perjantai 17. heinäkuuta 2015

Ei tullut päiväperhon vuosi

Suomen Luonnosuojeluliitto antoi tänään 17.7.2015 seuraavan tiedotteen, jonka bongasin Kokoomuksen Verkkouutisista. Ehkä juttu on ollut muissakin medioissa? Tietote oli otsikoitu "Kylmä perhoskesä ei pysäytä eteläisten lajien rynnistystä", ja sen asiantuntijoiksi oli merkitty Kimmo Saarinen ja Tapani Veistola.
Koleana kesänä perhoset ovat vähissä ja myöhässä. Kylmiä kesiä on kuitenkin ollut ennenkin. Eteläisten lajien leviäminen maahamme voi vähän hidastua mutta se ei pysähdy.
Hmmm... Niinpä ovat myöhässä, ja todella vähissä ovat perhoset olleet. Minun on tunnustettava, että yhtä kehnoa alkukesää perhosnäkökulmasta en muista. Muistini muuten ulottuu melko hyvin tässäkin asiassa 1960-luvun alkuun. Tuosta eteläisempien lajien leviämisestä minulla on myöhemmin pari sanaa sanottavana.
"Tästä kesästä ei perhosillakaan ole paljoa hyvää sanottavaa", sanoo valtakunnallista päiväperhosseurantaa vetävä Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista.
Tänä vuonna ruusu kukkii hienosti, joskin pari viikkoa "myöhässä"
Perhosillakaan  on hyvä ilmaus, sillä aivan saman voi sanoa lähes kaikista hyönteisistä. Hyvin kehnosti on ollut muitakaan pölyttäjiä, minkä seurauksena epäilen luumusatoni jäävän niin pieneksi, että ensi syksynä jää tekemättä perinteinen raki-annos.

Vähiten olen kuitenkin jäänyt kaipaamaan kirvoja, jotka lämpimien keväiden ja alkukesien vuosina aiheuttavat minulle epäsuorasti valtavasti päänvaivaa. Nimittäin vaimoni silmäteränä oleva köynnösruusu on niille lämpiminä vuosina varsinainen "hunajapurkki". Kirosanoja ei voi olla kuulematta ja pahaa mieltä havaitsematta, kun kirva-armeijat iskevät viereisen kuvan kasviyksilöön. Tänä vuonna ei kirosanoja ole tuon vuoksi kuultu.
"Perhoset rakastavat lämpöä ja aurinkoa", Saarinen toteaa. "Tämä kesä on kuitenkin yksi kylmimmistä neljännesvuosisataan. Yksilömäärät ovat pieniä ja monen lajin lento myöhässä. Esimerkiksi nokkosperhonen, monet hopeatäplät ja sinisiivet ovat vähissä."
Juu, nuo lajit ja muutkin perinteiset ovat vähissä, mutta en ole nähnyt vielä ainuttakaan eteläisempää lajia - siis vaikkapa neitoperhosia, amiraaleja tai ohdakeperhosia.
Parin kesän huonot säät eivät kuitenkaan pysty pysäyttämään eteläisten lajien voittokulkua. Niistä alkukesällä oli paljon neitoperhosia ja karttaperhosia. Myös isonokkosperhonen näyttää vakiintuneen Etelä-Suomeen.
Mitä ihmeen voittokulkua? Siis jos lajia ei havaita, onko se voittokulkua vai kenties päinvastoin? Ennen Luonnonsuojeluliitto oli jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla! Silloin sen logiikka sopi minullekin, ja muistin jopa maksaa jäsenmaksuni.
"Perhosia ja lintuja viime vuosikymmeninä laskeneet ovat nähneet ilmastonmuutoksen omin silmin", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola. "Lajistomme on muuttumassa keskieurooppalaiseksi ja samalla pohjoiset lajit taantuvat."
Valkoposkihanhi, tulokaslaji pohjoisesta
Kyllä, kyllä, minäkin ruokin viime talvena yhden tulokaslajin, mustarastaan yhtä urospuolista ja kahta naaraspuolista, yksilöä. Katsomani perusteella ne selvisivät kohtalaisen hyvin myös niistä tammikuun parinkymmennen asteen pakkasista luultavasti meidän ja naapureiden antamalla ruoka-avustuksella. Linnuista puhuttaessa olen huomannut valkoposkihanhien olleen rajuimmin levinnyt tulokaslaji minun lähialueelleni. Wikipedian mukaan "valkoposkihanhi pesii arktisen alueen puoliaavikkoisilla tundra-alueilla Grönlannissa, kivikoissa, kallioilla, jyrkänteillä, kivikkoisilla mäillä ja Huippuvuorten saarilla lähellä kosteikkoja kuten järviä, jokia ja soita sekä vuonojen yläosissa, rannoilla, kosteilla niityillä ja liejumailla". Minun mielestäni nuo esimerkit eivät kerro niinkään ilmastonmuutoksesta vaan lintujen mainiosta kyvystä sopeutua erilaisiin oloihin (huomattavan laajalla lämpötila-alueella) ja kyvystä käyttää hyväksi muita lajeja.

Havaintojeni mukaan perinteiset lajimme eivät ole suuremmin taantuneet tai muutenkaan reagoineet etelän vieraiden tulon vuoksi. Ainut tähän viittaava johtopäätös voitaisiin tehdä Homo sapiens -lajista, jonka järjestämässä äänestyksessä viime huhtikuussa oli jotain oireilua asiaan.


Jos omat Pohjolaan tuhansien tai kenties miljoonien vuosien aikana sopeutuneet lajimme eivät tunnu selviävän hyvin alkukesän viileydessä, miten etelän korkeampaa lämpöä vaativat lajit ne voittaisivat? Minä en ymmärrä Tapani Veistolan logiikkaa. Eikö voisi vain tunnustaa, että viileä alkukesä on paha asia niin hyönteisille kuin linnuille? Niin kotoperäisille kuin etelän vieraille. Kylmä tappaa paljon enemmän kuin helle koko luomakunnassa.

Neitoperhonen
Viimeisenä ajatuksena heitän oman muisteluni 1960-luvulta alkaen. Aloitin silloin perhosharrastuksen erään parikymmentä vuotta vanhemman edistyneen harrastajan ohjauksessa. Tuolloin Etelä-Pohjanmaalla asuvana en saanut haaviin kuin yhden tai kaksi neitoperhosta tai amiraalia vuodessa. 1970-luvulla en tainnut saada ainuttakaan. En silloin asiaa ymmärtänyt, mutta myöhemmin lämpötilamuutoksiin enemmän perehtyneenä taidan oivaltaa. Nuo 1930- ja 1940-luvun tulokaslajit kohtasivat kylmemmillä 1960- ja 1970-luvuilla Pohjolan lyhyet kesät ja ehkä muutaman kylmän talvenkin. Vasta 1980-luvun lopulla jälleen lämmenneet alkukesät ja etelästä puhaltaneet ilmavirtaukset toivat nuo kauniit perhoset takaisin lukuisampina. Ja sitten pari kylmää alkukesää 2010-luvulla peräkkäisinä vuosina tuhoaa lähes kaiken! Siinäpä signaalia ja ilmastonmuutosta kerrakseen!

Kannattaisiko Luonnonsuojeluliitossakin paneutua luonnonsuojeluun ja siinä sivussa seurata Atlantin merivirtausten vaihtelun vaikutuksia luontoomme. Jälkimmäinen asia vaatii pitkäjänteisyyttä tai tosi pitkää ikää havainnoijalta. Veistola on vasta poika niihin hommiin.


28 kommenttia:

  1. Hetki sitten paljon etelän perhosia ilmaston lämpenemisen vuoksi. Nyt vähän ilmastonmuutoksen vuoksi. Sanoilla on eroja.

    VastaaPoista
  2. Voimmeko siis pitää herhiläisen esiintymisestä Suomessa ilmastoindikaattorina?

    "Herhiläinen Suomessa

    Suomessa herhiläinen oli yleisimmillään 1930-1940 luvuilla Etelä- ja Länsi-Suomessa Vaasaan asti ja Itä-Suomessa Kuopioon. Vuosien 1936-1943 poikkeuksellisen lämpimien kesien aikana tehtiin suurin osa herhiläislöydöistä. Vuoden 1944 jälkeen ei herhiläisiä tavattu Suomessa muutamia harhailijoita lukuun ottamatta. 1960-luvun kylminä kesinä herhiläiset hävisivät, koska ne eivät ehtineet munia uusia kuningattaria. 1990-luvulla alkoi tulla uusia havaintoja: Läntisen Suomenlahden saaristo (Örö, Russarö), Tvärminne, koko Suomenlahden pituudelta (Virolahti, Pyhtää, Kirkkonummi, Hanko, Föglö), muutamia yksilöitä myös sisämaasta (Imatra, Rantasalmi).[1]"

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Herhil%C3%A4inen

    Ilkka

    VastaaPoista
  3. Näkyy Luonnonsuojeluliittokin ”erityisasiantuntijoineen” olevan paniikissa kun ei lämpene. Sinänsä nurinkurista ja hupaisaa, sillä eikö erityisesti luontoväen pitäisi iloita, kun luonto ei olekaan tuhoutumassa ainakaan lämpöön!

    Antero

    P.S. Mikä muuten tekee Tapani Veistolan kaltaisista erityisasiantuntijoista henkilöitä, joita meidän muiden olisi syytä kuunnella ilmastoasioissa? Esimerkiksi Tapani on linnuista kiinnostunut humanisti, joka on mm. osallistunut Kilpisjärvellä järjestämiini ”Pohjoinen lintuperinne”-seminaareihin, kuten myös kalastaja Pentti Linkola, arvostamani Luonnonperintösäätiön/Ikimetsien ystävien perustaja. Saaristolintuperinteestä minä kuuntelen ihan mielelläni Tapania, mutta luonnon kannalta näyttäisi olevan parasta, jos Luonnonsuojeluliittokin siirtäisi varansa ja resurssinsa Luonnonperintösäätiölle.

    VastaaPoista
  4. Tuli nyt hiukan ad.hom. mutt hieno käsitys erit.asiantuntijasta https://www.youtube.com/watch?v=7OVzgoDiyOw T . OP norrbotten , sve

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tuli, myönnän ja pyydän anteeksi! Yksi sana unohtui: ”olisi syytä kuunnella” po. ”olisi erityistä syytä kuunnella”. Tittelistä ”erityisasiantuntija” ilmastonmuutoksen yhteydessä ja Luonnonsuojeluliiton edustajana saa sen käsityksen, että henkilöllä on sellaista erityistä asiantuntemusta, jonka mielipiteellä olisi poikkeuksellista painoarvoa ilmastoasiassa.

      Antero

      Poista
  5. Niin, kuten Mikon suosimilla UAH Satelliittisivuilla näkyy Suomi on ollut ainakin touko- ja kesäkuussa normaalia viileämmässä saarekkeessa mikä varmaan on vaikuttanut meillä tulokaslajeihin tänä vuonna

    http://nsstc.uah.edu/climate/

    Ympärillämme tosin onkin ollut huomattavasti lämpimämpää - ehkä tuo viileä Pohjois Atlantti on suojannut meitä tällä kertaa pahemmalta kesälämmöltä ja ehkä suojaa yhä tulevaisuudessa - tai sitten ei..

    Tämä viileä saarekkeemme näkyy myös NASA:n kesäkuun anomaliakuvassa joka löytyy vaikka täältä..

    http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/nmaps.cgi?sat=4&sst=6&type=anoms&mean_gen=06&year1=2015&year2=2015&base1=1951&base2=1980&radius=1200&pol=rob

    Alaskassa/Pohjois-Amerikan länsiosissa ja Venäjällä näyttää olevankin huomattavan lämmintä..

    (Muuten, tuota Christyn ja Spencerin uutta UAH sarjaa mitä joitakin aikoja sitten täällä esiteltiin on hiljan korjattu ylöspäin.

    http://www.drroyspencer.com/2015/07/revised-uah-global-temperature-update-for-june-2015-0-33-deg-c/

    Mutta se nyt ei liene täällä maininnan arvoista.. ;)..)

    - xyz

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "...suojannut meitä tällä kertaa pahemmalta kesälämmöltä..."

      Mitä "pahaa" kesän lämmössä on ja miksi Suomea pitäisi "suojata" siltä?

      "Alaskassa/Pohjois-Amerikan länsiosissa ja Venäjällä näyttää olevankin huomattavan lämmintä.."

      Joka on yhtä relevanttia kuin se että Suomessa on kylmää.

      -Kimmo

      Poista
    2. Mitä tarkoittaa korjattu ylöspäin, ja paljonko se on, 0,33C astetta vuodesta
      33 vuotta siten satelliittiajan alun, ja kahteenkymmeneen vuoteen ei mittää.

      http://www.drroyspencer.com/latest-global-temperatures/

      Ilkka

      Poista
    3. Kyllähän Spencerinkin data näyttää kasvavaa trendiä vaikka hän ei ole tällaista itse halunnut piirtää.

      http://woodfortrees.org/plot/uah/plot/uah/trend/plot/uah/mean:13/plot/uah/mean:120

      Ja El Ninon vaikuttaessa tuo trendi lienee lähikuukausina enemmän ylös kuin alas.

      Toki jos tehdään aritmeettinen kikka missä unohdetaan alkupään dataa riittävästi päästään "tulokseen" että ei ole kasvanut.

      Mutta tuo on aritmeettista kirsikan poimintaa jolla ei juuri ole tekemistä fysikaalisen todellisuuden kanssa.

      - xyz

      Poista
    4. Tuo UAH:n korjaus vaikuttaa tässä bloggauksessa olevan kuvaan 4 seuraavasti:

      http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/07/meilla-kesakuu-oli-tavanomaista.html

      1. Vaaleansinisen kuvaajan viimeinen piste (kesäkuu 2015) nousee 0,02 asteen verran.
      2. Em. kuvaajan perusteella piirretty paksumpi vaaleansininen lineaarisen trendin kuvaaja nousee loppupäästään 0,0006 asteen verran.

      Muita vaikutuksia ei ole, joten UAH-sarjan mukaan lineaarisella trendillä määritettynä globaalia lämpenemättömyyttä on kestänyt siis edelleen 18 vuotta ja 4 kuukautta. Kyse ei vieläkään ole kirsikoista vaan laskennan tuloksesta. Minä en datalle ja matematiikalle mitään voi :-(

      95 %:n luottamustasolla lämpenemättömyys ulottuu toki jo lokakuuhun 1992, johon on aikamatkaa peräti 22 vuotta ja 9 kuukautta.

      Poista
    5. Et ole vieläkään kertonut kuudella sigmallasi sitä milloin selkeästi nouseva trendi kääntyi tasaiseksi.
      Leikkaamalla pois alkupään mittapisteet siihen asti että saat haluamasi tulokset teet selvän matemaattisen ja epäfysikaalisen silmänkääntötempun.
      - xyz

      Poista
    6. No voi voi sentään taas.

      Kyse on vain siintä milloin paussin pituus tulee tilastollisesti merkitseväksi jolloin pitää katsoa tilastollisesti kuinka pauan paussi on kestänyt, eikä siinä tarvitse poimia kirsikoita tai luumuja.

      Maailman johtavin ilmastotiede on itse ilmoittanut paussin tulevan
      tilastollisesti merkitseväkksi 15 - 17 vuodessa, ja nyt tämän toteuduttua ovat alkaneet tinkimään lisäaikaa, vaikka loputtomiin.

      "It is not uncommon in the simulations for these periods to last up to 15 years, but longer periods are unlikely.”

      http://judithcurry.com/2012/10/16/pause-discussion-thread-part-ii/

      Ilkka

      Poista
    7. Ei ole evidenssiä mistään "paussista" - siis jos ei käytetä tuota Mikon epätieteellistä laskukikkaa

      "..none of the global temperature data sets (neither for the surface nor the satellite MSU data) has there recently been as statistically significant slowdown in warming trend. In other words: the variation seen in short-term trends is all within what one expects due to short-term natural variability. Discussing short-term trends is simply discussing the short-term “noise” in the climate system, and teaches us nothing about the “signal” of global warming. "


      http://www.realclimate.org/index.php/archives/2014/12/recent-global-warming-trends-significant-or-paused-or-what/

      - xyz

      Poista
    8. Ei ole evidenssiä mistään kiihtyvästä lämpenemisestä, saatika edes lämpenemisestä.

      "Once again, made 2014 warmer than 2010 by a statistically insignificant 0.02 deg C."

      Uusin tehtailtu "ERSST.v4-based" data ei edelleenkään vastaa IPCC mallinnuksia.

      "And as a reminder, during the slowdown periods of 1998-2014 and 2001-2014, the warming rate of the GISS land-ocean product with the new pause-buster sea surface temperature data still falls short of the rates predicted by the IPCC’s climate models. ".

      Minulle kyse on vain ilmastotieteen globaalista korruptiosta, enkä ala
      väittelemään eli inttämään enempää aiheesta joka on muuttunus CAGW uskovaisille uskonasiaksi.

      Kyllä tämä huiputus loppuu, tai onkin jo loppumassa kun talouden
      realiteetit aiheeseen liittyen ovat paljastumassa ja ilmastohihhulointiin
      ei löydy rahaa kylliksi vaikka päättäjät haluaisivatkin ajaa kansalaisensa takaisin keskiaikaan eli pärevalkean kelmeään valoon ja hevosajoon.

      http://wattsupwiththat.com/2015/07/16/the-three-faces-of-the-giss-land-ocean-temperature-index-loti/

      Ilkka

      Poista
    9. Miksi päättäjät haluaisivat "rankaista" äänestäjiään?

      - xyz

      Poista
  6. Jälleen kerran suihkuvirtaus juuttuilee paikoilleen pohjoisella pallonpuoliskolla. Tätä tuntuu tapahtuvan aika useasi nykyisin.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nämä suihkuvirtausten juuttumiset tuntuvat olelleen uutisaiheita niin kauan kuin painomustetta on ollut käytössä.

      Suorastaan arkipäiväisiä selityksiä sille miksei ilmasto tottele ennusteita.

      http://www.globalresearch.ca/global-warming-or-the-new-ice-age-fear-of-the-big-freeze/30336

      Ilkka

      Poista
    2. Kässäristä löytyy varmaan selkeät selitykset juuttumisille? Harmi, että skenaariot eivät niitä huomioineet! Alkaa ollla aika epätoivoista lopunajan odotusta alarmisteillä.

      Poista
    3. Arktikan päiväntasaajaa nopeampi lämpeneminen aiheuttanee noita juuttumisia enemmän kuin ennen. Tämä lisää helle- ja kylmä-aaltoja. Katsotaan josko iso El Nino jeesaisi jollsakin tavalla tänä- ja ensi vuonna.

      -L4

      Poista
    4. Missä näet Arktikan päiväntasaajaa nopeamman lämpenemisen, kun
      globe ei ole lämmennyt 20 vuoteen.

      Perusttuuko väitteesi peräti Petteri Taalaksen "visioon"?

      Poista
    5. Dataan se perustuu, kuvassa GISS zonal meanit ja arktiksella n'kyy paljon enemmän punaista kuin päiväntasaajalla, ts. se on lämmennyt enemmän.

      http://data.giss.nasa.gov/tmp/modelE/ltmap/tmp.4_observLOTI_12_1985_2015_1951_1980-0/ltmap.pdf

      -L4

      Poista
  7. Näkyyhän tuo planeetan lämpeneminen

    http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v3/Fig.A2.gif

    Ja se että pohjoinen lämpenee etelää nopeammin

    http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v3/Fig.B.gif

    - xyz


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän kirjoitukseen GISS-sarja rankkoine justeerauksineen ei kuulu ollenkaan. Olepa hyvä, xyz, ja opiskele pysymään aiheessa sekä noudattamaan kommentointiohjeita.

      Sama pätee arktislämmöistä keskusteleville. Sille kuten muillekin tähän aiheeseen liittymättömille asioille on omia keskustelupaikkoja jossain yli 300 kirjoittamani bloggauksen keskusteluosioissa.

      Poista
    2. Sopiihan tuo. Vastasin vain tehtyyn väitteeseen.

      Mielestäni on kuitenkin hyvin erikoista rummuttaa kultastandardina kotikutoista uah/rss sarjan typistyksestä vedettyä "paussia" ja väittää GISS samalla sarjaa rankasti justeeratuksi.
      Mutta - kukin taaplaa tyylillään.. ;)

      - xyz

      Poista
  8. Mistäköhän ovat uuttaneen Arktislämmöt vuodesta 1950 luvulta lähtien.

    GISS,on käyttänyt yli 1000 km ekstrapolointeja ja suoraansanoen
    väärentänyt ne harvatkin saatavilla olevat sääasemadatat joihin
    ekstrapoloinnin pitäisi perustua, mikä vääjäämättä lisää väärennösten painoarvoa globaalistikkin, ja tämä onkin näkyvissä meille hauskoina punapalleroina tai
    ylenmääräisenä punavärin löträämisenä kaikenmaailman vesivärisuttauksiin
    joita tarjoillaan hyväuskoisille hölmöille todisteeksi kauhistuttavasta CAGW,stä.

    http://notrickszone.com/2012/03/01/data-tamperin-giss-caught-red-handed-manipulaing-data-to-produce-arctic-climate-history-revision/#sthash.TXztBIv8.dpbs

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kyse ole mistään väärentämisestä vaan siitä että trendilaskuihin käytetty aineisto säädetään sopimaan globaalien trendien laskentaan.

      Tarkemmin vaikka täällä

      http://www.moyhu.blogspot.com.au/2012/02/study-of-ghcn-v3-homogeneity.html?m=1

      Alkuperäisiä mittausarvoja ei hävitetä vaan ne ovat myös saatavilla.

      - xyz

      Poista
  9. Onko siis niin että tilastojen väitetty väärentäminen sulatti merijäät, mannerjäät, ikiroudan jne.? Joopa joo.

    Samanlainen lämpeneminen näkyy myös säämallien reanalyyseistä, siis näistä malleista joihin kaikki sääennustukset pohjaavat.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko merijäät, mannerjäät ja ikirouta sulaneet?

      Miksi eivät ole kertoneet minulle?

      Joko säämallien reanalyyseistä löytyy keskiajan lämmin ja
      pikkujääkausi, vai onko lätkämaila vielä voimissaan?

      Ilkka

      Poista