maanantai 10. kesäkuuta 2013

Ilmaston lämpenemisellä voi olla yllättävä vaikutus merenpintaan

Professori S. Fred Singer
Professori (emeritus) Fred Singer kirjoittaa kiinnostavalla tavalla merenpinnan noususta ja ilmaston lämpenemisestä American Thinker -verkkojulkaisussa. Hän aloittaa kirjoituksensa muistuttamalla merenpinnan nopean nousun olevan kenties uhkaavin seuraus äkillisestä ilmastonmuutoksesta. Muistammehan, että Barack Obama nosti asian esiin puheessaan, kun hänet vuonna 2008 nimitettiin Demokraatti-puolueen presidenttiehdokkaaksi. Presidentillistä kaikkivoipaisuutta uhkuen Obama lausui: "Tämä oli hetki, jolloin (uhkaava) merenpinnan nousu alkoi hidastua ja planeettamme parantua."

Singer kertaa epävarmuudet merenpinnan noususta. Osa tiedemiehistähän ei katso merenpinnan nousun juurikaan kiihtyneen 1900-luvulla, osa väittää nousun vähän kiihtyneen, mutta he eivät pidä asiaa kovin hälyyttävänä, ja lopulta osa ennustaa nousun karkaavan käsistä jo lähivuosikymmeninä.

Ennusteet merenpinnan noususta ovat vaihdelleet melko paljon jopa hälytyskelloja soittavissa piireissä, jotka ovat saaneet vallan mm. hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, raporteissa. Ensimmäisessä raportissaan vuonna 1990 IPCC ennusti nousuksi vuoteen 2100 mennessä 10-367 senttimetriä. Toisessa raportissa (1996) arvio oli 3-124 cm. Kolmannessa (2001) luvut olivat 11-77 cm ja neljännessä (2007) 18-59 cm.  Nuo kaikki eivät tietenkään voi olla samanaikaisesti oikein ainakaan ylä- ja alarajojen osalta. Arviot ovat siis tulleet raportti raportilta alaspäin ja olleet alunperinkin paljon alhaisemmalla tasolla verrattuna pahimpien alarmistien, kuten Al Goren ja James Hansenin, ennustuksiin 600-900 senttimetrin nousuista.

Ensi syksynä julkaistavassa IPCC:n viidennessä arviointiraportissa nousuennustetta kuitenkin korotetaan välille 45-110 cm. Professori Singer arvioi tämän johtuvan lähinnä siitä, että aiemmat arviot ovat olleet liian "konservatiivisia", eivätkä ne ole aiheuttaneet paniikkia yleisössä ja päättäjissä. Olemme havainneet tämän ilmiön jo Suomessakin, jossa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ennakoivasti on useaan kertaan puhunut asiasta. Oikeastaan Taalas hehkuttaa Suomeen peräti kahden metrin nousua sillä perusteella, että meri pohjoisilla alueilla nousisi enemmän kuin muualla.

Singer epäilee vahvasti arviota kahdella perusteella. Ensimmäisen niistä hän ottaa suoraan IPCC:n raporteista. Niiden mukaanhan ilmasto lämpeni viimeisen 100 vuoden aikana 0,6 astetta ja merenpinta nousi 18 senttimetriä. Tuon pinnannousun osatekijöiksi mainitaan lämpölaajeneminen, noin 4 cm, ja mannerjäätiköiden sulaminen 3,5 cm:n edestä. Tätä nousua vastaan taas toimii lämpenevän meren kiihtyvä haihdunta ja ilman lisääntyvä kosteus, joka sataa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköiden sulamattomiin osiin. Lumisateet noille alueille siis määrällisesti kasvavat, mikä vähentää merenpinnan nousuvauhtia. Singer myöntää, että tätä on vaikea laskea, mutta viimeaikaiset satelliittimittauksiin perustuvat massatasapainoarviot todistavat, että ainakin Antarktikan jään ja lumen määrä on hieman kasvanut lämmenneestä ilmastosta huolimatta.

Viimeisen 100 vuoden merien lämpölaajenemisesta ja jäätiköiden sulamisesta johtuvat tekijät muodostavat 7,5 cm - siis vain noin 42% havaitusta 18 cm:n - merenpinnan noususta. Singer muistuttaa, että 1900-luvun ensimmäisen puoliskon ilmaston lämpenemisen aikana merenpinta ei pinnankorkeusantureiden mukaan noussut juuri ollenkaan. Jokin muu tekijä on siis lisäksi vaikuttamassa vedenpinnan nousuun.

Meriveden pinnan nousu hidastui
noin 8000 vuotta sitten
Singer tarjoaa kadoksissa olevan noususyyn etsintään vihjettä koralliriutoista, joiden tiedetään pyrkivän pysyttelemään merenpinnan pitkäaikaisten vaihtelujen mukana. Ne ovat tutkimusten mukaan kasvaneet ainakin 1400-luvulta alkaen suurinpiirtein samaa vauhtia kuin viimeisen 100 vuoden aikanakin. Siitä voisi päätellä, että merenpinta on noussut myös kylmän Pikkujääkauden aikana (noin 1400-1850) melko tasaisesti. Merenpinnan nousu ei siis olisi silloin kovin suoraan kytköksissä pintailmakehän asteen kymmenesosissa mitattaviin muutoksiin suuntaan tai toiseen.

Singer kysyy, olisiko vastaus tuohon pinnannousun puuttuvan 60 prosentin osatekijään löydettävissä Länsi-Antarktikan valtavasta jääpeitteestä (WAIS), joka yli kolmen miljoonan kuutiokilometrin jäämassallaan on painanut alla olevan maankuoren ehkä 500-1000 metriä alaspäin. Olisiko hitaasti sulava WAIS Euroopan ja Amerikan valtavien jäätiköiden lopullisesti sulettua noin 5000-8000 vuotta sitten ollut vaikuttavin tekijä siihen hitaaseen nousuun, josta sitkeästi vuosituhansia merenpinnan tasolla pysyneet koralliatollit kertovat, ja jota parin viimeisen vuosisadan ajan on mittauksilla havainnoitu?

Jos WAIS on suurin tekijä merenpinnan nousussa, sen sulaminen todennäköisesti jatkuisi melko lailla nykyisellä vauhdilla useiden vuosituhansien ajan, ellei seuraava jääkausi ehdi sitä lopulliselta sulamiselta pelastaa. Merenpinnan tasainen nousu on meille ihmisille silloin yhtä väistämätön ja tasainen tapahtuma pitkällä aikavälillä kuin nousu- ja laskuvedet vuorokausi- ja kuukausitasolla. Singer toteaa, että meillä ei ole mitään keinoa pysäyttää tuota tuhansia vuosia jatkunutta sulamista. Siihen ja sen mukana 10-20 senttimetrillä vuosisadassa nousevaan merenpintaan on vain sopeuduttava, kuten esivanhempammekin ovat tehneet.

Singer muistuttaa, että hän ei ole kirjoituksessaan käsitellyt pienimpiä merenpinnan korkeuteen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat mm. pohjaveden pumppaaminen ja patoaltaiden rakentaminen.

Aivan lopuksi Singer kysyy, voiko ns. ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen vaikuttaa merenpinnan nousuvauhdin kiihtymiseen siten kuin IPCC ensi syksynä ilmestyvässä raportissaan tulee väittämään. Hän kehottaa tarkastelemaan, mitä merenpinnalle tapahtui edellisellä kaksi vuosikymmentä kestäneellä lämpenemisjaksolla vuosina 1920-1940. Vastaus on yllättävä. Nimittäin vedenpinnan nousu hidastui tuolloin, ja se jälleen kiihtyi ilmaston viiletessä 1940-1970. Singer arvelee, että lämpenevän veden kasvanut haihdunta lisääntyneine lumisateineen voi aika helposti kompensoida vuoristojäätiköiden sulamisen ja lämpölaajenemisen vaikutuksen. Niinpä kasvihuonekaasujen oletettu kasvavasti lämmittävä vaikutus, jos sellaista todella tapahtuisi, saattaa hidastaa merenpinnan nousua. Singerin mielestä kasvihuoneilmiö saattaa jopa laskea merenpintaa ainakin muutamien kymmenien vuosien ajan kasvattamalla merkittävästi lumisateita Etelämantereella. Tuhansien vuosien aikajaksolla lämpeneminen kiihdyttäisi Singerinkin mukaan nousua.

Singerin kirjoituksen rivien välistä voi nähdä, miten 88-vuotias emeritusprofessori naureskelee yhä alarmistisempaan suuntaan yrittäville nuoremmille kollegoilleen. Jostain syystä, minä pidän Singerin arviota melko tasaisesta merenpinnan noususta uskottavampana kuin Taalaksen ja kumppaneiden arvioita. Ensin mainittu siis olettaa tämän vuosisadan nousunopeuden olevan 1-2 millimetriä vuodessa, ja jälkimmäiset väittävät vuosittaisen nousuvauhdin olevan jopa 10 mm. Ehkä jo seuraavan vuosikymmenen aikana näemme, kumpi osuu lähemmäksi todellista nousunopeutta?

Jaa, entä jos WAIS romahtaisikin joku päivä mereen? No se tuskin olisi ihmiskunnan syytä, sillä tuon romahduksen alkusyy on viimeisen jääkauden päättymisestä alkanut tasainen sulaminen. Emmekä sille mitään voisi. Komeita loiskahduksia siitä tulisi, ja kolmen metrin merenpinnan nousu olisi muutamien vuosikymmenten sisällä romahduksen alkamisesta mahdollinen.

29 kommenttia:

  1. AR5 arvioi myös mikä on "dynamic response of ice-streams", mihin AR4 ei vielä lainkaan pystynyt (ja mikä disclaimerissa selvästi mainitaan). Syy nousuhaarukan ylärajan kasvulle on tässä tieteellisessä syyssä.

    -L4

    ps. Antarktiksen massatasapainolle olisi korrektia käyttää viimeisimpiä ja validoiduimpia IMBIE-tuloksia.

    VastaaPoista
  2. Toinen kommentti: WAIS oireilee jo Amundsenin meren suunnalla koska lämmennyt merivirta sulattaa jääshelffejä altapäin. Tämä on johtanut grounding-linen jatkuvaan vetäytymiseen. Mikäli tämä kehitys jatkuu, WAIS on osaksi vaarassa romahtaa, mutta tyämä tuskin on lähivuosikymmenten tai edes tämän vuoisisadan ongelma. On liian aikaista sanoa onko ihmisellä ollut mitään vaikutusta WAISiin.

    -L4

    VastaaPoista
  3. Pyh. Kun katsoo noita "arvioita"
    10-367 cm
    3-124 cm
    11- 77 cm
    18- 59 cm
    600-900 cm
    45-110 cm
    Siis kallispalkkaiset "tutkijat" ovat heitelleet numeroita kuin Lottokone konsanaan. Kyllä tyhmempienkin luulisi jo tuosta arvaavan, millaisesta pelistä tässä on kysymys: ison luokan kusetuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sää et tierä mistään mitään. Valveutuneempi ihminen ymmärtää että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja siihen käytetään (kauhistus), fysikaalisia malleja.

      -L4

      Poista
    2. Aikamoisia malleja, nehän roiskivat framille vaikka mitä jänniä numeroita. Siinä on sitten hauskaa lyödä vaikka kavereitten kanssa vetoa siitä, että onko se merenpinta noussut 10 vuoden päästä kolme millimetriä vai lähemmäs puoli metriä.

      Miksi 10 vuoden päästä? No tietenkin siksi, että monikaan meistä ei taida enää olla elossa vuonna 2100.

      Poista
    3. Vielä valveutuneempi ihminen tietää että mallit saadaan näyttämään ihan mitä halutaan, eikä niillä näinollen ole mitään ennuste tai todistevoimaa.

      Poista
  4. Mikä tieteen ylipappi L4 luulee olevansa, kun määrittelee oikean tiedon.

    Kyllä petteri sanoi että ihmiskuntaa uhkaa tuho jne, eikö se pidä enään paikkaansa?

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vain tästä nimenomaisesta aiheesta paremmin informoitu kuin te, ei sen kummempaa.

      -L4

      Poista
    2. Siis yritätät vedota "auktoriteettiisi" anonyyminä.

      Tuollainen ei olisi selvinnyt päivääkään Vallilan Ammattikoulussa, saatikka Soukan laitakujilla, unohtamatta Metsurina Savossa sun muuta.

      Tyhjän puhujia on nähty ennenniin.

      Ilkka Mononen.

      Poista
    3. http://www.youtube.com/watch?v=rIVHNylH1Mk

      Poista
  5. Uusin tieteen jymypaukku, eli Dr, Salbyn esitelmä.

    Eli vähän Fourier muunnosta, niin siinähän se olikin silmiemme edessä.
    Eritysesti Mauri Timoselle ja "Yhelle Turkkulaiselle" jonka arvaan olevan aiheen asiantuntija.

    Suurimmat unelmani ovat edessäni eikä mun tarvikkaan menettää yöuniani
    pähkäillessäni spekrianalyysien kanssa.

    Se on siinä.

    http://notrickszone.com/2013/06/10/murry-salbys-presentation-in-hamburg/

    Ilkka


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori Ilkka, arvauksesi meni hiukan pieleen. En ole asiantuntija, mutta osaan lukea käppyröitä ja olen kauan sitten sisäistänyt sen, mitä Salby sanoo esityksensä päättävässä lauseessa (sanon sen tässä omin sanoin):
      "Jos simulaation esittämät tulokset eivät sovi mitattuihin arvoihin, on aika mennä takaisin 'piirustuspöydän' ääreen korjaamaan simulaattorin virheet."

      Poista
    2. Siinä todistus että niinhän se on.

      http://www.redstate.com/2013/06/10/nytimes-the-dog-ate-my-global-warming/

      Ilkka

      Poista
  6. WAIS:in massanmenetys on ollut kiihtyvää kuten täältä näkyy:

    http://imbie.org/imbie-2012/results/

    ...sama näkyy jykevästi GRACE-mittauksissa, esim. tässä:

    http://www.jpl.nasa.gov/images/grace/20091124/grace20091124-browse.jpg

    -L4

    VastaaPoista
  7. Miksi viitsit lässyttää mallinnukslla ja tulkinnoilla.

    Toi Impihän on poliittinen kokoonpano ja Gracea tulkitsee kukin tavallaan.

    Oletko FMI,llä töissä vai mikä on vikana.

    http://hockeyschtick.blogspot.fi/2012/09/grace-satellite-data-shows-antarctica.html

    Ilkka.

    VastaaPoista
  8. Kyseessä tieteellinen monikansallinen kokoonpano ja WAIS-signaali on niin vahva että siinä ei paljon tulkintoja tarvita.

    -L4

    VastaaPoista
  9. Niinhän IPCC,kin oli jos vielä muistat edesmenneen järjestön veturimiesjohtajineen.
    Sekin hävisi johonniin historian hämärään.

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä ihme tekee kärkitutkijoista kootun kansainvälisen tutkimusryhmän "poliittiseksi"? Mhäh?

      -L4

      Poista
    2. Kerro ennemminkin mikä siitä opiskelijoiden, ympäristöaktivistien, politikkojen ja muun huuhaaporukan puljusta tekee tieteellisen.

      http://www.johnlocke.org/lockerroom/lockerroom.html?id=18982

      Poista
  10. Minä en kumarra kuvia joten läväytä tiskiin kärkitutkijasi, niin minä perkaan sen.

    Ikuista auktoriteettiuskoa, tällä kertaa ilman edes auktoriteetin nimeä?

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  11. Puhuttiin tästä porukasta, ei IPCCstä:

    http://imbie.org/imbie-2012/participants/

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau. Noin monta älykästä ihmistä. Noh, mitä he ovat saaneet mitattua? Luulisi että kun on noin monta kokkia häärimässä, on soppakin jo valmis.

      Onko se merenpinta nyt nousemassa (vuonna 2100) kolme senttiä vai kolme metriä? Paljonko se on nyt sitten hyvien ja tarkkojen mittausten aikana ehtinyt muuttua? Tuloksia, hyvät naiset ja herrat, tuloksia!

      Poista
  12. No eihän tuo IPCC ole saanut aikaan mitään eikä sitäkään.
    Viimeinen voitelu tehdään Varsovassa, ja sitten ei muuta kuin kepiät mullat.

    http://toryaardvark.com/2013/06/12/cop18-fallout-russia-blocks-un-climate-talks/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti toi pitää paikkansa, tuo huuhaaputka olis kyllä pitäny kuopata jo ennen syntymäänsä.

      Poista
    2. Seuraava myhälmäni voisi olla vähän ruotia näitten alaarmien syklisyyttä kun niitä on ollut elämäni aikana ainakin kymmenkunta.

      Ne kuitenkin toistuvat syklisesti mutta korrelaatiota mihinnään ei tunnu olevan, joten enshätään kuvittelen kyseessä olevan miesmuisti korrelaation, jolloin ihmiskunta
      sortuuusäännöllisesti uuteen hullutukseen aina miesmuistin kuluttua, eli unodettuaan edellisen hullutuksen seurauksineen.

      Ehkä se on geeneissämme, eräänlainen sopulivaellus?

      Ilkka

      Poista
  13. Maailman suurin tiedeakatemia, CAS (Chinese Academy of Sciences) aikoo virallisesti hyväksyä NIPCC:n ilmastoraportit, toivottavasti tuo on alkua sille että muutkin tiedeakatemiat jättävät politikoinnin ja palaavat oikean tieteen pariin.

    http://wattsupwiththat.com/2013/06/12/heartlands-nippc-report-to-be-accepted-by-chinese-academy-of-sciences-in-special-ceremony/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tästä olikin jo juttu kirjoitteilla. Aika iso asia.

      Poista
    2. ÖÖö miten tuo ei ole "politikointia"?

      -L4

      Poista
    3. Tuo kiinankielinen julkaisu on varmasti osin politikointia ja osin normaalia tieteellistä epäilystä. Olen sitä selittänyt seuraavassa kirjoituksessani. Ilmastoasioissa ei valitettavasti ole enää mitään epäpoliittista.

      Poista