keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Tuulivoimayhdistys ei tykännyt Hesarin artikkelista

Helsingin Sanomat julkaisi 5.10.2014 ilmastonmuutosasioidensa punavihreästä linjastaan poiketen tuulivoimaan terveysnäkökulmasta kriittisesti suhtautuvan artikkelin otsikolla "Terveyshaitat voivat hiljentää tuulivoimaloita". En tässä bloggauksessa nyt puutu tuon artikkelin väittämiin, vaan eräisiin tuulivoiman tehokkuuteen ja taloudellisuuteen liittyviin väitteisiin, joita Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen nosti esiin yhdistyksen sivulla julkaistussa vastineessa Hesarin jutulle. Alla kursiivilla ovat Mikkosen kirjoituksen loppupuolella esitetyt väitteet ja normaalilla tekstillä kommenttini.
Artikkelissa käytetään termejä kuten ”mehevä syöttötariffi”, ”kehno hyötysuhde” ja ”kohtalokas tuotannonrajoitus”. Kerrotaan, että jätevoimala voi tuottaa "moninkertaisesti” enemmän sähköä kuin tuulivoimala. Lisäksi kommentoidaan kuuden terawattitunnin tuottamiseen tarvittavaa tuulivoimaloiden määrää. Toimittajan käyttämät termit ovat asenteellisia ja luvut virheellisiä...
Hesarin jutun kuvitusta
No, haetaanpa vähän tietoa asiasta. Vuonna 2013 koko vuoden ajan syöttötariffia saaneita tuulivoimaloita oli Energiaviraston mukaan 15 kappaletta. Sähkön tukkuhinta tuona vuonna oli keskimäärin 41 euroa megawattitunnilta. Tuulivoimayhtiöille maksettiin jokaiselta megawattitunnilta keskimäärin vähän yli 64 euroa markkinahinnan lisäksi syöttötariffia. Kyllä se aika "mehevä" hinnan lisä on - etten sanoisi jopa tosi messevä. Se on niin messevä - kiitos aikanaan elinkeinoministerinä toimineelle Mauri Pekkariselle (Kesk) siitä - että tuulivoimayhtiöiden omistajilla ei liene minkäänlaisia taloudellisia riskejä. Tai no katsotaanpa riskiä pian uudestaan.
Tyypillinen mittari eri sähköntuotantomuotojen tehokkuudelle on niin sanottu kapasiteettikerroin, joka ilmaisee, paljon voimalaitos tuottaa vuositasolla sähköä suhteessa teoreettiseen maksimiin. Tuulivoimalla tämä on tyypillisesti noin 30–35%. 40 prosenttiakaan ei ole mitenkään tavaton luku.  
Laskin jokaisen voimalan kapasiteettikertoimen yhtiöiden Energiavirastolle ilmoittamista luvuista. Ne näkyvät kuvassa 2. Keskimääräinen kapasiteettikerroin on 23%, mikä on aika kaukana Mikkosen ilmoittamasta tyypillisestä. Yksikään voimala ei yltänyt 40 prosenttiin, vaikka yhden turbiinin (2,1MW) Sumituuli-1-voimala aika lähelle sitä pääsikin. Mikkosen tehokkuusväitteet siis eivät pitäneet paikkaansa.
Tariffilain puitteissa Suomeen rakennettavien tuuliturbiinien keskimääräinen nimellisteho vaihtelee välillä 3‐4MW. Jos oletetaan varovaisesti turbiinien keskimääräiseksi tehoksi 3 MW ja kapasiteettikertoimeksi 30 %, tarvitaan hieman yli kuuden terawattitunnin tuotantoon alle 800 turbiinia, eli alle puolet kirjoituksessa väitetystä 1600 turbiinista. Jos turbiinien keskikoko olisi 3,5 MW ja kapasiteettikerroin keskimäärin 35 %, selvittäisiin alle 600 turbiinilla, joka olisi noin kolmasosa kirjoituksessa väitetystä.


Kuva 3. Syöttötariffitilastoista lasketut
kapasiteettikertoimet 2013 tuotannosta.
Huvittavaa laskentaa Mikkosella yllä. Kun otetaan liian suuret kapasiteettikertoimet, saadaan tietysti vääriä tuloksia. Jos kuuden terawattitunnin tuottamiseen käytetään 23%:n kapasiteettikertoimen omaavia 3MW:n turbiineja, tarvitaan niitä kuitenkin noin 1000 kappaletta.

Todellisuudessa niitä tarvittaisiin paljon enemmän, sillä syöttötariffitilastot kertovat huolestuttavan asian. Kun vuonna 2012 valmistuneiden ja siis ensimmäistä kokonaista kalenterivuottaan vuonna 2013 pyörineiden voimaloiden kapasiteettikerroin oli 29%, oli vastaava vuonna 2011 ja aiemmin valmistuneiden voimaloiden kapasiteettikerroin samana vuonna enää 15%. Se viittaisi melkoiseen vikaantumiseen. Tuolla vanhempien voimaloiden teholla kuuden TWh:n tuotantoon tarvittaisiin 1522 turbiinia, mikä on aika lähellä Hesarin kirjoituksessa esitettyä määrää. Kuuden TWh:n tuotantoon tarvittavien turbiinien määrä voi olla paljon suurempikin, jos voimaloiden kapasiteettiaste vanhenemisen myötä edelleen laskee. No, sen näemme tulevina vuosina. Tilastot siis tukevat Hesaria, joten jo toinen asia, jossa Tuulivoimayhdistyksen edustaja ilmeisesti yrittää jallittaa lukijaa kestämättömillä lähtöarvoilla.
Tuulivoima‐ala suunnittelee 3‐4 miljardin euron investointeja Suomeen. Samassa lehdessä on pari sivua myöhemmin juttu siitä, kuinka vähän teollisuus tällä hetkellä investoi Suomessa. Jutussa ei kuitenkaan mainita tuulivoimaa, vaikka vastikään julkaistiin esimerkiksi Taaleritehtaan 350 miljoonan tuulivoimainvestointi. Investointi on merkittävä ja sijoittuisi kokoluokaltaan toiseksi ydinvoimalaitoksen jälkeen. Investoinnit ovat erityisen tärkeitä tänä päivänä, kun taantuman vuoksi rakentaminen on muuten ollut hitaampaa. Tuulivoimarakentamisella saadaan luotua Suomeen haluttua elinvoimaa ja pitkäaikaisia työpaikkoja.
Tuulivoimayhdistyksen jäsenten tavoittelema kuuden TWh:n vuosittainen tuotanto maksaa suomalaisille sähkön kuluttajille vuodessa noin 250 miljoonaa euroa, jos syöttötariffin tavoitehinta on vuodesta 2016 alkaen 83,5 €/MWh ja sähkön tukkuhinta pysyy nykyisellä tasollaan. Tämä vastaisi noin puolta tuulivoimayhtiöiden tuloista. Toisen puolen tuloistaan tuulivoimayhtiöt saisivat tietysti myymästään sähköstä. Yhteensä tuolla noin 500 miljoonalla pitäisi maksaa investoinnit ja yhtiöiden muu ylläpitäminen. Investointien takaisinmaksuaika näyttäisi siis olevan noin 9-10 vuotta, jos Anni Mikkosen kapasiteettikertoimien alarajat olisivat totta.

Mutta jos vikaherkkien voimaloiden kapasiteettikertoimet ovat todellisuudessa tuossa aiemmin mainitussa 15 %:n luokassa tai ikääntymisen myötä sitäkin alempia, takaisinmaksuaika venähtäisi nykyisellä korkotasolla ja sähkön hinnalla paljon yli 20 vuoden, mikä taitaa ylittää reilusti nykyisten voimaloiden teknisen käyttöiän. Kun syöttötariffia nykyisen lain mukaan maksetaan vain voimalan 12 ensimmäiselle vuodelle, ei omistaja saisi investoimiaan rahoja edes rajusti tuettuna koskaan takaisin. En lähde tässä avaamaan laskelmiani tarkemmin, mutta paljoa yli kolmen prosentin vuotuista voittoa en tuulivoimasijoittajalle saanut edes siinä tapauksessa, että Anni Mikkosen kapasiteettikertoimet olisivat totta. Ja Energiaviraston taulukkotiedoista lasketut luvut ennustavat tappiota, ellei sähkön hinnassa tapahdu sellaista merkittävää nousua, joka ei vaikuta tuulivoiman tuotantokustannuksiin. Ehkä riskiin sisältyy odotus juuri tällaisesta - Mauri Pekkarista siis tarvitaan vielä ministeriksi?

Minä en murehdi tuulivoimaparoonien voittoja tai tappioita, mutta en ole tottunut kutsumaan elinvoimaksi sitä, että sähkön kuluttajilta aiotaan napata joka vuosi 250 miljoonaa euroa tasaverona sellaiseen sähköön, jota emme kansantaloutena tarvitse. Minä kutsuisin sitä taloudellisten resurssien hukkaamiseksi. Hyvää tässä on se, että kun kapasiteettikertoimien todellisuus selviää investoijille, into tuulivoimarakentamiseen hiipuu, ja me kuluttajat emme joudu maksamaan syöttötariffeja kuudesta TWh:sta vaan paljon pienemmästä energiamäärästä.
Tuulivoimaloiden suunnittelussa otetaan huomioon terveyshaitat ja kaavoituksessa varmistetaan, ettei niitä synny. Jokaisesta tuulivoimahankkeesta tehdään luotettavan asiantuntijan tekemät äänimallinnukset, joissa huomioidaan viranomaisohjeistus. Lehtisen artikkelin kaltainen uutisointion valitettavan harhaanjohtavaa ja toivomme, että Helsingin Sanomat tarkastaa jatkossa lähteensä paremmin ja kirjoittaa puolueettomasti hankkeista, joilla on suuri merkitys Suomen talouden kannalta.
En voi mitään sille, että verrattuani Hesarin jutun ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen vastineen eräitä lukuja taulukkolaskentaohjelmalla, pidän Hesarin juttua luotettavampana ja Anne Mikkosen laskelmia todellisuuden vastaisina. Eikä kritiikkini kohdistu ensimmäistä kertaa Tuulivoimayhdistyksen epärealistisiin lukuihin. Melkoisia koijareita yhdistyksessä pyörii. Ehkäpä Hesarin jutun näkökulma terveysvaikutustenkin osalta ovat todellisempia?

Tiedän, että tuulivoima on joillekin Ilmastorealismin lukijoille ideologinen tai ilmastonsuojelullinen kysymys. Niinpä kommenttiosuudessa voi tätäkin puolta avata. Olen aina ollut kiinnostunut siitä, kuinka monella asteella Suomen tuulivoiman tuottamat terawattitunnit vähentävät ilmaston lämpenemistä. Kun tuota tärkeää lukua en ole löytänyt Suomen Tuulivoimayhdistyksen enkä minkään muunkaan tahon tietosivuilta, olisin kiitollinen, mikäli joku jakaisi siitä ja sen takana olevista laskelmista jotain. Epäilen noiden asteiden olevan superkalliita - biljoona- tai triljoonaluokassa euroissa mitattuna.

51 kommenttia:

  1. Mitenkäs Mikko sait noin pienet luvut 6 TWh:n tuulivoiman tukiaisiksi? Eikös se syöttötariffi ole 105 €/kWh? Se voidaan lähes kokonaan laskea tukiaisiin, jotka maksetaan nousevista sähköveroista, joiden päälle tulee ALV.

    Vielä pitää ottaa huomioon, että tyynten säiden sähkö on kallista.


    Mitä sitten valtio maksaa tuulivoiman investoinneista ja suunnittelusta, taitaa olla tuntematon juttu.

    Syöttötariffin kustannus tulee kuitenkin olemaan yli 500 miljoonaa/ vuosi, jos 6 TWh:n vuositavoite toteutuu.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laskin tuon vuodesta 2016 eteenpäin, jolloin korotettu syöttötariffi (105 €/MWh) on jo poistunut ja voimassa on 83,5 €/MWh tariffi. ALVia en ottanut huomioon, sillä sehän ei mene tuulivoimayhtiöille.

      Poista
    2. Jaa. oliko se niin? Minä luulin, että tuo 105 €/MWn on luvattu 12 vuodeksi niille, jotka valmistuvat tai saavat luvan viimeistään vuonna 2015.

      Tapsa

      Poista
  2. Ilkka Hyttiseltä tulee kohta vastaisku jossa kerrotaan tuulivoiman ihanuudesta ja väläyttipä yhdessä plokkauksessaan jopa sellaista että tukiaisetkin voi poistaa koska kannattavuus. "tuulivoimatuetkin ovat vain väliaikaisia - voisi toisaalta toki lyhentää, poistaakin" . Mites toi "pyyntö" saatais äkkiä eduskuntaan?

    VastaaPoista
  3. Silmiini osui taannoin vertailu eri sähköntuotantomuotojen Co2 päästöistä tuotettua yksikköä (Wh) kohti.

    Pyöristettyinä luvut kolmen kesken olivat näin:

    Ydinvoima, 4
    Vesivoima, 7
    Tuulivoima, 8
    Aurinkokennovoima, 9

    Luvut ainoastaan vertailun vuoksi.

    T: Termostaatti

    VastaaPoista
  4. Ja sitten kun noista tuhannesta tuulivispilästä aika jättää, niin kuka ne purkaa? Eiköhän jokainen tuulivoimayhtiö ja -yhdistys ole jo silloin tukevasti konkursissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalevassa juuri olleen artikkelin mukaan voimaloiden purkamisesta kustannuksineen vastaa viime kädessä maapohjan vuokralle antanut maanomistaja.

      Poista
    2. Tuulivoimala ei tarvitse purku suunnitelmaa. Toisin kuin kaikki muut voimalat. Tälläkin on saatu elinkaarikustannusta pudotettua, kun sen voi jättää muiden murheeksi.

      Poista
    3. Ei niitä tarvitse purkaa ikinä. Porailee vaan reikiä kylkiin ja ripottelee liito-oravan papanoita juurelle. Silloin koko rakennelma suojellaan.

      Poista
  5. Tässä tutkimus 3000 tanskalaisesta ja englantilaisesta myllystä, jossa niiden ikärakenteeksi on todettu noin 12 vuotta.

    http://www.ref.org.uk/attachments/article/280/ref.hughes.19.12.12.pdf

    Ja tässä lehtiartikkeli samasta aiheesta.

    http://www.dailymail.co.uk/news/article-2254901/Wind-turbines-half-long-previously-thought-study-shows-signs-wearing-just-12-years.html

    VastaaPoista
  6. Suomen tuulivoimayhdistys laskee tuulivoiman vähentävän CO2-päästöjä koko elinkaarensa ajan 7300 päivää koko kapasiteettinsa verran olettaen, että jokainen mylly pysäyttää saman suuruisen hiilivoimalan. Näinhän ei ole, koska tuulivoiman säätövoima on vesivoima, jolloin vihreä energia korvaa vihreän energian eikä CO2-päästöjen vähennyksiä synny ollenkaan.

    Tämän lisäksi on huomioitava, että jokainen mylly ja sen ympärille rakennetut tiet poistavat hiilinieluja, jotka poistuvat jopa sadoiksi vuosiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, näinhän se on. Tuulivoimalla siis ei näyttäisi olevan mitään olematonta lämpenemistä hidastavaa vaikutusta ilmastoon, vaikka uskoisimme fossiilisen energiateollisuuden aiheuttavan lämpenemistä. Mutta kun tällä asialla tuulivoiman lisäämistä juuri perustellaan. Haastoa lisää!

      Jäänpä edelleen odottelemaan sitä astelukua.

      Poista
    2. Tuulivoimaihmiset heittelevät suustaan kaikennäköistä, mutta energiakokonaisuus on pahasti hakusessa, kuten se on kyllä suomalaisilta lapsiministereiltä, minkä kyllä ymmärtää, koska elämän kokemus puuttuu. Ilman sitä on mahdotonta hahmottaa suuria kokonaisuuksia. Asiaa sotkevat nuo yhden asian punavihreät tahot.

      Kun ajatellaan Suomen ja samassa sähköverkossa olevien pohjoismaiden sähköntuotantoa eri vuodenaikoina, tuuli ei todellakaan syrjäytä hiilivoimaa, vaan kalleinta markkinoille kulloinkin tuottavaa voimaa, joka valitettavasti on bio tai maakaasu. Maakaasua myös herkästi siksi, että niiden voimalaitosten säätönopeus on toista luokkaa kuin hiilivoimaloiden.

      Eri vuodenaikoina käytössä on erilainen sähköntuotantorakenne. Keväällä kesällä ja syksyllä on sähköntarve Suomessa pieni, kun aurinko lämmittää talot. Silloin ei hiili juurikaan pala, joten pahimmassa tapauksessa vesivoimalat joutuvat juoksuttamaan vettä ohi turbiinien, jos tuota satunnaisvoimaa, aurinko ja tuuli, tungetaan pilvin pimein sähkömarkkinoille. Siis vettä ohi vesivoimalan turbiinin, jotta tuuliturbiini saa tuottaa verovaroin tuettua voittoa jonkun taskuun. Älykästä! Ja samaan aikaan tuulivoimaa kannattavat tahot vastustavat Kollajan tekoallasta, joka on todella tärkeä, jos satunnaisvoimaa rakennetaan paljon. Mutta mitäpäs ne punavihreät eivät vastustaisi, paitsi homoavioliittoja.

      Kesällä on vielä se ongelma sähköverkossa, että siellä on vähän tuotantokapasiteettia verkossa, jolloin verkon säädettävyys on hankalaa, jos on paljon myllyjä ja tuulee. Sähköähän tuotetaan joka hetki juuri se määrä, mitä sitä kulutetaan. Siitä ymmärtää, että talvi on helpompi, mutta haastava sekin, kun Suomen sähkönkulutus on 15 000 MW. Kun tuolloin 25 asteen pakkaspäivänä vaikkapa 600 tuulimegaa poistuu, pitää jostakin äkisti raspaista saman verran tilalle tai sammuttaa valot vaikkapa isosta osaa Helsinkiä tai panna muutama pikkukaupunki pimeäksi. Ja vaikka niin ei tehtäisikään, on aivan tavattoman kallista pitää yllä tuota tuulivoiman varakapasitettua sen yhden tyynen pakkaspäivän varalle.

      Alussa sanoin, että lapsijohtajat eivät pysty hahmottamaan kokonaisuuksia. Tanska on eri maa kuin Norja, jossa 100 % sähköstä tuotetaan vedellä. Suomi on siltä väliltä, eikä Norjan tapaan tarvitse yhtäkään verovaroin tuettua myllyä pilamaan kansataloutta ja Suomen kilpailukykyä niiden melusaastuttavuudesta puhumattakaan. Ei kalevalainen kansanmaisemakaan niitä kaipaa. Mitä vielä sähkön hintaan tulee, niin Suomen arktisissa olosuhteissa sähköä kulutetaan moninkertainen määrä Saksaan nähden. Kun huuhaaenergiantuotantomuotojen kautta nostetaan sähkölaskua Saksan tapaan, se kirpaisee pahiten pienituloisia, jotka korkeamman sähkölaskunsa lisäksi maksavat tuulivoimatuen tasaveron muodossa paronien taskuun, mutta ilmeisen onnellisena siitä, ettei tietokoneella ennustettu ilmaston lämpeneminen toteudu.

      Paavo

      Poista
    3. Fingrid vastaa siitä, että sähköverkossa on aina riittävästi sähköä. He olisivat paras taho kertomaan miten hoitavat vastuunsa. Sen tiedän, että heillä on lukuisia kaasuturbiineja sen varalle, että iskee paha sähköpula. Voisi kuvitella, että noita erittäin kalliita ja dieselöljyllä toimivia kaasuturbiineja on rakennettava lisää ja ainakin käytettävä nykyistä enemmän tuulivoiman takia. Kaasuturbiinilla tuotettu sähkö maksaa noin 500 euroa per MWh. Isot tehtaat joustavat, kun sähköstä on pulaa, eli sen hinta on korkea. Paperitehdas kannattaa sulkea ja myydä paperitehtaan omaan käyttöön menevä sähkö pörssiin papetin tai sellun tuottamisen sijaan. Lisäksi Fingrid ostaa voimalaitoksista säätösähköä, mikä käytännöösä tarkoittaa sitä, että voimalaitos ei myy koko täyttä tehoaan pörssiin, vaan pitää vaikkapa 10 MW sähkötehoaan nopeassa taajuudentuennassa, eli myy sen Fingridille varasähköksi. Kaikkein hitainta taajudentuentaa, eli sitä asiaa että sähköverkossa on rittävästi sähköä, edusti Inkoon hiilivoimala, joka oli varalla sen takia, että joskus talvella kriittisimpään aikaan joku iso voimalaitos putoaa pois tuotannosta ja on vian takia pitkään pois käytöstä. Nythän on niin, että Suomi ei omin voimalaitoksin pysty tuottamaan tuota talven huipputehoa 15 000 MW. Kun siinä tilanteessa 1000 MW:n ydinvoimala hajoaa ja äkisti tyyntyy, jostakin se valtava sähkömäärä on saatava. Yhteenvetona voisi sanoa, että tuulisatunnaisvoiman varateho käy rasuperseen kukkarolle ja nuo öljypolttimet Vorssassa, tulisijat, kynttilät ja petromaksit kannattaa säilyttää varavoimana, jos tuulivoimahulluus etenee hörhöjen ajamilla raiteilla.

      Paavo

      Poista
    4. Tuo sähköpörssiasia ja erilaiset tase- ja säätösähköjutut ovat niin vaikeita kokonaisuuksia kertoa yksinkertaisesti ihmisille, että sen asian kertojia ei ole montaa Suomessa. Minäkään en heihin kuulu, vaan olen asioita sivusta seuraamalla jotakin oppinut. Olisi mukava lukea jostakin laatulehdestä ihan oikean asiantuntijan kirjoitus tuosta kokonaisuudesta.

      Tuulimyllyihin ja sähköpörssiin liittyen olen miettinyt, että kuka sen tuulisähkön on sitoutunut ostamaan käyttöönsä. Ymmärtääkseni kaikki voimayhtiöt myyvät tuottamansa kuluttajasähkön pörssiin ja sieltä sitten sähköä myyvät tahot ostavat sähkön ja myyvät kuluttajille. Näin siis mm. Fortumin ja Helenin sähkönmyynti toimii. Eivät siis myy omaa tuotantoaan suoraan kuluttajille. No nyt jos sähköpörssissä on hiljaista ja kauppa ei käy, mutta on kova tuuli ja ropellit työntävät tukiaissähköään pörssiin, niin kuka sen ostaa? Vai meneekö se niin kuin Saksassa, että pörssi maksaa siitä, että joku kuluttaisi sähköä, kun oikein tuulee ja paistaa? Saksassahan käynnistellään esim. lopetettujen hiilikaivosten koneita pyörimään tyhjää jakuluttamaan sähköä kovalla tuulella ja aurinkoisella säällä. Sunnittelevat myös, että voimalaitosten sähköä tuottavat generaattorit muutetaan sellaisiksi, että voivat noissa tilanteissa toimia moottoreina. Tavallinen rasupersehän ei hyödy tuosta tilanteesta mitään, vaan päinvastoin joutuu sähkölaskussaan maksamaan nuokin kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, kun tehtaat rahaa vastaan käynnistelevät täysin turhaan suuria sähkömoottoreitaan. Tällä tiellä Suomessa ollaan, jokien ohijuoksutuksia tietenkin ensin, jotta Maurin vävy ja tytär saavat voita leivän päälle ja vihreät puupäät luulevat parantavansa maailman tietokoneella kuvitetulla lämpenemiseltä maassa, jossa ilmasto joutaisi lämmetäkin muutamilla asteilla.

      Paavo

      Poista
    5. Kiitos avartavasta artikkelistasi.

      Asiahan on selvä kuin sekametelisoppa, jossa totuuden kirkas lähde on hämmennetty valheen likaisella kepillä.

      Kun ensiksi vallanpitäjät osaisivat kirjoittaa laskun, missä on seinästä otettu KWh hinta ja kertoisivat mistä sähkölasku koostuu, eli paljon menee tuuliparooneilee ja risukeisareille sekä aurinkokuninkaille.

      Pääsis laskemaan edes.

      Pitääkö aihetta lähestyä takaperoisesti suomen luottoluokituksen tai EROI luvun kautta.

      Ilkka

      Poista
    6. Lisännen vielä sähköverkon myyminen tuuliparooneille saattaa meidät iikuiseen velkavankeuteen, veikka emme ole ottaneet muuta velkaa
      kuin nuolemalla tuuliparoonien saapasta ja hännystelemällä, Maken hoitaessa homman kotiinsa vävylöinnillään.

      http://jussiniinisto.fi/index.php/2013/12/fortumin-sahkoverkkojen-myynti/

      Ilkka Mononen

      Poista
    7. Tämä on todellinen sekametelisoppa siksi, että asiaa tuntemattomat lapsiministerit punavihreä ääriliike johtaa energiakokonaisutta ymmärtämättä siitä juuri mitään. Paras paikallisrn tason esimerkki on Helsinki, jota johtaa kaupunginvaltuusto ja jonka omistaman sähköyhtiön johtokunnassa ei ole yhtäkään energia-asioista perillä olevaa henkilöä, kun siinä meteorologi, everstil. evp, leonidstranius jne.

      Huvittavimpia viimeaikojen muita energiauutisia on ollut se, että Suomen suurin hiilenpolttaja Fortum sai palkinnon puhtaudestaan, eikä mikään taho paheksu heidän 30 % hyötysuhteella toimivaa hiilauhdevoimantuotantoaan. Lisäksi heillä on Uralin takana hiilidioksidia tuottavia maakaasulaitoksia monella miljardilla ostettuna. Myös 100 000 vuodessa turve on nyt saanut ainakin julkisessa sanassa synninpäästön, vaikka saastuttaa enemmän kuin kivihiili. Saasteenahan pidetään nykyisin hiilidioksidia, eli sitä samaa kamaa, jota ihminenkin puhaltaa hengityksessään ulos noin 15 ml sekunnissa. Sekään ei ole muuten uusiutuvaa hiilidioksidia, ellei ihminen ole syönyt uusiutuvaa ruokaa. Aivan superhauskaa on kuulla kun sanotaan, tai parjataan, että kivihiilibon se kaikkein "saastuttavin" polttoaine, kun se synnyttää vähän vähemmän tuota hiilidioksidia kuin turve tai puu, joka uusiutuu n. 80 vuodessa. Puu palaa sekunnissa ja uusiutuu 80 vuodessa, joten sen nolla päästöä voi pitää vain poliittisena sopimuksena, jollaista Mauri yritti saada turpeelle, kun se sentää uusiutuu 100 000 vuodessa.

      Minä kannatan kyllä turpeen ja puun polttoa, mutta niiden käyttö pitää perustua tosiiasioihin.

      Paavo

      Poista
    8. Mikset käytä asiantuntemstasi, ja kirjoita koko stoori, jospa Mikko julkaisisi siintä vierasartikkelin.

      Minä huolehdin omalta vaatimattomalta osaltani levityksen pro bono,

      Juttusi ovat mielestäni kansantaloudellisti tärkeitä, jottei sovi unohtaa niitä.

      Kohta lähen muikunpyyntiin mökilleni, jotta voi tulla tauko.

      https://www.youtube.com/watch?v=6O5oYSbIlfk

      Ilkka




      Poista
    9. No ehkä kirjoitankin. Olen vaan niin monisanainen, että on vaikeaa kiteyttää asioita Mikon tapaan.

      Jokos Se muikku kutee! Eikös kuviteltu ilmastonmuutos ole vaikuttanut siihen asiaan? Kylläpähän olen aidosti kateellinen, koska tuore Muikku on suurta herkkua ja tuore mäti suurinta herkkua.

      Fortum taisi saada muuten IPCC:ltä sen palkinnon, josta puhuin. Petteriä uumoillaan Fortumin johtokuntaan, joten jos ei IPCC lähettiläs tuolla palkinnolla pääse sinne, niin jo on ihme!

      Paavo

      Poista
    10. Mikko auttaa mielellään vieraskirjoituksen muokkaamisessa kirjoittajan toiveiden mukaisesti.

      Poista
  7. Todella positiivinen yllätys, että Hesarista löytyi näinkin järkevä teksti tuulivoimaan liittyen. Lehden tunnetun politiikan takia en ole viitsinyt lukea sieltä yleensä kuin Fingerporia.

    Olen itse aina ihmetellyt mikä on saanut vihreät asettumaan tuulivoiman taakse, koska se sotii monia vihreitä arvoja vastaan mm. tuoton suhteessa saastuttamiseen sekä ympäristö- ja meluhaittojen muodossa.

    Tuulivoiman tuottamattomuus taitaa olla näille veljille ainoastaan hyvä juttu, koska heidän utopistisilla energiatavoitteilla Suomi olisi ajalla ennen teollistumista. Pitää toki muistaa, että cityvihreän pitää saada silti sähkö pistorasiasta ja räkäisen UG bändin pitää pystyä esiintymään Kallion baarissa viihdyttämässä cityvihreää markkinavoimia ja monikansallisia yrityksiä dissaavilla taideteoksillaan.

    Tuulivoima edustaa tosin markkinavoimia ja monikansallisia yrityksiä parhaimmassa muodossa, jossa firman riskitkin on onnistuttu ulkoistamaan kansalaisten maksettavaksi.

    Mutta ei tyhjällä voi kauaa ratsastaa. Tuulivoima yrittää pieraista vielä viimeiset henkäykset alamäessä ropelleihin jonka jälkeen jyrkkä syöksy alkaa.

    Voin toki olla väärässäkin, onhan eräs tunnettu fyysikkokin todennut aikoinaan
    "Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestä aivan varma."

    -Byllis

    VastaaPoista
  8. Jos tuulivoimaa johonkin rakennetaan, niin sitten sinne, missä vihreiden kannatus on suurin. Kuten Helsingin seudulle. Siihen nähden on peräti kummallista, että tuulivoimapuistoja ei ole Inkoon ja Kotkan välillä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt osui napakymppiin ja naulan kantaan!!!
      Tuulivoimalat kaikki pääkaupunkiseudulle "vihreää sähköään" tuottamaan, siellähän se kulutuskin on!

      Poista
  9. Erkki kunnari väittää hädissään STY:n "Tuulen ystävät" blogissa, että sinulla on mennyt MW:t ja kVA:t sekaisin.

    https://tuulenystavat.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh. Tännehän saa tulla kertomaan, missä vika - ja mielellään esimerkin kanssa.

      Poista
    2. Itsellä on noit vanhanmalin loisteputkivalaisimia kämppä täynnä, kakke 20W - 65W väliltä, erinomaisen toimivia, mutta aiheuttavat aikamoisesti loistehoa, vanhoja kun ovat niin eihän niitä ole kompensoitu, kannattaisikohan noihin hommata jälkikäteen kompensointikonkat?

      Yksityisasiakkailta ei vielä onneksi laskuteta loistehosta.

      Poista
    3. Oletko ihan varma, kun loistehoa roikkuu kaapeleissa, olet
      maksanut jo nousseessa sähkölaskussasi.

      Jonkuinhan se on maksettava vai luulitko jääneesi iliman sähkölaskua.

      "
      Poissa tet

      Foorumin ylläpitäjä
      *****
      Viestejä: 3453

      Vs: LOISTEHON JA HUIPPUTEHON LASKUTUS
      « Vastaus #1 : 02.08.13 - klo:08:25 »
      Ei tarvitse olla niin hirveän paljon isompi kuluttaja, niin loistehosta on tietääkseni laskutettu jo aikapäiviä. Esim. kauppa, pieni oppilaitos tms.

      Loisteho voidaan aina kompensoida kulutuskohteessa, näinhän tehdään kodeissakin. Esim. monissa loisteputkivalaisimissa on kondensaattori loistehoa kompensoimassa. Jos pienkuluttajilta ruvetaan loisteho laskuttamaan, se varmaankin lisää jollain aikavälillä kompensoitujen laitteiden lisääntymistä markkinoilla. Joku lämpöpumppu on vähän hankalampi tapaus kuin loisteputki, koska tehokerroin ei ole vakio. Aktiivinen kompensointi vaatii monimutkaisemman ja kalliimman laitteiston, eli laitteiden hinnat varmasti nousevat jos tuohon mennään. Tai mistä sitä tietää jos markkinoille vaikka tulee kotitalouksiin tarkoitettuja aktiivisia kompensointilaitteita joilla hoidetaan koko talon loistehokuormat.

      Huipputehoon taas auttaa öljykattila lämpöpumpun rinnalla."

      http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=18730.0

      Ilkka

      Poista
    4. Jos sitä joka torppaa ruvetaan loisimisesta laskuttamaan, pitänee taas vaihtaa uudet mittarit juuri vaihdettujen tilalle. En usko, että nykyiset vehkeet pystyvät loistehoa mittaamaan.
      Mikä sitten lienee tarve asuntojen loisia mitata tai kompensoida? Nyt, kun näitä energiansäästöpalloja on runsaasi käytössä, en usko, että induktiiviset kuormat ovat mitään ongelmia. Sähköllä kuitenkin lämmitetäänkin vielä sen verran, että loistehon osuus lienee mitätön. Tuskin pienjänniteverkossa mitään loisteho-ongelmia on.

      Teollisuudessa tilanne on toinen, kun on isoja moottoreita, jotka toimivat enemmän tai vähemmän vajaateholla.

      Tapsa

      Poista
    5. No voi voi, juurihan loisivat "älykkäät" sähkömittarit on asennettu,
      jotta pääsevät loisimaan lisää kukkarollollesi, ja nyt sinun pitää ostaa
      loisiva loiskompensaattorikin omilla rahoillasi pyörittääksesien laitevalmistajien hiipuvaa taloutta.

      http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/tiedatko+mika+tama+on+alstom+grid+toimittaa+staattisen+loistehon+kompensaattorilaitteiston+saudiarabiaan/a950319

      Kohta Alstom myy sinulle tuulivoiman puutteen kompensaattorin,
      ja sen kompensaattorin jne...........

      Ekobisnes, hyvä bisnes.

      Ilkka

      Poista
    6. Meilläpäin tuota komistusta on kutsuttu sähkötolpaksi.

      Tapsa

      Poista
    7. Meilläpäin sitä sanotaan kuppaamiseksi.

      http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288599621863.html

      Ilkka

      Poista
    8. Hieno homma! Paria pikkuseittaa vaan löytänyt äkkiseltään. Paljonko kärry maksaa ja montako latauskertaa akusto kestää sekä sen hinta.

      Tapsa

      Poista
    9. No näkyy patterinvaihto olevan myös ilmaista.

      Siintä sopii tehdä päättelynsä.

      Kaipa sen vapaaehtoiset kettutytöt asentavat ladattuna ilmaisella
      sähköllä, vaikkei ole edes lämmityslaitetta paitsi luxusversiossa jossa on öljykäyttöinen defa.

      http://wattsupwiththat.com/2013/12/21/the-tesla-battery-swap-is-the-hoax-of-the-year/.

      Ilkka

      Poista
  10. Mitäköhän tarkoitti. loissähköstäkö, mista alkavat kohta laskuttaa kun
    "älykkäät" sähkömittarit ja elohopealamput ovat asennettu mittaamaan ja
    tuottamaan loissähköä, ja senhämme olemme jo nähneet kun oikeastaan tuulivoimalat tuottavat loissähköä joka loisii ihmisten sähkölaskuissa.

    " sähköjänis 15.12.2010 19:50 29 viestiä

    Loissähkö on sitä langoilla roikkuvaa joutosähköä joka on jäänyt käyttämättä kun ihmiset ovat siirtyneet käyttämään energiansäästölamppuja.

    Siis nyt sähköyhtiöt alkavat laskuttamaan siitä käyttämättömästä sähköstä kun he ovat sitä hyvää hyvyyttään pukanneet langat notkolleen. VOI p......

    Milloin mennään barrigaadeille?, eli irtisanotaan nykyinen sopimus ja ei tehdä uutta."

    Ilkka

    VastaaPoista
  11. Hieno kirjoitus johon ei liene lisättävää.

    Minusta tuulirupellien kannattajat saavat ostaa tuulilisähköä pörssistä
    omarahotteisesti, eli eihän Suomessa tietääkseni ole suunnitteilla että oikeat autoilijat ostavat sähkökinnerit ja ilmaisen sähkön ekoautoiluun vihkiytyneille.

    Vaatimuksia on kyllä esitetty.

    Ostakoon itse ekokinnerinsä Suomalaisilla ei ole varaa kuten Norjalaisilla joilla
    on kansallisvarallisuutta öljyn myynnistä.

    Ilkka

    VastaaPoista
  12. EPAW in sivuilla on juttua siitä, kuinka paljon tulipalot ovat tuhonneet tuulimyllyjä. Paljonko ja millaisia myrkyllisiä kaasuja niistä tulee?

    VastaaPoista
  13. Miksikähän windsidetuulimyllyt eivät ole korvanneet perinteisiä tuulimyllyjä?
    http://www.windside.com/fi

    VastaaPoista
  14. Mitäköhän mieltä tuulivoimayhdisyts on tästä:

    "Tutkimus: Suomalaisia tuulivoimapuistoja on rakennettu osin väärin tuuliodotuksin"

    http://yle.fi/uutiset/tutkimus_suomalaisia_tuulivoimapuistoja_on_rakennettu_osin_vaarin_tuuliodotuksin/7552750

    Minusta tässä kappaleessa täytyy olla jokin virhe:

    "Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian tutkimuksissa paljastui, että tanskalaisten malli lupasi 200 m korkeudessa 1m/s liian voimakasta tuulta. Vielä 125 metrin korkeudessakin ero todelliseen tuuleen oli puolimetriä sekunnissa."

    Miksi alempana ero olisi pienempi, jos kerran metsät ovat eron syynä?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eiköhän tuo uutisesi Huttunen liene tuulivoimayhdistyksen jäsen joten voimme katsoa seuraavan myös Tuulivoimayhdistyksen vastaukseksi.

      "– Tällainen ero tuotannossa merkitsisi katastrofia. Tuotanto jäisi puoleen odotetusta, sanoo tuulivoimapäällikkö Antti Kettunen Tuuliwatti Oy:sta."

      Saatta laskea itte mitä se tekee tuulirupellin hyötysuhteelle, kun näkyy laskevan kuin lehmän häntä vieläkin, vaikka suuri yleisö on hämätty mahtavilla nimellistehoilla ja lämpenevien asuntojen määrällä, ainakin kesällä.

      Ilkka

      Poista
  15. Hyvä vertauskuvainnollinen kirjoitus talouselämässä:

    http://www.talouselama.fi/Tebatti/kysymykset/sahkontuottajien+edunvalvonta+epaonnistui+surkeasti/a2273379

    Paavo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nyt olisi syytä viheltää aikalisä tässä tuulirupellihourimoinnissa
      kun ainakin minä olen näkevinäni tuotto-odotusten painuneen pohjamutiin
      viimeisempien todisteiden, eli tuuli odotustenkin valossa.

      Mutta niillä taitaa olla liian kiire saadakseen alkuun mahdollisimman monta rupelliprojekstia ennen ensi vuoden loppua jolloin nykyinen
      syöttötariffihupakointi loppuu, tai tulee ainakin uuteen tarkasteluun.

      Mutta mistä ne noilla eväillä riipivät tarvittavat tuotot, kun niitä ei selvästikkään ole tulossa.

      Varsinaista markkinasosialismia Neuvostomalliin.

      Siellähän leivän hinta oli niin subventoitu että leivät kannatti syöttää karjalle rehuksi, asia joka osaltaan johti Neuvostoliiton romahtamiseen,
      ja nyt olen näkevinäni etteivät päättäjämme ole tietoisia historian opetuksista vaan etenemme vääjäämättä kohti suurta tuulirupellikatastrofia
      jonkun kymmenen vuoden päästä, takaan että tilanne on pitemmän päälle kestämätön kansantaloudellisestikkin.

      Ilkka

      Poista
  16. Viisaita ihmisiä Raahessa! .

    Hajurako vaikuttaa
    Sumusta nousee uusia tuulimyllyjä. Kymmenen myllyn Kopsa kakkonen on vaiheessa. Puhuri toimitusjohtaja Antti Vilkuna ihmettelee, että uusi linjaus ulotetaan koskemaan jo liikkeelle lähteneitä hankkeita. Hänen mielestään
    Valtuuston kilometrilinjaus pistää osan tuulivoimahankkeista uudelleen harkintaan.
    Raahen kaupunginvaltuuston linjaus kahden kilometrin etäisyydestä tuulivoimalan ja asutun kiinteistön välillä sai aikaan suhinaa valtuustosalin kaavoitusjoukoissa. Raahe kaupungin kaavoituspäällikkö Kaija Seppänen ei tuoreeltaan lähtenyt arvioimaan, mikä merkitys kilometrirajalla on Raahen alueen hankkeisiin.
    Tietoa ei vielä ole paljonko 2 kilometrin säteitten sisällä on asuttuja kiinteistöjä ja vapaa-ajan asuntoja. Paljon riippuu myös kiinteistönomistajasta. Rakentaa voi lähemmäksikin, jos omistaja on myötämielinen, kuten hyväksytyssä Annankankaan kaavassa.
    Kaavasuunnittelija Mathias Holmén toteaa, että valtuuston päätöksellä mennään ja sen mukaan kaavat laaditaan. Hurraata ei kaavoittaja huuda päätöksestä, mutta Holmén arvelee pelisääntöjen selkiyttävän niin kaavoittajan, asukkaiden kuin tuulivoimayhtiöiden tilannetta. Edelleen käytetään myös melumallinnosta.
    Aivan puskista ei kilometrivaade tullut, vaan sitä on sovellettu jo kaupunginhallituksen keväisen evästyksen jälkeen. Linjaus on jo valtuuston maanantaina hyväksymissä Annankankaan ja Nikkarinkaarron yhteensä 20 tuulivoimalan kaavoissa.
    Kahden kilometrin rajaa on jo soviteltu myös TuuliWatin 14 tuulivoimalan yksikköön Sarvankankaalle. Niin ikään Puhuri Oy:n Kopsa 3:ssa se on jo huomioitu.
    Sen sijaan Hummastinvaaran, Yhteisenkankaan ja Someronkankaan tuulivoimahakkeiden edetessä Holmén ennakoi neuvotteluja hankevastaavien kanssa. On katsottava, onko niillä enää edellytyksiä toteutua.
    Niin ikään Ketunperällä Puhuri Oy:n yhdeksään tuulivoimalaan supistunut tuulivoimala-alue on vielä selvitettävä kilometrilinjauksen näkökulmasta. Vielä loppukesästä Ketunperälle oli nousemassa 12 voimalaa.
    Mastokankaalle Kopsan taakse Raahen ja Siikajoen välimaastoon oli yva-vaiheen suunnitelmissa nousemassa 60-71 tuulivoimalaa.
    – Määrä tarkentuu valtuuston päätös huomioiden.
    Someronkankaalle noin kymmenen tuulivoimalan yksikköä kaavailevan Innopower Oy:n suunnittelujohtaja Ari Soininen ei ilahdu kuullessaan valtuustopäätöksestä. Heidän kannaltaan se on merkittävä muutos.
    – 2 kilometriä tuottaa ongelmia. Kategorinen raja pudottaa hankkeen hyvin pieneksi.
    Suunnittelupäällikkö myöntää, ettei ole muualla törmännyt kahden kilometrin rajoitukseen. Yleisimmin yritys on nojautunut ympäristöministeriön ohjeisiin. Tuulivoimaloita yritys on rakentanut Kemin Ajokseen, Ouluun, Oulunsaloon, Kokkolaan ja Kristiinankaupunkiin.
    Puhuri Oy:n toimitusjohtaja Antti Vilkuna pitää kilometrirajaa mielenkiintoisena. Hän hämmästelee, että säännöt muuttuvat jälkikäteen, kesken matsin.
    – Se on sama kuin oltaisiin pelattu ensin jääkiekon säännöin ja sitten vaihdettaisiin jalkapallon sääntöihin. Linjaus olisi pitänyt saada jo 2009.
    Hatunnosto päättäjille
    Kopsan kyläyhdistyksen sihteeri Liisa Honkakoski oli paikan päällä Raahen valtuustossa seuraamassa kuntalaisaloitteen käsittelyä parinkymmenen tuulivoima-aktiivin kanssa. Päätöstä hän juhlisti sherry-lasillisella.
    – Hatunnosto päättäjille, että kunnioittivat yli 1 100 ihmisen tahtoa.
    Honkakoski iloitsee, että tilanne nyt selkeää. Tunne on, että kaupunki oli tässä asiassa tuulivoimakylien puolella, kuten kuntalaisaloitteessa toivottiinkin.
    – Olen tyytyväinen. Ensimmäisenä tulee mieleen sana rauha. Peli on ollut niin kovaa, kun on maineensakin pistänyt peliin. Tähän on liittynyt ikäviäkin piirteitä.
    Kahden kilometrin etäisyyden Honkakoski toivoo vaikuttavan Kopsan ”piiritykseen”.
    Rakennettu ja rakenteilla on Kopsa 1 ja 2 sekä suunnitteilla Kopsa 3. Yhdellä suunnalla on Mastokangas ja toisaalla Yhteinenkangas.
    – Jos joku kolmesta tippuisi pois.

    Paavo vielä

    VastaaPoista
  17. Piti vielä sanoa, että viisaita ovat tuon etäisyyspäätöksen suhteen kun kerrran noita myllyjä tukiaisten varaan rakennetaan. Rakennetaan ne sitten niin, että eivät häiritse ihmisiä, elleivät itse tahdo, koska Suomessahan tilaa riittää. Tämä olisi hyvä ja järkevä malli Suomen yhteiseksi linjaksi asiassa, mutta ei onnistu, koska paronien Lions- tms. valta on niin suuri.

    Tämä oli vielä edellisessä kirjoituksessa:

    FAKTA
    Raahe noudattaa tuulivoimarakentamisessa melumallennosta ja 2 kilometrin etäisyyttä vakituisista asuinkiinteistöistä ja ympärivuotiseen asumiseen soveltuvista vapaa-ajan asunnoista. Lähemmäksi kiinteistön omistajan luvalla.
    Siikajoella ohjeellinen 2 kilometrin raja, josta voidaan poiketa melumallennoksella. Melumallennos tärkein kriteeri.
    Pyhäjoella ohjataan 2 kilometrin etäisyyteen vakituisesta asutuksesta. Lähemmäksi voi rakentaa vain vakituisten asukkaiden suostumuksella.

    Ei ole rakennuskielto
    Mathias Holmén vakuuttaa, että kahta kilometriä lähemmäksi tuulivoimalaa saa rakentaa, jos haluaa.
    Raahen kaupungin alueelle jo valmistuneet tuulivoimakaavat mahdollistavat 120 tuulivoimalan rakentamisen. Niistä 72 tulee merelle.
    Tekeillä on vielä toinen mokoma tuulivoimakaavoja. Suunnittelutilanne elää vielä vireillä olevien tuulivoimakaavojen osalta.
    Tilanne on nyt selkeä tuulivoimaa rakentavan kannalta. Valtuuston päätöksen mukaan kaavoituksessa on noudatettava kahden kilometrin etäisyyttä alueen vakituisessa käytössä oleviin asuinkiinteistöihin ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan ympärivuotiseen asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen tarkoitettuihin kiinteistöihin. Alle kahden kilometrin osalta voidaan poiketa vain, mikäli kiinteistönomistajat eivät vastusta hanketta ja lisäksi sisään kantautuva melutaso ei ylitä terveydensuojelulain (763/1994) nojalla säädettyjä sisämelutasoja.
    Kahden kilometrin etäisyys tuulivoimalan ja asutuksen välillä merkitsee myös sitä, että rakentamattoman maan ala kasvaa.
    Valtuustosalissa muun muassa Asser Siuvatti (vas) esitti myös maanomistajan huolen siitä, merkitseekö 2 kilometrin hajurako alueen julistamista rakennuskieltoon. Jos haluaa rakentaa kahta kilometriä lähemmäksi tuulimyllyä, jääkö haave uuden linjauksen jalkoihin?
    Raahen kaupungin kaavasuunnittelija Mathias Holménin mukaan 2 kilometrin etäisyys ei merkitse maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuskieltoa, vaan maa-alaa voi hyödyntää kahden kilometrin säteen sisäpuolellakin.
    – Jos haluaa rakentaa lähemmäksi, voi rakentaa.
    Holménin mukaan tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti ja verrataan muun muassa melukäyriin.
    Esimerkkinä hän mainitsee Lapaluodon. Siellä on vireillä asuinkiinteistölle rakennuslupa, vaikka rakennuspaikka sijaitseekin alle kahden kilometrin päässä Raahen Tuulienergian voimaloista.
    – Juridisesti ei ole esteitä.

    VastaaPoista
  18. Helppo ratkaisu tähän ongelmaan: Turvaetäisyys asumuksiin ei 2 vaan 200 km! Tällä päätöksellä meillä olisi ihan oikea määrä tuulihärveleitä, nimittäin 0.

    Tapsa

    VastaaPoista
  19. Olen aivan samaa mieltä Tapsa! Helsinkiläiset muuten näyttävät pääsevän mukaan näihin edellä mainittuihin tuulivoiman säätötalkoisiin. Jos oikein ymmärän, saavat rahaakin siitä!!!: http://www.hs.fi/talous/a1414471077432 tai http://www.kauppalehti.fi/etusivu/helsingin+energia+varvaa+hairioreserveja/201410705288


    Paavo

    VastaaPoista
  20. Tykkääköhän yhdistys tästä YLE:n artikkelista?

    "Tuulivoimayhtiö varautuu jättilaskuun"

    "Suomen suurimpiin lukeutuva tuulivoimayhtiö varautuu rakentamaan jopa uusiksi tuulivoimaloita, joista on paljastunut laajoja vikoja. Innopower Oy:llä on tuulivoimaloita viidellä paikkakunnalla ja ne käyttävät kaikki saman laitevalmistajan tekniikkaa."

    Nämähän ovat näitä kotimaisen teollisuuden huipputuotteita, mutta kyllä myös vanhimpia asennuksia, joten perästä kuuluu.

    http://yle.fi/uutiset/tuulivoimayhtio_varautuu_jattilaskuun/7638953

    Tapsa

    VastaaPoista
  21. Mitäs tästä sanotte?

    "Toukokuussa 2010 käynnistetty Mannetuulialueet Satakunnassa -hanke keskittyy"
    ... meidän kusettamiseemme.

    Lainauksessa hauska painovirhe, mutta katsokaa se video ja miettikää missä hengessä se on tehty. Jotenkin pisti silmään, että ei ensimmäistäkään "mittausta" ole tuulen alapuolelta tehty, silti kyllä ääntäkin kuuluu, vaikka eihän niitä oikeita infraääniä kuulu. Ei sitten kannata kuunnella mistään läppärikajareista. Nämä mittauspaikat on sitten haluttu valita teiltä, jotta pääsisimme vertaamaan automeluun.

    http://vimeo.com/16493172

    Tapsa

    VastaaPoista
  22. Hesari julkaissut taas jutun, joka aiheuttanee mielensäpahoitusta tuulivoimayhdistyksessä: http://www.hs.fi/tiede/a1438916621051

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kappas vain! Ylekin uutisoi asiaa:

      http://yle.fi/uutiset/tuulivoiman_melumallinnuksiin_ei_luoteta/8217112

      Poista
  23. No tänään Pravdan yleisönosastolla joku ympäristöviranomainen varmaankin paroneiden määräämänä todisti, että melumallinnukset tehdään täysin oikein, vaikka monet todelliset melumallinnuksiin perehtyneet asiantuntijat sanovat toisin ja ihmiset monen myllyn naapurissa kärsivät kovasta melusta, mutta money talks!

    Lisäksi monet ovat todenneet tehdyt mallinnukset härskeiksi huijauksiksi, koska ne tehdään eri myllyille, mitä rakentavat ja vielä niin, että myllyjen korkeus ja muut mitat ovat pienemmät kuin mitä sitten tehdään. Lisäksi kuntien toiminta on härskiä ja jopa lakien vastaista, kun julistavat melumallinnukset salaisiksi, vaikka ne ovat julkisia asiakirjoja. Näin kuuluu käyneen Hartolassa, jonka naapurikuntaan rakennettiin saman firman toimesta puolta korkeammat myllyt, joille tehtiin melu- ja muut mallinnukset ja joiden pohjalta tehdyt valitukset hylättiin oikeudessa. Asiaa käsitellään salaa ilman että pöytäkirjat ja kokousajankohdat ovat kuntalaisten tiedossa, joten on se härskiä peliä verrattuna vaikkapa ydinvoimalan rakentamiseen, mitä viranomaiset valvovat Haukan silmin niin, että eivät siksi meinaa saada Olkiluotoa valmiiksi.

    Pave

    VastaaPoista