tiistai 18. marraskuuta 2014

Eija-Riitta Korhola teki ilmastopragmaatikolle ajankohtaisen käsikirjan

Pitkäaikaisen meppimme, Eija-Riitta Korholan, tohtorin väitöstilaisuus pidettiin 15.11.2014 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa. Menin sitä seuraamaan, sillä olin jo ehtinyt netin kautta tutustumaan väitöskirjan joidenkin lukujen antiin. Mieleeni hiipi ajatus dramatiikasta. Olisiko kiinalainen vastaväittäjä kenties ankara Korholan jossain määrin Eurooppaan ja Suomeen painottuvalle monografille? Tai olisivatko radikaalimpaa ilmastopolitiikkaa vaativat ryhmät järjestäneet mielenilmauksia tilaisuuteen?

Eija-Riitta Korhola
Mitään tuollaista en nähnyt. Väitöstilaisuus soljui läpi tyylikkäästi sekä väittelijän että vastaväittäjän näkökulmasta katsottuna. Vastaväittäjänä toiminut pekingiläisen Tsinghuan yliopiston ympäristöpolitiikan professori Ye Qi esitti erittäin ymmärrettävällä amerikanenglannilla kysymyksiään, joihin Korhola vastasi enemmän eurooppalaisella englannilla. Mutta ihan vähällä vastaväittäjä ei Korholaa päästänyt. Kysymykset kattoivat väitöskirjan substanssilukujen kaikki aiheet, ja aikaakin koko asiaan vierähti lähes kolme tuntia.

Yritin selvittää vastaväittäjän taustoja. Nopeasti kerrottuna selvityksen tulokset sanoisin hänen olevan huomattavan vaikutusvaltainen ainakin Kiinan sisäisessä ilmastopolitiikan tieteellisessä arvioinnissa. Kiinan mittasuhteet huomioiden voisin kuvitella hänen olevan tiedemiesten huippurankingissa maailmanpolitiikan mittakaavassakin, vaikkakaan professori Qi ei ole tullut voimakkaasti julkisuuteen eräiden amerikkalaisten ja eurooppalaisten kollegoidensa lailla. Miten vaan, mutta sanoisin Korholaa kohdellun hyvin, kun tuollainen vastaväittäjä saadaan lentämään Pekingistä asti Helsinkiin. Onnittelut siis myös väitöstutkimusta ohjanneille ja kustokselle. Melkoinen saavutus. Vai olisiko siinä myös kiinalaista poliittista tai tiedepoliittista sanomaa mukana?

Silmiinpistävää oli mielestäni se, että professori Qi ei kysymyksillään kyseenalaistanut vakavasti ainuttakaan Eija-Riitta Korholan väitöskirjan teesiä. Kysymykset keskittyivät noiden teesien avaamiseen. Johtuiko se itäaasialaisesta akateemisesta kohteliaisuudesta vai aidosta konsensuksesta väittelijän teesien kanssa, voimme vain arvailla. Minä arvailen jälkimmäistä.

Minulla on useita pieniä muistilappuja, joihin kirjoitin muistiinpanoja tuosta väittelytilaisuuden keskustelusta. Voin niitä avata kommenteissa, jos se lukijoita kiinnostaa. Mutta kiinnostavinta minun mielestäni ovat Korholan väitöskirjan teesit, jotka ovat eurooppalaisen ja myös suomalaisen ilmastopolitiikan kannalta aika murskaavia. Jos sen summaisi rahvaanomaisesti yhteen lyhyeen virkkeeseen: Ilmastopolitiikka ei pelitä.

Korholan väitöskirja ”Kioton pöytäkirjan nousu ja tuho: Ilmastonmuutos poliittisena prosessina” on kattava esitys siitä, miten ilmastopolitiikka nousi hallitsevaan rooliin alkaen 1990-luvun loppupuolella isolla talousalueella. Ja miten sen perusta romahti vuoden 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Surullisinta on lukea siitä, kuinka huonosti eurooppalaispoliitikot ovat ymmärtäneet tuon Kööpenhaminan kokouksen seuraukset.

Minun mielestäni Korholan väitöskirja on mitä parhain käsikirja ajankohtaiseen ilmastopoliittiseen keskusteluun. Vaikka ole muutamista pienehköistä asioista vähän eri mieltä, aion itse pitää kirjan bookmarkattuna hakulähteenä siitä, mitä ilmastopolitiikassa on tapahtunut ja miten keskustelua asiasta pitäisi muuttaa. Väitöskirja ei ehkä täytä ilmastorealismin kaikkia vaatimuksia, mutta ilmastopoliittiselle pragmaatikolle se antaa kaikki työvälineet keskusteluun. Siksi sen pitäisi kuulua jokaisen kansanedustajan ja sellaiseksi joskus haluavan lukemistoon.

Eija-Riitta Korhola on ollut ilmastopolitiikan eurooppalaisessa keskiössä yli 15 vuotta. Hän uskaltaa tunnustaa olleensa väärässä tukiessaan aikanaan Kioton protokollana tunnetun viimeisen merkittävän hiilidioksidipäästövähennyksiin tähdänneen ilmastosopimuksen syntymistä. Yksi Korholan keskeisistä kysymyksistä on, josko tuo sopimus on saavuttanut tavoitteitaan. Tämä on hyvä realiteettien tarkistus kaikille. No ovatko päästöt vähentyneet, ja ovatko muut maat seuranneet Kioton sopimuksen eurooppalaisia esikuvia, kuten oli tarkoitus? Tiedämme tilastoista vastauksen, kuten Korholakin osoittaa. Sopimus ei ole vaikuttanut edes sen ratifioineiden maiden päästöihin sanottavasti, eivätkä voimakkaimmin kehittyvät maat, kuten Kiina ja Intia, ole edes aikoneet vähentää CO2-päästöjään.

Korholan väitöskirjan lukemisen täytyy olla äärimmäisen tuskallista poliittisille vihreille, joita varsinaisesta Vihreän liiton lisäksi löytyy runsaasti hänen omasta puolueestaan (Kok) ja useimmista muistakin puolueista. Tuo tuska tietysti on ihan paikallaankin, sillä todellisuus osoittaa vihreän ilmastopolitiikan totaalisen epäonnistumisen. Päästöt eivät ole vähentyneet suunnattomista useiden satojen miljardien eurojen taloudellisista panoksista huolimatta.

Korhola tarjoaa väitöskirjassaan myös ratkaisuja ongelmaan, jota hän luonnehtii pirullisen vaikeaksi (wicked problem). Nuo ratkaisut kuitenkin edellyttävät täydellistä suunnanmuutosta varsinkin Euroopan ilmastopolitiikassa. Ja ilmeisesti ne edellyttäisivät myös Euroopan nykyisten vihreiden (kaikista puolueista) heittoa samaan historian roskatynnyriin, jonne mantereen kommunismin ihailijat heitettiin 1990-luvun alussa. Mutta taidanpa noista Korholan ideoista kirjoittaa lisää toisella kertaa.


Minusta on kerrassaan hienoa, että meillä on käytettävissä Eija-Riitta Korholan Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöskirja ilmastopolitiikasta. Kuten jo aiemmin sanoin, aion sitä käyttää tulevaisuudessa lähteenäni. Lopuksi haluan vielä välittää tyylikkäälle väittelijälle parhaat onnitteluni suorituksesta, joka toivottavasti tuo lohtua pieneen eurovaalien takaiskuun. Tämä väitöskirja joka tapauksessa toi Eija-Riitta Korholan takaisin eurooppalaisen ilmastopolitiikan keskiöön. Jos ei mandaatin saaneena poliitikkona niin tällä kertaa huikean väitöskirjan laatineena tohtorina ja akateemisena asiantuntijana.

Lyhyeen bloggaukseen en tietysti saanut mahtumaan kuin murto-osan Eija-Riitta Korholan väitöskirja-asiasta. Onneksenne muutama mediatalo oli edes vähän kiinnostuneita asiasta. Tässäpä linkit Hesarin ja  Maaseudun Tulevaisuuden juttuihin.

PS 1.3.2015:  Korholan väitöskirjan suomenkielinen versio on nyt saatavilla täältä.


24 kommenttia:

  1. Nythän on todella saatu opus, joka varmaankin vertaisarvioitu ja jopa vihreiden niin energiapolitiikassa arvostamie, kiinalaisten taholta. Tämän pitäisi siis olla Parasta mahdollista tietoa, mitä ilmastonpelastajat koko ajan peräänkuuluttavat. Veikkaan kuitenkin, että siltä suunnalta ei hirveästi tulla referaatteja lukemaan.

    Tuo "historian roskatynnyri" on vaan pirun vaarallinen. Paha sanoa, mitä kasvualustaa siellä on, mutta komeasti nuo sinne heitetyt pomppasivat vihreinä piikkiköynnöksinä kipuamaan kaikkia mahdollisia piuhoja pitkin mediatalojen äänitorviksi julistamaan maailmanloppua syntiemme tähden.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korholan väitöskirjan suomenkielinen versio on nyt saatavilla täältä:

      https://kirja.elisa.fi/ekirja/kioton-poytakirjan-nousu-ja-tuho-ilmastonmuutos-poliittisena-prosessina

      Poista
  2. Varmaan vain E-R osaisi itse vastata pyysikö Stubb häntä ympäristöministeriksi. Ainakin kokemus ja tietotaitotaso olisivat olleet kovemmat kuin Sannilla.

    Kysymys on tietysti retorinen. Viimeistään väitöskirjan valossa on selvää, että E-R ei olisi ollut sopiva ympäristöministeriksi ja olen valmis lyömään vetoa, etrtä häntä ei valita enää mihinkään tehtävään, jossa voi vaikuttaa ilmastopolitiikkaan.

    t. Pörri Orava

    VastaaPoista
  3. Suomessa on nyt korkeatasoinen, vertaisarvioitu teos ilmastopolitiikasta.

    Vertaisarviointi tarkoittaa sitä, että väitöskirjan ennakkotarkistajat ovat alan asiantuntijoita (professori/dosentti/tohtori) kyseiseltä tieteen alueelta. Kun asiantuntijat (yleensä kaksi) ovat tehneet ennakkotarkistuksen, väitöskirja saa painatusluvan.

    Lopullisena arvioijana on vastaväittäjä (prof/dos/tri) julkisessa väitöstilaisuudessa.

    Vastaväittäjä esittää väitöskirjan hyväksymistä ja lopullinen päätös hyväksymisestä ja arvosanasta tehdään tiedekunnassa (jos kirjasta löytyy vakavia virheitä, selkeitä puutteita tai plagiointia, se voidaan myös hylätä).

    https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136507

    VastaaPoista
  4. Väitöskirja on kuitenkin ensisijaisesti opinnäytetyö, jonka pitää osoittaa väittelijän kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön. Vertaisarvioijat eli työn ohjaajan ja esitarkastajien kommentit liittyvät lähinnä siihen onko työ tieteellisesti kelpoisaa tekstiä formaalisesti. Eri asia on sitten onko työn tuloksista jotain uutta annettavaa

    VastaaPoista
  5. No onko sillä uutta annettavaa?

    Mattimeikäläisen mielestä ei ehkä ole, kun on selvää, että totta puhuu, mutta poliitikoille lienee uutta tietoa, kun eivät tunnut mistään mitään ymmärtävän.

    Tapsa

    VastaaPoista
  6. Voisiko ilmastohysterian pääasiallisista epäkohdista laatia jonkinlaisen listan? Koko tämä keskustelu on kovin sekavaa kun puhutaan jäätiköistä, tilastointitavoista, tietokone-malleista, celsiuksen murto-osista, päästökaupasta, jne. jne. jne...

    Eli voisitko laatia tänne sivullesi vaikka pysyvän kymmenen kohdan (tai kolmenkymmenen jos vaatii) yksiselitteisen ja selkeäsanaisen luettelon esimerkiksi kaikista ilmastopelottelijoiden väitteistä, jotka ovat todistettavasti kumottavissa?

    Näitä teesejä voisi vaikka naulata:

    1. EU:n ilmastopolitiikka ei ole johtanut päästöjen vähennykseen tuhlatuista miljardeista huolimatta. (lähteet?)

    2. IPCC:n tietokonemallinteet ovat failanneet... (lähteet)

    3. Ilmastopolitiikka on siirtänyt tuotannon maihin, joissa se aiheuttaa enemmän päästöjä...

    Jne.

    Selkeyttäisi aika olennaisesti tätä keskustelua kun muuten kaikki nämä olennaiset tiedot on kaivettava valtavan tekstimassan keskeltä erilaisista blogeista ja medioista.

    Teesit voisi sitten toimittaa vaikka YLE:n MOT-ohjelman tekijöille vai muulle taholle...


    t: Vitt..Stadilaine'

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuo lista voisi olla jotakuinkin luettelo siitä mitä valtamedia on jättänyt meille kertomatta.

      http://hotair.com/archives/2014/11/17/what-the-mainstream-media-wont-tell-you-about-global-warming/

      Ilkka

      Poista
    2. Oolraitt. Kiitoksia, pläräsin läpi ja käyn myöhemmin ajan kanssa tarkemmin...

      Ajatuksenani oli ehkä enemmän tänne Eurooppaan sopiva ytimekäs lista, jota voisi txt- ja jpeg-muodossa levittää ympäriinsä sinne missä puhutaan psskaa :-)

      Voin hyvin kuvitella että jos linkitän tuon listan jonnekin, se kuitataan n. kahden sekunnin päästä jenkkiläiseksi neocon-propagandaksi.

      Tuolla puhutaan jääkarhuista ja mursuista... Suomalaisia varmaankin enemmän kiinnostaisi tähän hankkeeseen tuhlatut rahat, menetetyt työpaikat, korruptoituneet risupakettihankkeet... Jonnekinhan ne rahat valuvat ja tuloksia pitäisi kait vihdoin näkyä?

      Sekava aihe, kaikenkaikkiaan. Jokainen tilastotieto, joka näiden keskustelujen yhteydessä esitetään, kumotaan vastapuolen propagandana tai virheellisenä tulkintana. Olisi "kiva" saada muutamalla lauseella paikalle niitattuja teesejä, joita ei voi millään puhua pois.


      t: Vitt..Stadilaine'

      Poista
    3. Ilmastopolitiikan osalta asia on yksinkertaisempi kuin ilmastotieteen, jos siitä voi edes puhua.

      Korholan väitöskirjasta tämä politikkapuoli on hyvin läpi käyty. EU ampuu omaan jalkaansa ja kohta niskaansakin, kun on kieltävinään fossiiliset päästöt, vaikka ei kielläkään ja tukee älyttömiä muka uusiutuvan energian investointeja ja syöttötariffeja.

      Perusteluna on, että suuret "saastuttajat" tulevat seuraamaan esimerkkiä, mutta käytännössä sellaista mahdollisuutta ei ole. Nykynäkymillä köyhillä, kasvavilla talouksilla ei ole muuta mahdollisuutta nostaa elintasoaan, kuin lisätä fossiilisten polttoa. Se tulee lisääntymään globaalisti ainakin 25 v, koska nyt olevat ja lähitulevaisuudessa rakennettavat laitokset ovat pitkäaikaisia, yli 40 v käyttöön tarkoitettuja. Niitä ei ole varaa jättää seisomaan ja korvata jollain paljon kalliimmalla.

      Uudet liuskekaasuesiintymät kestävät ties kuinka pitkään. Mitään energiaongelmaa ei globaalisti ole näköpiirissä. Tätä tukee myös uudet ydinvoiman kehitystyöt, jotka mahdollistavat jopa nykyisten ydinjätteiden hyötykäytön.

      Yli kahden asteen katastrofi on täyttä sooppaa. Brtannian hallituksen tilaaman Sternin raportin sisältämä keksintö. Tämä raportti on toinen IPCC:n lyhennelmien lisäksi, johon poliitikot uskovat kuin pukki sarviinsa, vaikka eivät sitä takuuvarmasti ole lukeneetkaan, korkeintaan siitä tehtyjä lyhennelmiä.

      Sternin raportti mm. väitti, että 2010 maailmassa on jo 50 miljoonaa ilmastopakolaista, siis kylmään suuntaan. Ei ole yhtäkään, mutta toiseen suuntaan ovet paukkuu.

      Ilmastomallien oikeellisuuden tai vääryyden todistaminen on vaikeaa.

      IPCC tai sen käyttämä Coloradon satelliittiporukka väittää merenpinnan nousun kiihtyneen samaan aikaan, kun mittaukset on siirretty maa-asemilta satelliitteihin. Tämä nousun kiihtyminen ei näy missään rannikoilla, mutta se selitetään sillä, että mittausasemienkin korkeudet ovat alkaneet muuttua samaan aikaan. Nämä sitten on mitattu samoilla satelliiteilla, millä merenpintaakin. Näin se menee, uskokaa pois.

      Ns. ilmastoherkkyyttä en nyt lähde puimaan. Se on monimutkainen asia eikä IPCC:n porukallakaan ole siitä mitään tietoa, kun pilvisyyden vaikutus on ihan levällään.

      Tapsa

      Poista
  7. Tähän voisin vielä jatkaa ihan vaan pohdittavaksi, että miten ilmakehän vertikaalinen lämpötilaprofiili voi olla niin suora kuin se on aina jotain 15 km:iin saakka, vaikka tuolla matkalla ns. kasvihuonekaasutiheys muuttuu dramaattisesti eli vesihöyry loppuu käytännössä kokonaan 5 km:n tienoilla?

    Venuksessa käyrä on ihan samanlainen. Siellä ei mitään muutosta tapahdukaan, kuin vasta n. 50 km:n korkeudella, jossa esiintyy happopilviä.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suoruus johtuu siintä ettei ole kasvihuoneilmiötä joka vaikuttaisi asiaan.

      Kyse on vain kaasukehän paineesta ja painovoimasta, ei lainkaan kaasun koostumuksesta.

      Fysiikkahan on tietänyt tämän jo pitkään mutta AGW teoreetikot ovat hämmentäneet aiheen väärennetyine säteilyteoreemoineen kuten että takaisinsäteily lämmittäisi maanpitaa 33C astetta kuumemmaksi kuin se muuten olisi.

      http://theendofthemystery.blogspot.fi/2010/11/venus-no-greenhouse-effect.html

      Ilkka

      http://theendofthemystery.blogspot.fi/2010/11/venus-no-greenhouse-effect.html.

      Poista
  8. Tästä päästään tropopaussiin. Pallolamme se alkaa napojen lähellä alempaa kuin tropiikissa, mutta korkeammassa lämpötilassa.

    Hiilidioksidipitoisuuden muutoksen pitäisi siis nostaa tropopaussia ylemmäksi, jotta lämpenemistä voisi alhaalla tapahtua.

    Voiko näin tapahtua? Asiasta löytyy jonkinlaista tutkimusta, johon en ole vielä ehtinyt tutstua:

    http://www.atmos-chem-phys.net/9/1621/2009/acp-9-1621-2009.pdf

    http://www.atmos-chem-phys.net/11/5485/2011/acp-11-5485-2011.pdf

    Tapsa

    VastaaPoista
  9. Silmään pistävää on ollut se, että YLE stä en ole saanut silmiini ainuttakaan uutista asiaa koskien. En edes teksti-tv:n sivuilta, vaikka silmät kipeinä tapittanut ajankohtaislähetyksiä ja uutisia. Muuta ilmastohömppää tulee lähes päivittäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Yle uutisoi vastapainoksi perättömillä pingviini ja lämpenemisalaarmeilla uskollisena punavihreälle mediaopilleen.

      Ja Petterin turvonnut lärvi täyttää alvariinsa TV ruudun niin eihän siinä jää Eija Riitalle tilaa.

      http://yle.fi/uutiset/hyytavaan_etelaan__paiva_16_pingviinit_taistelevat_elamastaan_lampenevalla_etelamantereella/7638035

      Ilkka

      Poista
  10. Voisin kutsua ilmastovaleeksi sellaista, kun joku väittää, että hän tuli omalla autollaan, kun YLE;n tiloihin on niin vaikea tulla julkisilla.

    Tällä valeella Arhinmäki aloitti Ykkösaamussa eikä Korkilla ollut siihen mitään sanomista, ehkä hän ei ole koskaan Ilmalaan julkisilla tullut, vaikka asema on ihan vieressä.

    Kun tällä valeella aloitti, luulisi olevan kaikille selvää, mitä tavaraa sieltä tulee jatkossakin.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mitä virkaa Arhinmäellä oli töllössä muutenkaan aamulla.

      Onko YLE jo aloittanut vaalikampanjansa ja tulemmeko näkemään
      vihreän tai punaisen lärvin aamu TV.ssä harva se päivä vaalityötään tekemässä.

      Ilkka

      Poista
    2. Tuolta suunnalta tulee koko ajan persujen suuntaan esim. sitä, että he haluavat sekä vähentää maahanmuutoa että kehitysapua. Kehitysavun vähentäminen kuulemma lisää pako,laisuutta. Tarkoittikohan ilmastopakolaisuutta?

      Tarkoitti mitä tarkoitti, mutta paskankaan tekemistä ei ole kehitysavulla ja pakolaisuudella Suomeen. Ei kehitysapu ainakaan vähennä sitä, kun rahoista ainakin osa valuu pyssyjen ostoon. Köyhyyden takia tänne ei tule kukaan, kun ei ole edes varaa lähteä. Sotaa pakoon tulevat ne, jotka pystyvät maksamaan matkansa.

      Tapsa

      Poista
    3. No valuu mitä valuu, mutta nythän Vihreät ja Kokoomus julkaisivat vaaliliittonsa joten minulla ainakin valuu naurun kyyneleet silmistä kun rohkenivat lopettaa salavuoteutensta ja julkaista rohkeasti kihlauksensa,
      josta ei liene muuta mietittävää kuin että minkävärinen kokoomus nyt sitten onkaan, ja pitääkö niitten siirtyä eduskunnan istuntosalin vasampaan laitaan..

      Ilkka

      Poista
  11. Väitöksen tarkastus ei ole vertaisarvioointia. Prosessiin ei osallistunut yhtään ilmastotutkijaa:

    Supervisors Professor Pekka Kauppi,Department of Environmental Sciences, University of Helsinki, Finland
    Professor Matti Sintonen, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, University of Helsinki, Finland

    Reviewers Professor Emeritus Ilkka Niiniluoto, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, University of Helsinki, Finland
    Professor David Victor, School of International Relations and Pacifc Studies, San Diego University, California, USA

    Opponent Professor Ye Qi, Department of Environmental Policy and Management, Tsinghua University, Beijing, China

    Custos Professor Ilmo Massa, Department of Environmental Sciences, University of Helsinki, Finland

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole kirjaa vieläkään kokonaan lukenut, mutta käsittääkseni se ei koskenut ilmastotieteitä, vaan -politiikkaa.

      Tapsa

      Poista
    2. Pekko Kauppi kommentoi ilmastoa pätevyydellään seuraavasti.

      "Noin 38 200 tulosta (0,51 sekuntia) "

      haku pekka kauppi ilmasto lausunnot

      Eli eiköhän mukana ollut ilmastoasiantuntija.

      Ilkka

      Poista
  12. No mutta Late, eikö ollut selviillä mikä oli väitöksen aihe?

    Sinänsä hauskaa nähdä sinut täällä.

    Mikon palstahan vetää kuin hunaja kärpäsiä.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kannata ihmetellä. Laten tärkein tietolähde on SkSc, muut ovat "hömppäsaitteja". Kumma, että kommentoi hömppäsaitille.

      Tapsa

      Poista