perjantai 26. huhtikuuta 2013

Muutama tyhmä kysymys

Kysyn nyt suoraan ja kiertelemättä muutamia periaatteellisia asioita. Toivon, että vastauksissakaan ei
kierrellä.

  1. Missä ovat tämän katastrofaalisen ja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen empiiriset todisteet?
  2. Missä ovat mittaustiedot maapallolle tulevan ja sieltä lähtevän säteilyn sellaisista eroista, jotka todistavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutoksen ratkaisevasta roolista? 
  3. Missä sijaitsee se ilmastomallien ennustama kuuma alue, jonka pitäisi säteillä lämpöä? Satelliitit ja havaintopallot eivät ole sitä ilmakehästä löytäneet.
  4. Jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on lämpötilan säätönuppi, miksi tästä ei ole ainuttakaan todistetta jääkausien tai minkään muunkaan menneisyyden ilmastovaihtelun suhteen?
  5. Missä on se kadonnut lämpö, jonka piti lämmittää meret? Kahden kilometrin syvyyteen sukeltavat Argo-poijut eivät ole sitä löytäneet. Voiko lämpö sukeltaa tuon kerroksen ohi salaa?
  6. Vesihöyry on kaikkien mielestä merkityksellisin kasvihuonekaasu, jonka määrän pitäisi lisääntyä ilmakehän lämmetessä. Miksi ilmakehän vesihöyryn määrä on mittausten mukaan vähentynyt viime aikoina?
  7. Mikä on pilvien palautevaikutus ilmaston lämpötilaan? Lämmittävätkö vai viilentävätkö ne ilmastoa? Empiiriset mittaustulokset? 
  8. Missä on se jatkuva lämpeneminen, jota ilmastomallit ennustavat? Lämpömittarit ja satelliitit eivät ole sitä löytäneet.
  9. Miksi äärisäät eivät ole lisääntyneet? Missä ovat ne kuivuudet ja tulvat, joiden piti jo kauan sitten lamauttaa ruoan tuotanto ja aiheuttaa massiivisia nälänhätiä?
  10. Miksi merijään määrän lisääntyminen Etelämantereen ympäristössä todistaa globaalista ilmaston lämpeneisestä? Miksi merijään määrän väheneminen Jäämerellä todistaa samasta?
  11. Miksi meret eivät lämpene? Miksi tropiikki ei lämpene? Miksi Etelämanner ei lämpene? Miksi Himalajan jäätiköt eivät sulakaan, kuten IPCC väitti?
  12. Mihin perustuu se hiilidioksidin vahva säätely, joka sai maapallon ilmaston moneen kertaan jäähtymään ja lämpenemään ainakin yhden asteen verran vuosina 10 000 - 150 ennen nykyaikaa? Miten hiilidioksipitoisuuden muutokset selittävät asian?
  13. Miksi hiilidioksidipitoisuuden muutokset ovat aina seuranneet lämpötilamuutoksia? Voiko seuraus olla samanaikaisesti myös aiheuttaja?
  14. Missä ovat ne ilmastopakolaiset, joita piti olla kymmenin miljoonin jo viime vuosikymmenellä? Entä ne hukkuvat saarivaltiot, joiden rantakohteisiin on rakennettu uusia lentokenttiä?
  15. Mitkä eläinlajit ovat kuolleet sukupuuttoon ilmastonmuutoksen seurauksena? Nimeä yksikin Suomesta.
  16. Paljonko suomalaisen kuluttajan energiasta maksama hinta on noussut ilmastonmuutoksen torjumiseksi? 
  17. Monellako asteella olemme Suomessa onnistuneet torjumaan lämpenemistä kaikilla ilmastonmuutoksen torjuntatoimenpiteillä?
  18. Miksi ilmaston lämpeneminen on tuonut viisi kylmää talvea Eurooppaan?
  19. Miksi lapsemme, joille lumitalvien piti Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan mukaan olla harvinaista herkkua, edelleen pärjäävät hiihdossa ja alppilajeissa?
  20. Miksi energian hinta tavalliselle kuluttajalle nousee sitä enemmän, mitä enemmän ns. vihreää energiantuotantoa otetaan käyttöön?
  21. Koska puun polttaminen avotulena tai takassa kielletään?
  22. Koska polttomoottorien käyttö autoissa kielletään?
  23. Paljonko ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on lisännyt kasvikunnan ja ruoantuotannon kasvua?
  24. Miten ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on vaikuttanut maailman jääkarhupopulaatioon, jonka piti kuolla sukupuuttoon arktisen jään kadottua vuonna 2013?
  25. Miksi minun puutarhani ja metsäni voivat paremmin kuin koskaan ennen, vaikka ilmastokatastrofi uhkaa?
  26. Miksi Suomen ilmasto ei ole tilastollisesti merkittävästi lämmennyt sitten 1930-luvun tai 1100-luvun?
  27. Miksi globaali ilmasto lämpenee vain ilmastoa tutkivien nörttien ilmastomalleissa? Miksi se ei ole lämmennyt edes adjusteeratuissa lämpöaikasarjoissa yli 15 vuoteen, vaikka hiilidioksidipitoisuus on tuona aikana kasvanut ennätyksellisesti?
  28. Miksi auringon aktiivisuus korreloi ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta paremmin lämpötilamuutoksiin holoseeniaikana?
  29. Miksi johtavat ilmastotieteen alarmistit, Ilmatieteen laitoksen Petteri Taalas ja Mikko Alestalo, eivät uskalla väitellä julkisesti ilmastonmuutoksesta?
  30. Miksi kansalaisille ei anneta verovaroin kerättyjä säätilastoja ilmaiseksi ja helposti käytettävässä muodossa? 
  31. Monellako asteella tai asteen kymmenyksellä Suomen ilmastonmuutoksen torjuntatoimet viilentävät globaalia ilmastoa?
  32. Monellako asteella tai asteen kymmenyksellä haluamme viilentää ilmastoa? Miten tämä arvioidaan bruttokansantuotteessa tai hyvinvoinnissa?
Tuossa oli osa siitä vuodatuksesta, jota olen turuilla ja toreilla kuullut tavallisilta suomalaisilta. En jaksa kaikkia kysymyksiä listata. Selvää kuitenkin on se, että suomalaisten mielestä science is not settled, vaikka Petteri Taalas niin väittää. Suurin osa kysyjistä ei ole tiedemiehiä tai ns. älymystöön kuuluvia. He ovat niitä tavallisia suomalaisia, jotka äänestävät vaaleissa.

Jos Sinulle tulee kiusaus vastata johonkin kysymykseen - varsinkin jos olet tieteenharjoittaja - pyydän aloittamaan kommentin kysymyksen numerolla.  

58 kommenttia:

  1. Hyvin tiivistetty nippu.

    Nämä kysymykset voisi lähettää myös kansanedustajille.

    Mitä Blogin pitäjä on muuten mieltä otetaanko ilmastohuijaus enemmän puheenaiheeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa?

    Valtion päättäjien kelkka olisi hyvä saada kääntymään (poislukien vihreät) ennen liian lopullisia päätöksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä varmaan otetaan, mutta isompien teemojen alle se taitaa jäädä. No tuo valmistelussa oleva ilmastolaki saattaa tietysti nostaa asiaa enemmän esiin.

      Jo ensi vuoden eurovaaleissa ilmastokysymykset taitavat nousta esiin, sillä niin syvällä EU tällä hetkellä kyntää ilmasto- ja energiapolitiikassaan. Vihreät tietysti pitävät ilmastonmuutoksen torjuntaa esillä. Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola on jo aloittanut asian lämmittelyn eri näkökulmasta. Ihmettelisin, jos perussuomalaiset eivät myös nosta asiaa esiin.

      Poista
    2. Poliittista ohjausta tieteenteolle?

      Jotenkin tulee nyt kyllä Neuvostoliitto ja jopa 30-luku mieleen, ei mahda mitään.

      Poista
  2. Satu Hassi käy nyt, hävittyään backloading-kisan, kampanjaa jossa suomalaisten eläkerahat ovatkin vaarassa (US-blogi). Aika epätoivoista sanoisin.

    Mutta hieman huumorilla:

    #15 Satiainen kuolemassa/kuollut sukupuuttoon !!
    Mekanismi: ilmasto etenkin kesät (sic!) lämpenevät, joten meilläkin muodiksi "sheivaaminen". Niinpä nämä mukavat "alapään tiaiset" eivät saa otetta ja putoavat luonnollisesta "pesästään"
    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmmm... Täytyypä vihjata paikallisille vihreille, että ottaisivat satiaisen ilmastokampanjansa maskotiksi. Sillä voisi herättää huomiota jääkarhuja enemmän.

      Poista
  3. 29 on vähän hölmö, totta kai FMI jne. joutuvat luottamaan tieteelliseen tietoon eikä lähteä sooloilemaan. Tulevan kannan voi siis lukea AR5-raportista. Miksi skeptikot eivät osoita huippujulkaisuin kantaansa oikeaksi, jolloin AR-raportit muuttuvat?

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohitit sujuvasti keikki muut kysymykset, eikö poskissa riitä puhtia puhaltaa ne kumoon?

      Poista
    2. Voisitte etsiä vastauksia noihin kysymyksiin esim. IPCC AR5 vuodetusta draftista ja listata vastaukset ranskalaisin viivoin. Vasta sen jälkeen keskustelussa on jotain järkeä.

      -L4

      Poista
    3. Juu, kyllähän ihmiset välillä kyselevät hassuja asioita - lapset varsinkin. Minun suosikkini on seuraava: "Äiti, miksi keisarilla ei ole vaatteita?"

      Poista
    4. Paljonko mielesi muuttuu jos ilmakehän lämpeneminen alkaa hetimiten uudestaan?

      -L4

      Poista
    5. Ei se ala,
      ole edes alkanut kuin data-adjusteerajien villissä mielikuvituksessa,

      sitäpaitsi PDO on jo menossa, AMO sukeltaa seuraavaksi, viilentyminen seuraavien muutaman vuosikymmenen aikana on tutkittu tosiasia siitäkin huolimatta, että lämpöä yritetään piilottaa milloin minnekin tai aerosolipakotetta väitetään aiemmin oletettua suuremmaksi.

      Aerosolihypoteesikin kaatuu jo siihen, että tällöin Pinatubo purkaus olisi laukaissut vähintään pikkujääkauden.

      T.Huolman

      Poista
    6. Arvoisa L4, minä kuten moni muukin ihmettelee sitä, että hiilidioksidi jatkaa nousuaan, mutta lämpötila ei. Jos ainoa olemassa oleva totuuus väittää, että molempien pitäisi nousta vähintäänkin yhtä aikaa, niin jossakin täytyy olla vikaa.

      Vastatakseni varsinaiseen ihmettelyysi, niin minä henkilökohtaisesti en sitä paljonkaan ihmettelesi. Me tiedämme tällä hetkellä niin vähän ilmastoon vaikuttavista kokonaismekanismeista, että parempi olisi pitää sordiinioa päällä mistään jumalallista totuuksista. Koko ajan tulee uutta tietoa vaikkapa maan akselikulman vaikutuksista ja auringon magneettisuuden vaikutuksista.

      Poista
    7. Meret ovat lämmenneet koko ajan ja lumen ja jään määrä vähentynyt. Minusta ei vaikuta ollenkaan siltä että lämpeneminen on pysähtynyt. Postitin alle linkin jossa todettiin että ilmakehän lämpönielu on vain noin 2.3 prosenttia kaikesta.

      -L4

      Poista
    8. Eivät ne jäät kaikkialla vähene, kuten varsin hyvin tietänetkin. Tästä kirjoittelin oman taviksien version, jota voit käydä kommentoimassa tuolla:

      http://jarinyberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139229-jaatikoiden-sulamisesta

      Ja ne taaksepäin mittaavat satelliittimallinnukset eivät tosiaankaan vielä vakuuta.

      Poista
  4. 15. Mitkä eläinlajit ovat kuolleet sukupuuttoon ilmastonmuutoksen seurauksena? Nimeä yksikin Suomesta.

    Ilmastonmuutoksen (lämpenemisen) on ennustettu/arveltu aiheuttavan sukupuuttoaallon. Toistaiseksi yhtään sukupuuttoa ei ole voitu laittaa viimeaikaisen lievän lämpenemisen piikkiin, ei Suomessa eikä koko maailmassa. Joitakin epäilyjä on, kuten eräiden trooppisten sammakkojen häviäminen, mutta niidenkin syyt ovat osoittautuneet luultua monimutkaisemmiksi (mm. sairaudet ja biotooppien tuhoaminen).

    Luonnollisia sukupuuttoja on tapahtunut aina. Tässä yhteydessä meitä kiinnostavat historiallisen ajan sukupuutot, jotka ovat olleet siinä mielessä ”epäluonnollisia”, että me ihmiset olemme ne aiheuttaneet. Esimerkiksi kun Uuden Seelannin alkuperäiskansa maorit saapuivat Polynesiasta saarille noin 1300-luvulla, he hävittävät (söivät) lyhyessä ajassa sukupuuttoon ainutlaatuiset, jättimäiset ja lentokyvyttömät moa-linnut. Samassa rytäkässä kuoli nälkään myös kaikkien aikojen suurin haukkalintu, haastinkotka (paino 15 kg; maakotkan maksimipaino on 7 kg).

    Ihmisen aiheuttaman sukupuuttoaallon huippu osui löytöretkeilyjen aikaan vuosiin 1500-1910. Saarilta kuoli lajeja, muttei juuri mantereilta. Noin 4430 nisäkäslajista ainoastaan kolme mannerlajia on kuollut sukupuuttoon viimeisen 500 vuoden aikana (Red List 2004): siniantilooppi (Etelä-Afrikka, noin 1780), algeriangaselli (1800-luvun loppu) ja omiltemenkaniini (Meksiko, 1900-luvun alku). Vastaavasti maapallon yli 9000 lintulajista vain kuusi on hävinnyt mantereilta. Kaikkien häviämisen syy oli ihmisen suoranainen vaino ja ympäristön tuhoaminen (esim. kosteikkojen kuivattaminen).

    Varsinkin saarten eläimistö koki kovan kohtalon, kun ihminen ja hänen kotieläimensä tuhosivat luontoa. Yksi ainoa kotikissa saattoi tappaa pienen saaren endeemisen lintulajin sukupuuttoon muutamassa vuodessa. 1960-luvun jälkeen sukupuuttojen määrä on selvästi laskenut. Sukupuuttovaara on tietysti koko ajan olemassa. Suurin ongelma olemme edelleen me ihmiset: tapamme itsekkäästi mm. suuria petonisäkkäitä (tiikeri on ehkä suurimmassa vaarassa hävitä) ja/tai tuhoamme eläinten elinympäristöjä. Pääsyy tuhoon on ihmispopulaation jatkuva kasvu. Jokainen, joka on vähääkään matkustanut ja liikkunut kaupunkien ulkopuolella, on voinut tämän todeta. Esimerkiksi sademetsiä hakataan kaikkialla ja tilalle istutetaan vaikkapa öljypalmua biopolttoaineen saamiseksi.

    Antero Järvinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kattavasta vastauksesta. Noin epäilin asian olevankin. Nyt tiedän.

      Poista
  5. Itse lisäisin vielä kohdan 33 jotenkin tähän tyyliin
    33. Kuinka paljon henkistä pahoinvointia tämä ilmastonmuutoshystreia ja maailmanlopulla pelottelu on lisännyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä (tai huono) esimerkiksi viime kesältä (2012): Ilmatieteilijät ennustivat ja uutisoivat, että Pohjois-Suomi lämpenee vuosisadan loppuun mennessä kahdeksan astetta. Toteutuessaan tämä tietokone-ennustus löisi maapallon ilmastohistorian aikaisemmat lämpenemisennätykset ainakin sadalla prosentilla. Otin yhteyttä ao. tutkijoihin, mutta he eivät vastanneet sähköpostiini. Jo kuuden asteen nousuennuste on järjetön (ks. http://wattsupwiththat.com/2013/04/18/numeracy-in-climate-discussions-how-long-ill-it-take-to-get-a-6c-rise-in-temperature/). Antero

      Poista
    2. Ei löisi, vaan jäisi jälkeen historian tapahtumista

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Dansgaard-Oeschgerin_tapahtuma

      Paikallisesti lämpötila voi nousta paljon enemmän kuin globaalisti.

      Poista
    3. Pahoinvointi on tosiaan lisääntynyt. Eikä se pahoinvointi jää pelkästään oksennusten asteelle. Täällä Lapissa Metsähallitus pistää nurin sotakorvauksiltakin säästettyjä ikimetsiä, koska tilalle voi kohta istuttaa banaanipuita.

      Poista
    4. Kuulostaa siltä että Suomen Hallitus rikkoo suoraan ja hävyttömästi YK:n sekä EU:n kanssa sopimiaan ympäristövelvoitteita, joita on jo aika paljon allekirjoitettuna.

      Joko sinä valehtelet, tai YK:n Agenda 21 on vain huijausta, jolla normi kansalaiset vangitaan keksittyjen uhkien nojalla rakennettuun valvonta- ja ryöstämis -yhteiskuntaan. Valta ja varallisuus monelta harvoille. Velvoitteet ja syyllisyydet ihmisille, suuryhtiöt senkun porskuttavat maapallon tuholaisina?

      Poista
  6. Lisää meristä realclimatessa (ammattitutkijoilla on asiaa):

    http://www.realclimate.org/index.php/archives/2013/04/the-answer-is-blowing-in-the-wind-the-warming-went-into-the-deep-end/

    VastaaPoista
  7. Tämäkin on hyvä:

    http://www.skepticalscience.com/Global-Warming-is-Accelerating-but-its-Still-Groundhog-Day-at-the-Daily-Mail.html

    ..skeptikot keskittyvät ilmäkehän lämpiämiseen vaikka ilmakehä on vain noin 2.3% lämpönieluista.

    VastaaPoista
  8. 33. Mikolta mainio lista ilmastosta kiinnostuneiden kansalaisten kysymyksiä, joista useimpiin en osaa antaa kovin hyviä vastauksia. Antero ja kenties jotkut muut ovat siinä suhteessa paljon taitavampia. Mutta haluan lisätä listan 33. kysymykseksi oman vahvuuteni: missä ihmeessä mahtaa ”luurata” tämän blogin lukijoiden mielissä ilmaston perusominaisuudeksi luettava ilmaston syklisyys, joka helposti selittää jopa kaiken nykyilmastonkin vaihteluista! Vaikka luonnossa lähes kaikki on luonteeltaan syklistä, ilmastoon se ei näytä yleisen ajattelun perusteella jostain syystä kuuluvan!

    En ala, ainakaan vielä tässä vaiheessa, asiaa lyhyen diasarjani ”oppimäärää” enempää, todistelemaan. Jos tarve vaatii, sitten enemmän. Nyt pyydän vain enemmän kiinnostuneita googlaamaan vaikkapa ”cyclicity in climate” — ja kommentoimaan!

    Mielestäni on päivänselvää, että pidemmässä juoksussa Maapallon elämää — ja omaa elämäämme, ainakin ilmaston puolesta — ohjaa avaruusperäinen ilmastosykli, joka vaihtelee 60 ja 100 vuoden välillä. Kuten vaihteluhaarukka osoittaa, kyse ei ole vuodentarkasta vaan joukosta eri pituisia syklejä, jotka vahvistavat tai heikentävät toisiaan. Koska niiden keskinäiset vaikutussuhteet riippuvat myös mm. Auringon aktiivisuuden vaihteluista, Maan asemasta kiertoradallaan ja monista muistakin tekijöistä, joista meistä tieteenharjoittajistakaan tuskin kukaan vielä tarkemmin tietää, jään itsekin odottavalle kannalle.

    Diasarjassni on esimerkkejä puulustotutkimuksissa ilmenneistä ilmaston syklisistä vaihteluista: http://lustiag.pp.fi/data/pdf/cycles.pdf/. Minulle henkilökohtaisesti on tutkimusteni perusteella kuitenkin päivänselvää, missä mennään. Näkemykseni on, että valitettavasti viileämpi monikymmenvuotinen aikakausi on jo jonkin aikaa ollut meneillään ja tulee jatkumaan seuraavat 20-30 vuotta! Tähän tietoarvioon luulisi ainakin laskettelijoiden olevan tyytyväisiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, nopeiden syklien epäharmooniset kerrannaiset voivat tuottaa matalataajuisia voimakkaita syklejä ja päinvastoin ja
      joille ei siis voida osoittaa suoraa tekijää. (ts. epävireinen kitara.),
      syklisyys tosiaankin on luonnossa vallitseva tila.

      T.Huolman

      Poista
  9. Linkkini jostain syystä tökkii. Tässä toinen vaihtoehto:
    http://lustiag.pp.fi/data/pdf/cycles.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eri tekijöiden syklisyys tai vaiheiden päällekkäisyys on aihe, jota en ole käsitellyt riittävästi tässä blogissa. Luettuani linkkisi läpi totesin sen ansaitsevan huolellisen tarkastelun. Katsotaanpa, mitä saadaan aikaan.

      Poista
    2. Eräs tärkeimmistä asioista, jonka olen oppinut ”kantapään” kautta tutkiessani pohjoista luontoa 40 vuotta, on se, että luonnossa ei ole jatkuvia trendejä eli suuntauksia. Jos luulet löytäneesi luonnosta trendin, sinun on parasta lopettaa aineiston kerääminen siihen paikkaa, sillä jo seuraava vuosi tai lähivuodet hävittävät trendisi! Kuten Darwinin työtoveri Thomas Henry Huxley (1825-1895) sanoi: “The great tragedy of Science - the slaying of a beautiful hypothesis by an ugly fact.” Antero Järvinen

      Poista
  10. Kelpaako NASA julkaisu lähteeksi?

    "There is, however, a dawning realization among researchers that even these apparently tiny variations can have a significant effect on terrestrial climate. A new report issued by the National Research Council (NRC), "The Effects of Solar Variability on Earth's Climate," lays out some of the surprisingly complex ways that solar activity can make itself felt on our planet. "

    http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2013/08jan_sunclimate/

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuosta linkistäsi paistaa läpi aurinkotutkijoiden turhautuminen ilmastokeskusteluun. Sillä suunnalla on selvästi tarvetta haastaa hiilidioksiditeoreetikot. Hyvä niin. Science is NOT settled.

      Poista
    2. Mäkinen, luitoko lainkaan tuota NASA:n aurinkojuttua? Siellähän sanotaan nimenomaan, ettei auringon aktiivisuudella voida selittää maapallon lämpenemistä ainakin viimeisten 50 vuoden ajalta. Muutenkin nämä auringon aktiivisuus versus maapallon ilmakehän tapahtumat ovat tutkimuksien mukaan asettuneet sellaisiin mittoihin, että auringon osuus kyllä on havaittavissa erilaisina ilmakehän (eri kerroksissa) muutoksina lähinnä alueellisina signaaleina, mutta niillä ei ole suurta vaikutusta ihmisen aiheuttaman globaalin ilmastonmuutoksen rinnalla. Suurimmat muutokset auringon aktiivisuuden vaikutuksista tapahtuvat yläilmakehässä, mutta alimmassa ilmakehän kerroksessa missä säätapahtumat ovat, vaikutuksia on tilastollisesti osoitettavissa silloin kun auringon aktiivisuudessa on suuria muutoksia.

      Poista
    3. Näissä keskusteluissa pakkaa toistuvasti unohtumaan erilaiset vahvistusmekanismit:

      Prof. Nir Shaviv (Racah Institute of Physics The Hebrew University of Jerusalem):

      Dr. Nir Shaviv DESTROYS Climate Change Hysteria in 30 minutes Part 1
      Dr. Nir Shaviv DESTROYS Climate Change Hysteria in 30 minutes Part 2

      Shavivin päätelmiä: meren pinta kiinteässä riippuvuussuhteessa Auringon aktiivisuuden kanssa, ts. ”kuuma” aurinko laajentaa merta ja päinvastoin. Ilmiöön liittyy myös vahvistusmekanismi, jossa osallisina ovat mm. kosminen säteily ja pilvet. Ne vaikuttavaa siihen, että meriin kertyy aurinkoperäistä lämpöä paljon enemmän kuin suoran säteilyn perusteella voi päätellä.

      Poista
    4. Linkit unohtuivat edellisestä:
      http://www.youtube.com/watch?v=vUlrEURLh6A
      http://www.youtube.com/watch?v=jm7JGHhZY4w

      Poista
    5. Kaipa tuo on nähty, mutta laitan varuilta, kun on nuita kaiken muoilman syklejä.

      http://www.youtube.com/watch?v=1kdxxbSmUwQ

      Ilkka Mononen

      Poista
    6. Ilkka, SUURET KIITOKSET esittelemästäsi linkistä !!!

      Videon vaatima tunti oli monikymmenvuotisen omakohtaisen puulustotutkimuskokemukseni ja sen ohessa yhtä pitkään harrastamani laajan ilmastoharrastukseni huipennus! Niin siksi, että Sebastian Lüning vahvisti lukuisia niitä näkemyksiäni, jotka olen löytänyt omien tutkimusteni kautta!

      Olisi jatkokeskusteluiden kannalta hyödyllistä, jos mahdollisimman monelta löytyisi aikaa Sebastianin meikäläisittäin helpolla saksa-aksenttisella englanninkielellä esittämän kokonaisuuden seuraamiseen.

      Minulle Vahrenholtin ja Luningin 445-sivuinen saksankielinen kirja on tuttu, sillä hankin sen heti kun tuli julkisuuteen. Mutta siltikin: tämä videoesitys on erinomainen pähkinänkuoriesitys Auringon roolista Maapaloon ilmastossa.

      Poista
  11. Niinpä. Perhosefekti ... yksityiskohtien ei välttämättä tarvitse olla kovin näyttäviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sittenhän voi tarkastella CERN havaintoja, ja syklisyydet eivät ole ristiriidassa lustotutkimusten kanssa, pikemminkin päinvastoin.

      http://www.youtube.com/watch?v=6ygk98kEQfk

      Ilkka Mononen

      Poista
  12. Uskallankonen lisätä Nir Shavivin kosmisen enseblen eli syklien modulaatiosta?

    http://www.youtube.com/watch?v=L1n2oq-XIxI

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  13. Pitäisi kysyä hallitukselta että miten ne on varautuneet jos ilmasto kylmenee vielä tästä jo liian kylmästä joka lyhentää kasvukautta.
    Mitä jos http://www.spaceandscience.net/id16.html . Jos tuleva kesä on yhtä surkea kuin viimeksi niin luulisi että itl yläkerrassa kävisi raikas tuulahdus joka poistaisi poteroihinsa homeehtuneet johtajat kellariin mököttämään. Daltonin minimin aikaan keskilämpö ei paljon pudonnut ja täällä se oli silti tuhoisaa.

    VastaaPoista
  14. Laitan tähän yhden hiilidioksidiin liittyvän asian, jota olen silloin tällöin pohtinut, mutta en ole löytänyt sille selitystä. Olen oppinut pääosin kokemuksen kautta, että kaikissa luonnossa kerätyissä pitkäaikaisissa havaintosarjoissa (esim. lämpötila, muut ilmastomuuttujat, kasvifenologia, jäidenlähtö jne.) on suunnattoman paljon vaihtelua mm. vuodesta toiseen. Esimerkiksi koivun hiirenkorvalle tulon luonnollinen vuosivaihtelu on kuukauden luokkaa. Siksi minua on ihmetyttänyt miten on mahdollista, että kaikissa ilmastokäppyröissä (jotka tavallisesti siteeraavat vain Mauna Loaa) hiilidioksidipitoisuuden kuvaaja on niin suoraviivaisen "kaunis". Hiilidioksidi jatkaa tasaista, ”luonnotonta”, kasvuaan ilman minkäänlaisia poikkeamia (satunnaispoikkeamat, tilapäiset luonnolliset hyppäykset ja laskut jne.). Kai tulivuorenpurkauksien, taloudellisten lamakausien jne. pitäisi aiheuttaa siihen epäsäännöllisiä heilahduksia? Ihmettelen asiaa edelleenkin. Linkissä (http://www.co2web.info/np-m-119.pdf) on vanhahko juttu, joka selvensi osittain ajatuksiani. Osaisiko joku selittää lisää hiilidioksidikäyrän ”epänormaalia” käyttäytymistä? Aihe liittyy useisiin Mikon edellä esittämiin kysymyksiin. Antero Järvinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuo Mauna Lea käyrä "on liian hyvä ollakseen totta" semminkin kun
      sen tekoresepti on Keeling suvulla perinteisesti.

      Minusta vaikuttaa ihan siltä että kovasti vaihtelevia pitoisuuksia on integroitu niin voimakkaasti että jäljelle on jäänyt vain IPCC,n mallinnusten edellyttämä CO2 pitoisuuden nousu.

      Onhan sitä muitakin tapoja vielä ihmeellisimpine tuloksineen.

      http://johnosullivan.livejournal.com/41060.html

      Ilkka Mononen

      Poista
    2. Ahaa siis kaikki maailman CO2-aikasarjat on väärennetty? Huh huh, onko kuussa käyty ja mitä tapahtui WTC 7:lle?

      Poista
    3. Eipä tuo co2 -kasvu kovin tasaiselta näytä.

      http://www.esrl.noaa.gov/gmd/webdata/ccgg/trends/co2_data_mlo_anngr.png

      Poista
    4. Suuren Salaliiton lonkerot ilmeisesti kattavat kaikki GAW-mittausasemat, myös meillä Suomessa Pallaksen liepeillä sijaitsevan havaintopisteen. Sieltäkin tuppaa tulemaan täysin muiden asemien kanssa yhtenevää nousevaa käyrää.

      Poista
  15. Tällaista löytyi linkistä
    http://answers.yahoo.com/question/index?qid=20080122160443AAOjPLQ (ote tekstistä):
    - - -
    CO2 we produce is absorbed by natural sinks, but those sinks are also distributed unevenly around the globe. Terrestrial sinks are almost as important as oceanic sinks, in spite of their smaller surface area; that means that CO2 is absorbed more rapidly by the land than by the ocean.

    There are also vertical differences in distribution. Since CO2 is a heavy gas, it is relatively depleted at higher altitudes.
    - - -
    Vaihtelua siis löytyy aika tavalla suuntaan ja toiseen. Luulisi olevan myös jonkinmoinen mittausongelma.

    VastaaPoista
  16. Tuossa olisi CO2 mittauksista, ongelmista, ym. aiheeseen liittyvää.

    http://icecap.us/images/uploads/08_Beck-2.pdf

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jälleen mielenkiintoinen linkki Ilkalta (http://johnosullivan.livejournal.com/41060.html). Japanin avaruustutkimusjärjestön (JAXA) satelliittimittausten mukaan pahimmat hiilidioksipäästäjät eivät löydykään teollisuusmaista vaan sieltä, missä teollisuutta on vähiten, siis kolmansista maista (ks. linkin kartta).

      Totta vai tarua? Onkohan noille havainnolle tullut jatkoa?

      Poista
    2. Co2-pitoisuudet 1800-luvun alussa jopa 550 ppm:n tasolla!

      Viittaan prof. Zbigniew Jaworowskin tutkimuksiin CO2-havaintojen kirsinkanpoiminnasta 1800-luvulla:
      http://www.john-daly.com/zjiceco2.htm

      Osaisiko joku selittää?

      Poista
    3. Kalibroimattomia mittauksia. Mitä pitäisi selittää?

      -L4

      Poista
  17. Arktisen merijään määrä havainnollistettuna: https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=YgiMBxaL19M

    VastaaPoista
  18. Seuraavan pitkähkön kysymyksen kysyi nimimerkki MarttiJ alarmisti Pasi Toiviaisen blokissa. Vastaaminen ei vaadi mitään ilmastofysiikan laajaa tuntemusta, mutta yhtään ainoaa vastausta ei annettu. L4 osaa varmaan muitta mutkitta vastata MarttiJ:n kysymykseen?

    Lainaus:
    Mutta jotta keskustelumme ei degeneroituisi tylsäksi väittelyksi pilkun paikasta, pyytäisin sinulta esimerkkejä asioista jotka ovat muuttuneet huonompaan suuntaan samaan aikaan kun hiilidioksidipitoisuus on noussut ja keskustelun herättämiseksi jonkinasteisella teorialla miten tuon asian huononeminen liittyy ilmaston lämpenemiseen.

    Esim. kalakannat ovat toki romahtaneet monin paikoin jopa hälyyttävästi, mutta syynä on ylikalastus ei ilmaston lämpeneminen. Amazonin ja Indonesian sademetsät kutistuvat vauhdilla, mutta syynä ei ole ilmaston lämpeneminen vaan metsän raivaaminen biopolttoaineen tuotantoon.

    Enkä tarkoita siis ennusteita tulevaisuudesta, vaan miten ihmisten tai luonnon asiat ovat *nyt* huonommin kuin olisivat olleet ilman hiilidioksidipäästöjä.

    Tämä lienee helppo tehtävä, sillä mediaa seuraamalla saa helposti kuvan siitä kuin eläisimme lopun aikoja.

    VastaaPoista
  19. https://en.wikipedia.org/wiki/Holocene_extinction

    VastaaPoista
  20. Fourier analyysi, eli tapahtumien spektrianalyylsi paljasti juuri 6 eri luonnollista
    sykliä jotka voidaan liittää imaston vaihtelevuuteen.

    http://joannenova.com.au/2013/05/fourier-analysis-reveals-six-natural-cycles-no-man-made-effect-predicts-cooling/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+JoNova+%28JoNova%29

    Eiköhän sieltä löydu miksi mäntykin kasvoi nykyisellä tundralla, jos niin haluaa.

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  21. Ilkan linkki uusi minullekin ja syklit vaikeammin tulkittavissa.

    Tässä hiukan lisää sykleistä (+ omakohtaista oheistarinaa diasarjan muodossa) maailman vanhimmaksi elävän vihnemännyn maailmasta: http://lustiag.pp.fi/data/pdf/Wavelet-vihnemanty.pdf

    VastaaPoista
  22. Mielenkiintoista.
    Itse tarkastelen ihan tekniikan kannalta, kun jo lapsesta asti työkaluina on ollut spektri analysaattorit sittemmin piirianalysaattorit ja piirianalyysi.

    Jotenkin sen sitten "näkee" oskilloskooppikuvan olevan sama kui Fourier muunnoksen
    tuottama erillainen kuvaus.

    Kyllä tuo kohina sisältää syklit, kunhan mittaussarjat saataisiin tarpeeksi pitkiksi ja
    tarkoiksi uskoisin.

    Jos olisi tarpeeksi käyttökelpoista dataa, soittaisin sen CD levyn korjausalgoritmin läpi ja
    ilmasto jäisi soimaan kuin paikalleen juuttunut LP levyn neula, jase soi ja se soi ja se soi.

    Tulkitkaa tämä haihatteluksi, jos niin haluatte, itteäkin naurattaa kun se näyttää liian helpolta, mutta tuonhan Dr. Lunig teki, ehkä tietämättään?

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  23. Hyvä Ilkka! Hienoa, että saamme keskusteluun väriä oman alansa spektriasiantuntijalta. En itse ole mikään erityisempi Spektri/Wavelet-asiantuntija, mutta hallitsen R:ää sen verran, että osaan tehdä skriptejä ja pystyn tulkitsemaan tuloksia. Sanottaisiinko niin, että olen hyvässä alussa ja että kuuntelelen erittäin mielelläni minua taitavampia osaajia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiiä häntä asiantuntevuudestani, kun se oli vain työtä, enkä osaa edes soittaa harmoniikkaa, kuten tässä aiheessa pitäisi.

      Kyllä ilmaston syklisyys ja puunlustotutkimuksenne puhuvat omaa ja samaa
      kieltään, ja ne eivät ole sisäsynyisiä, vaan niitä ohjaa jotkut ulkopuoliset voimat,
      joiden tunnistamsesta lienee kyse.

      Tää konvoluutioteoria löytää kyllä syklit, mutta nimenomaan ei anna selitystä
      niiden syistä, jolloin tehtävä jäänee lustontutkijoille ja astronomeille, geologeille sekä fyysikoille, jotka saavat tutkia syitä, tai tähyillä taivaisiin.

      Mutta jos haluaa leikkiä signaaleilla ja impulssimomenteilla, pieni havainnollistaminen lienee aina paikallaan.

      http://phet.colorado.edu/en/simulation/fourier

      Ilkka Mononen

      Poista
    2. Lisään vielä tuosta Bond syklistä, näin elekroniikkamiehestä näyttäisi
      olevan kyse näytteenoton harvuudesta, eli analysointi saattaa tuottaa monikertoja
      tai murto osia mitkä näyttävät sillisalaatilta.

      Kyllä se siellä on, mutta mikä niistä?

      Tämä on vanha ongelma, mistä kirjoitin joskus bittitaivaisiin, selittäen miten "ranskanleipää " heilutellaan porttikongissa.

      Tämä liittyi MP3 soittimiin, mutta asia on sama.
      Nyqwist teoreema pureskelee sitä.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Nyquistin_teoreema

      Ilkka Mononen

      Poista