että pohjoisen jääpeitteen laajuus on vaihdellut 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla huomattavan paljon. Osin arvailujen varaan jää se, mikä tai mitkä tekijät tuon vaihtelun ovat aiheuttaneet. Ehkä Brown palaa tähän kirjoitussarjansa seuraavassa osassa? Minä arvailen päällimmäiseksi syyksi syyksi Golfvirran vaihtelua. Mutta lukijalle tuli selväksi, että kylmän 1970-luvun laajat jääpeitteet, joihin nykyisiä laajuuksia verrataan, eivät ole se normaali olotila, johon vertauksia pitäisi tehdä. Normaalia taitaa olla vain vaihtelu - siis lämpimien ja kylmien jaksojen vuorottelu useiden vuosikymmenten sykleissä. Tuo vaihtelu ei myöskään tue sitä, että kanarialintu huutaisi hiilidioksidihälytystä. Ja siksi CAGW-alarmistipiireissä on pakkomielle kiistää jääpeitteen vaihtelu, kun sitä ei menneiden vuosisatojen osalta kyetä hiilidioksidilla selittämään.

Suosittelen lukemaan Brownin kirjoitussarjan osat I ja II klikkaamalla tekstissä ylempänä olevia linkkejä. Aikaahan siinä menee, mutta kiehtovia tarinoita ne ovat.


80 kommenttia:

  1. "Kanarialinnun uskottavuutta tosin heikentää se, että vastaavasti etelämannerta ympäröivän merijään pitäisi noiden mallinnusten mukaan sulaa pienemmäksi, mutta siellä jääpeitteen laajuus on kasvanut tasaisesti."

    Missä niin väitetään? Lähdeviite?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep joo. Jäämalleissa on tosiaan ongelmia kun edes dedikoidut jäämallit eivät pysty ennustmaan nyt käynnissä olevaa jäämäärän romahdusta pohjoisessa.

      Poista
    2. Juu, näin on. Mitä dedikoituneempi jäämalli, sitä enemmän pielessä. Merijäätä on nyt lähes parin Suomen pinta-alan verran enemmän kuin vertailukaudella (1979-2008) tähän aikaan keskimäärin. Ilmakehän hiilidioksidi ei saa sitä sulamaan?

      Poista
    3. No eipä ole kun merijään määrä ilmaistaan tilavuudessa eikä pinta-alassa. Tilavuuteen voit tutustua täällä:

      https://sites.google.com/site/arctischepinguin/home/piomas

      Eritoten kesäisen jäätilavuuden kehitys vasemmassa yläkulmassa on mielenkiintoinen ja romahduksen jatkumista yritetään ennustaa erilaisia käyriä sovittamalla. Ainoa tuota nopeammin putoava suure on kesäkuun lumimäärä pohjoisella pallonpuoliskolla...

      Poista
    4. Hienoja käyräsovituksia, joiden mukaan näemme jäättömän Jäämeren ehkä jo 2015. Muistutanpa kuitenkin, että ensimmäiset ennusteet tuolle jäättömyydelle ovat jo takana - eivät toteutuneet. Tällä hetkellä pohjoisen merijään laajuus on aika lailla lähellä viimeisen kolmen vuosikymmenen normaalia ja vesien lämpötila on laskemaan päin.

      Tietokonemalleissa asiat tietysti voivat olla niin toisin verrattuna todelliseen maailmaan ;-)

      Poista
    5. Siis etkö nyt vieläkään hahmottanut että jään määrää mitataan tilavuudessa eikä pinta-alassa? :D

      Jään pinta-ala on lähellä normaalia mutta sen määrä ei ole, koska jää on nyt historiallisen ohutta eikä monivuotista jäätä ole jäljellä kuin nimeksi.

      PIOMAS-malli toimii oikein hyvin, paksuuttahan on mitattu CryoSat-2 satelliitilla ja tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin PIOMAS-mallinnukset:

      http://www.zeeburgnieuws.nl/nieuws/mb_arctic_melt_cryosat_piomas.html

      ...eli nyt silmä käteen ja päivittämään narratiivia realistiselle tasolle - arktisen jään määrä ON romahtamassa. Elämme jännittäviä aikoja :)

      Poista
    6. Otapas Anonyymi 12.4. klo 19.12 ihan rauhallisesti. Minä olen kirjoittanut merijään pinta-alasta, joka on useammassakin suhteessa (albedo, kulkuolosuhteet jne) tilavuutta merkittävämpi asia.

      Monivuotisen jään määrä ei ole vähentynyt viiteen vuoteen. Itse asiassa yli 3-vuotisen jään määrä on kääntynyt kasvuun. Romahdus on siis hurjaa liioittelua ;-)

      Poista
    7. Tilavuuden romahdus käynnissä, kuten CryoSat-2 ja PIOMAS-käyristä nähdään, tässä suhteessa narratiivia olisi hyvä korjata.

      Mistä tietosi monivuotisesta jäästä (MYI) ovat peräisin? Jään kesätilavuushan on tunnetusti vähentynyt roimasti viimeisen viiden vuoden aikana joten tuntuisi siltä että monivuotisen jään määräkin olisi laskenut?

      Täällä on MYI:stä hyviä kuvia, muutos 80-lukuun on kosmisen tyrmäävä:

      http://neven1.typepad.com/blog/2012/04/another-source-of-info-on-myi.html

      Poista
    8. Uskon professori Currinkin naurun kohteena olevaa Neven-alarmistiblogia enemmän vaikkapa Yhdysvaltain lumi- ja jäätietokeskusta (NSIDC). Täältäpä sen sivuille linkki: http://nsidc.org/arcticseaicenews/.

      Poista
    9. Missä siellä väitetään että monivuotisen jään määrä ei ole vähentynyt viiteen vuoteen?

      Aiheestahan on oikein peer-review tutkimuksikin, tässä yksi:

      http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/JCLI-D-11-00113.1

      Poista
  2. ...ja oikean yläkulman käyrästä nähdään että tämän vuoden maaliskuussa jäätä oli arviolta 21000km3 kun 80-luvulla huideltiin 30000km3 hujakoilla. Eli vaikka pinta-alassa voit olla oikeassa, jäätä on nyt kuitenkin jopa maaliskuussa rutkasti vähemmän kuin ennen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Brownin kirjoitusten lähteistä voi päätellä, että jään tilavuudessakin on ollut suuria vaihteluja. Muistetaanpa, että merijäästä hyvin pieni osa jos ollenkaan on vanhaa jäätä. Paksuimman merijään ikä ei taida ylittää edes 10 vuotta? Arktiset merialueet kykenevät myös jäätymään hyvin nopeasti, kuten viime syksyn ja talven aikana näimme.

      Poista
    2. 80-luvulla monivuotista jäätä oli suuret määrät, nyt ei enää juuri nimeksikään. Saapa nähdä toipuuko tilavuus tästä vielä, riippuu feedbäckeistä.

      Poista
    3. Monivuotista jäätä on nyt noin puolet siitä, mitä sitä oli 1980-luvulla. "Nimeksikään" on siis aikamoista liioittelua ;-)

      Poista
    4. Näiden kuvien mukaan "nimeksikään" on ihan oikea kuvailu mielestäni:

      http://neven1.typepad.com/blog/2012/04/another-source-of-info-on-myi.html

      ...eli millä mittarilla monivuotista jäätä on nyt puolet vanhasta? Ei ainakaan pinta-alan perusteella joten puhunet tilavuudesta, vaan millä se on mitattu/mallinnettu?

      Poista
    5. Linkkaamasi kuvat edustavat kovan luokan alarmismia ja tarkoituksenmukaista tietokonemallinnusta. Minua ne hymyilyttävät. Merijään tilavuudella on merkityksensä, ja se on tietysti pinta-alan pienentyessä vähentynyt kuutioina vielä enemmän. Mutta kyllä tuolla pinta-alalla on paljon suurempi merkitys. Siksi sitä seurataan kaikkialla tilavuutta enemmän.

      Poista
    6. Siis faktat ovat mielestäsi "alarmismia"? Kyseiset kuvathan on tehty hyvin yksinkertaisen mallin mukaan havainnoista mutta anna ihmeessä linkki parempaan estimaattiin monivuotisen jään määrästä.

      Pinta-alaa seurataan enemmän myös siksi että sitä on paljon helpompi mitata avaruudesta kuin paksuutta. Vaan nythän meillä on CryoSat. Tilavuuden väheneminen nimenomaan selittää miksi pinta-ala on vähentynyt viime kesinä niin paljon siitä huolimatta että joka talvi pinta-ala on palannut lähes ennalleen. Monivuotinen jää on häviämässä lähes kokonaan, mitä kesän lopulla jäätön Jäämeri nimenomaan tarkoittaa jo määritelmällisesti.

      Poista
    7. Löysin lähdeviitteen monivuotisen jään määrän jyrkälle laskulle:

      http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/JCLI-D-11-00113.1

      ...ja eikun opiskelemaan! Näin se ilmastorealismi etenee!

      Poista
    8. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    9. Tomi! Luepa sivun yläreunassa oleva komentointiohje. Sen mukaisesti toimimalla kommenttien kohdalla ei lue poistettu-ilmoitusta.

      Poista
    10. Mikko olitpa nyt herkkänahkainen. Näytät kiistävän varsin kiivaasti Anon esittämät fakta. Se ei ole skeptisyyttä vaan denialismia.

      Poista
    11. Koetetaanpa pysyä kirjoituksen aiheessa, joka on arktisen alueen jääpeitteen historiallinen vaihtelu ja viime vuosien jääpeitteen merkittävyys/ennennäkemättömyys.

      Bloginkirjoituksen kirjoittajaan ja kommentoijiin suuntautuvat kommentit joutuvat roskakoriin.

      Poista
  3. Onhan tuota dataa historiallista jossaimäärin.

    http://wattsupwiththat.com/2012/05/02/cache-of-historical-arctic-sea-ice-maps-discovered/

    Itämesen jäistä löytyy SMHI,stä.

    http://www.smhi.se/sgn0106/if/oceanografi/projects/project5.htm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivan näköisiä nuo vanhat kartat....niiden mukaan vaihtelu on varsin suurta mutta nykyään elokuussa on tavattoman paljon vähemmän jäätä kuin tuolloin. Saapa nähdä toipuuko jäämäärä kuten skpetikot ovat luvanneet...

      Poista
    2. Mitä kivaa siitä seuraa, jos se jäämäärä 'toipuu'? Lisää jääpaloja drinkkilaseihin? Pidemmät laskettelukaudet? Uusi jääkausi? Kilometri jäätä Arkadianmäelle (se voisi jopa hiukan naurattaa)?

      Poista
    3. Hyviä kysymyksiä, joihin minulla ei ole varmoja vastauksia. Kun arktisen jään määrä 10-20 vuoden kuluttua on jälleen palannut 1980-luvun lukuihin, epäilen joutuvani lisäämään puita takkaan talvisin. Taidan silloin nauttia drinkkini höyryävän kuumina - ehkä rommia?

      Poista
    4. Pikkasen menee aiheen ohi mutta tämän "kasvihuoneen" lämpötila vaihtelee yli 100°C ajasta ja paikasta riippuen ihan joka vuorokausi. Joku neropatti on tosta keksinyt laskea keskilämmön jollain ojalan opilla ja pystyy kertomaan muutoksen /100v asteen kymmenyksen tarkkuudella. Ja tosta olemattomasta lämpötilan muutoksesta on tehty hirvee poliittinen älämölö ja täällä varsinkin autoilijat ovat syyllisiä, niitä siis raippaveroilla pitää rankaista.
      Eniten hämmästyttää että päättäjät on imeneet kaikki alarmistisaarnat nenuunsa ilman minkäänlaista filtteriä ja se ikävä kyllä näkyy jatkuvasti kilpailukyvyn heikkenemisenä. Kun talous on kuralla niin myös itse luonnonsuojelu on kuralla ja silti ollaan valmiita syytämään miljardeja harmittoman ja välttämättömän CO2 kaasun "poistamiseen".
      Olen uhan varma siitä että jos vihertävillä olis keino imeä kaikki CO2 kaasu pois niin ne suuressa viisaudessaan sen tekisivät.

      Poista
  4. Arktikan kesät kuumimpia 600 vuoteen. Ihmekös jäät sulaa.

    http://www.climatecentral.org/news/study-arctic-summers-warmest-in-600-years-15873

    http://www.nature.com/nature/journal/v496/n7444/full/nature11969.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedä vaikka globaali kuumuus menny jäähtymään laajan jäätikön lähelle.

      Poista
    2. Eli 600 vuotta sitten oli vielä kuumempaa, tämä selvä...

      Poista
    3. keskiajan lämpökausi,tämä selvä

      Poista
    4. Mutta tuohan paljastui osin Lake Korttajärven datan väärinkäytökseksi, joka
      Willis Eschenbachin mukaan falsifioi koko tutkimuksen.

      http://wattsupwiththat.com/2013/04/13/spurious-varvology/

      Poista
  5. Mikko ehkä liittää tämän viestini oikeaan asiayhteyteen. Mutta liittyen tähän teemaan ja kaikkiin muihinkin: miksi ihmeessä huudella "puskista" nimimerkillä "Anonyymi". Eikö kantti kestä esittää kritiikkiä Mikon tulkintoihin, edes harmittomalla nimimerkillä? Vai mistä on kysymys? Kun itse esiinnyn omalla nimelläni, olen valmis kantamaan vastuun sanomisistani.

    "Puskista huutelu" on kurjaa siksi, että kun vastuuta ei tarvitse kantaa yhtään mistään, putoaa keskustelunkin taso.

    Mutta edellinen on vain mielipiteeni. Olisi mielenkiintoista kuulla perusteluita "Anonyyminä" esiintymisille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en vastaa kun kysyn.
      Kun Saimaalla Savitaipaleella verkot sotkeentuvat puunjuurakoihin eli kantoihin
      parin metrin syvyydessä, mitä ne siellä tekköö, pari raahattu rannalle komistukseksi,
      mutta kun Astuvan Salmen maalaukset eivät ole kaukana, ja ne on taas 6 metrii ylempänä.

      Liekö joku tuonu ne paikalle?

      Poista
    2. Niimpa, tiiä kestääkö mikko, mutta olkoon kestämäti.

      Minä olen Ilkka Mononen, alias Sähköteurastaja, ailias, Myteurastaja.
      Osaan puhua monella äänilajilla, mutta miten vain, jos Mikko haluaa, poistun, jos ei hoidan että tästä tulee WUWT,in tapaan suosituin tiedepalsta, paskan pudotessa rattailta.

      Olen vähän vaikeaselkoinen, mutta elköön olko vikani.

      Ilkka.mononen@gmail.com

      Poista
    3. Näemmä Lake Korttajärvi on tähtenä uusimmassa lätkämailassa.
      Mitä sanot siihen?

      http://wattsupwiththat.com/2013/04/13/spurious-varvology/

      Ilkka Mononen.

      Poista
    4. Olen koettanut pitää tämän blogin kommentointiosuuden mahdollisimman vapaana. En moderoi ennalta enkä ole vaatinut tunnistautumista. Toistaiseksi tämä on toiminut aika hyvin. Tulen näin jatkamaan, jos kommentit pysyvät asiallisina. Tällä tarkoitan sitä, että kommentoinnissa keskitytään kirjoituksen aiheeseen ja pysytään hyvien käyttäytymissääntöjen rajoissa.

      Arvostan hyvin paljon sitä, että kommentoija esiintyy omalla nimellään tai edes tunnistettavalla nimimerkillä. Siksi tulen aivan erityisen tarkasti katsomaan, että näin toimivia kommentoijia ei loukata tai saateta muuten kiusallisiin tilanteisiin.

      Poista
    5. Kiitokset kommenteistanne! Kuten jo edesmennyt äitini tapasi sanoa: keskustelu ei tapa. Se pitäisi muistaa näissäkin tilanteissa asioita eri näkökulmista tarkastellessamme. Siksi rohkaisen jokaista palstalle kirjoittelevaa omalla nimellään esiintymiseen. Kun niin tekee, ottaa tietenkin enemmän vastuuta, mutta saa vastineeksi enemmän vaikuttavuutta. Ja kun Mikko lupaa turvata selustan, niin ei muuta, kuin päättäväiseen ”Anonyymi”-nimimerkkien vähentämiseen!

      Jos ei halua syystä tai toisesta nimeään julkisuuteen, esimerkiksi Tiede.fi-käytäntö nimimerkkeineen on hyvä kakkonen asiassa. Nimimerkin voi liittää kommenttinsa loppuun.

      Palkanmaksaja ei aina välttämättä ole kovin innostunut henkilöstönsä julkisesta esiintymisestä. Jos niin on, sille ei tietenkään mitään voi. Mutta jos tilanne on toinen, miksi ihmeessä pitää ”vakkaa kannen alla”?

      Noudatan omalta osaltani GTK:n pääjohtajan Elias Ekdahlin neuvoa: jos olet virkasuhteessa ja katsot tietäväsi jostain työhösi liittyvästä enemmän kuin muut, sinun on julkisesti tuotava asia esiin. Jos et niin tee, teet periaatteessa virkavirheen! Tietenkin on myös liikesalaisuuksia, jotka ajavat edellisen edelle.

      Koska katson tietäväni oman tutkimussektorini eturintaman edustajana joistakin asioista enemmän kuin muut, koen velvollisuudeksi esiintyä myös omalla nimelläni. Tiedän varsin hyvin, että siitä tulee ylimääräistä työtä. Mutta juuri siitähän valtiotyönantaja maksaa minulle palkkaa!

      Me Metsäntutkimuslaitoksessa olemme siitä onnellisessa asemassa, että viestintäjohtajamme mielestä tutkimuslaitos ei ole tutkimuslaitos, jos siellä ei ole tieteellistä vastakkainasettelua. Varsin viisasta ajattelua!

      Haluan tuoda oman nimeni esiin myös siitäkin syystä, että Lustia-sivuston (www.lustia.fi) perustajana ja ylläpitäjänä puulustotutkimusten perusteella muodostamani ilmastokäsitys on jo varsin monelle tuttu, myös kansainvälisillä foorumeilla yli sadassa maassa pitkin maailmaa.

      Lopuksi kiitän lämpimästi ”Sähköteurastaja” Ilkka Monosta, joka on määrätietoisesti ja asiallisesti tuonut puulustotutkimuksen tuloksia jo vuosien ajan esiin Suomi24-foorumilla! Tervetuloa Mikon palstalle rakentamaan parempaa suomalaista ilmastotulevaisuutta!

      Poista
    6. No kiitti, hyvä etten pollaha itkuun, kun tuo yksi sana on outo.
      Olen vain tehnyt, sen minkä pystyin.

      Tuosahan mun keskeneräinen työmaa, ku mulla on aina kaikki levällään.
      https://sites.google.com/site/myteurastaja/

      Ilkka Mononen

      Poista
    7. Runsaasti mielenkiintoista ilmastoasiaa koosteessasi! Huomiotani kiinnitti erityisesti linkkisi täkäläiseen ilmastokeskusteluun nimeltään "Scandinavia-gate" (http://www.climategate.com/scandinavia-gate-climate-cooling-but-scientists-hide-the-decline). Siinä tunnettu ruotsalainen professori emeritus Wibjörn Karlén ihmettelee kolmisen vuotta sitten, miksi lämmin 1930-luku on ”tasoitettu” pois. Liekö Mikko käsitellyt tätä teemaa jossain blogi-kirjoituksessaan?

      Poista
  6. No ei nyt tämän takia viitsi hankkia blogspot-tunnareita. Toki jonkun tunnarin voisi postien perään liittää..

    VastaaPoista
  7. Sitä saa mitä tilaa.
    Ennemmin luettiin ,nykyään kommentoidaan.
    Hjuvalta njauttaa.

    http://www.youtube.com/watch?v=PUYt3cft9As

    VastaaPoista
  8. Uusin tutkimus kertoo että Antarktiksen sulaminen oli luontaista vaihtelua.

    http://www.climatechangedispatch.com/11158-antarctic-glacial-melt-part-of-a-natural-cycle-says-new-study.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa käsitellään ilman lämpötilaa, mutta WAIS sulaa myös alapuolelta meriveden lämmettyä, mitä ei jääcoreista havaitse.

      T: L4

      Poista
    2. Taitavat sekä pohjoisen että etelän jääpeitteiden muutokset olla osa luontaista vaihtelua, kuten kirjoituksessa rivien välissä vihjataan.

      Merkittävää meriveden lämpenemistä Antarktikan ympärillä ei ole tietääkseni havaittu. Merijään lisääntyminen alueella viittaa pikemmin päinvastaiseen.

      Poista
    3. Arktika lämpimämpi kuin 600 vuoteen, ja muutos on "luontaista"? Onko sinulla asiasta jotain todisteitakin.

      -L4

      Poista
    4. Satelliittimittauksiin perustuvien lämpöaikasarjojen mukaan Antarktikalla ei ole havaittu tilastollisesti merkittäviä muutoksia. Lämpenemistä siellä ei ole havaittu.

      Poista
    5. Antarktis kuitenkin menettää jonkin verran massaa ja WAIS eritoten, meren lämpenemisellä on ehkä yhteyttä asiaan. IMBIE paras tutkimus aiheesta tällä hetkellä. Koska Grönlanti menettää massaa nopeasti, yhteen laskettuna mannerjäätiköt pienenevät selvästi.

      http://imbie.org/

      -L4

      Poista
    6. On ihan normaalia, että jäätiköt menettävät massaa interglasiaalikaudella, jota elämme. Suomenkin päältä on kadonnut jäätä liki miljoonan kuutiokilometrin verran viimeisen 14 000 vuoden aikana.

      Parhaiten jäätiköiden hupeneminen näkyy merenpinnan nousuna. Eikä siinä ole tapahtunut mitään hälyyttävää 7000 vuoteen. Meriveden pinnan nousu on viimeisen 1000 vuoden aikana ollut hyvin hidasta, joskin pieniä vaihteluja siinäkin on.

      Poista
    7. Ottaen huomioon että Grönlannin massanmenetys ja merijääkato alkoivat joskus 1990-luvun puolella on asiasta syytä olla hieman huolissaan.

      Merenpinta nousee sen ~3 mm/vuodessa kuten viime vuosikymmeninä muutenkin.

      ...ja monivuotisen merijään määrä on tutkimusten mukaan romahtanut.

      -L4

      Poista
  9. Tuossahan tuo, Lake Korttajarvi ja Willis Escenback.

    http://wattsupwiththat.com/2013/04/13/spurious-varvology/

    VastaaPoista
  10. Miksi tukeutua mallinnuksiin Anarktisjäissä.

    Grace satelliitin on tulkittu näyttävän jäämassan lisääntymistä.
    Jätän teidän mietittäväksenne, mistä se johtuu.

    http://hockeyschtick.blogspot.fi/2012/09/grace-satellite-data-shows-antarctica.html

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusin tutkimustieto tulee imbie.org projektista jossa on vertailtu sekä altimetriaa, SARia että GRACEa. Jäämassa vähenee näillä riippumattomilla menetelmillä mitattuna joten tulos on hyvinkin varma.

      -L4

      Poista
    2. Mitä hittiä, jos satelliitista tulkitaan tarvitaanko koko projetkti kääntämään tulkinta päinvastaiseksi.

      Siintäkö saat palkkasi.
      Entäs tämä Envisat, kannattiko sitä lähettää kun se näytti vähenevää, joku komitea korjasi sen nousevaksi.

      Koittasivat nyt päättä uskovatko komiteoihin mittareihin tai miten hyvänsä.
      Tulokset on niin ristiriitaisia ettei niihin usko itse Erkkikään.

      Nyt et pärjää solvaamalla tai poistamalla, selitä, tai pakene!

      http://wattsupwiththat.com/2011/08/24/nasa-notes-sea-level-is-falling-in-press-release-but-calls-it-a-pothole-on-road-to-higher-seas/

      Ilkka Mononen.

      Poista
    3. Siteeraat vanhentuneita uutisia, nythän merenpinta on korjannut takaisin trensille ja jopa ylikin.

      http://sealevel.colorado.edu/

      Kuten yleensä NASA oli kommentissaa täysin oikeassa.

      -L4

      Poista
  11. Miksi tämä IMBIE on paras, jos se käyttää lähteenään IPCC AR4 raporttia,
    "Annually averaged global mean sea level (mm) from reconstructed tide-gauge
    data (red), coastal tide gauge measurements (blue) and satellite altimetry (black).
    Taken from the IPCC AR4 Working Group 1 report." eikä esimerkiksi Envisat satelliittidataa vastaavalta ajalta.

    http://imbie.org/about-the-project/sea-level-rise/

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. IMBIE oli massatasapaino, ei merenpintaprojekti. Merenpinnan nousukäyrä on mukana vain vertailun vuoksi, johon IPCC AR4 on ihan passeli.

      Envisat-altimetriatuloksethan tarkentuivat joku aika sitten kun koodissa ollut etumerkkivirhe korjattiin.

      -L4

      Poista
  12. Groonlannin jäiden väheneminen, ja mittausmenetelmien tulkinta on enemminkin kuin kyseenalaista, kun jäätikkotyttömme kaivettiin esiin vain 60 vuoden takaa 100
    metrisen jään syvyyksistä.

    http://www.youtube.com/watch?v=fNEmGaAplgI

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei siinä kyllä mitään kyseenalaista ole ottaen huomioon kuinka nopeasti jäätikön paksuus on ohentunut monilla alueilla. Gränlannissa massanpenetys on niin voimakasta että epätarkemmatkin tekniikat riittäisivät sen havaitsemiseen.

      -L4

      Poista
    2. Ihmeellisiä selityksiä, ei missään ole todistettu mitään Grönlannin massanpienennyksiä, muutenhan esittäisit ne.

      On esitetty jotain ankarasti korjattuja Grace mallinnuksia, tms.

      Tietokonemallinnuksia en ainakaan minä noteeraa.

      Ilkka Mononen

      Poista
    3. Setä katsoo IMBIE-tutkimuksesta, julkaistu hiljattain Sciencessä alan koviempien gurujen yhteistyönä, webbisaitti tiedossa.

      Altimetria, Input-Output metodi ja gravitaatio kaikki mukana ja signaali on vahva.

      -L4

      Poista
    4. No miksi IMBIE komitea antaa tuloksen ennen vastausta, ja millä tarkkuudella?

      "IMBIE is an international collaboration of polar scientists, providing improved estimates of the ice sheet contribution to sea level rise."

      http://imbie.org/

      Ei se vaikuta mittarilta, vaan poliittiselta päätöksentekoelimeltä joka on tilannut haluamansa tulokset.

      Elä viitti täällä, mee sinne S24 sivustolle.

      Ilkka Mononen.

      Poista
    5. Lisäänkin vielä, kun koko 3mm vuotuinen merenpinnan nousu on kovasti kyseenalaistettu, ja on jopa esitetty väitteitä sen manipuloidun vastaamaan IPCC,n CO2 lämpenemistrendiä vastaavaksi, esittelen teille Nils Axel Mörnernin esitelmän aiheesta.

      Hauska veikko, ja jotenkin kotoinenkin.

      http://www.youtube.com/watch?v=cUObjw9wQKc

      Ilkka Mononen

      Ps. tällä palstallahan ei tarvitse tulkkia?

      Poista
    6. Jälleen Ilkalta erinomainen linkki! Dr. Nils-Axel Morner on alansa ehdottomia huippuja (henkilötietoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Nils-Axel_M%C3%B6rner ja julkaisutoimintaa:
      http://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&q=m%C3%B6rner&btnG=).

      Hän jos kuka tietää mm. merenpintojen vaihteluista. Kannattaa lukea tarkoin mitä hän sanoo!

      Poista
    7. IMBIE on kollaboraatio eikä mikään "komitea". Samoin on ikävää että satelliittialtimetria antaa niitä mittaustuloksia mitä antaa, siis siltä kannalta että meri todellakinm nousee.

      -L4

      Poista
    8. Suottas mulle todistelet merenpinnan nousua.

      Kun kirjoitin komitea, kuvasin vain tuota IMBIE kollabraatiota jotakuinkin
      Itämerikomission, Maailmanpankin tai Munic re vakuutusyhttiön kaltaisena ilmastoasiantuntijana.

      Ne kun ovat syrjäyttäneet IPCC,n sun muut tämän ns. ilmastotieteen johtavina
      esittelijöinä.

      Ilkka Mononen.

      Poista
    9. IMBIEssä on altimetrian, gravimetrian ja input-output metodin maailman parhaat kyvyt kasassa ja tulosta tuli. Kyseessä on suuri tieteellinen saavutus. Grönlanti menettää massaa yhä kiihtyvästi ja Antartktiskin jonkin verran. Tämä on varmennettua faktaa.

      -L4

      Poista
    10. Ai että input output metodi on varmennettua faktaa, jos sinä niin sanot, aika hupaisaa.

      Entä nämä Grace satelliittimittaukset.
      Että sinäkö kuittaat ne varmennetuilla faktoillasi, jotka osoittavat päinvastaista.

      Mitä yleensäottaenkin tulee ns. varmennettuihin faktoihin ns. ilmastotieteen saralla, kuittaan tuon puolestani vitsinä.

      http://hockeyschtick.blogspot.fi/2012/09/grace-satellite-data-shows-antarctica.html

      Ilkka Mononen

      Poista
    11. No jos kolme toisistaan riippumatonta mittausmenetelmää näyttää samaa tulosta on ko. tulos tietysti varmempi kuin jos menetelmät näyttäisivät eri tulosta. Mannerjäätiköt siis pienenevät ja Grönlanti vieläpä nopeasti. Tästä on turha vääntää enempää jos kerran tieteen viimeisimmät tulokset eivät merkitse teille mitään.

      -L4

      Poista
    12. Elä viitti, kyseessä on mallinnus jolla jotain mittausia kon koottu yhteen, ja niistä
      mallinnettu haluttu jäätiköiden sulaminen.

      Selvää, ja niin tyypillistä mittatilaustyötä. tässä "ilmastotieteessä".

      Miksi kairausnäytteistä kerätty data nayttää päinvastaista kuin mallinnuksesi.

      http://joannenova.com.au/2013/04/antarctica-gaining-ice-mass-and-is-not-extraordinary-compared-to-800-years-of-data/

      Ilkka Mononen


      Poista
    13. Roskaa, et tunne asiaa. Gravitaatio mittaa massanmenetystä suoraan, altimetria paksuudenmuutosta ja IOM Surface Mass-Balancen (SMB) ja ulosvirtaaman erotusta. Käytössä ei ole mitään proxyjä tai vastaavaa.

      Lue se Sciencen artikkeli ajatuksella jos aihe kiinnostaa enemmänkin.

      -L4

      Poista
    14. Ei tässä mitään asiaa tarvitse tuntea, riittää kun tietää että on perustettu useitakin
      IMBIE,n kaltaisia komiteoita tuottamaan IPCC,lle sen haluamaa tietoa esitettäväksi seuraavassa AR5 raportissa.

      "The ice sheet mass balance inter-comparison exercise (IMBIE) was established in 2011 as a community effort to reconcile satellite measurements of ice sheet mass balance. IMBIE is a collaboration between scientists supported by the European Space Agency (ESA) and the National Aeronautics and Space Administration (NASA), and contributes to assessment reports of the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC)"

      Mittatilaustyötä edelleenkin, ja on sitäpaitsi ristiriidassa juuri julkaistun uusimman jääkairaustutkimuksen kanssa.

      Ilkka Mononen

      Poista
    15. Ei ole mittatilaustyötä, seurasin keskustelua itse paikan päälllä eikä moisesta salaliittosekoilusta ole niin minkäänlaista näyttöä.

      Jääkairauksella katsotaan satojen vuosien jaksoja, satelliittihommilla mitataan mitä tänä päivänä tapahtuu. Ei kai teidän denialisminne faktoihin ole muuten ennenkään kaatunut joten miten tämä nyt on niin vaikeaa hyväksyä?

      Samalla voisit kommentoida miksi monivuotisen jään määrä arktiksella on suorastaan romahtanut, jään kokonaistilavuushan on roimassa laskussa mikä näkyy myös kesäpinta-alassa.

      -L4

      Poista
    16. No mitä ihmettä tässä täytyisi hyväksyä.

      Itsehän toit esille että kyseessä on virtausmalli, joka on adjusreerattu niin että on tulokseksi saatu että jäätä syntyy vähemmin kun sitä katoaa.

      Se on edelleenkin ristiriidassa tuon Jo Novan sivulla olevan jääkairaustutkimuksen kanssa.

      Mitä oikein yrität todistaa ja kenelle.

      Tilanne on nyt tämä, on ihan sama mirä pukkaavat seuraavaan IPCC raporttiin kun sillä ei tule olemaan lukijoita.

      IPCC,n tarkoitus ei ole tehdä tiedettä, vaan poliittista "tiedettä" joihin poliitikot voisivat vedota säätäessään uusia ilmastoveroja, tai sanottakoon niitä miksi hyvänsä.

      Mutta ei ole näköpiirissä mitään tulevia kansainvälisiä sopimuksia,
      ja muutenkin IPCC,n saavutukset ovat marginalisoituneet koskemaan vain EU,ja joka eilen päätti ettei mitään päästökaupustelun laajennuksia tule vuonna 2015, ja samalla laittoivat myös lentokoneiden päästökaupustelun jäihin.

      Tämä AGW uskonto kun on jo kuollut, ja kuoppaamista vailla.
      Ei tulevillekkaan läkämailoille ole käyttöä vaikka näemmekin niitä vielä
      parin vuoden ajan.

      Ilkka Mononen

      Poista
    17. Input-Output menetelmässä on käytössä sadantamalli, joka on muuten validoitu ja toimii ainakin Grönlannissa perkuleen hyvin. Altimetriassa tai gravimetriassa tuota ei ole. Yritä nyt hahmottaa että mannerjäätiköt pienenevät, ei se niin vaikeaa ole.

      -L4

      Poista
    18. Valitettavasti noista tietokonemallinnuksista ainutkaan ei ole aidosti validoitu. Kun niiden tulokset lisäksi eroavat jatkuvasti reaalimaailman empiirisistä havainnoista, luotettavuusongelma on selvä.

      Poista
    19. Mistä oikein puhut? Tuntuu että keksit "argumentteja" ihan omasta päästäsi kun et pysty keskustelemaan faktapohjalta. Sa non taas kerran että kolme riippumatonta menetelmää antaa virherojojensa parissa saman tuloksen massatasapainolle, mikä tekee tästä tuloksesta huomattavan varman.

      -L4

      Poista
  13. Äkillinen ihmisen aiheuttama Antarktiktisjäiden sulaminen, muuttui sitten itse
    IPCC pääsulattaja Eric Steigin suussa normaaliksi vaihteluiksi.

    Huomatkaa samalla että hänen samaa aihetta käsittelleet ulosannit muuttuvat samalla arvottomiksi.

    http://wattsupwiththat.com/2013/04/15/recent-climate-glacier-changes-in-antarctica-at-the-upper-bound-of-normal/

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  14. Oliko tätä http://www.theregister.co.uk/2013/04/15/western_antarctic_melting_nothing_unusual/ jo ehditty ruotia

    Puolueeton

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta meltingin suhteen vielä mutta entäs jäävirtojen kiihdytys joka tulee tuohon päälle? Itse pidän hyvin mahdollisena että pintalämmöt ovat normaalia vaihtelua mutta jäävirtojen kiihdytys ei.

      -L4

      Poista