tiistai 23. huhtikuuta 2013

Ilmastotieteen epätieteellisestä argumentoinnista?

Konsensus"tieteet"
Ilmastotiede - jos sitä nyt tieteenalaksi voi kutsua - poikkeaa monella tavalla niistä tieteenaloista, joita minä aikanaan opiskelin, ja joihin tukeuduin työelämässä. No tunnustan suoraan, mitä siitä ajattelen. Pidän nykyistä ilmastotieteen valtavirtaa enemmän tieteen kaapuun naamioituneena poliittisideologisena liikkeenä, jonka keskeisintä hypoteesia hiilidioksidin määräävästä asemasta ilmastomme säätäjänä voi pitää yhtä uskottavana kuin homeopatian, astrologian, refleksologian ja kreationismin keskeisiä oppeja. Näille kaikille yhteistä on horjumaton ja sisäisen tai ulkoisen kritiikin kieltävä usko hypoteesin lopulliseen oikeassa oloon.

No tietysti samanlaisia ilmiöitä on esiintynyt muidenkin tieteiden alueilla. Kommunistihallintojen alaisuudessa lähes kaikki tieteet saivat ainakin yhteiskunnalliset perusteensa marxilais-leniniläisistä lähtökohdista. Tänäkin päivänä meillä on vielä jäljellä tutkijayhteisöjä, jotka kaipaavat noiden aikojen kaikuina lähtökohdikseen ihmisen syyllistämistä. Tämä on tuttua tietysti  vaikkapa sosiologian nais- ja kulttuuritutkimuksien saroilta. Yhteistä näille ja myös nykyiselle ilmastotieteen valtavirralle on vahva linkki politiikkaan. Ne ovat ehkä kaikkein politisoituneimpia tieteenaloja tai niiden osia.

Tiedän hyvin, että yllä olevat kappaleet eivät vakuuta todellisia skeptikkoja, joita tieteen ystävät ja harjoittajat aina ovat. Katsotaanpa, miten ilmastotieteilijät argumentoivat tiedeyhteisön sisällä ja myös julkisuudessa. Se on aika paljastavaa.

Pohjoismaiden suurin riippumaton tutkimuslaitos, Sintef, julkaisi hiljattain tutkimuksen ilmastokeskustelun tilasta. Tuo tutkimus on otsikoitu "Yksimielisyys ja erimielisyys, väittely ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta". Tutkimuksen pääkirjoittajana ollut Emil A. Røyrvik käy läpi sekä ilmastotieteen päävirran että sen kriitikoiden keskeisimmät argumentit ja tulee johtopäätöksiin, joihin minäkin olen tullut. Mutta katsotaanpa ennen johtopäätöksiä nuo argumentit lyhyesti.

Ilmastotieteilijät - tai oikeammin ilmastoaktivistit - perustelevat väitteidensä vaikuttavuuden erityisesti poliitikoille seuraavin argumentein:

  1. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) on muodostanut yksimielisyyden siitä, miten maapallon ilmasto reagoi ihmisen vaikutukseen perustuen IPCC:n raportteihin.
  2. Ilmastotiede on lähes yksimielinen ihmisen syyllisyydestä ilmaston viimeaikaiseen lämpenemiseen (CAGW) perustuen kolmeen tutkimukseen (Doran ja Zimmermann 2009, Oreskes 2010, Anderegg 2010).
  3. Suurin osa kansallisista tiedeinstituutioista tukee em. kahta asiaa.
Skeptikoiden kritiikki kohdistuu noihin kaikkiin kolmeen asiaan. Heidän mielestään IPCC:n konsensus johtuu poliitikkojen ylivallasta IPCC:ssa, ilmastotiede ei ole ollenkaan niin yksimielinen kuin em. tutkimukset väittävät, ja myös kansallisilla tasoilla on huomattavia erimielisyyksiä.

Seuraavaksi Sintefin selvitys analysoi ilmastokeskustelun kuumimpia aiheita, joiksi se nimeää lätkämailaa muistuttavat ja menneisyyteen ulottuvat lämpötilarekonstruktiot, globaalin lämpötilamittauksen nykytilan ja monille johtaville ilmastotieteilijöille kiusalliset tietovuodot.

Sintefin selvitys toteaa, että skeptikoiden epäilykset ovat hyvin argumentoituja. Ilmastotieteen yksimielisyys ja uskottavuus suorastaan murenee Sintefin selvityksessä, ja sen mukana tietysti enemmän tai vähemmän poliittisiksi muodostuneiden IPCC:n ja kansallisten tiedeneuvostojen uskottavuus oleellisesti vähenee. 

Mutta lopullisen niitin ilmastotiede ja sen johtavat elimet saavat oikeastaan vasta johtopäätösluvussa, jossa Sintel käyttäen norjalaisia esimerkkejä todistaa tieteenalan ja sen poliittisten kannattajien argumentoinnin länsimaisen tieteen ihanteiden vastaiseksi. Aivan erityisen selkeästi Sintef osoittaa, että tieteessä konsensus ei ole oleellista, mutta jatkuva epäily vallitsevaa paradigmaa kohtaan sitä on. Sitä oikea ja eteenpäin vievä tiede aina on.

Lopussa Sintefin selvitys lainaa tarkasti aistivan kirjailija Michael Crichtonin sanoja: "Tieteessä yksimielisyys on joutavaa. Tärkeintä ovat toistettavat tulokset. Historian suurimmat tiedemiehet olivat niitä, jotka rikkoivat yksimielisyyden. Ei ole yksimielistä tiedettä. Jos se on yksimielistä, se ei ole tiedettä. Jos se on tiedettä, se ei ole yksimielistä. Loppu."

Kun muistamme vaikkapa Ilmatieteen laitoksen johtokaksikon, Petteri Taalaksen ja Mikko Alestalon, vakioargumentoinnin, voimme todeta heidän syyllistyvän poikkeuksetta tieteenvastaiseen propagointiin, kun he lähes kaikissa esiintymisissään vetoavat juuri noihin kolmeen edellä mainittuun yksimielisyyden aiheeseen. Alestalohan on jopa kirjoittanut propagandaohjeistusta erimielisten hiljentämiseksi.

Tätä kirjoittaessa tuli mieleeni aivan erinomainen ajatus ilmastotieteen kotimaisesta kehittämisestä. Jospa yksityistettäisiin tämä yksimielisen tieteen tyyssija, Ilmatieteen laitos. Ei suoraa valtion rahoitusta - vain tilauksia - ja markkinoille tilaa myös itsenäisille palveluntarjoajille. Pärjätköön Sintefin tavoin markkinaehtoisesti. Paranisiko argumentointi? Opettaisivatko markkinat tieteellistä epäilyä?

Sintefin raportti on lähdeviitteineen 82 sivun mittainen. En mitenkään kyennyt luomaan täydellistä selostusta siitä yhteen lyhyeen blogikirjoitukseen. Niinpä suosittelen sujuvasti englantia lukeville tunnin verran ajan varaamista tuohon raporttiin tutustumiseksi. Aika ei mene hukkaan.


72 kommenttia:

  1. Aina välillähän ilmenee tarvetta kaataa fariseusten rahanvaihtopöydät, mutta ei se herätä suurta huomiota,
    suuressa yleisössä.

    Mainio esimerkki oli(on) Alan Sokal joka kirjoitti puutaheinää tieteelliseen julkaisuun, ja teksti oli niin hienoa post-modernismia
    että kukaan ei älynnyt että kyse oli alastomasta keisarista,
    kun ei löytynyt edes pikkulasta sanomaan sitä.

    Itse näen FMI,n esittämän "tieteen" malliesimerkkinä post modernista tieteeteestä jossa todellisuus on korvattu sillä millaisen todellisuuden haluaisi olevan.

    Näitä tiedesotia on ollut ennenkin, ja nyt on taas uuden aika,
    koska ilmastotiede on erkaantunut todellisuudesta riittävästi.

    http://www.youtube.com/watch?v=kuKmMyhnG94

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  2. Sintefin (Stiftelsen for industriell og teknisk forskning) tärkein rahoittaja on norjalainen öljyteollisuus.

    Sepä siitä "riippumattomuudesta".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpöhöpö. Sintef saa rahoituksensa pääasiassa öljyteollisuuden ulkopuolisille aloille tehdyistä tutkimustöistä.

      Ei tainnut Anonyymillä 24.4. klo 8:52 olla huomautettavaa Sintefin raportissa esitettyihin asioihin?

      Poista
    2. SINTEF on sitoutunut öljyteollisuuteen ja energiaintensiivisiin aloihin. Turha sitä on kieltää. Sintefin johtoa lähellä olevat henkilöt ovat esiintyneet allekirjoittajina IPCC:n tuloksia vähättelevissä kansainvälisessä mediassa kiertävissä manifesteissa. Sellaiset yhteydet eivät ainakaan lisää Sintef-raporttien tieteellistä objektiviteettia.

      Vakavampi puute täällä mainitussa raportissa on se, ettei yksikään sen kirjoittajissa ole ilmastoalan kysymyksiin erikoistunut tutkija eikä varsinkaan luonnontieteellisesti kouliintunut. Kirjoittaja Erik Royrvik on sosiologi, joka tunnetaan norjalaisessa mediamaailmassa vuoden 2001 WTC-terrori-iskun salaliittoteorian kannattajana. Sama harhainen kuviteltu kaksijakoisuus näkyy tässäkin kirjoitelmassa; siinä on kirjoittajan luoma tieteellinen lumemaailma: toisaalla AGW toisaalla rehdit Skeptikot. Norjan ilmastokeskusteluissa vähän ihmetellään miten Sintef on suostunut rahoittamaan näin diletanttimaista "tutkimusta".

      Kirjoituksessa otetaan muutamia väitettyjä "myyttejä", mutta niistäkin toistetaan vain sellaisia seikkoja, joita voi lukea tunnettujen skeptikkoblogistien kyhäelmistä (Steven Goddard, WUWT jne). Mitään aitoa tieteenmuodostusta ei kirjoituksessa ole, mutta sosiologinen metodi paistaa läpi, koska kirjoittaja ei tunne ilmastoalan perustutkimusmenetelmiä eikä hänellä ole suoria kontakteja alan tutkimusmaailmaan.

      Ns. lätkämailamalli saa raportissa suhteetonta huomiota osakseen, ja päätyy johtopäätöksissään vanhaan tuttuun M. Mannin lyttäykseen. Vastamailana on vain yksi kirjoitus, Ljungvistin paleorekonstruktio. Uusimmat tulokset , jotka jatkavat ja ovat laajentaneet Mann et kumpp. jo 15 vuotta vanhaa linjaa vain vahvistavat jo siinä saatuja tuloksia (Continental-scale temperature variability during
      the past two millennia tekijöinä monikymmenpäinen kansainvälinen PAGES 2k Network; Nature Geoscience 21 Apr, 2013).

      Sosiologisten silmälasifilttereiden lävitse tarkasteltu ilmastonmuutostutkimusalan kritiikki jää tyhjäksi lyönniksi ilmaan, koska siitä puuttuu ilmastotutkimuksen keskeisten alojen asiantunteva analyysi ja siihen mahdollisesti pohjautuva kritiikki. Nyt kirjoittaja rakentaa lumelinnansa vain joiden heikkojen ilmastoblogikirjoitusten varaan tai mielipidekyselyihin, joiden kautta välittyy varsin epärealistinen ja epäluonnontieteellinen kuva näistä kysymyksistä.

      Poista
    3. Jaksat jatkaa jankutustasi, kyse on ilmastotieteen käyttämästä argumentoinnista
      eikä Sintef rahoituksesta, joka on julkista, jonka olisit saanut selville itsekkin (ehkä).

      Etkö tiedä että öljyteollisuus on yksi Greenpeacen suurimpia rahoittajia,
      eikä siintä koira perään hauku.

      Nooh, palstan valta on Mikon, noudatan hänen sääntöjään, mutta on ikävä lukea tyhjänpäiväisyyksiä jotka eivät kuulu keskustelun aiheeseen.

      Sintef.

      http://www.sintef.no/

      Oliko tuo nyt kovin vaikiaa.

      Ilkka Mononen.

      Poista
    4. Sintef tekee paljon tutkimuksia myös ns. uusiutuvan energian, hiilidioksidin talteenoton ja energiansäästön aloilla. Sillä on ainakin kuusi tutkimuskeskusta pelkästään em. alueilla.

      Sintefin riippumattomat ja poliittisesta rahoituksesta vapaat tutkijat ovat varmaankin kritisoineet IPCC:n menetelmiä ja tuloksia. Kuten tämän raportin kirjoittaja Røyrvik osoittaa, niin tekevät lukemattomat muutkin tutkijat. Suomessakin mm. paleoklimatologit, biologit, astrofyysikot ja geologit ovat naureskelleet ilmastotieteen tuloksille odotellessaan sitä empiiristä evidenssiä ja kokeellista toistettavuutta, joka alalta on jokseenkin täydellisesti puuttunut. Ilmatieteen laitoksen johtaja Alestalokin on ollut kovin harmistunut siitä, että tiedeyhteisö ei suostu ilmastotieteen haluamaan konsensukseen.

      Sintefin selvityksessä ei ole kysymys siitä, onko joku tutkimus oikeassa vai ei. Siinä todistettiin jokseenkin vastaansanomattomasti se, että konsensusta ilmastotutkimuksen valtavirran esittämistä hypoteeseista ei yksinkertaisesti ole olemassa, vaikka meilläkin mm. Taalas niin kaikissa esiintymisissään väittää. Lisäksi Røyrvik argumentoi vahvasti, että konsensuksen haku on tieteen etiikalle vierasta. Se kuuluu pikemmin politiikan puolelle. Siksi yksi Røyrvikin johtopäätös oli se, että ilmastotutkimuksesta pitää repiä irti siihen pesiytynyt politiikka, jotta sen tieteenmukaisuus voidaan pelastaa.

      Poista
    5. Sintefin analyysi ilmastotieteen konseksuksesta perustuu lähinnä blogosfäärin tiimoilla esiintyvien skeptikkojen kirjoituksiin ja julistuksiin, ei tiedemaailman ja -yhteisön parissa vallitsevaan ilmastotutkimuksen perusteisiin, joihin Sintefin analyysi ei lainkaan ulotu. Tämä siksi, että kirjoittaja katsoo tutkimusaluettansa vain suppeasti skeptikkonäkökulmasta ja sitäkin vain blogosfäärin harrastelijain tasolla.

      Mitä tulee Suomen paleoklimatologeihn, niin heitä taitaa olla 2, jotka esittävät ns. "kritiikkiä" valtavirran tutkimuksia vastaan. Heidän lausumistaan Metlan on sanoutunut irti ja ilmoittanut hakevansa asiantuntijatietoa ilmastonmuutoskysymyksissä Ilmatieteen laitokselta. Äskettäisillä tammikuisilla Tieteen päivillä puhui paneelissa Taalaksen ohella Metlan metsäntutkimuksen professori, jonka puheesta tuli selville, että hänen näkemyksensä ilmaston tilasta ja sen muutoksista vastaa hyvin alan yleisiä paradigmoja kuten on myös Metlan edustama kanta. Sama koskee muitakin Suomen toisinajattelvia; heitä on kourallinen, mutta heidän taustaorganisaationsa rakentavat ilmastolliset näkemyksenä alan perusperiaatteiden mukaisesti. Kyseiset dissidentit itse tekevät itsensä, jos ei nyt aivan naurunalaisiksi, niin ilmastonmuutoskysymyksissä amatööreiksi.

      Royrvikin tutkimus on yksittäisen alan ulkopuolisen vääristynyt kuva ilmastonmuutosta tutkivat tiedeyhteisön tavasta luoda uutta tietoa. Ei taida olla Mäkisellä eikä Royrvikilla oikein realistista käsitystä siitä kuinka IPCC-prosessi toimii ja etenee, koska heillä on aiheesta vain blogosfäärin kautta tullutta filtroitua ja biasisoitunut näkemystä.

      Poista
    6. Anonyymin (24. huhtikuuta 2013 11.53) virheellinen informaatio

      Metla tekee perinteistä yhteistyötä IL:n kanssa lukuisilla sektoreilla, joten asiassa ei mitään ihmeellistä. Julkaisimme mm. viime syksynä IL:n skenaarioiden varaan perustuvan selvityksen tulevan ilmaston vaikutuksista (http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp240.htm). Julkaisua laadittaessa käytiin erittäin hyvää keskustelua siksi, että meillä tutkijoilla oli hiukan erilaisia näkemyksiä. Käsittelimme omassa vuosilustotutkimusta koskevassa luvussamme 2.1 ilmastohistoriaa yli 7500 vuoden ajalta, mikä kuuluu erityisosaamisemme alueelle.

      Metlalla ei ole mitään virallista laitoskohtaista kantaa ilmastoasioihin, koska sillä sidottaisiin tutkimuksen mahdollisuuksia. Siksi on olemassa vain tutkijoiden kantoja. Myös Ilvesniemi edusti omia näkemyksiään Tieteen päivillä.

      Metlassa tehdään moniarvoista ilmastotutkimusta. Viestintäjohtajamme mielestä hyvässä tutkimuslaitoksessa tulee olla tutkijoiden välillä vastakkainasettelua. Muuten ei synny tutkimusta eteenpäin vievää kriittistä keskustelua. Tämä pätee myös ilmastoasioihin.

      Toivon, että puskista huuteleva Anomyyni jättäisi jatkossa asiattomat mölyt sisäänsä.

      Mauri Timonen
      "Toinen Suomen paleoklimatologeista"

      PS1. Olen kyllä ihan perinteinen Metlan kasvututkija, joka tosin on viime vuodet keskittynyt kasvututkimustemme erityiskysymyksiä (joihin yhtenä kuuluu ilmasto) ratkoviin dendrokronologisiin tutkimuksiin.

      PS2. Taitaa niita "oikeitakin" paleoklimatologeja sentään olla joitakin kymmeniä Suomessa.

      Poista
    7. Edelliseen teemaan sopii hyvin seuraavakin juttu:

      Mitä tutkija saa sanoa?

      Suomen kuvalehti 38/2010
      http://lustiag.pp.fi/TutkijanSananvapausSK38_10.pdf

      Ja tässä vielä "kerettiläisiä" ajatuksiani Metsäntutkimus-lehdessä (4/2008):
      http://lustiag.pp.fi/MetlaAsleh0408_mt.pdf

      Sama laajempana versiona:
      http://lustiag.pp.fi/asiakaslehti_2008_mtkolumni9.pdf

      Poista
  3. Ei ole tapana kommentoida aatteellisia propagandasivustoja. Jos jotain kiihkotonta faktapuolta löytyy niin sellaistahan aina voi kommentoidakin.

    VastaaPoista
  4. Missä mielessä jonkun yksityisen tahon suljetusti tuottama raportti on parempi kuin avoimessa arvioinnissa ollut IPCC:n rapsa? Montako huippututkijaa Sintefin raporttia oikein kirjoitti? Hieman lähdekritiikkiä kiitos.

    -L4

    VastaaPoista
  5. Nooh nooh, IPCC raportin arvioivat ja kirjoittavat tietämättömät teinitytöt
    Greenpeacelta, kuten on todistettu.

    Todistenäyte.

    http://www.amazon.com/gp/product/B005UEVB8Q/ref=s9_simh_gw_p351_d0_g351_i1?pf_rd_m=ATVPDKIKX0DER&pf_rd_s=center-2&pf_rd_r=0QPGT4YSV9M8C5ECDB8S&pf_rd_t=101&pf_rd_p=470938631&pf_rd_i=507846#reader_B005UEVB8Q

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. IPCC:n Lead Authorien meriitit on kyllä mahdollista kaivaa esiin. Ketäs nämä Sintefin heput oikein olivat?

      -L4

      Poista
    2. Eivät nuo Sintefin raportin argumentit kumoudu meriittilistoilla, joskin olen varma siitä, että Sintefin tutkijoiden nimet puuttuvat yhä kauemmas reaalimaailmasta erkaantuvista ilmastomallinnuksista. Yritäpä kumota suoraan tuon raportin pääväittämiä omilla argumenteillasi. Vetoaminen auktoriteettiin, jota yrität, L4, on hyvin tunnettu argumentaatiovirhe, eikä toimi täällä.

      Argumentum ad auctoritatem, jota ilmastotutkimuksessa ja -politiikassa niin poikkeuksellisen paljon käytetään, ei kuulu tieteeseen vaan uskontoon ja poliittiseen propagandaan.

      Poista
    3. Mikset sitten kaiva PCC:n Lead Authorien meriitiitejä esiin, kuten teki Donna Lamfanboise.
      Siihen ei tarvinnut ilmastotieteen meriittejä paljastaakseen että IPCC,n
      vaativat meriitit olvat ettei ole loppututkintoa, riitti Greenpeace yhteys kylläkin.

      http://nofrakkingconsensus.blogspot.fi/

      Ilkka Mononen

      Poista
    4. Ilmastokysymyksissä on käytettävä parasta mahdollista käsilläolevaa tietoa, jota IPCC on ansiokkaasti RAPORTOINUT, ei siis TUOTTANUT.

      Ylempänä anonyymi toi esille Sintef-raportin tasoa ja taustoja. On täysin selvää että Sintef toimii piirisarjassa kun taas raskaan sarjan tiede on valtavqasti paremmin edistettuna IPCC:n raporteissa. Näistä kahdesta ei voi puhua samana päivänäkään, niin eri tasoisia ne ovat. Lähdekritiikki käyttöön.

      -L4

      Poista
    5. Lisätään vielä että huipputieteen tuloksiin vetoaminen ei ole auktoriteettiuskoa, ellei pidä tieteellistä metodia ja sen tuottamia tuloksia auktoriteettinä sinänsä. Totta kai tiedemaailman kanta painaa enemmän kuin yhteenliittyneiden vapaiden bloggaajien kanta. Näin tulee ollakin.

      -L4

      Poista
    6. L4, et vieläkään taida ymmärtää, mistä tässä kirjoituksessa on kysymys. Ehkä se johtuu auktoriteettiuskostasi ja halustasi konsensustieteeseen, jotka muuten kahden erittäin hyvin tunnetun ilmastoprofessorin, Judith Curryn ja Mike Hulmen, mielestä syövät pahasti ilmastotutkimuksen uskottavuutta. Tässäpä linkki Curryn ja Hulmen viimeaikaisiin kirjoituksiin: http://judithcurry.com/2013/04/22/do-scientific-assessments-need-to-be-consensual-to-be-authoritative/#more-11602. Hyvin tukevat nuo näkemykset Sintefin raportin johtopäätöksiä: Konsensusta CAGW-hypoteesista ei ole, eikä sellaiseen tule edes tieteessä pyrkiä.

      Huipputieteeseen vetoaminen on nimenomaan auktoriteettiuskoa ja lisäksi vielä elitismiä. Molemmat johtavat nopeasti pois realismin polulta, jolla kestävä tiede pyrkii pysyttelemään.

      Poista
    7. No voi voi.
      Ei ilmastotiede ole tiedettä vaan teologiaa ja pikapuoliin se joutuu selittämään empiiristen havaintojen ja mallinnusten yhä kasvavan eron.

      Jollet seuraa tiedeaikaasi, kerron sinulle että jopa päättäjät eivät usko ilmaston lämpenemiseen koska Kööpenhaminan kokouksesta lähtien jossa hyljättiiin
      kansainvälisesti sitova ilmastosopimus, ja nyt EU parlamentti hylkäsi loput,
      EU,n jäädessä yksin rakentamaan uusia hiilivoimaloita, selittäen mielipuolisia päästötavoitteitaan.

      Saanen kysyä, oletko lukutaidoton, vai onko kieliogelmia?

      Lue edes Vihreää lankaa, joka parkuu ettei sitä tulevaisuudessa rahoiteta verovaroilla, koska muut puolueet saisivat voimasuhteisensa mukaisesti vastaavasti enemmin.

      MT joutui pahaan välikäteen, koska sen rahoitus siirtynee hallituksen harkintaan, jos julistaa hallituksen ilmastoagendaa, josta on jo näytteitä.

      http://www.vihrealanka.fi/blogi/vihre%C3%A4-lanka-taas-vaarassa

      Ilkka Mononen

      Poista
    8. No onhan se hienoa että J. Curry ja M. Hulme ovat asiantuntijoita jotka esittävät kriittisiä mielipiteitä. Tästä ei nyt kuitenkaan seuraa että tieteen valtavirta Earth Scienceissä on väärässä, vaan on normaalia että skeptikoita löytyy (pitää löytyäkin).

      Ja mitä lämpenemiseen tulee, 15-vuoden ilman lämpenemisen hidastuma ei ole kovin kummalinen juttu historian valossa. Samalla merten lämpösisältö on kuitenkin koko ajan noussut, eli pelkkään ilman lämpötilaan vetoaminen on sitä kirsikanpoimintaa. Ilmastomallit eivät edelleenkään ole riittävän hyviä ennustamaan ilmaston lyhyen aikavälin kehitystä, tämä lienee kaikille selvää. Lämpeneminen on kuitenkin jatkunut mikä näkyy siinä paljonpuhutussa merenpinnan nousussa.

      -L4

      Poista
    9. Voi voi, L4. Meren lämpösisällöstä ei nyt tässä yhteydessä ole tarkoitus puhua, sillä siitä oli viime viikolla ihan oma kirjoituksensa täällä: http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/04/merten-lamposisalto-iso-ongelma.html. Lämpösisällön kasvu muuten loppui kuin seinään, kun Argo-mittaukset tulivat mukaan. No meren pintalämpötilathan olivat toki lopettaneet lämpenemisen jo viime vuosituhannella.

      Kirjoitan lähiaikoina merenpinnan tasosta, joten jatketaanpa siellä siitä aiheesta sitten. Ja muistetaan pysyä blogikirjoituksen aiheessa.

      Poista
    10. No miksi ei lue mitä "skeptikkojen" kunnioittma JC sanoo.
      Ei meidän tarvi olla samaa mieltä, mutta emme hyväksy tieteen väärentämistä.

      http://judithcurry.com/2013/03/29/has-trenberth-found-the-missing-heat/

      Ihimeellistä touhua, herättää yhä enemmin epäilyksiä että osa keskustelijoiita ei tiedä mistä puhuu, vaan vetoaa fraaseihin ja mantroihin.

      Ilkka Mononen

      Poista
    11. Mitä tulee Mike Hulme nimiseen henkilöön, juuri hän ohjaa Suomen ilmastotiedettä
      SYKE tutkija Timothy Carterin kautta, minkä voi tarkistaa itse.

      Ilmankos Petteri vetäytyy syrjemmälle.

      http://www.ecowho.com/foia.php?search=mike+hulme+

      Kysykää multa jos haluatte tietää lisää.

      Myös jos Mauri Timonen haluaa lukea postejaan, kerron että kaikki OK.

      Mutta jos haluat, ne löytyy multa muttei julkisesti.

      Ilkka Mononen

      Poista
    12. L4,

      "Lisätään vielä että huipputieteen tuloksiin vetoaminen ei ole auktoriteettiuskoa, ellei pidä tieteellistä metodia ja sen tuottamia tuloksia auktoriteettinä sinänsä."

      Otetaanpa esimerkiksi tuosta "huipputieteestä" ja IPCC:n harjoittamasta "tieteellisestä metodista". IPCC:n kolmannessa arvioraportissa esitettiin väite, jonka mukaan ilmastonmuutos tulee lisäämään sääilmiöiden aiheuttamia tuhoja huimasti.

      Lähde tälle väitteelle oli erään vakuutusyhtiön epävirallinen raportti ("topics 2000 - natural catastrophes - the current position"), jota ei ollut vertaisarvioitu. Se oli siis ns. harmaa lähde. Kaikkea muuta kuin huipputiedettä siis. Vakuutusyhtiöiden etu on lisäksi liioitella vaaroja, jotta ihmiset suostuvat maksamaan suurempia vakuutusmaksuja, joten kirjoittajatahokin oli kaikkea muuta kuin puolueeton.

      Eli lähde oli puolueellisen tahon vertaisarvioimaton paperinippu. No, varmasti kyseisen kappaleen lead author oli rautainen ammattilainen? Hän oli eräs Laurens Bouwer, joka ei ollut sitä kirjoitettaessa vielä edes saanut graduaan kirjoitettua, saati että olisi julkaissut yhtään tieteellistä artikkelia. Vakuuttavaa.

      Tämä ei luonnollisestikaan kelvannut IPCC:lle, sillä sehän mainosti kaikkialla tukeutuvansa ainoastaan vertaisarvioituun, alan parhaaseen tieteeseen. Korjaus tehtiin seuraavaan arvioraporttiin.

      Nimittäin sitä varten tiedemies nimeltä Evan Mills kirjoitti kommentin (engl. "commentary") otsikolla "Insurance in a Climate Change" Science:en, jossa hän totesi ilmastonmuutoksen lisäävän tuhoja.

      Hänellä oli väitteelleen kaksi lähdettä:

      1) Edellämainittu vakuutusyhtiön raportti

      2) IPCC:n kolmas arvioraportti, jonka ainoa lähde oli edellämainittu vertaisarvioimaton vakuutusyhtiön raportti.

      Neljännessä arvioraportissa voitiinkin viitata kyseisen Mills:n Science-kommenttiin, eikä tarvittu epämiellyttäviä vertaisarvioimattomia lähteitä.

      Tämän jälkeen tätä IPCC:n arvostetussa arvioraportissa esitettyä väitettä esiteltiin rautaisena tieteenä maailman johtaville poliitikoille todisteena ilmastonmuutoksen aiheuttavan valtavia rahallisia vahinkoja jo nyt.

      Tälle IPCC:n runsaasti hyväksikäyttämälle tekniikalle pitäisi keksiä jokin kuvaava nimitys. Siis missä mutu-kirjoitukset ja roskatutkimukset saadaan kiedottua ohueen kerrokseen näennäistä uskottavuutta ja jonka sitten hyvää tarkoittavat, mutta naiivit auktoriteettiuskovaiset ihmiset nielevät koukkuineen.

      Tiedepesu?

      Poista
    13. AR4 WG1 on kammattu tiheällä kammalla ja virheitä on löytynyt kourallinen - raportti on siis laadultaan erinomainen. Harmaiden lähteiden käyttö on pääsääntöisesti huono asia, siitä olen samaa mieltä.

      -L4

      Poista
    14. Reilut 5000 raportin 18000 lähteestä olivat vertaisarvioimattomia, vaikka järjestön johtaja Pachauri mainosti raportin tukeutuvan vain ja ainoastaan vertaisarvioituihin lähteisiin. Tämäkö on "kourallinen virheitä"?

      Hulvattomimpana tapauksena Climber Magazinen yleisöosastokirjoitukset, joita tämä rautainen huipputiede koki tarpeellisena ottaa osaksi raporttiaan.

      Pachauri mainosti myös että raportin kirjoittivat ainoastaan alan ehdottomat huippunimet. Edellä mainittu Laurens Bouwer ei ollut edes valmistunut maisteriksi ja silti hänet kelpuutettiin lead authoriksi. Tapauksia on runsaasti muitakin.

      Pachauri mainosti että raportin ovat vertaisarvioineet tuhannet tiedemiehet ympäri maailmaa. Raportin kirjoittajat voivat kuitenkin hylätä minkä tahansa kritiikin, kuinka arvovaltaiselta taholta tahansa yhdellä sanalla: rejected. Onko tämä sinun käsityksesi siitä miten tieteellinen vertaisarviointi toimii?

      Kaikkein raskauttavinta on että vaikka Pachauri juoksenteli ympäri maailman medioita hokemassa näitä valheita, yksikään IPCC:n "tuhansista tiedemiehistä" ei tullut missään vaiheessa julkisuuteen toteamaan niiden olevan valheita. Miksei?

      Miten ihmeessä voisimme luottaa siihen mitä IPCC ilmastonmuutoksesta väittää, kun emme selvästikään voi luottaa edes siihen mitä se sanoo itsestään ja omista prosesseistaan?

      Poista
    15. WG1 on se tieteellinen osuus, sen laadun pitäisi olla korkein mahdollinen. AR5 on tältä osin epäilemättä parempi kun AR4.

      -L4

      Poista
    16. WG1 kertoo aiheuttaako hiilidioksidi ilmastonmuutosta.

      WG2 kertoo mitä tästä muutoksesta seuraa.

      WG3 kertoo mitä voimme tehdä.

      Kaikki ovat tieteellisiä osuuksia.

      En nyt ehtinyt etsiä tarkkaa lukua, mutta muistaakseni noin 20% WG1:n lähteistä oli vertaisarvioimattomia.

      Vain kolmasosa WG3:n (mitä meidän pitäisi tehdä) lähteistä on vertaisarvioituja.

      Ilman WG2:sta ja WG3:sta WG1 on täysin hyödytön. Tietäisimme toki että jokin muuttuu, muttemme tiedä mitä siitä seuraa ja mitä voisimme asialle tehdä. Käytännössä nimenomaan WG3 on se vaikutusvaltaisin osuus, mutta kuitenkin juuri se on kaikkein tieteellisesti epäuskottavin. Se käyttää laajalti (mm. tuulivoima)yritysten mainoslehdyköitä lähteenään.

      Donna Laframboise paljastaa kirjassaan muutakin mielenkiintoista.

      28:ssä raportin 44:stä luvusta oli kirjoittamassa ainakin yksi WWF:ään kytköksiä omaava kirjoittaja. 100% WG2:n (mitä muutoksesta seuraa) kappaleista omasi ainakin yhden WWF:ään kytköksiä omaavan kirjoittajan. 15 kappaleessa (30%) raportin kappaleista coordinating lead author oli WWF:ään kytköksiä omaava tiedemies.

      Jos WWF:n korvaisi satunnaisella öljy-yhtiöllä, kuinka laajaa uskottavuutta raportti nauttisi? Onko WWF sitten puolueettomampi taho?

      JOS maapallo on oikeasti tuhoutumassa ilmastonmuutoksen takia, on täydellinen katastrofi että tätä tuhoutumista ehkäisemään on luotu noin epäpätevä ja epäuskottava järjestö.

      Poista
    17. Mitä AR5:een tulee, ei hyvältä näytä. Kirjoittajien eturistiriitojen selvittämiseen ei aiota ryhtyä: http://www.economist.com/blogs/babbage/2011/06/ipcc-and-greenpeace

      Jäätyään kiinni laajamittaisesta harmaiden lähteiden käyttämisestä, IPCC ei aio ryhdistäytyä, vaan pikemminkin suosii niiden käyttöä: http://www.newscientist.com/article/dn21940-climate-panel-adopts-controversial-grey-evidence.html

      Miksi näin? Koska: "...this would correct an imbalance in the assessments as it is harder for people in developing countries to get research findings into the major peer-reviewed journals."

      Eli poliittinen korrektius ja kiintiöt ovat tärkeämpiä kuin maailman pelastamiseksi tehdyn tiedeyhteenvedon uskottavuus. Kertonee kaiken ilmastonmuutoksen todellisesta uhasta.

      Mutta jokin siellä on muuttunut. Raporttia kirjoittamaan on tullut runsaasti tiedemiehiä, jotka eivät ole osa ilmastotutkimuksen tiivistä sisäpiiriä. Tämä harmittaa professori Trenberthiä kovasti: http://www.smh.com.au/environment/climate-change/climate-scientist-loses-faith-in-the-ipcc-20121011-27fk8.html

      Olisihan se toki parempi jatkaa entisellään, jossa pieni sisäpiiri voi käytännössä sanella mitä tiedeyhteisö muka sanoo. Se ei kuitenkaan ole käsittääkseni IPCC:n tarkoitus – ainakaan julkisesti.

      Poista
  6. IPCC:llä lienee kaikkien verovaroja ilmastoperustein keräävien tahojen palvova tuki sekä loppumaton rahoitus, joten IPCC:nkin kohdalla riippumattomuus lienee illusio.

    VastaaPoista
  7. Mitenkäs tämä tutkimus mahtaa asioita hämmentää?

    A recent NASA report throws the space agency into conflict with its climatologists after new NASA measurements prove that carbon dioxide acts as a coolant in Earth's atmosphere.

    http://principia-scientific.org/supportnews/latest-news/163-new-discovery-nasa-study-proves-carbon-dioxide-cools-atmosphere.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh. Ilmeisesti "Science is settled" -lauseesta puuttuu not-sana, kuten Sintefin raporttikin todistaa.

      Poista
    2. Ei mitenkään, skuupin ja sen luoneen reportterin asiaintuntemattomuus voi toki hämmentää lukijoita. Kuvassa alkuperäinen uutinen:

      http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2012/22mar_saber/

      -L4

      Poista
    3. No mutta linkissäsi sanotaan.

      "“Carbon dioxide and nitric oxide are natural thermostats,” explains James Russell of Hampton University, SABER’s principal investigator. “When the upper atmosphere (or ‘thermosphere’) heats up, these molecules try as hard as they can to shed that heat back into space.”

      Saanen kysyä hieman kielitaitosi perään?

      Ilkka Mononen

      Poista
    4. Niin entä sitten? Setä katsoo millä korkeudella termosfääri on ja missä kasvihuoneilmiö tapahtuu (troposfääri). Muutenkaan ei ole selvää miten kasvihuonekaasujen toimiminen eristeenä termosfäärissä estää niitä tekemästä samaa troposfäärissä!

      -L4

      Poista
    5. No nytkö kasvihuoneilmiö on epäselvää, vaikka kovin innokkaasti selität sitä?

      Voi herra kiesus.

      Onko tieteellinen teksti liian vaikiaa, pelkkää perusfysiikkaa.

      http://theendofthemystery.blogspot.fi/2010/11/venus-no-greenhouse-effect.html

      Ilkkaq Mononen

      Poista
    6. Ai nyt kasvihuoneilmiökin on jo kumottu ja vieläpä blogipostauskella? Voi LOL :D

      Poista
  8. Ai että yksimielisyys ei ole tiedettä? Miksi siis emme muodosta skeptikkoseuraa painovoimalakia tai maan pallonmuotoisuutta kohtaan? Tiedän, eiväthän ne TÄSMÄLLEEN ole totta, mutta ei niitä silti tarvitse koko ajan epäillä. Ja ne ovat "tieteellisiä totuuksia".

    Yhtä lailla hiilidioksidin osuus ilmastossa voi olla aika lailla selviö. Vaikka ei TÄSMÄLLEEN niin toimisikaan kuin mallit kuvaavat. Mutta sille asialle on vielä skeptikkoseura olemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikoinaan ihmiset oli herttaisen yksimielisiä siitä että maa on litteä ja aurinko kiertää maata, oliko se mielestäsi tiedettä?

      Painovoimalakia ja maan pyöreyttä ei epäillä siksi että kaikki empiiriset havainnot tukee väittämiä, sensijaan AGW-teorialle ei ole tukea sen enempää ilmastohistoriassa kuin nykyisissä empiirisissä havainnoisakaan.

      Poista
    2. Eiköhän niitä skeptikkoja painovoimalakia ja maan pallonmuotoisuutta kohtaankin alkaisi ilmaantumaan, jos meillä olisi ihmisryhmä joka huutaisi tämän tästä paniikkia, hysteriaa ja elintason laskua kaikille, koska virheetön painovoimalaki ja täydellinen pallo.

      Poista
    3. Painovoimalaki on tosiaan ollut Newtonin ajoista asti täysin vakio ja täydellisesti empirian tukema eli kiilusilmäisinkään denialisti ei sentään sen kimppuun uskalla käydä. Maan pyöreys on sen sijaan suhteellinen käsite, kyseessähän on navoilta litistynyt ellipsoidi ja tarkasti ottaen muhkurainen geoidi.

      Ilmastonmuutoksen kieltäminen on sitten oma juttunsa - siihen sisäältyy paljon muuutakin maailmankatsomuksellisuutta. Yleensä kieltäjät ovat miehiä, ei-niin-korkeasti -koulutettuja, autoista, moottoripyöristä, maansiirtokoneista yms. innostunutta lippisväkeä joille liikennepolttoaineiden hinta on yksi elämän tärkeimmistä asioista. Termi "valkoinen lihaa syövä heteromies" on aika osuva.

      Ilmakehän CO2 -pitoisuuden nousua teollistumisen aikana ei kiistäne kukaan jos jyrkimmät salaliittoteoreetikot unohdetaan; samana ajanjaksona tapahtunuttaa lievää lämpötilojen nousua ei voi myöskään kiistää koska erilaiset luonnonilmiöt ja niiden ajoittuminen tukee aukottomasti havaintoja. Syy-yhteyden eli kausaalisuuden todistaminen on tosin vielä ns. vaiheessa ja siksi blogosfääri on tulvillaan sohvatiedemiesten ja peräkammaripoliitikkojen omaperäisiä näkemyksiä aiheesta.

      Yhteiskunnan kipuilut, taloudellinen epävarmuus ja yleinen näköalattomuus lisäksi lietsovat epäluuloja - "ne" yrittävät hujata "meitä" ja viedä vähät rahamme. Nettiaikana järjestäytyminen samanmielisten ilmatiiviiksi kerhoiksi on helppoa, joojoo-miehiä ja saman lahkon uskovaisia saa naurettavan helposti kokoon turvallisen raamattupiirin jossa voi hengittää samaa ilmaa ja hokea samoja mantroja.

      Poista
    4. Ketä nämä ovat nämä ilmastonmuutoksen kieltäjät, kun en ole koskaan sellaiseen törmännyt edes netissä? Skeptikot eivät ole kieltäneet ilmastonmuutosta, päinvastoin, ovat aina muistuttaneet siitä tosiasiasta että ilmasto on aina muuttunut, ja tulee aina muutuumaan, ihmisestä riippumatta.

      Sensijaan skeptikot eivät usko ihmisen aiheuttamaan katastrofaliseen ilmastonmuutokseen, ja yleensä mitä korkeammin koulutettu, sitä vähemmän siihen uskotaan.

      Poista
    5. No kyllähän esim. nykyinen kryosfäärin nopea muutos pyritään kieltämään, tai sitten ainakin yritetään väittää ettei se muutos niin kovin suuri tai nopea olekaan, vailla kunnollisia perusteita. Altimetrimittaukset merenpinnan noususta yritetään myös aktiivisesti kieltää, vaikka riippumattomat ryhmät ja riippumattomat satelliitit saavat asiata yhteneviä tuloksia.

      -L4

      Poista
    6. http://yle.fi/uutiset/maapalloa_ei_koskaan_luultukaan_pannukakuksi/6606604?origin=rss
      "Ajatus pannukakunmuotoisesta maailmasta syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun tiedemiehet väittivät kirkon väittäneen niin.
      Tuolloin oli käynnissä kova kiista uskonnollisen ja tieteellisen maailmankäsityksen välillä, sanoo Markkanen."

      niinpä niin tiedemiehet olispa tuo pitänyt arvata

      Poista
    7. Tässä hyvä juttu todellisisista ilmastonmuutoksen kieltäjistä:

      http://www.washingtontimes.com/news/2013/apr/23/the-real-deniers-of-climate-change/

      Poista
    8. Ilmasto on luonteeltaan kaoottinen järjestelmä. Se on ikuisessa muutoksen tilassa. Ei sitä taida kukaan kieltää. No ehkä lätkämailateoreetikot yrittäessään häivyttää aiempia ja hiilidioksidilla selittämättömiä ilmiöitä.

      Tieteen olemukseen kuuluu kyseenalaistaminen. Konsensushakuisuus puhumattakaan erilaisten mielipiteiden hiljentämispyrkimyksistä sensuurin, itsesensuurin tai muin autoritäärisin keinoin eivät kuulu vapaiden tieteiden etiikkaan.

      Myös hyvän politiikan ja keskustelun aineksiin sisältyy erilaisten vaihtoehtojen ja mallien etsintä. Sitä toivon tämänkin blogin keskustelussa tehtävän.

      Pitääkseni tämän blogin kommenttiosuuden vapaana ja ilman ennakkomoderointia pyydän pysymään ao. kirjoituksen mukaisessa aiheessa sekä välttämään henkilöön käypää kommentointia. Ja olen kyllä huomannut itseeni kohdistuvan kritiikin. Kiitän siitä, ja saatan ottaa jopa opikseni.

      Poista
  9. Hyvät ystävät,
    Toivoisin, että keskustelisimme pelkästään ilmastosta ja jättäisimme asiattomuudet ja henkilökohtaisuudet kokonaan pois. Omalla nimellä kirjoittaminen on suositeltavaa.

    Ystävällisin terveisin, Antero Järvinen

    P.S. Terveisiä Himalajalta (Bhutanista), jossa mennyt talvi oli poikkeuksellisen kylmä ja luminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä Antero Järvisen kanssa. Jätetään pois aiheen sivusta kirjoittelut ja henkilöön menevät nimittelyt.

      Poista
    2. Asiaa. Bloginpitäjä tietysti antaa esimerkkiä ja ilmoittautuu omalla nimellään. Me muut seuraamme sitten ilman muuta perässä.

      Poista
    3. Tässä olen samaa meiltä blogisti Mäkisen kanssa, hänen sanojensa mukaan: "Olen samaa mieltä Antero Järvisen kanssa. Jätetään pois aiheen sivusta kirjoittelut ja henkilöön menevät nimittelyt." Siis emme näe täällä enää Mäkisen ilmastotieteellisiä ilmaisuja eräistä suomalaisen ilmastonmuutostutkimuksen edustajista, että he ovat "lieroja", "valehtelijoita", "tyhmiä" jne.

      Poista
    4. Anonyymille 25. huhtikuuta 2013 6.34

      Bloginpitäjällä voi olla perustellut syyt esiintyä tyylillään. Hänen asemansahan on kokonaan toisenlainen kuin meidän satunnaisten kommentaattoreiden, joista valtaosa huutelee suureen ääneen turvallisesti puskista.

      Ihmettelen myös sitä, miksi Mikon moittimat henkilöt eivät puolustaudu. Eikö tietotaso riitä käymään keskustelua osaavassa porukassa vai mistä oikein on kysymys? Olisi enemmän kuin toivottavaa, että hekin kantaisivat vastuunsa tulemalla reilusti esiin ja korjaisivat meitä, jos olemme heidän mielestään jossain asiassa väärässä.

      Poista
    5. Luultavasti tieteentekijöillä on runsaasti muutakin puuhaa kuin surffailla epämääräisillä blogeilla "puolustautumassa" kaiken maailman diletanttien hörhöilyjä vastaan. Aito tieteellinen keskustelu kun käydään aivan muilla foorumeilla.

      Poista
    6. Kommentti Anonyymin kirjoitukseen 25. huhtikuuta 2013 21.27:

      Ei se valittavasti kyllä ihan noin mene. Eiköhän meillä tieteentekijöilläkin ole muiden lailla aikaa 24 tuntia vuorokaudessa, joten kyse on tahdosta ja asianharrastuksesta.

      Jos tiedettä aiotaan vakavasti kehittää, tarvitaan vastakkainasettelua. Samaan ääneen hymistely johtaa helposti harhapoluille ja koituu tieteen tappioksi. Siitähän ilmastotutkimuskin kärsii huomattavissa määrin.

      Koen ainakin omalta osaltani Mikon blogikirjoitukset ja niihin asiallisesti panostavien keskustelijoiden mielipiteet omalle työlleni arvokkaiksi, koska ne antavat sellaisia näkökulmia, joita itse ei välttämättä tule ajatelleeksi.

      Toinen hyvä esimerkki kehittävistä blogikeskusteluista on Steve MacIntyren Climate Audit. Jos on hiukan perillä tilastotieteestä ja sattuu lisäksi hallitsemaan jonkin verran R:ää, ovat käydyt keskustelut olleet mitä mainioimpia tilastotieteen oppitunteja! Ja mikä parasta: koska R-koodit ja datat ovat vapaasti ladattavissa, voi itsekin tehdä sormiharjoituksia ja tarjota tuloksillaan keskustelulle lisäarvoa. Esimerkkejä CA:n koulutustoiminnasta: http://climateaudit.org/statistics-and-r/ ja http://climateaudit.org/2009/01/08/r-the-choice-for-serious-analysis/ .

      Anonyymillä on ehkä myös jäänyt huomioimatta, että blogikeskusteluihin osallistuu tietotasoltaan monentasoista porukkaa. Heidän diletanteiksi ja hörhöilijöiksi leimaaminen on ei ole kunniaksi anonyymille itselleen. Kannattaisi välttää itsensä korottamista muiden yläpuolelle, koska siinä mokaa vain itsensä.

      Poista
    7. Hyvin sanottu Mauri Timoselta tuossa yllä.

      Ilmastorealismia ei ole mikään peer review -blogi. Välillä täällä on referaatteja tiedekirjoituksiin, ja välillä on muita asioita. Joskus haastan alarmisteja, ja joskus saatan vielä haastaa toista ääripäätä.

      Yritän kuitenkin pitää blogin sellaisena, että tavallinen ihminen ymmärtää lukemansa. Nimittäin tuo tavallinen ihminen lopulta päättää länsimaisessa demokratiassa, mitä ilmasto- ja energiapolitiikassa tehdään. Sitä eivät tee Taalas, Alestalo tai edes Ville Niinistö. Siksi tuota tavista ei kannata halveksua.

      Ihan pienenä vinkkinä korkeasti koulutetuille akateemisille piireille seuraava tieto: Ilmastorealismia-blogin lukijamäärät ovat räjähtämässä ylöspäin. Lukijat lasketaan kymmenissä tuhansissa.

      Otan vastaan kansantajuisia kirjoituksia ilmastoasioista. Olen valmis julkaisemaan myös ilmastotieteen valtavirran mukaisia juttuja hyvin perusteltuina. Otapa yhteyttä: mikko2007@hotmail.com.

      Poista
    8. Mikko: kiitos linjanvedostasi ja tiedosta siitä, että olet laajentamassa blogisi tarjontaa. Tällaisessa hyvin hallinnoidussa ja laadukasta keskustelua tavoittelevassa seurassa on motivoivaa olla mukana, varsinkin kun samalla voi oppia jotain uuttakin. Blogisi vetäjänä (tai ”kapellimestarina”) sinun — aivan oikein — tulee olla välistä särmikkäämpikin ja harrastaa myös pientä vastakkainasettelua, jotta lukijat innostuisivat kommentoimaan.

      Muutama ajatus peer review–menettelystä (vertaisarvioinnista) , joka on tutkijalle oiva keino nostaa julkaisujensa tasoa. Mutta on se toki muutakin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vertaisarviointi.

      Mielestäni näissäkin keskusteluissa on hyödyllistä pyrkiä viesteissään selkeisiin näkökulmiin ja hyvin perusteltuihin kysymyksenasetteluihin. Vertaisarviointi on asioiden kriittistä tarkastelua ja rakentavan palautteen antamista (periaatteita esim. www.sass.uottawa.ca/writing/kit/grad-peer-review.pdf). Miksei täälläkin käytävässä keskustelussa voisi, ainakin joiltain osin, soveltaa vastaavia periaatteita?

      Keskusteluissa muotoutuvan yhteisen ”julkaisumme” tavoitteena on päästä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen siitä, mitä ilmastossa on oikeasti tapahtumassa. Tieteelliseen vertaisarviointiin verrattuna erona tässä keskustelussa vain on se, että mukana on jopa kymmeniä tuhansia silmäpareja parin kolmen sijasta!

      Arviointivoimaa siis riittää. Kunpa ne ”viisaat” vielä jostain löytyisivät, jotka pystyisivät laatimaan käytyihin keskusteluihin perustuvia yhteenvetoraportteja! Niistä voisi tulla tervetullutta vastapainoa nykyiseen kovin yksipuoliseksi muodostuneeseen yleiseen ilmastonäkemykseen.

      Poista
    9. Mielenkiintoinen näkökulma, "kansantribunaali" päättämässsä "oikeista" tuloksista. Tuosta saisi aika herkullisia visoita aikaan mutta olkoon.

      Ainakin suhteellisuusteoria äänestettäisiin ns. maalaisjärjen vastaisena ensimmäisenä roskikseen puhumattakaan kvanttiteoriasta.

      Poista
    10. Kommentti Anonyymin viestiin 27. huhtikuuta 2013 10.58

      Ymmärrän anonyymin hakevan ajattelullaan sitä, että vain erittäin korkeasti koulutetut tutkimuksen edustajat saisivat toimia oikeasta ja väärästä päättävinä tieteen auktoriteetteina. Tokihan kaunis ajatus, vaan käytännössä kovin epärealistinen, koska nykytiede tuottaa niin paljon julkaisuja, etteivät tieteenalojen ykkösnimet yksinkertaisesti ehdi perehtymään paljon aikaa vaativaan vertaisarviointityöhön. Siksi käytäntö on nykyään sitä, että katsotaan myös osaamisen perään ja pyydetään kommentteja tieteenaloillaan osaaviksi tiedetyiltä asiantuntijoilta.

      En ymmärrä, mitä viittaaminen kansantribunaaleihin (kansantuomioistuimiin) tässä yhteydessä tarkoittaa. Tulikohan anonyymille kenties väärinkäsitys ymmärtäessään jutustani, että lukijakunta äänestäisi ”totuuksista”. Tarkoitin vain sitä, että blogia seuraavalla lukijakunnalla on paljon eri tasoista osaamista ja motivaatiota selvitellä kulloinkin puheenaiheina olevia kysymyksiä. Niistä muodostuu erinomaista materiaalia myös tutkimuksen tarpeisiin. Normaalisti tutkija tekee yksinäistä työtä kahlatessaan läpi tutkimusaiheensa kirjallisuutta. Kun Mikko blogikirjoituksillaan avaa jonkin teeman, alkaa melkoinen tietojen kaivelu aktiivisten kommentoijien muodostaessa omia käsityksiään, jotka pian näkyvät myös kommenttiosastoilla. Tutkija täten välttää yhden työlään vaiheen, kun saa käyttöönsä valmiiksi haettua materiaalia omia tarkoituksiaan varten.


      On hyvä pitää mielessä, että jos kommentoijilla niin myös tutkijoillakin on näkemyseroja asioista, joskus jopa niin, että syntyy erilaisia koulukuntia. Siltikään kenenkään ei välttämättä tarvitse olla sen enempää väärässä kuin oikeassakaan. Vain IPCC-raporteissa on vannottu yhden totuuden nimeen, mutta nyt niissäkin on onneksi hieman lievennetty kantoja.

      En ymmärrä tätäkään anonyymin ajatuksenjuoksua: ”Ainakin suhteellisuusteoria äänestettäisiin ns. maalaisjärjen vastaisena ensimmäisenä roskikseen puhumattakaan kvanttiteoriasta”. Hyvät lukijat, olemmeko me, ”kansantribunaalin” edustajat, todella niin tyhmiä kuin kirjoittaja antaa ymmärtää?

      Poista
    11. Kannattaa joskus käydä sen kansan(tm) keskuudessa vaikkapa jossain lähiöbaarissa tutustumassa syvällisesti perusteltuihin, valistuneisiin ja oppineisiin mielipiteisiin. Saattaapi simmut aueta... :)

      Poista
    12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    14. Väännetääs vielä rautalankamalli: Tiedettä ei tehdä kansanäänestyksillä eikä teorioiden pitävyyttä mitata gallupeilla. Blogit ovat ihan kivoja ja viihteellisiä mielipidekirjaamoja ja varaventtiilejä - mutta ne kuuluvat kategoriaan yleisönosastokirjoittelut - ellei peräti tekstaripalstat.

      Ei uskoisi että tällaisia alkeisasioita on tarpeellista käydä läpi tässä yhteydessä...

      Poista
    15. Josko nämä vanhat kansalaisia loukkaavat "Esson Veijo"-jutut jo jätettäisiin sikseen!

      Miksi esiintyä täällä, jos tarkoituksena on vain "näsäviisastella" eikä yrittääkään keskittyä varsinaisiin keskusteluihin?

      Poista
    16. Kukaan ei vieraille tässä blogissa tekemässä tiedettä. Minulla blogin pitäjänä ei ole aikomusta yrittää sellaista. Mutta yhteiskunnalla ja sisällä olevilla pienemmillä piireillä on kyllä oikeus arvioida tieteen tuloksia ja pohtia, miten noita tuloksia yhteiskunnallisesti käsitellään. Tältä osin blogistani tarjoaa nykyisin aika hyvän työkalun mielipiteen muodostukseen.

      En vähättelisi tavallisten ihmisten kykyä arvioida ilmastotieteen tuloksia. Mielipidetiedustelujen mukaan tuon arvion voi kiteyttää seuraavaan: Tiedemaailma ei ole ilmastonmuutoksen syistä ja tulevaisuudesta varma. Ja kansa epäilee yhä enemmän ilmastonmuutoksen torjunnan järkevyyttä, mikä heijastuu tietysti myös poliitikkojen toimina.



      Poista
  10. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Minä ryhdyn poistamaan kommentteja, jotka eivät liity kirjoituksen aiheeseen. Merijäistä ja merenpinnoista voi laatia kommentteja niitä koskevien kirjoitusteni yhteyteen.

      Poista
    3. Kannattaisi yrittää laittaa "viimeiset kommentit" - palkki kuntoon jotta kommentointi muihin juttuihin sujuisi kunnolla.

      Poista
    4. Juu. Valitettavasti Blogger-palvelun ensisijainen widget tätä tarkoitusta varten on "rikki", eikä palvelu salli sen asentamista. Koetan löytää tähän asiaan ratkaisun. Siihen asti täytyy koettaa selvitä nykyisellä järjestelyllä. Sorry!

      Poista
  11. Käsittääkseni tämän blogin kirvoittaman keskustelun pitäisi koskea sitä suurta yksimielisyyttä, joka mukamas ilmastotieteen parissa vallitsee. Mistäs sitten johtuu, että IPCC:n neljänteen raporttiin liittyvät kriittiset kirjoittelut johtivatkin siihen, että nykyisen raportin arviointivaihe julistettiinkin salaiseksi?

    Onko se oikean tieteen mukaista toimintaa vai vaan puhdasta politiikkaa? Menemättä henkilökohtaisuuksiin, tai toisaalta koska nimelläni täällä esiinnyn, niin jos se tämän kerran sallittakoon. Minusta herrojen Alestalo ja Taalasmaa perustelut alkavat vaikuttaa siltä, että miljoona kärpästä ei voi olla väärässä.

    VastaaPoista
  12. On aiheen vierestä, mutta minne muuallekaan kommentoida?

    "Viimeiset kommentit" toimivat mm. Chromessa, Firefoxissa ja Operassa, mutteivat Explorerissa. Mitä asetuksia pitäisi muuttaa Explorerissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Viimeiset kommentit" -ikkunan virheellinen toiminta Explorerin versiossa 9 selvisi ainakin yhdellä tapaa: asennettuani tuoreimman version 10 toiminta ok.

      Poista
  13. Suosittelen Ilkka Monosen (alias Sähköteurastaja, mikä tarkoittanee sähköalan tosi ammattilaista) persoonallista muistikirjatyyppistä kotisivua "Myteurastaja". Sieltä löytyy mitä mielenkiintoisimpia linkkejä ilmastokeskustelun "hotspotteihin" (kuumiin kohtiin). Mielestäni sivusto kokonaisuutenakin tukee ja syventää Mikon käsittelemää teemaa. Linkki sivustoon: https://sites.google.com/site/myteurastaja/

    VastaaPoista