tiistai 20. elokuuta 2013

Kepeät vihreät mullat lepakoille

Pikkulepakko. Kuva Wikipediasta
Kirjoitin pari viikkoa sitten kriittisen bloggauksen tuulivoimasta rahantekovälineenä. Yhdessä sivujuonteeksi tarkoittamassani kappaleessa vihjaisin tuuliturbiinien saattavan aiheuttaa jonkinlaista tuhoa lintujen, lepakoiden ja lentävien hyönteisten parissa. Kun tuo vihjaus herätti ehkä suhteettomankin paljon huomiota kommenttien perusteella, päätin panna asian mediaseurantaan. Kauaa ei tarvinnut odottaa ensimmäistä täysosumaa.

Saksalainen verkkojulkaisu Kreiszeitung kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan saksalainen tuulivoimala surmaa satoja tai jopa tuhansia lepakoita. Saksan ympäristöministeriön rahoittama tutkimus, jonka toteuttivat Hannoverin yliopiston tutkijat, on valitettavasti joko päätetty salata, tai sitä ei muista syistä julkaista. Mikä mahtaisi olla syynä moiselle salailulle maassa, joka mm. lakisääteisesti sulkee rakennustyömaita lintujen pesimäaikojen rauhoittamiseksi ja on tietenkin kieltänyt uhanalaisten villieläinten surmaamisen?

Tutkimuksesta vuodettujen tietojen mukaan pöllölintujen suojeluun keskittynyt EGE-järjestö arvioi, että Saksan 25 000 tuulivoimalaa tappavat vuosittain yli neljännesmiljoona lepakkoa. Järjestö kysyykin ympäristöministeriöltä, pitäisikö "tuulipuistoilta" odottaa samaa lainkuuliaisuutta kuin muiltakin toimijoilta siivekkäiden luontokappaleiden suojelemiseksi. Kiusallisinta asiassa on tietysti se, että Saksan Liittotasavalta ja sen osavaltiot ovat itse rahoittamassa ja tukemassa tuulivoimaloiden rakentamista.

Osa meidänkin lepakkolajeistamme muuttaa talveksi Keski-Eurooppaan tai kenties pidemmällekin. Näitä Suomen rajojen yli muuttavia lajeja ovat ainakin isolepakko, kimolepakko, vaivaislepakko, pikkulepakko sekä kääpiölepakko. Kun Saksassa ja Ruotsissa nimenomaan muuttavien lepakoiden on todettu olevan herkimpiä törmäämään tuulivoimaloihin (Ahlén et al. 2007), saattaa kasvaneella tuulivoimarakentamisella niin Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa kuin Suomessa olla kohta todellista vaikutusta myös meidän lepakkokantoihimme.



En tunne riittävän hyvin saksalaista kansanluonnetta, lainsäädäntöä ja hallintokulttuuria, että voisin ennustaa tapahtumien kulkua. Julkaistaanko tutkimus, uskaltavatko luonnonsuojelijat haastaa viranomaiset ja tuulivoimayhtiöt asiassa, asetetaanko tuulipuistoille vaatimuksia siivekkäiden silppuamisen ehkäisemiseksi jne.? Asiaa kannattaa seurata Saksanmaata tätä blogia paljon paremmin tuntevasta NoTrickZone-blogista.  Mutta jos maantieteellisesti lähes Saksan kokoisessa Suomessa jokin taho yhtäkkiä ryhtyisi surmaamaan neljännesmiljoona rauhoitettua lepakkoa vuosittain, siitä todennäköisesti nousisi melkoinen meteli ainakin siitä päätellen, millainen melu on syntynyt laittomattomasta salametsästyksestä koskien susia ja karhuja. Vai nousisiko? Olisivatko hyvin sosiaaliset lepakot jotenkin vähäarvoisempia isompiin nisäkkäisiin verrattuna? Onko tuulivoimarakentaminen niin pyhä asia, että siivekkäiden massakuolemat voidaan hyväksyä?

Tällaisena ikuisena skeptikkona ja luonnonvihreänä pessimistinä pelkään niin saksalaisten kuin suomalaistenkin luonnonsuojelujärjestöjen - joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta - hyväksyvän tuulivoimaloiden aiheuttaman tuhon lentäville eläimille. Kun "tuulipuistojen" aiheuttama populaatioiden pieneneminen jossain vaiheessa on pakko tunnustaa, asialle luultavasti keksitään todellista parempi selitys. Ja se on ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos. Sarkastisesti voisi sanoa sen olevan jopa aivan totta ainakin siinä mielessä, että ihminen todella on syyllinen. Ilman ihmiskuntaa ja sen kuvittelemaa ilmastonmuutosta noita sähköntuotannon kannalta kehnoja silppuripuistoja ei olisi koskaan rakennettu.

Lepakoiden ja tuuliturbiinien yhteiselosta voit lukea lisää täältä.


43 kommenttia:

  1. Tuossa olisi kolmannella kotimaisella kun multakin on jäänyt Saksa opettelematta.

    Kiva että kerroit, kun olen aina ollut huolissani miten kesämökin ullakolla elävät lepakot pärjäävät talven yli, kun saattaa olla -30
    astetta pakkasta, eikä ole lämmöt päällä jollei siellä olla.

    Sitten ne ilmestyvät elokuun hämyisinä iltoina ilokseni.
    Ei ne sitten vietäkkään talvia syväjäädytettynä ullakollamme.

    http://notrickszone.com/2013/08/19/german-report-confirms-its-worse-than-we-thought-wind-parks-killing-far-more-wildlife/

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. Ei ei ei - tästä pitää vaieta. Otetaanpa kiltisti esille pienissä häkeissään kuolemaa odottavat aidot villiminkit ja -ketut!

    Animalia, Greenpeace, WWF luultavasti kiemurtelevat ja yrittävät pysyä poissa tämän(kin) asian parista. Mieleen tulee harakka tervatulla aidalla.

    Mutta: missä on dzei-dzei eli objektiivinen tutkiva journalismi??
    Haloo - maa kuuntelee - palatkaapa heti sieltä asteroidien
    takaa!
    -Beowolf-

    VastaaPoista
  3. "Saksan ympäristöministeriön rahoittama tutkimus, jonka toteuttivat Hannoverin yliopiston tutkijat, on valitettavasti joko päätetty salata, tai sitä ei muista syistä julkaista. Mikä mahtaisi olla syynä moiselle salailulle maassa, joka mm. lakisääteisesti sulkee rakennustyömaita lintujen pesimäaikojen rauhoittamiseksi ja on tietenkin kieltänyt uhanalaisten villieläinten surmaamisen?"

    Kertokaa saksan taitoiset, jos olen väärässä. Google kääntäjän perusteella vaikuttaa siltä, että tutkimusta ei ole salattu. Sen sijaan on salattu tiedot, jotka mahdollistaisivat tuulipuistojen yksilöimisen. Artikkelissa manittu yhdistys haluaisi tietää, mitkä puistot ovat niitä pahimpia lepakkojen tappajia, mutta tutkijat ovat luvanneet tutkimukseen osallistuneille yrityksille, ettei tietoja paljasteta. Tämä on ollut tutkimukseen osallistuneiden yritysten ehtona. Artikkelissa mainittu pöllöjen suojeluyhdistys pitää tätä lainvastaisena.

    VastaaPoista
  4. No eipä tuo nyt niin kauhealta kuulosta. Kuinka monta eliötä ja ekosysteemiä yhden hehtaarin pellon rakentaminen tuhoaa?

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta se taas kuulostaa kauhealta ja ihmettelen, että tällaiseen joukkotappamiseen ei puututa yhtä suurella tarmolla kuin vähäisempiin ongelmiin. Antero

      Poista
    2. Pelto kuitenkin yleensä tuottaa jotain. Lintu- ja lepakkosilppurit tuottavat aika huonosti ja satunnaisesti sähköä. Ne tuottavat tarpeen rakentaa diesel- ja kaasuvoimaloita säätövoimaksi.

      Poista
    3. Mitä olen tuulivoimaloita mm. Pohjanmerellä nähnyt ne näyttävät siltä että sähköä tuotetaan aika runsaasti. Siellä ei tosin ole lepakoitakaan..

      -L4

      Poista
    4. Ei ehkä lepakoita, mutta merilintuja sitäkin enemmän, osa nykyisin jo aika harvinaisia. Antero

      Poista
    5. No onkos noista suurikin vaara linnuille? Eivätkös ne statistiikat olleet että lintuosumia per propelli on vähän, erityisesti verrattuna muihin lintujen tappajiin..

      -L4

      Poista
    6. Minä en tiedä, enkä tiedä tietääkö kukaan muukaan. Ongelmana on mm. se, että merimyllyjen tappamat linnut putoavat mereen eikä niistä saada helposti tietoa. Merilinnut ovat yleensä aika suuria ja kömpelöitä ja siksi ehkä alttiita myllykuolemille. Antero

      Poista
    7. Vielä tälläistä.

      En tosin pysty ottamaan kantaa koska en ole Biologi, mutta saahan sitä
      ihmetellä mitä infra äänet saavat mahdollisesti aikaan, ja myöskin olen huolestunut aiheesta.

      http://blogs.telegraph.co.uk/news/jamesdelingpole/100080019/wind-farms-kill-whales-blubber-on-the-green-movements-hands/

      Ilkka M.

      Poista
    8. http://blogs.telegraph.co.uk/news/jamesdelingpole/100080019/wind-farms-kill-whales-blubber-on-the-green-movements-hands/

      "URGENT!!!!! UPDATE!!!!!

      It has been drawn to my attention that the man who led the St Andrews research team has violently, passionately and emphatically dissociated himself from the original Telegraph news item suggesting that his research showed wind farms to be deleterious to the health of whales."

      Mutta ilahduttavaa huomata, että ympäristön ja eläinten hyvinvointi on Sähköteurastajankin sydäntä lähellä.

      Poista
  5. L-4 kommentti kertoo melko pitkälle siitä että CO2 jihadistit eivät välitä oikeasta luonnonsuojelusta pätkääkään, tiedä vaikka olisi tuuliwoimaosakkeenomistaja?
    Ja tuskin liittyy sakujen ropelleihin mitenkään mutta en ole pongannut omalta pihalta tänä kesänä vielä yhtään lepakkoa. Vai olisiko ne ennen täällä lennelleet niitä jotka on keskieuroopassa silputtu ropelleihin?

    Miksei kaikkien ihmisten sijaishuolestuja "tiedetoimittaja" P.Toiviainen ole tehnyt ainuttakaan juttua myllyjen silpomista moljoonista linnuista?

    VastaaPoista
  6. Onko mitään keinoa, millä tuulivoimaloista tehtäisiin vähemmän vahingollisia lepakoille ja linnuille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Potkurit voitaisiin ehkä suojata verkolla samalla tavalla kuin kotona käytettävien tuulettimien lavat. Suojaus luultavasti vähentää myllyjen tehoa. Antero

      Poista
    2. Yksi konsti on olemassa lintujen ja lepakoiden suojelemiseksi.

      http://toryaardvark.com/2011/11/17/14000-abandoned-wind-turbines-in-the-usa/

      Ilkka

      Poista
    3. Tärkeintä on, ettei voimaloita sijoiteta muuttoreiteille. Yhdysvalalaisessa tutkimuksessa huomattiin, ettei 3/4 kuolleista lepakoista ollut paikallisia.

      Muut keinot vähentävät voimalan tuottoa tai lisäävät kustannuksia. Esimerkiksi, lepakot eivät lennä voimakkaissa tuulioloissa, joten voimalat voisi käynnistää vasta tuulen ollessa tarpeeksi voimakas. En tiedä, kuinka paljon voimalan tuotto pienenisi.

      Lepakoita voi karkottaa mikroaalloilla. Ehkä on muitakin keinoja lintujen ja lepakoiden karkottamiseksi propellien läheisyydestä.

      Voisiko propellin lapoja muokata sellaisiksi, että ne olisivat vähemmän tappavia tai helpommin vältettäviä? Tai siirtyä rakenteeltaan toisenlaiseen voimalaan. Varmasti pudottaisi voimalan tehokkuutta.

      Jos tuulivoima korvaa hiilivoimaa, on se kokonaisuudessaan ystävällistä linnuille ja muille eläimille, koska hiilivoima tappaa (tai vähentää syntyvyyttä) tilastollisesti enemmän. Tuulivoimalat kuitenkin tappavat paikallisesti ja voivat siten muodostaa yksittäisille populaatioille suuremman uhan. Toisaalta, jotkin eläimet saattavat oppia vältäämään paikallista uhkaa. Lyhytnokkahanhien tiedetään muuttaneet muuttoreittiään välttääkseen tuulipuiston.

      Yksi keino on hyväksyä kuolemat, mutta pyrkiä korvaamaan menetykset esimerkiksi paremmilla pesintäoloilla tai muilla keinoilla, jotka vahvistavat heikentyneitä populaatioita.

      Poista
    4. Voi voi, minä vanhana tutka aliupseerina paistan lintuni tarpeen tullen
      mikroaaltouunissa, ja olen ns. vihreä unelma kun ns, tutkaupseeri saa vain
      tyttöjä, tai sitten ei mittään.

      Minä en saanut, ja onneksi ei tuu toista kaltaistani.

      Meinaatko tosissaan että lepakoista pääsee eroon paistamalla ne.

      Super Fledermaus.

      http://en.wikipedia.org/wiki/File:Superfledermaus.JPG

      Ilkka

      Poista
    5. Tässä Wikipedian lähteet mikroaaltolähettimien käytölle lepakkojen karkoituksessa:
      http://www.theguardian.com/environment/2009/jul/17/radar-bat-wind-turbine
      http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0000297

      Poista
    6. "Jos tuulivoima korvaa hiilivoimaa, on se kokonaisuudessaan ystävällistä linnuille ja muille eläimille, koska hiilivoima tappaa (tai vähentää syntyvyyttä) tilastollisesti enemmän."

      Jos, eipä vaan ole tainnut korvata mitään missään, eipä ole tanskassakaan suljettu yhtään hiilivoimalaa, ja saksassa sitä rakennetaan julmetusti lisää...

      Poista
    7. "Jos tuulivoima korvaa hiilivoimaa, on se kokonaisuudessaan ystävällistä linnuille ja muille eläimille, koska hiilivoima tappaa (tai vähentää syntyvyyttä) tilastollisesti enemmän."

      "Jos, eipä vaan ole tainnut korvata mitään missään, eipä ole tanskassakaan suljettu yhtään hiilivoimalaa, ja saksassa sitä rakennetaan julmetusti lisää..."

      Näinpä juuri.

      On erikoista, että argumenttina käytetään luonnon säästämistä ja hiilivoiman käytön vähentämistä, koska tuulivoimalat nimenomaan nostavat molempia. Siinä sivussa vähän maksetaan toki vielä sähkölaskusta lisää, koska pakkohan näihin tuhlatut varat on jostain kompensoitava.

      Onko kukaan miettinyt mitä näille propelihirviöille tehdään, kun ne muutenkin sähköätuottamattomina tulevat elinkaarensa päähän n. 20 vuoden kuluttua rakentamisesta?
      Niinpä... Ruosteen syömät pylväät ovat todella kaunis näky kansallismaisemassa..Ei sillä etteivät olisi rumia jo nyt.
      https://www.google.fi/search?q=abandoned+windmills&safe=off&client=firefox-a&hs=ep1&rls=org.mozilla:fi:official&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=HUYUUsKIDsq1tAbZw4GYAw&ved=0CC4QsAQ&biw=1920&bih=950

      Saksa on onneksi valinnut tämän vihreän tien tuulimyllyjensä kanssa ja maailma pelastuu.
      http://wattsupwiththat.com/2013/04/23/germany-to-open-six-more-coal-power-stations-in-2013/

      -Byllis

      Poista
    8. "Onko kukaan miettinyt mitä näille propelihirviöille tehdään, kun ne muutenkin sähköätuottamattomina tulevat elinkaarensa päähän n. 20 vuoden kuluttua rakentamisesta?"

      No tietysti niiden purkaminen jää yhteiskunnan vastuulle, koska julmetuista tukiaisista huolimatta tulivoimayhtiöt ovat menneet konkurssiin jo aikoja sitten.

      Esim jenkkilässä noita hylättyjä tuulivoimaloita riittää:

      http://toryaardvark.com/2011/11/17/14000-abandoned-wind-turbines-in-the-usa/

      Poista
  7. No miten mielenkiintosta.

    Meinaat että lepakot välttävät tuulirupelleita paistumisen pelossa.

    Eikö säähköä pitänyt pukata verkkoon eikä lepakkokarkoittamiseen.

    Ihme juttu, joka kuulostaa sadulta, eli etsin lisätietoja.

    "We predict that the reduction in bat activity within habitats exposed to electromagnetic radiation may be a result of thermal induction and an increased risk of hyperthermia."

    Ei mainitut kentät lämmitä mitään, edes lepakon samettisiipiä kun sattui joskus
    olemaan kädessäni kun putosi aurinkovarjon alta ja kannoin sen aitan seinälle
    ja se sähisi mulle.

    Näillä Super Fledermausseilla on oma tutka, minkä eroittelukykyä olen aina ihmetellyt, vaikken näekkäään pimeässä kuin vilahduksia yötaivasta vasten.

    Ilkka


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelma on poistunut.

      Mm. valkopäämerikotka (toivottavasti käännös on oikein?) on poistettu uhanalaisten lintujen listalta, eli uhanalaisia
      lajejeja ei enään voi tappaa tuulirupelleilla koska se on eri maiden laissa kiellettyä.

      http://m4gw.com/bald-eagles-are-taken-off-the-endangered-species-list/

      Ilkka

      Poista
    2. Edellämainitusta artikkelista:
      "Scientists don't know why bats avoid radar signals. One explanation is that radar energy warms the bats' wings "like a kitchen microwave" said Racey. Another theory suggests the bats' ears heat up, causing them to "hear" the radar signal as a clicking sound."

      Lieneekö selityksellä merkitystä, jos se vain toimii, ei vahingoita lepakoita ja mikroaaltoihin kuluu vain pieni osa voimalan tuottamasta virrasta... Yliääniä olisi kuvitellut lupaavammaksi karkottimeksi.

      Poista
    3. Olet ehkä oikeilla jäljillä, mutta minullakaan ei ole viisasten kiveä aiheesta.
      Oli miten oli Lepakkojen täytyy syödä jossain, ja näköjään muuttaakkin(yllätys).

      Kävin pari vuotta sitten "kirjeenvaihtoa" yhen hemmon kanssa joka oli keksinyt hyttyskarkottimen eli lisälaitteen kännykkään joka lähettäisi nauhoitettua lepakon
      ultra ääntä, ja itse olen nähnyt kun ötökät pudottautuivat joutuessaan lepakon tutkakeilaan.

      Minusta ajatus oli nerokas, mutten ole kuullut aiheesta sen koommin.

      Tuo jotenkin nurinpäin käännettynä saattaisi olla kokeilun arvoinen
      ja se olisi helppoakin, eli ei rakettitiedettä.

      http://www.wpuhelin.com/hyttyskarkotin-puhelimeen-anti-mosquito-v1-004/

      Keksimmekö kohta lepakkokarkoittimen, mutta se ei poista sitä ongelmaa että tyynellä ei tuule.

      Ilkka Mononen

      Poista
  8. Kaikkiin tuulivoiman tuomiin ongelmiin on olemassa erittäin helppo ratkaisu, joka vaatii vain poliittista tahtoa, sitä ei vaan valitettavasti ole...

    Lopetetaan sähkönsyöttötariffit.

    Tällä toimenpiteellä loppuisi tuulivoiman niin lintu/lepakkokuolemat kuin muukin ympäristön, sähköverkon ja talouden tärvääminen kertaheitolla.

    VastaaPoista
  9. Saanen lisätä viimeisimmät uutiset aiheesta.

    Mitä tulee lepakkojen karkoittamiseen mikroaalloilla, jos ne aistivisivat mikroaaltoja, ne käyttäisivät niitä ultra äänien sijaan, kuten minä ollessani Sähköteknillisessä koulussa
    nuoruudessani kun kerran käskettiin.

    Luin artikkelin jossa väitettiin ettei konstia löydy estämään turmia, mutta tuo
    artikkeli mikroaalloista vaikuttaa epätoivoiselta tilaustyöltä, vaikkei oma kompetenssini
    pysty sanomaan juuta eikä jaata.

    http://junkscience.com/2013/08/20/uk-environment-ministry-wind-farms-damage-rural-communities-warming-ministry-tries-to-stop-report/

    Ilkka

    VastaaPoista
  10. Vesivoimaloiden yhteyteen on opittu rakentamaan mm. lohia varten omat kulkureitit. En osaa sanoa, että onko niistä mitään hyötyä, mutta ei niitä kait ihan turhana pidetä. Uusia vesivoimaloita ei tunnettujen luontohaittojen vuoksi olla yleisesti halukkaita rakentamaan. On turha kuvitella, että mökkitontin läpi virtaavan jorpakon voisi padota sähköntuottoa varten.

    Epäilemättä tuulivoimalle on olemassa jokin vastaava keino. Vaikea mennä arvaamaan, että mikä se mahtaisi olla, mutta esimerkiksi koko konseptin muuttaminen pylvään nokassa pyörivästä himmelistä, voidaan kyseenalaistaa. Lueskelin jokunen vuosi sitten suomalaisesta innovaatiosta, jossa torni oli se pyörivä osa. Torni oli malliltaan eräänlainen spiraali, jotta saadaan härveli pyörimään. Etuina mm. mahdollinen käyttö jopa myrskytuulien aikaan (ei rattaita) ja vähäisempi huoltotarve. En nyt äkkiseltään löytänyt googlella linkkiä, mutta asiasta kiinnostuneet varmasti sen löytävät.

    Summa summarum. Vesi- ja tuulivoimasta puhutaan ns. vihreinä energianlähteinä. Käytännössä vain vesivoiman rakentamista rajoitetaan, vaikka molemmilla on samankaltaiset haitat ympäristölle.

    Puolueeton

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyse on Savonius ja/tai Flettner roottorista joita näin polvenkorkuisena
      pyörivän Helsingin katoilla huippuimurin virkaa tekemässä.

      Toimiihan se, muttei tyynellä.

      Kuten näet, se on laakeroitu vain toisesta päästään, eikä sellaista laakeria ole
      keksitty joka kestäisi voimat.

      Jos keksisi jonkinkaisen tuulensuojan sen ympärille, ehkä sitten pelittäisi.

      http://en.wikipedia.org/wiki/Rotor_ship

      Ilkka

      Poista
    2. "Uusia vesivoimaloita ei tunnettujen luontohaittojen vuoksi olla yleisesti halukkaita rakentamaan."

      Ihan mielenkiinnosta, millaisia haittoja vesivoimalle on keksitty, se nyt on kuitenkin päästötöntä, uusiutuvaa ja ainoa näistä uusiutuvista joka todella toimii ja on taloudellisesti kannattavaa.

      (vai onko se juuri tuo taloudellinen kannattavuus mitä vihreät eivät voi sietää?)

      Tuulivoimasta on sensijaan varsin vaikea keksiä mitään hyötyjä.

      Poista
    3. Vihreät eivät ole tunnettuja rationaalisesta ajattelutavastaan.

      Välillä itsekin hämmästelen miten suuri osa heistä tukee tuulivoimaa vaikka sen negatiiviset vaikutukset valtion talouteen ja luontoon ovat niin ilmeiset. No okei, valtion talous harvemmin on tätä kansakuntamme kermaa kiinnostanut, mutta luonnon luulisi jotenkin kuitenkin olevan sydäntä lähellä.

      Järjellä ajateltuna ilmastomuutoksesta hyötyvät ja kallion lähikapakassa rasvaisien hiuksien ja hamppumanttelin alle kääriytyvä vihreä eivät edusta mitään samaa.

      Mutta olisiko tilanne sama kuin narkomaanin ja diilerin välillä? Uskonlahkon pyörittäjän ja tämän seuraajien välillä? Vihreä olisi tässä pelissä narkomaani tai rivilahkolainen jolle on iskostunut riippuvuus johonkin asiaan ja Ilmastosaarnaajilla on tarjota "tuotteita" millä maailma pelastetaan.

      Jos näin on, niin en kyllä ainakaan voi Vihreitä sen viisaammaksi kehua, kuin koskaan aikaisemminkaan. Toisaalta Ilmastosaarnaajilta kadehdittavan nerokasta toimintaa. Tälläistä järjestelmällisyyttä, millä koko maailman imbesillit saadaan kuuliaisesti seuraamaan johtajaa ei montaa historiassa olla nähty.

      Elämme erikoisia aikoja.

      -Byllis

      Poista
    4. Vesivoimaloiden haitoista voi kysellä vaikkapa kalastajilta. Ja käsittääkseni myös maa-alueiden pinnan alle siirtyminen uhkaa joitain lajeja. Legendaarisin tapaus lienee Vuotos: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuotos

      Ilkka, on totta, että tuulivoima on Suomessa kehno investointi. Silloin kun sähköä tarvitaan eniten (tammi-helmikuussa) ei juuri tuule. Pidän sitä nykymuodossaan lähinnä kalliina hassutteluna. Mutta en pidä sitä asiana, jota ei kannattaisi tutkia lisää.

      Puolueeton

      Poista
    5. "on totta, että tuulivoima on Suomessa kehno investointi."

      Tuulivoima on kehno investointi ihan missä tahansa, tuulella on yritetty tehdä sähköä jo 125 vuotta, eikä se ole vieläkään osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi yhtään missään, ja tuskin tulee koskaan osoittautumaankaan.

      http://washingtonexaminer.com/125-years-later-wind-power-still-needs-a-subsidy/article/2504499

      Veronmaksajien rahoja ei ainakaan pitäisi laittaa moisen kivikautisen teknologian tutkimiseen.

      Poista
    6. Terve!
      Toisin kuin Puolueeton sanoo, niin Suomessa tuulee eniten
      talviaikaan, etenkin merialueilla ja pohjoisessa. Hämmästyttävää, eikö totta.
      Linkki Tuuliatlaksen sivuille:
      http://www.tuuliatlas.fi/tuulisuus/index.html#

      t. Armas 31

      Poista
    7. Kovimmilla pakkasilla kun kulutus on tapissa tuulee yleensä melko vähän ja silloinkin ropellin tuotto taitaa mennä itsensä lämmittämiseen jos edes pyörii.
      Ja kuka maksaa sen kaiken säätövoiman ja tehdäänkö se ydinvoimalla vaiko peräti fossiilisilla.
      http://www.talouselama.fi/uutiset/esimerkkeja+viime+talvilta+nain+villisti+iso+tuulivoimakapasiteetti+olisi+heilunut/a2157752

      Nyt tällä hetkellä kapasiteetista vain ~15% tuottaa sähköä.
      En tiedä onko netissä virhe mutta me tuotetaan tällä hetkellä tuulella enemmän kuin Tanska jossa ropellit tuottaa vain 26Mw . Nyt ne siis ostaa kalliisti Norjasta ja Ruotsista takaisin melkein ilmatteeks antamansa sähkön ja hiilivoimalat huutaa kuolemaa.
      http://www.statnett.no/en/The-power-system/Production-and-consumption/State-of-the-Nordic-Power-System-Map/

      Poista
    8. Melkoista propagandaa. Tässä tilastoa helmikuulta:
      http://energia.fi/sites/default/files/a_pikatilasto.pdf

      Tuotantohuippu oli 8.2. (viimeisen sivun viimeinen taulukko). Katsoppas minkä verran tuolloin oli tuulivoiman osuus per vuorokauden tunti? Meikäläisen silmä ei pysty sitä erottamaan. Liekö näössä jotain vikaa. Koko kuukauden aikana oli ns. tuulisia päiviä noin viikon päivien verran. Sähköä kulutettiin koko kuukauden ajan. Tarkennettakoon lausumaani sen verran, että faktisesti on totta, että kyllä talvella tuulee, mutta juuri koskaan ei vuotuisten kysyntähuippujen aikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että säätövoimaa on pakko olla koko tuulivoimakapasiteetin edestä. Tämä ei ole lainkaan hämmästyttävää. Näin ollen on epäoleellista, että talvikuukausina tuotetaan tuulivoimalla keskimäärin tuplasti enemmän sähköä.

      Puolueeton

      Poista
  11. Tuulirupellihullutus olisi lopetettava siellä tai täällä kirjoitetaan maailmalla.

    http://newnostradamusofthenorth.blogspot.fi/2013/08/the-wind-turbine-madness-must-be.html

    Kun aihe kiinnostaa minua tosi kovasti, ehkä sille pystyisi tekemään jotain, eli vienkö
    taas spekrianalysaattorin mökille, kun sen mittauskaista menee nollasta gigaherzeihin.

    Pitäisi löytää vanin mikrofoni joka mittaa satoja kiloherzejä.

    Ainakin voisi sekottaa äänen alas ihmiskuulolon kuultavaksi, ja ottaa selvää onko niillä varoitusääniä toisilleen kuten seuraavassa.

    http://www.youtube.com/watch?v=zWSSk2xllJs

    Ilkka


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://en.wikipedia.org/wiki/Echolocation_jamming

      Wikipedian lähteistä mielenkiintoisin lienee seuraava julkaisematon tutkimus:
      http://batsandwind.org/pdf/2007DeterrentPondStudyFinal.pdf

      Sen tulokset olivat lupaavia. Ultraäänet vähensivät lepakoiden määrän kymmenesosaan (2,5-10,4%). Mikroaallothan vähensivät lepakoiden määrän vain reiluun 40 prosenttiin. Ultraäänien ongelmana on se, että ne heikkenevät nopeasti etäisyyden mukana. Tutkkimuksen tekijät lähettivät jatkuvaa kohinaa taajuuksilla 20-80kHz voimakkuudella 120dB/1m. vaikutus ulottui vain 12-15 metrin säteelle. Tuulimyllyjen lavat ovat pituudeltaan yli kaksinkertaisia.

      Poista
    2. Mielenkiintoista, joku tuollainen juolahti äkkäpäätä mieleeni.
      Mutta mutta, 120dB on lähellä kipurajaa vaikkei immeinen sitä kuulekkaan,
      ja miksi kohinaa.

      Itse harrastelijaornitologina tunnen jokusen linnun varoitusääenet,
      pitäisikö yrittää etsiä viestittävätkö lepakot myös toisilleen mahdollisista vihollisistä öisillä lennoillaan, ja onko niillä vihollisia (pöllöt) ?

      Toistaa sitä sitten ja katsoa miten käy.

      Ei tämä voi olla näin helppoa kun tuntee olevansa varsinainen linnunpelätti, mutta jos joku oikea tutkija haluaa lähestyä aihetta luulen suuren edunsaajajoukon takaavan tutkimusapurahan ilmastonmuutoksen nimeen.

      Voin tarvittaessa selittää ja suunnitella tutkimukseen tarvittavan aiheen teknisen puolen ilmaiseksi, ja olisi hauskaa istua yöt mökin terassilla lepakkojen sirputusta kuunnellen ja tallentaen.

      Ilkka

      Poista
  12. Nooh nooh, tuossa on yksi video paikallisen tuuliatlaksen sivuille.

    http://www.youtube.com/watch?v=xYNT5NCpyVc

    Ilkka

    VastaaPoista
  13. Vihreästä tuulisähköstä saa niin hyvän tilin että se tuottaa taskuun hilloa dieselilläkin tehtynä, kiitos tukiaisten. Ihan niinkuin espanjalaiset kusetti tukiaisia tekemällä aurinkosähköä dieselillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai kun tuulee oikein kunnolla niin tuulivoimayhtiöille maksetaan siitä että pitävät vispilänsä seisomassa... onko järkee vai ei?

      http://www.dailymail.co.uk/news/article-2388417/Wind-farms-paid-30-million-year-stand-idle-grid-cope-energy-produce.html

      Poista