keskiviikko 16. syyskuuta 2015

MOT: Väärää voimapolitiikkaa – vai tuliko mitään tutkituksi?

Yleisradion TV1-kanavalla esitetyn MOT-ohjelman nimi on lyhenne sanoista ”mikä oli tutkittava”. Tuon fraasin mukaisesti toimitus lähti tutkimaan Suomen energiapolitiikkaa teemalla ”Meillä ei ole tähän nykymaailmantilanteeseen sopivaa energiapolitiikkaa.” Jos tuon Areenassa vielä vajaan kuukauden nähtävillä olevan ohjelman sanoma pitäisi pelkistää muutamaan virkkeeseen, se olisi seuraava: Suomi ei investoi tuuli- ja aurinkovoimaan, kuten verrokkimaat. Siksi maamme teollisuus menettää valtavat liiketoimintamahdollisuudet maailmanmarkkinoilla. Tilanteesta on syyttäminen nykyistä ydinvoimaan luottavaa energiapolitiikkaamme, jota suunniteltaessa ei ole kuunneltu haastateltuja professoreita.

Arvioin ohjelmaa nyt hieman aiemmasta poikkeavalla tavalla seuraavien välikysymysten avulla: Mitä piti tutkia ja mitä tutkittiin? Keitä piti kuulla asiantuntijoina ja keitä kuultiin? Mitä olisi pitänyt kertoa ja mitä kerrottiin? Mitä jätettiin kertomatta?

Mitä piti tutkia ja mitä tutkittiin?

Ymmärrän, että puolen tunnin ohjelmaan ei saa mahtumaan kaikkea energiapolitiikastamme ja -järjestelmistämme. Minun mielestäni relevantteja asioita olisivat olleet vaikkapa

1.  Energian hinta suurkuluttajille ja kotitalouksille.
2. Energian saatavuus ja saatavuuden luotettavuus.
3. Energian tuotannon ja käytön tehokkuus.
4. Energian kotimaisuusaste.
5. Energiatuotannon vaikutus ympäristöön.
"Väärän" energiapolitiikan syntipukki 1
6. Em. tekijöiden vaikutus elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja laajemminkin kansantalouteen.

Lyhyesti sanottuna mitään noista asioista ei tutkittu. Muutamia niistä hutkittiin löysillä haastattelupätkillä ja perustelematta muuten kuin oletettuun auktoriteettiin vetoamalla. Jos jotain tutkittiin – ja tuo sana on valitettavasti aivan liian juhlava tähän yhteyteen – se oli neljän professorin paha mieli siitä, että heidän näkemyksiään ei ole otettu vakavasti sen paremmin energiateollisuuden, virkamiesten kuin poliitikkojenkaan keskuudessa.

Keitä piti kuulla asiantuntijoina ja keitä kuultiin?

Näin energia-alan ulkopuolisena seuraajana hakisin energiatuotannon asiantuntijoita sähkö- ja sähkövoimatekniikan, säätötekniikan ja voimalaitostekniikan osaamisen sekä energia-alalla toimivien tuotanto-, jakelu- ja myyntiyhtiöiden strategisen johtamisen parista. Näitä henkilöitä löytyy vaikkapa Teollisuuden Voimasta, Fortumilta, Pohjolan Voimasta, Heleniltä, Finngridiltä, ABB:lta, Nesteeltä, STUK:sta, teknillisten korkeakoulujen energiatekniikoiden laitoksilta. MOT ei ollut löytänyt haastateltavaksi ainuttakaan em. aloilla toimivaa.

Puhtaat paperit Huttuselle selkeistä sanoista
Energiapolitiikan asiantuntijoita kuvittelisin löytyvän sektoriin perehtyneistä johtavista virkamiehistä, poliitikoista ja näiden kanssa toimivista sekä tuotantoa että kulutusta edustavista etujärjestöistä. Ohjelman sivuroolissa sentään oli näitä kaksi: Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen sekä Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

Pääosassa olivat neljä professoria – yksi valtiotieteilijä ja kolme kauppatieteilijää. Ainoallakaan ei ole minun selvitykseni mukaan ns. kovaa osaamista energian tuotannon, jakelun tai suuren mittaluokan kulutuksen saroilla. Silmiinpistävää näiden neljän osalta oli eturistiriita (conflict of interest) sikäli, että heillä kaikilla näyttäisi olevan joko omaa liiketoiminnallista aktiviteettia ns. uusiutuvien energiateknologien markkinoilla tai sitten tutkimusrahoituksellista etua, jos energiapolitiikan linjaa reivattaisiin kunnolla vaikkapa tuuli- ja aurinkovoimamyönteisemmiksi. ”Asiantuntijoiden” vai pitäisikö sanoa asianosaisten valinta oli MOT-toimitukselta hämmästyttävä.

Kyse on vertauskuvallisesti samasta, jos puolustushallinnon materiaalipolitiikkaa ruotivan ohjelman ”asiantuntijoiksi” valittaisiin edustajat Siviilipalvelusmiesten liitosta, Sadankomiteasta,  Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI:sta ja Vasemmistoliitosta. Olen aivan varma, että myös noista järjestöistä löytyisi yhtä ”objektiivisia” ja lähtövalmiita tohtoreita korjaamaan varustelupolitiikkamme linjauksia hyvinkin raikkaalla tavalla.

Mitä olisi pitänyt kertoa ja mitä kerrottiin?

Linnanen: "100%:sti uusiutuva energiatuotanto on mahdollinen."
On varmasti, mutta paljonko se maksaa?
Olisi ehkä voinut kertoa jotain energian hinnasta. Asia jäi käsittelemättä siksi, että eräissä myöhemmin mainituissa ”asiantuntijoiden” valitsemissa verrokkimaissa sähkön hinnat ovat pilvissä. Olisi voinut puhua primäärienergiasta laajemminkin, mutta taisi ”asiantuntijoiden” kiinnostus rajoittua vain tuuli- ja aurinkovoimaan – siis sähkön tuotantoon. Minua ei olisi haitannut, vaikka olisi puhuttu energiantuotannon päästöistä, joskin silloin olisi jouduttu tunnustamaan energiantuotantomme melkoinen edistyksellisyys. Turve uusiutuvana energialähteenä ei tainnut tulla esiin edes ohimenevänä mainintana. Energiansaannin huoltovarmuudesta ei taidettu sanoa sanaakaan, vaikka keskityttiin pelkästään sähköntuotantoon, joka on tässä suhteessa kriittisin.

Haastattelut keskittyivät kahden rakenteilla olevan ydinvoimalaprojektin arvosteluun, koska ne ”asiantuntijoiden” mielestä
1.   ovat vanhanaikaisia,
2. vievät investointirahat tuuli- ja aurinkovoimainvestoinneilta, sekä
3. kotimaisten investointien puuttuessa estävät yritysten kasvun uusiksi Nokioiksi ja energiamarkkinoiden maailmanvalloittajiksi.


Kaikki edellinen oikeastaan jäi perustelematta muuten kuin joillakin heitoilla verrokkimaiden edistyksellisyyteen ja Saksan energiakäännökseen. Vertailu vaan on hölmöä sikäli, että Suomesta ei maantieteellisistä syistä johtuen voi koskaan tulla Norjan tai Ruotsin kaltaista vesivoiman suurvaltaa, ja esimerkkeinä mainitut Tanskan ja Saksan voitamme primäärienergian käyttömme suhteellisessa vähäpäästöisyydessä mennentullen. Professoreilta jäi kertomatta, että Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus primäärienergian kulutuksessa on maailman maista viidenneksi vähäisin Norjan, Ruotsin, Sveitsin ja Ranskan jälkeen. Olemme siis maailman huipulla tässä asiassa. Että se siitä professorien kuvaamasta takapajulasta.

Kahtena esimerkkinä loistavasta uusien energiateknologioiden klustereina käytettiin Kotkan ja Vaasan seutuja. Videoiden taustoina esiteltiin tuulivoimaa ja jätekauhoja. En halua yhtään panetella kummankaan alueen yrityksiä, mutta mitenkään ne eivät kyllä ”asiantuntijoiden” väitteisiin liittyneet. Tottakai Kymenlaaksossa saa polttaa jätettä ja puuta energiaksi, jos se kannattaa. Ja Vaasan seudun vanha energiaklusteri myyköön maailmalle niin paljon, kuin tehtaista tavaraa saadaan liikkeelle. Sehän on ollut olemassa jo vuodesta 1944, eli Strömbergin (nykyisin ABB) tehtaiden Vaasaan laajentumisesta, asti. Vacon (nykyisin osa Danfoss:ia) on toiminut Vaasassa vuodesta 1993.

ABB:n ja Vaconin tuotteille on yhteistä se, että niille on ollut kysyntää riippumatta siitä, millä sähkö on tuotettu. Ne eivät ole riippuvaisia kotimaisesta tuuli- tai aurinkovoiman teennäisestä suosiosta. Juuri siksi ne ovat menestyneet. Lisäksi erittäin ison osan Vaasan energiasektorista muodostaa 1950-luvulta asti jatkunut Wärtsilän isojen polttomoottoreiden valmistus. Niitä käytetään paitsi laivoissa myös sähkön tuotannossa muun muassa Persianlahden maissa, missä öljystä ei ole pulaa. Se ei ole ehkä kovin ekologista, mutta hyvää liiketoimintaa ja vanhempiin polttomoottoreihin verrattuna cleantechiäkin epäilemättä. No, tuossa tulikin kerrotuksi parin paikkakunnan cleantech-klusterien olemuksesta se, minkä MOT-ohjelma ainoissa esimerkeissään unohti.

Ohjelman ainoat asiapitoiset osat olivat ne lyhyet hetket, jolloin järjen ääntä kuultiin TEM:n ylijohtaja Huttuselta ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Naukkariselta. Näitä oli varmasti haastateltu pidempäänkin, mutta lopulliseen versioon ei jäänyt kuin suoraselkäinen – joskin haastatteluleikkausten vuoksi puutteellinen – todistus siitä, että energiapolitiikkaa on tehty ihan järkevästi ainakin päälinjojen osalta. Huttunen ja Naukkarinen ovat tuskin voineet tehdä mitään niille vahingoille, jotka on tehty tuulivoiman syöttötariffien ja turpeen luokittelun osalta. Ne ovat poliitikkojen hölmöyksiä ne.

Ohjelmassa oli niin paljon löysiä heittoja, että niitä kaikkia ei voi yhdessä blogissa ruotia. Mutta yksi suoranainen valhe ansaitsee muutaman rivin. Olen alla olevaan klippiin nauhoittanut professori Liskin sanoman: ”Meillä tuulivoiman osuus tässä meidän Pohjoismaisessa kontekstissa on jo niin merkittävä, että se on jo osittain syrjäyttänyt meidän vanhan tuotantorakenteen.”




Liskin silmistä näkyy valehtelu. Se vie uskottavuuden ehkä loppuiäksi, kun teko on tehty Ylen kameroiden edessä. Tosiasiassahan tuulivoiman osuus Pohjoismaiden primäärienergian käytössä on valtavista investoinneista huolimatta vaatimatonta vaihdellen välillä 0-5% ja sähkön tuotannossakin keskimäärin vain 7% riippuen siitä, miten korkea- ja matalapaineet kulloinkin sijoittuvat Pohjolan seutuville. Varavoimaahan on oltava suurin piirtein tuulivoiman keskimääräisen kapasiteetin verran käytettävissä nopeasti, jotta myös töpselistä tulisi sähköä. Talvisin se tarkoittaa hiili-, kaasu tai dieselvoimaloita, jotta sähköä kaikille riittäisi. Se ei ole syrjäyttänyt ainakaan mitään Suomessa.

Jos jokin on pannut hiilivoimaloitamme muuntautumaan hakkeen tai turpeen polttajiksi tai koipussiin varavoimaloiksi, se on investointiepävarmuutta luonut ilmastopolitiikka päästömaksuineen ja raippaveroineen sekä tietysti viime aikoina hyvin edullinen ruotsalais-norjalainen vesi- ja ydinvoima, jota tulee myös Helsingin vihreän kuplan sisällä olevista töpseleistä paljon ja riippumatta siitä, kuinka vihreän sähkösopimuksen kuluttaja on tehnyt.

Tuulivoiman tulo markkinaehtoisesti kannattavaksi Pöyryn mukaan

Mitä jätettiin kertomatta?

Ohjelmassa puffatut energiantuotannon uusimmat pakkomielteet – nykyinen tuuli- ja aurinkovoima – eivät ole markkinaehtoisesti kilpailukykyisiä, minkä pitäisi olla kauppatieteilijöidenkin tajuttavissa. Viereinen Pöyryn tuoreesta selvityksestä kaapattu kuva kertoo tilanteen, jonka mukaan tuulivoimasta saattaisi tulla Suomessa kilpailukykyistä joskus 2030-luvulla. Epäilen sitäkin, mutta joka tapauksessa käsittämätön ”unohdus”.

Ohjelmassa vaadittiin kotimaisen uusiutuvan energian teollisuuden vahvistamista käytännössä julkisella rahalla – siis meidän kukkarostamme – ja maalailtiin kuvaa uudesta Energianokiasta. Sellaista ei kuitenkaan synny, ellemme heti tee käännöstä energiapolitiikassamme. Hmmm… Muistan kyllä Nokian mobiili- ja verkkoteollisuuden synnyn. Se muuten aikaansaatiin yksityisellä rahalla ja todellisilla innovaatioilla, joiden ansiosta Nokia tarvitsi ison holvin patenttisalkkunsa säilytykseen. Missä nämä kotimaiset ja maailmanmarkkinat valtaamaan valmiit energiainnovaatiot nyt piileskelevät? Eipä niitä MOT:ssa juuri esitelty. Kummallista!

Suomalaista tuulivoimateknologiaa Minnesotassa
Tein Google-haun ja yritin löytää jostain suomalaisen tuulivoimateollisuuden vientituotteen. Viereinen kuva Jaako Tapolan energiainnovaatiosta vuodelta 1904 oli vakuuttavin hakutulos ja luultavasti myös pysyvin ajan saatossa.

Pyrkimys alistaa energiapolitiikka ilmastopolitiikalle on ollut vahva trendi koko tämän vuosituhannen ajan niin Suomessa kuin koko EU:ssa. Outoa, että mahdollisen ”energiamurroksen” ilmastovaikutuksista ei sanottu sanaakaan. Tai ehkä ei sittenkään niin outoa? Vaikka me Suomessa siirtyisimme heti täysin uusiutuvan energian hevoskärry- ja savupirttiaikaan, ei asiaa voisi mitata 100 vuoden kuluttua ilmastosta. Vaikka tähän asti 100-prosenttisesti pieleen ennustaneet ilmastomallit olisivat oikeassa, muutos olisi niin naurettavan pieni – asteen sadastuhannesosia – että useiden kymmenien miljardien eurojen heittämiseltä tulevina vuosikymmeninä ilmastopoliittisiin uhrauksiin putoaisi sekin vähäinen tuki, mikä sillä nyt on.

Tavallista kansalaista, joka maksaa keskimäärin noin 1000 euroa vuodessa sähköstä ja lämmityksestä ja lisäksi vielä kulkemisensa energiakulut, olisi kiinnostanut tieto, kuinka paljon Suomea edullisemmin sähkönsä ja lämpönsä saa ostaa ”energiamurroksen” tehneissä Saksassa ja Tanskassa. Sitä ei kerrottu, ja syykin on selvä. Saksalainen ja tanskalainen kuluttaja pulittavat kaksinkertaista hintaa sähköstään kilpailukyvyttömille energiatuotantomuodoille maksettavien massiivisisten tukiaisten vuoksi.

Ettei tämä pitkä bloggaus menisi täysin synkistelyn puolelle, täytyy yrittää löytää jotain positiivista sanottavaa MOT-ohjelmasta. Hmmm… mietitäänpä… No olen koettanut löytää yhdessä kesän bloggauksessa ehdokkaita Suomen hölmöimmäksi professoriksi. Nyt niitä löytyi yhdellä kertaa peräti neljä kappaletta.

Mutta tällä kertaa teeman asia jäi tutkimatta - oli vain löysää hutkintaa, MOT!

39 kommenttia:

  1. No ei kai ,kuten Pave totesi, virkamiesprofeissoreilla ei saa olla perspektiiviä,
    vaikka asemamies näkisi itse ratakiskojen kapanevan kauemmas katsottuna.

    Sen vuoksi haastateltavaksi valikoitui varsinainen Rajamäen Rykmentti
    energia.asiantuntijoiksi, joista energiaasiantuntijoiksi paljastui vain virkamiehet joiden vastuulla Suomen energiatulevaisuuden toteutus on.

    Epäilenkin että MOT ohjelma on tehty Ketunhäntä kainalossa, kun
    sait aikaan noin loistavan artikkelin, vai sanoisinko tutkimuksen.

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. Ennen kuin kommentoin blogistin kirjoitusta, heitän yleisellä tasolla kaikille pari kysymystä ja kommenttia:

    Voisivatko maanantainen MOT-ohjelma otsikolla "Suomi jää sivuun energiabuumista" / "Väärää voimapolitiikkaa" ja Björn Wahlroosin tiistainen talousjornalismia koskeva kritiikki viestiä sittenkin jotain siitä, että myös meillä vihdoin ja viimein energiapolitiikan uudet tuulet aletaan nähdä kaikkea muuta kuin marginaaliin tuomittuna näpertelynä tai huuhaana? Ja nähdä ne siis jatkumona Maamme energia -pamfletille (IntoKustannus 2015) ja Energiaremonttikampanjalle 2015.

    Aika herkulliselta tuntui, että MOT-ohjelman tekijät osoittivat tällä kertaa keihäänkärkensä vanhasta energiapolitiikasta kiinnipitäviin ja antoivat areenan haastajille. Ei taida olla ihan tavanomaista meillä, vai onko?

    Mainontapäivässä 15.9. puhunut Björn Wahlroos puolestaan äityi kritisoimaan kovin sanoin suomalaista talousjournalismia mm. siitä, että "ydinvoimasta kirjoitetaan mitä kirjoitetaan”. Wahlroos piti ydinvoimaa Suomessa täysin kannattamattomana bisneksenä, yksikään media ei kuitenkaan viitsi paneutua ko. asiaan.

    Jonkinlainen paradoksi lienee se, että Wahlroos lyttäsi lakoon erityisesti Kauppalehden, joka kuitenkin julkaisi mm. 8.7.2015 näyttävän jutun otsikolla ”Professori: ”Olkiluoto 3:n sähkö ei välttämättä kannattavaa”. Wahlroosin puolustukseksi sanottakoon, että hän kritisoi nimenomaan talousjournalismia analyysin puuttumisesta, ja mitään analyysi- / näkökulma- / kommenttijuttuahan ei em. Kauppalehden artikkelin yhteydessä ollut.

    Sitten lyhyesti Mikon jutusta:

    Nostan hattua siitä rakenteellisesta ja tyylillisestä valinnasta, jolla nyt jutun kirjoitit. Joissakin kohdissa tosin kyllä hiukan tökki, mikä toki voi selittyä sillä etten katsonut ohjelmaa kuin kaksi kertaa. Ainakaan niillä kerroilla en esimerkiksi kyllä huomannut, että prof. Liskin silmistä olisi näkynyt valehtelu :=)

    Eikä toki yksikään ohjelmassa esiintynyt käsittääkseni ansaitse nimitystä hölmö, on sitten professori, virkamies tai Energiateollisuuden toimitusjohtaja. Viimeksi mainittu oli kyllä näköjään aivan eri mieltä kuin Nalle toteamalla suunnilleen seuraavasti: "Ydinvoima pitää joka tapauksessa, siis on sen hintataso mikä tahansa ja on se kannattavaa tai ei, sähkön hinnan kurissa". No, hiukanhan Naukkarinen sitten perääntyi ja antoi ymmärtää ettei Fennovoima nykyisillä sähkönhinnoilla kuitenkaan ole kannattavaa.

    Mutta kaiken kaikkiaan tällaisen kirjoituksen pohjalta rakentavaan keskusteluunkin saattaa olla mahdollisuus.Tunnustus ja pisteet siitä!

    VastaaPoista
  3. Kiitos, Mikko, hyvästä kirjoituksesta!

    Yle, MOT ja ohjelmassa esiintyneet taloustieteilijät tekivät mielestäni sen virheen, että propagoivat liian räikeästi. Ohjelman yksipuolisuus luultavasti paljastui valtaosalle katsojista. Näin voi päätellä, kun lukee esimerkiksi Ylen nettisivulle tullutta kansalaispalautetta. Koko ohjelma kääntyi siis asiaansa vastaan, mikä ei liene ollut toimittajan tarkoitus?

    TEM:n virkamies veti pisteet kotiin.

    Antero

    VastaaPoista
  4. Prof Liskille tiedoksi, että jos Fennovoiman Hanhikivi1 valmistuu speksien mukaisesti, se tuottaa sähköä seuraavien 60 vuoden aikana saman verran kuin 6000 kappaletta nykyisiä 3MW:n tuulivoimalaa. Ei siis mikään aivan mitätön juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Milloin Hanhikivi-voimalan tuotanto tulee investointi- ym. kustannuksiin nähden kannattavaksi ja mitä sähkönhinnan silloin tulee silloin olla?

      Entäpä jos sähkömarkkinatilanne on jo kymmenen vuoden päässä aivan eri kuin nyt? Ja vielä jatkokysymys: onko jopa mahdolisuus, että OL3:a ei kannata edes käynnistää ennen kuin sähkönhinta on noussut reippaasti?

      Poista
    2. Kuinkahan paljon nämä syöttötariffit, päästökauppa, yms turhat ja keinotekoiset systeemit vääristää sähkömarkkinoita?

      Poista
  5. Kiitos hienosta analyysistä! Täytyy vain toivoa, että Huttunen ei saa kohta kenkää.

    Tapsa

    VastaaPoista
  6. On se hienoa, että meillä on vielä järkeviä virkamiehiä jopa johtoportaassa, mutta kuinka kauan:

    "Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa myös Fennovoima-luvan jälkeen, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston uusi ylijohtaja Riku Huttunen Lännen Median haastattelussa."

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, sen lisäksi settä meillä on jatkuva tehovaje, jopa OL3:sen valmistumisen jälkeen, niin pitää muistaa että Loviisan pannut alkaa kohta tulla käyttöikänsä päähän, ja jos ydinvoiman lupa- ja rakennusprosessit kestää 20 vuotta, niin niille pitää hakea luvat aika vikkelään. Tai sitten ne korvataan hiilellä niinkuin saksassa, mutta se luulis olevan jokaiselle vähänkään asioista perillä oleville selvää että tulli- taikka aurinkovoimalla niitä ei korvata.

      Poista
  7. Lähetin Riku Huttuselle kiitokset sähköpostilla yhden kysymyksen kera.

    Saas nähdä ehtiikö vastaamaan.

    Tapsa

    VastaaPoista
  8. Uskomatonta!

    Sain Riku Huttuselta vastauksen saman tien:

    "Kiitos viestistäsi.

    Tuulivoiman takuuhinta (tukitaso) on säädetty laissa jo
    2010. Juuri tällä hetkellä on eduskunnan käsittelyssä kuitenkin uuden
    hallituksen esitys, jolla vähennetään käytännössä tukea saavien hankkeiden
    määrää.

    terveisin
    Riku
    Huttunen"

    Syöttötariffille ei siis ole tapahtumassa mitään, mutta kapasiteettirajoitus saattaa toteutua.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja tuo osaltaan vaikuttaa valtion velkataakkaan ja yritysten kilpilukykyyn. Ei sitä valtio maksa vaan veronmaksajat ja nyt ihmetellään vielä lisäksi, kun ollaan työmarkkinoilla sotajalalla.

      Poista
    2. No ei kai syöttötariffeille voi tapahtua mitään kun niillä on perustuslain suoma omaisuudensuoja, kun jossain on hyväksytty että syöttötariffi on kiinteää omaisuutta.

      Tätä kutsutaan myrkkypilleriksi, joita meille ollaan syöttämässä vaikkapa ilmastolain ja kestävän kehityksen nimissä.

      Päättäjämme eivät tiedä mitä allekirjoittavat vaikkapa Pariisin ilmastofinaalissa kun tilanteen ollessa neuvottelujen lopussa patti.

      Greenpeace/WWF tuo välikäsien kautta myrkkypillerikokoelman allekirjoitettavaksi yhteisen loppuasiakirjan aikaansaamiseksi jotta kokoustajat pääsisivät riemusaatossa kotiin kuten Chamberlain aikanaan..

      http://wattsupwiththat.com/2011/09/16/australias-carbon-taxs-poisonous-pill/

      Ilkka

      Poista
  9. Erinomaisia kommentteja on myös MOT-ohjelman omilla sivuilla. Kannattaa lukea.

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/10/suomi-jaa-sivuun-energiabuumista

    VastaaPoista
  10. Tästä Saksan "menestys tarinasta" saa kuulla jatkuvasti näitä tehottomia tuotanto muotoja puolustavilta tahoilta. Ikään kuin Saksa olisi jo siirtynyt täysin päästöttömään ja edulliseen sähköön. Saksan energia käänne on kokeilu, jonka lopputulosta ei ole vielä nähty. MOT myös antoi ymmärtää,että sillä olisi ollut huomattava työllistävä vaikutus ja että sen ansiosta näillä mailla menisi paremmin kuin Suomella. Jäi vai kertomatta, että tällä touhulla on kannibalisoitu perinteisiä työpaikkoja ja todellisuudessa työllistämisvaikutus on nollapeliä. Myös energiapolitiikan suoraviivainen kytkeminen maan taloudelliseen menestykseen on jo kuulijan älykkyyden aliarvioimistan. Olen itse energia insinööri ja koen olevani jotenkin näistä perillä. Silti minulle ei ole tullut vielä yhtään varteenotettavaa ja kilpailukykyistä energia innovaatioita Euroopassa vastaan. Olen työni puolesta myös tutkinut muutamaa hanketta ja yksikään ei etenisi mihinkään ilman avokätistä tuki rahaa. On siis ihan oikein,ettei Suomi ole ryntäämässä tämän perään. Perustelu, että siihen ei olisi myöhemmin mahdollista mennä tai se olisi jotenkin kalliimpaa on hölynpölyä.

    VastaaPoista
  11. Vaikken nyt mikään energialan varsinainen asiantuntija olekaan, enkä mikään professori vaan ihan tavallinen ajatteleva kansalainen, mutta kuitenkin hieman perehtynyt asioihin oman työn kautta, kun noita laitteita ja järjestelmiä myydään myös mm. voimalaitoksille. Jäin ihmettelmään tuota, että esim aurinkoenergia paneeleineen olisi jotain uutta ja hienoa ja vanhasta pitäisi päästä eroon..

    No siitä tuli mieleen, että ovat varmaan olleet tyhmiä nämä energiainsinöörit, kun ovat rakentaneet vuosikymmeniä voimalaitoksia, jotka tuottavat energiaa ja hyvinvointia 24/7/365 hallitusti, ennakoivasti, hyvällä hyötysuhteella ja käytettävyyden ollessa käsittääkseni ensisijainen tavoite, koska tuotannon keskeytyksessä menetetään tuloja ja korjaus maksaa. Häiriöiden varalta on kaiketi olemassa nopeasti käynnistyvää, mutta erittäin kallista varavoimaa mm. kaasuturbiineja, kenties nykyään jopa dieselgeneraattoreita, jotka pitävät sähköverkon taajuuden tietysissä rajoissa ja energiaa riittää kulutusta vastaava määrä.

    Miten uusi huippunykaikainen, moderni aurinkovoimala oikein tuohon kuvioon soveltuu, ei oikein mitenkään. Ovatko vanhat voimalaitokset siis vanhentunutta tekniikkaa, aataminaikuisia, minun mielestä eivät ole vaan ainut järkevä tapa tuottaa energiaa. Aurinkovoimalaitos, kun tuottaa energiaa miten sattuu ja usein myös ennakoimattomasti (samoin tuulivoima), Tuotettu teho pomppii kumpupilvisellä säällä miten sattuu, pilvisellä ei tule juuri mitään energiaa ja vain yöllä toimii vain kuten on tarkoitettu, ei tuota mitään. Siis rakennetaan täysin rikkinäisiä aurinkokennoteknologiaan perustuvia voimalaitoksia vanhentuneen käsityksen mukaan, jotka vaativat rinnalleen lisää kallista varavoimaa ja niitä vanhoja aataminaikuisia laitoksia. Niitä kun ei voi kuitenkaan purkaa, kun niitä edelleen tarvitaan, kun se aurinkovoimalaitos (tai tuulivoima) ei tuota, kuin mitä milloinkin huvitaa. On siinä sähköverkolla kestämistä, jos tuo hulluus laajenee merkittävästi. Energian hinta tulee nousemaan, kalliin varavoiman rakentamisen ja käytön seurauksena, huonommin ja vähemmän tuottavien halvimpien perusvoimalaitosten sijaan joiden takaisnmaksu aika venyy ja koko kansantalous kärsii työpaikkojen menetyksenä, kilpailukyvyn menetyksenä yms.

    Ostaiskohan joku energialan yritys, asiantuntija tai rakentaja voimalaitoksen, jossa satunnislukugeneraattori säätää tuotettua tehoa ja yöllä se on pois, sen sijalle tarvitsee rakentaa lisää varavoimaa tai huikean kalliita akustoja ympäristöriskeineen. Itsellä sellainen tunne, että eivät halua sellaista ostaa, joutuisivat poispotkituiksi hommista, jos olisivat noin asiantuntemattomia. Joutuvat niin tekemään kuin eivät osaa tiedottaa asioita niin että niitä ymmärrettäisiin. Tuntuu siis siltä, että näistä energia-asioista ei enää päätä ne jotka parhaiten niistä ymmärtävät. Tilalle on tullut tahoja joilla on oma lehmä ojassa, ideologia, vihreys yms. myydään mielikuvia vailla mitään järkeä ja tosiasioita, ne jotka eivät energia-asioita ymmärrä taputtavat käsiään hyvinä ja tavoiteltavina ideoina, niin kauan kuin taputtavat ja faktat tulee jossain vaiheessa eteen ja tajutaan kuinka hiton tyhmiä ollaan oltu.

    Myynti-insnööri Pirkanmaalta

    VastaaPoista
  12. Erittäin hyvä analyysi Mikolta! Uskomatonta skeidaa ydinhysteerisiltä ekonomeilta ja tulevaisuustutkijoilta.

    Saksassa sähkön hinta on nykyisin noin 29 c/kWh. Suomessa se on noin 14 c/kWh. Jos meillä olisi Saksan vihreä sähkönhinta, sähkölämmitteinen 16 000 kWh vuodessa käyttävä omakotitalo maksaisi 2400 euroa vuodessa enemmän sähköstään, joka menisi tukiaisina tuulivoimaa omistaville pääomasijoittajille. Kaukolämmitteisessä kerrostalossakin menisi yhden etelän matkan verran rahaa sähkölaskuun. Saksaan verrattuna tilanne on kuitenkin se, että saksaöainen maksaa vuodessa saman verran sähköstä kukn suomalainen nykyhinnoilla, koska Saksa on lämmin maa, eikä sähköä kulu yhtä paljon kuin kylmässä Suomessa, jossa sähkö ja lämpö kannatta tuotta sillä tavalla kuin se kylmässä maassa on mahdollista, eli yhteistuotannossa niisä yhdyskunnissa, joissa se on mahdollista.

    Ydinvoiman kannattavuudesta puhuminen on käsittämätöntä, koska ydinvoimala tehdään ilman valtion tukiaisia. Lisäksi siihen panostavat tahot laskevat sen varaan, että saavat takuuvarmaa sähköä takuuvarmoilla tuotantokustannuksilla käyttöönsä myös tulevaisuudessa. Jos tätä ekonomeille muuntaa ymmärrettävään muotoon, niin se on sama kuin että sijoittaa rahat varmaan kohteeseen, jota eivät kurssit heiluttele. Kait sitä saa varmistaa vapailla sähkömarkkinoilla sähkönsä hinnan, jos sen sen arvoiseksi katsoo?

    Hieman energia-alaa laajemminkin tuntevana yhdyn Mikkoon siinä, että hölmöjähän nuo "asiantuntijat" ovat. Energia-ala on vaan sen verran monimutkainen ala mattimeikäläiselle, että kyllähän nuo jutut uppuoavat kansaan kuin häkä. Itseasissa aika harva energia-ammattilainenkaan osaa katsoa suuria kokonaisuuksia yli maan rajojen ja niitä lähtökohtia, mahdollisuuksia ja olosuhteita, jotka kussakin maassa on puhumattakaan siitä, että voitaisiin vertailla Suomen sisäisiä energiantuotantokuviota maan eri kolkissa. Nuo haastatellut virkamiehet osaavat, mikä on Suomen onni siinä mielessä, ettei pitkiä sähkökatkoja tulisi tulevina talvina.

    Pave

    VastaaPoista
  13. Tässä kun on ollut puhetta Suomen hölmöimmän professorin arvonimestä ja siitä, kenelle se kuuluu, niin tästä MOT-ohjelmasta tulee mieleen toinen h:lla alkava arvonimi. Kenelle voidaan parhaiten sovittaa Suomen härskeimmän professorin arvonimeä?

    Hänen löytämiseen pitäisi kaivaa kytkökset yritystoimintaan. Näennäiseen ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät henkilöt näin perstuntumalta ovat ym. tittelin tavoittelussa potentiaalisia, kun ottaa huomioon yhteiskunnan herkkyyden kukkaronnyörien avaamiseen sillä alalla.

    Lääkintä- ja ravitsemusalat ovat kyllä myös kisassa mukana. Juuri kuulin kahden ravitsemusasiantuntijan sanovan, että rypsiöljy ei olekaan hyvää terveydelle, kun sen Omega-3-rasvahappoja elimistö ei tahdo saada käyttöönä. Vielä suurempi yllätys oli, että heidän mukaansa voi sisältää monia erittäin terveellisiä rasvahappoja.

    Tapsa

    VastaaPoista
  14. MOT-ohjelmassa 14.7. esiintyneet ja Maamme energia -pamfletin kirjoittamiseen osallistuneet professorit Lovio, Liski, Linnanen ja Wilenius tuulettivat reippaalla kädellä vanhaan ajatteluun ja järjestelmään jämähtänyttä energiapolitiikkaamme.

    Ohjelman tarkoitus oli nähdäkseni kuvata energiatuotantoa ja -markkinoita koskevaa hyvin lyhyessä ajassa tapahtunutta suurta muutosta ja sitä valtavaa murrosta, jonka keskellä olemme. Professoreita ei oltu kutsuttu analysoimaan pysäytettyä kuvaa eikä ylistämään status quota eli vallitsevaa tilaa, jossa totuttuja toimintatapoja ei tarvitse muuttaa.

    Päinvastoin he toivat esiin huolensa: Jos silmiä ei nyt viimeistään avata ja ajattelumalleja muuteta, Suomi jää kelkasta ja samalla myös hukkaa ne mahdollisuudet, joita suuret globaalit energiamarkkinat tarjoavat ja joihin Suomessa olisi osaamista.

    Ei-pysäytetyn kuvan katseleminen vaatii jatkuvaa valveillaoloa, navigointia, kaikenlaisen kohinan, tarkoituksellisen disinformaation suodattamista, nopeiden heikkojen signaalien näkemistä, tietojen todellista päivittämistä, näkökulmien vaihtamista, systeemiajattelua jne. jne.

    Kuvan voi pysäyttää hetkeksi, analysoida ja ymmärtää, pienentää joitain epävarmuuksia, yrittää selittää monimutkaiselta näyttävä yksinkertaiseksi, avata joitain selviltä näyttäviä lainalaisuuksia jne.

    Pysäytetty, yksinkertaistettu kuva on kuitenkin jo esittämishetkellä vanhentunut eikä vastaa todellisuutta.

    Kun te nyt jatkatte hölmöjen professorien metsästämistä, miettikää ihmeessä löytyykö potentiaaleille ehdokkaille yhteinen nimittäjä. Yhdistääkö mokomia hölmöjä esimerkiksi se, että he katsovat näkevät todellisuuden koko ajan muuttuvana kuvana, tekevät sen ymmärtämiseksi avoimia kysymyksiä, peräänkuuluttavat uudenlaista ajattelua. Hylkäävät status quo -vaihtoehdon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyse oli vain siintä että energiaprofessorit olleet energia alan asiantuntijoita
      vaan tulevaisuusmallintajia.

      Siksi MOT esittkikin heidän ansionsa, eli työskentelynsä eri komiteoissa, Rooman Klubin jäsenenä sekä ilmastopoliittisina neuvonantajina, josta paljastui että eivät tiedä itse energiantuotannosta mitään ja ilmaistessaan tyytymättömyytensä suomen energiapolitiikkaan koska se ei tottele
      Rooman Klubin maailmanloppuennusteita.

      Energiapollitiikkaa on johdettu suomessa onnistuneesti koska meillä on vielä sähköä pistorasioissa 24/7 mikä tietystti harmittaa Rooman
      klubilaisia ja sen perillisiä koska ennustuksen mukaan sähkökin loppui jo viime vuosituhannella, ja harmittaahan se varmasti jopa siten että moiset poppaukot yrittävät lopettaa sen saadakseen Rooman Klubin ennustukset muuttumaan todeksi.

      Ei hölmöjä professoreita tarvitse metsästää, hehän itse ilmoittautuivat MOT ohjelmaan pilkattaviksi ilmastokeisareina ilman rihman kiertämää
      näkymätön professorin auktoriteettikaapu päällään.

      Saanen naurahtaa hersyvästi, oikeastaan lapsenomaisesti eli sadunomaisesti.

      Ilkka

      Poista
    2. Blogistin mukaan Liski siis jäi kiinni valehtelusta (näkyi silmistä) ja Ilkan mukaan professorien tv-ruudussa näytetyt meriitit ja luottamustoimet olivat vakuuttava osoitus siitä, että he eivät tiedä mitään energiatuotannosta ja ovat vain harmissaan maamme energiapolitiikasta.

      Hyvää analyysia, upeaa logiikkaa, hölmöyden kriteerit on avattu mainiosti.

      Poista
    3. Meriitit ja luottamustoimet eivät kerro tietämyksestä valtakunnallisen energiantuotannon toteutumisesta eli kiloWateista.

      Ne kertovat ilmastopoliittisesta aktivismista.

      Kyse on vain siintä että ohjaako Suomen energiapolitiikkaa hallitus ja eduskunta kuten laissa on säädetty, vai Greenpeace, WWF sekä Rooman klubi, käyttämällä näitä vale-energiaprofessoreja energia-asiantuntijoina, siis asia josta on kyse tässä.

      Valeprofessorit ainakin ilmaisivat tyytymättömyytensä, joten eivät ilmeisesti ohjaa haluamallaan tavalla, joten yrittävät median kautta olemattomalla auktoriteetillaan.

      MOT ohjelman kommentit lukemalla selviää mikä vaikutus ohjelmalla oli, eli lisäsivätkö valeprofessotit auktoriteettiaan Suomen tulevaisuuden energiaohjureina.

      Sen näkee myös tulevaisuudessa jos sähkökatkot ovat jokapäiväisiä sähkön ollessa säännösteltyä.

      Ilkka

      Poista
    4. Hyvä Anonyymi 17.9. klo 10:48

      Kirjoitat: "... Suomi jää kelkasta ja samalla myös hukkaa ne mahdollisuudet, joita suuret globaalit energiamarkkinat tarjoavat ja joihin Suomessa olisi osaamista."

      Jos tarkoitat mahdollisuuksilla
      1) ns. uusia uusiutuvia energiantuotantotapoja (siis pl. perinteinen vesivoima) tai
      2) päästöttömyyttä (siis kaikki uusiutuvat+ydinvoima),
      olemme primäärienergian kulutuksessamme ensimmäisessä kategoriassa maailman neljänneksi edistyksellisin maa Tanskan, Portugalin ja Espanjan jälkeen. Toisessa kategoriassa olemme sijalla viisi Norjan, Ruotsin, Sveitsin ja Ranskan jälkeen. Ei huonoja sijoituksia "väärällä energiapolitiikalla"!

      Miten olemme jäämässä kelkasta?

      Poista
    5. Hyvä Anonyymi 17.9.2015 klo 12.48

      Minä jo blogitekstissä osoitin, että professori Liskin väittämä ei tuotantotilastojen valissa ole totta. Kannattaa katsoa lataamani Youtube-pätkä Liskin esiintymisestä. Pään nyökyttely ja silmien levottomuus ovat kaikkien tuntemia merkkejä siitä, että puhujalla on vaikeuksia ja minun tulkintani mukaan tällä kertaa totuuden kanssa.

      Poista
  15. Pitäisiköhän Mikon, Tapsan, Paven tai Ilkan varmistaa pikemmiten Naukkariselta, etteivät nyt vain erehdy kutsumaan hölmöjä professoreita mukaan keskusteluun?

    http://energia.fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/energiateollisuus-kutsuu-akateemisen-yhteison-tiiviimpaan-keskustel

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai pitäisikö nimenomaan hölmöt professorit ja hölmöt tutkijat kutsua paikalle, jotta heille voidaan ihan kädestä pitäen vääntää edistyksellisen energiapolitiikkamme menestystarina. Se hyväksy havaittu ja vaikka kaikki muuttuisi, meillä ei sitä tule kyseenalaistaa.

      Poista
    2. Miksi sinne yleensäkään tarvitsisi kutsua yhtään ketään kun keskustelun lpputulos on ennalta määritetty.

      "Energiateollisuuden tavoitteena on saavuttaa Suomessa hiilineutraali sähkön- ja lämmöntuotanto vuoteen 2050 mennessä"

      Kyllä tuuliparoonien lobbariproffat ovat paikalla kun ovat kutsuneet sinne itsensä, ei siellä muita tarvita kun on jo 100% konsensus että tuulisähkö on ilmaista.

      Ilkka

      Poista
    3. Niin, hallituksen enetgiapoliittinen neuvonantaja oli pitkään lihavuudesta gradun tehnyt Oras Tynkkynen. Nyt eduskunnassa on pari energiainnokasta ekonomia; Mykkänen ja salkkaritähti Vartia. Nyt on nämä julkisuudessa olleet energiaekonomit, jotka haluavat tuhota Suomen energiahuollon luotettavuuden ja kilpailukyvyn. 1990-luvulla Suomen parhaat ja viisaimmat ekonomit johtivat Suomen pankkeja, siis Koppia, Syppiä ja mitä niitä oli, ja kaikki ne kaatuivat veronmaksajien syliin. Samalla tiellä ollasn energiahuollon kanssa, jos innokkaat merkonomit ja ekonomit alkavat puuhata alalla, joista heillä ei ole pienintäkään perustietoa. Olisi mukava päästä tenttaamaan heiltä miten vapaat sähkömarkkinat toimivat, miten varmistetaan, että energiaa on kaiken aikaa saatavilla, miten siis taajuden tuenta toimii ja kuka sen lystin maksaa, miten varmistetaan se, että polttoaineet ei lopu, kun on tyyntä ja aurinkokennot on lumikinoksessa jne jne. Asiaa puhuttaessa ei nuo vihreät hokemat paljon auta.

      Sen myös niin, että paronit ja muut huuhaasatunnaisenergialla rikkauksia hamuavat eivät saa varsinaisia energia-asiantuntijoita lobbareikseen siksi, että kukaan energia-asiantuntija ei ala älyttömyyksiä tukemaan julkisesti. Toki joku bäcmannin tapainen julkisuudenkipeä energia-asiantuntija voi jostakin isolla rahalla löytyä, mutta kyllä perintein, rehellinen vapailla markkinoillakin toimiva energia-ala toimii niin yhteiskuntavastuullisesti, kun pyrkii tekemään sen, etyä suomalaiset saavat luotettavasti ja taloudellisti energiaa myös 25 asteen pakkasella, että eivät he ihan helposti lähde huoraamaan omaa tärkeää alaansa.

      Pave

      Poista
    4. Pave osaa aina panna kirkon keskelle kylää (älytön vanha sanonta sinänsä).

      Noita puhtaita anonyymejä tänne tuppaa yhä enemmän, joista ei ota selvää erkkikään. Vaikea kommentoida heitä, kun ei tiedä kenelle vastaa.

      Onneksi Huttunen on ajan tasalla, mutta pysyykö pallillaan, on hyvä kysymys. Punavihreä painostus on kova.

      Tynkkysen lihavuuskompetenssi riitti eduskunnan ilmastopoliittisen asiantuntijan postiin ja nyt SITRA:n "asiantuntijaksi".

      Ehkä Anni Sinne(tänne)mäki ylittää vielä Oraksen saavutuksen, kun on päässyt Helsingin kaupunkisuunnittelun apulaiskaupunginjohtajaksi pätevyydellä, jonka on hankkinut tutkimalla neuvostoliittolaista runoutta.

      Tapsa

      Poista
    5. No mikä on tämä kokoustaja eli energiateollisuus ry joka haluaa hallita suomen energiapolitiikkaa kokoamalla valeprofessorit "paneeliin" kokoustamaan mediamölyn kera.

      Poliittinen etujärjestö joka lobbaa edunsaajille.

      "energia-alan elinkeino- ja työvoimapoliittinen etujärjestö".

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Energiateollisuus_%28j%C3%A4rjest%C3%B6%29

      Ilkka

      Poista
    6. Kai Eija-Riitta Korhola nyt ainakin kutsutaan puhumaan järkeä valeprofessoreille.

      Poista
    7. Mikä hätä Huttusella olisi? Punavihreät ovat oppositiossa. Kai ne olisivat Huttusen savustaneet Kataisen hallituksessa ollessaan, jos olisivat siihen ministeri Vapaavuoren ohi pystyneet?

      Poista
    8. Lisää hölmöjä professoreita Aalto yliopistosta: taloustieteen professori Sixten Korkman toteaa Pravdan tuoreessa "Mikä on suurin ongelmamme?" -kolumnissaan, että ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii energiavallankumouksen. Se on mahdollinen mutta vaikea.

      Korkmanin mukaan ratkaisu voi kuitenkin vielä löytyä rationaalisen politiikan avulla, etenkin panostamalla uusiin teknologioihin ja uusiutuviin energiamuotoihin.

      Mistä näitä onnettomia energiapolitiikkaan sekaantuvia taloustieteen professoreita nyt oikein sikiää...? Vai rationaalista politiikkaa? Korkmanilla on satavarmasti oma agenda tai oma lehmä ojassa tai sitten hän tekee jonkun nimissä nyt puhdasta propagandaa.

      Kutsuttavien listalle ja kunnon puhutteluun!

      http://www.hs.fi/talous/a1305986132521?ref=hs-fprio-B1

      Poista
    9. No jenkkilässä ainakin Trenbeth & YK & co vaativat sovellettavaksi
      RICO (laki järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan) saadakseen CAGW toisinajattelijat lain kouriin, eli eiköhän suomen vastaava laki ole sovellettavissa toisinajattelevia virkamiehiä kohtaan kohdellakseen heitä rikollisjärjestönä, mutta asia riippunee oikeusministeristä.

      Nyt ei kuitenkaan ole Tavja johdossa eikä oikeusministerikään vihreä,
      joten eiköhän virkamiehet ole suht¨ turvassa pakkotoimilta, semminkin kun eivät politikoineet vaan näyttivät vain työnsä tulokset lukuina, mikä taitaa olla heidän virkavelvollisuuskin..

      http://us1.campaign-archive2.com/?u=87b74a936c723115dfa298cf3&id=c24c0786b0&e=501e56ee93

      Ilkka

      Poista
    10. Noilla ekonomeilla on nyt energiaongelma, vaikka kansalla on suuria taloudellisia vaikeuksia, joita eivät raha-asiatuntijoina kykene hallitsemaan. On siis Obaman tapaan helpointa alkaa puhua pelkästä ennustetusta ilmaston lämpenemisestä ja sen puitteissa keksityistä asioista. Kaiken huippu on se, että ekonomit sen varjolla kannustaa hassaamaan veronmaksajien rahoja joihinkin uusiutuviin, joilla Suomen suomen osalta ei vähennetä maapallon päästöjä käytännössä lainkaan. Se itse asiassa suunnattoman härskiä puuhaa, jota tekevät tuulivoimaan verotukia sijoittaneiden tahojen eteen. Oikeat energia ekonomit miettivät nykyisin melkein vapaasti kilpailtuun sähköpörssiin liittyviä suojauksia, futuureja jne. Tosin oikeassa elämässä sekin energiafinanssihomma on annettu tuotantotaloudesta valmistuneiden diplomi-insinöörien kontolle, jotta ekonomit eivät sössisi niitäkin. Jos Korkman ja muut ekonomit olisivat aidosti huolissaan ilmastonmuutoksesta, he kehottaisivat antamaan tuulituki- ja muut miljardit suoraan kehittyville maille, joissa fossiilisten polttoaineidenkin hyödyntäminen on aivan lapsen kengissä. Sillä keinoin saataisiin paljon enemmän aikaiseksi tuossa kuvitellussa asiassa. Suomi on kyllä hoitanut leiviskänsä päästöasiassa esimerkillisen hyvin ajatellen sitä, mikä on Suomen geopoliittinen sijainti.

      Ei puutu kuin että Sipiläkin tekee Obamat ja nostaa kädet ylös ongelmien suhteen ja alkaa joka käänteessä puhumaan ilmastonmuutoksesta syyttäen sitä kaikista ongelmista. 97 % kansasta uskoisi sitä ja hyväksyisi kaikki leikkaukset niin pahan ongelman vuoksi ja kansan johtaminen olisi ihan älyttömän helppoa.

      Pave

      Poista
  16. Aiheen vierestä, mutta ehkä sopii tähän: Olen alkanut seurata ruotsalaista ilmastopalstaa ”Stockholms Initiativet Klimatupplysningen” mm. siksi, että Lennart Bengtsson osallistuu siellä keskusteluihin. Alla olevassa linkissä on esimerkki.

    Antero

    http://www.klimatupplysningen.se/2015/09/19/oppen-trad-104/#comment-411737

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki eivät ehkä tiedä kuka Lennart Begtson on saatika osaa toista ja kolmatta kotimaista.

      Kaipa video on paikallaan kun Nobelistikin osallistuu, ja Begtsson
      todistaa mm. kohilta 15:00

      https://www.youtube.com/watch?v=XOvNtCXktSY

      Ilkka

      Poista
    2. Lennart Bengtssonista löytyy pari bloggausta Ilmastorealismissakin:

      http://ilmastorealismia.blogspot.fi/search/label/Bengtsson

      Poista
  17. Ja lisää tätä Lundin energiahörhöilyä:

    http://www.hs.fi/talous/a1442632370818?ref=hs-prio-A5

    VastaaPoista