Palsatutkija haluaa lisää tutkimusrahaa

Palsasuo
Kuvan lähde Wikipedia

Yleisradio uutisoi 30.1.2013 palsasoiden olevan vaarassa kadota. Uutinen on huvittava monestakin näkökulmasta tarkasteltuna. Seuraavassa muutamia näkökulmia, mutta aloitetaanpa ensin palsasoiden muodostumisesta ja historiasta.

Palsasuo on aapasoita muistuttava suoyhdistymätyyppi jossa esiintyy routaytimisiä turvekumpuja, palsoja. Palsan turve eristää kesällä lämpöä ja estää ytimen routaa sulamasta. Palsat kuitenkin sulavat, koska ne kasvavat, jolloin turvekerros halkeaa ja palsa sulaa kesällä romahtaen vesikuopaksi. Palsoja syntyy alueelle, jossa vuoden keskilämpötila on alle –1°C ja joilla on vähäisen sademäärän takia ohut lumipeite, jota tuuli pyyhkii pois. Talvella palsakummut kasvavat ja lyhyen viileän kesän aikana ne eivät ehdi sulaa kuin enintään puolisen metriä pinnasta. Palsoja esiintyy Suomessa lähinnä puurajan tienoilla Pohjois-Lapissa.

Vanhimmat palsat voivat olla 2 000 vuoden ikäisiä. Kun ne repeilevät ja päästävät lämpöä sisälle, se lopulta romahduttaa kummun ja paikalle muodostuu pieni lampi. Tutkijoiden mielestä palsat ovat syntyneet Suomen Lappiin vasta jääkauden jälkeisen ja nykyistä muutaman asteen lämpimämmän kauden jälkeen 5000-2000 vuotta sitten. Nyt nämä erikoiset luontosuot ovat Oulun yliopiston luonnonmaantieteen professorin, Jan Hjortin, mukaan sulamassa pois tämän vuosisadan loppuun mennessä, jos ilmasto lämpenee ennusteiden mukaisesti.

On vaikeaa olla eri mieltä professori Hjortin kanssa. Palsan ytimessä oleva routa varmasti sulaa, jos ilmasto lämpenee. Mutta olematta tunnettu palsatutkija saati professori, voin yhtä suurella varmuudella ennustaa palsojen lisääntymistä, jos ilmasto kylmenee. Professori Hjortilla sen paremmin kuin minulla ei kuitenkaan ole mitattua tietoa Pohjois-Lapin ilmaston olennaisesta muuttumisesta. Joten jos-sanat ovat hyvin tärkeitä, kuten yleensäkin tulevaan ilmastoon liittyvissä asioissa. Ensi kesänä Hjort kuitenkin pystyttää automaattisen sääaseman palsasuolle Utsjoella ja seuraa tulevina vuosina yhä tarkemmin lämpötilojen ja sademäärien vaikutusta palsojen sisäisiin lämpötiloihin. Ehkäpä sitten joskus 30 vuoden kuluttua hänen tutkimusryhmänsä on kerännyt riittävästi säädataa, joka hälventää jos-sanaan sisältyvää epävarmuutta.

Professori Hjortin motiivia palsasoiden uhanalaisuuden julkistamiselle voi vain arvailla. Minä epäilen, että hän tarvitsee tutkimusrahaa voidakseen jatkaa soiden tutkimusta. Mutta mielenkiintoisempaa on yrittää arvailla Yleisradioyhtiömme motiiveja tälle "uutiselle". Lapin palsasuot kun eivät ole oikeastaan millään arvolla mitattuna kovin merkityksellisiä eivätkä luonnonilmiönä edes uhanalaisia, vaikka ilmasto vähän lämpenisikin. Ylen uutisen syynä taisi olla poliittisen ilmastonmuutostietoisuuden kasvattaminen. Ja nimenomaan siis poliittisen, sillä mitään uutta tietoahan uutinen ei sisältänyt.

En osaa varmuudella sanoa, paljonko yhteiskunnan kannattaisi panna rahaa palsasoiden tutkimukseen.  Epäilen, että kovin suuria rahoja ei kannata asiaan sijoittaa. Professori Hjortilla siis saattaa olla vaikeuksia löytää tutkimusrahoitusta tälle tutkimusalueelle. Ilmastonmuutoksen kytkeminen palsoihin saattaa kuitenkin olla se tekijä, joka avaa rahahanat. Veikkaankin, että Oulun yliopisto tutkii lähivuosina mittavasti palsasoita suorastaan kiihtyvästi lämpenevässä ilmastossa, ja Yle uutisoi asiasta ahkerasti. Jotkut siis osaavat ottaa hyödyn irti poliittisesta ilmastonmuutoksesta.

Tarina lämpimästä Grönlannista 130 000 vuotta sitten

NEEM-tutkimuksen kuva vasen asteikko on lumen satamishetkellä
olleen happi18-isotoopin määrä. Oikea akseli ja musta viiva kuvaavat
rekonstruoitua auringonsäteilyn määrää. Pienessä kuvassa on
suurennettu vasemmalla ylhäällä näkyvän Eem-kauden lämpötila ja
jäätikön pinnan korkeuden muutos.

Kööpenhaminan yliopiston vetämä tutkijaryhmä on onnistunut rekonstruoimaan Grönlannin jäätikön historiaa viimeisen 130 000 vuoden ajalta. Tämän NEEM-tutkimusryhmän (North Greenland Eemian Ice Drilling) Nature-tiedelehdessä julkaisemat tutkimustulokset herättävät ajatuksia ilmastoa seuraavien piirissä.

Minun mielestäni merkittävin yksityiskohta noissa tutkimustuloksissa oli se, että Grönlannin mannerjäätikkö ei ole läheskään niin herkkä ilmaston lämpenemiselle, kuin ilmastotutkimuksen alarmistit usein väittävät. Alarmistithan perustavat väitteensä vain ja ainoastaan tietokonemallinnoksiin, mutta NEEM-tutkijaryhmän tiedot perustuvat Grönlannin jäätikön kerroksista porattujen jäänäytteiden analysointiin. Tämä empiirinen mittaustieto kattaa nykyisen lämpimän kauden (holoseeni), sitä edeltäneen jääkauden ja sitä edeltäneen edellisen lämpimän kauden, jota kutsutaan Eem-kaudeksi.

Eem-kauden on jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetty olleen Holoseenia selvästi lämpimämpi. Tässä tutkimuksessa Pohjois-Grönlannin keskilämpötila Eem-kaudella noin 120 000 vuotta sitten oli jopa kahdeksan astetta nykyistä korkeampi. Grönlannin parin kilometrin paksuinen mannerjäätikkö tietenkin oheni jään sulaessa lämpiminä kesinä. Mutta se oheni vain muutamia satoja metrejä noin 10 000 vuoden aikana. Jäätikön ohentuminen vastaa tutkijoiden laskelmien mukaan merenpinnan 4-5 metrin nousua.

Tämä tieto on tietenkin sikäli varsin hyvä, että se todistaa Grönlannin jäätikön kestäneen lämpenemistä moninkertaisesti paremmin kuin eräät julkisuutta saaneet tietokonemallinnukset ovat väittäneet. Niissähän lähtökohtana on ollut yleensä 3-6 asteen keskilämpötilan nousu, ja ennusteet ovat luvanneet jopa koko jäämassan sulamista muutamassa sadassa vuodessa. Tätä vastaava merenpinnan nousu mitattaisiin tietysti jopa useina metreinä vuosisadassa. No, tuolla nykyistä paljon lämpimämmällä Eem-kaudella tällaista ei siis tapahtunut.

Mikä nosti Eem-kaudella lämpötilan niin korkeaksi, että Grönlannin jäätikkö menetti korkeudestaan 300 metriä? Ainakaan se ei ollut ilmakehän hiilidioksidi, joka tuolloin oli Etelämantereen jäätiköiden kairauksista tehtyjen tutkimusten perusteella noin 270 miljoonasosan tasolla - siis samoissa luvuissa kuin 1700-luvulla. Jokin muu tekijä vaikutti asiaan. Ehkä se oli maan pinnalle saapuva auringonsäteily, joka oli tuohon aikaan selvästi nykyistä voimakkaampaa, kuten kuvan mustasta kuvaajasta näet.

Grönlannin lämpötiloja. Lähde Chylek et al.
2006. “Greenland Warming of 1920-1930
and 1995-2005”, Geophysical Research Letters, 33, 2006

Palataanpa vielä lopuksi takaisin Holoseeni-kaudelle katsomaan, miten Grönlannin lämpötilat ovat noudattaneet tietokonemallinnusten ennustamaa lämpenemistä. Viereisestä kuvasta näet, että Grönlanti on kieltäytynyt lämpenemästä, vaikka osa ilmastotieteilijöistä sellaista väittää. Keskilämpötila, kesälämpötila ja maksimilämpötilat eivät ole sen enempää koholla kuin 80 vuotta sitten. Siis normaalia vaihtelua.

Olen kirjoittanut Grönlannin olemattomasta tai enintään hyvin hitaasta sulamisesta aiemminkin. Löydät noita kirjoituksia täältä. Lopuksi vielä yksi toteamus, jos asia ei tullut selväksi: Grönlannin jäätikkö ei ole sulamassa, eikä ihmiskunnalla ole keinoja sitä sulattaa. Ennusteet tuohon sulamiseen perustuvasta merenpinnan noususta ovat puhdasta ilmastopotaskaa. Grönlannin jäätikkö kestää Holoseenin kaikkine ihmisineen oikein hyvin. Sitä paitsi Holoseenin lämpimimmät vaiheet olivat jo 8000-5000 vuotta sitten. Siitä alkaen ilmasto on hitaasti viilentynyt myös Grönlannissa.

Kuva Etelämantereen Amundsen-Scott asemalta 24.1.2013

Jos Grönlanti ei suostu sulamaan kunnolla edes paljon ilmastouskovaisten povaamaa lämpimämmässä ilmastossa, on näiden etsittävä jostain seuraava jääpala, joka sulaessaan voisi nostaa katastrofaaliset tulvat rannikkokaupunkeihin. Aika varmasti katseet kääntyvät Etelämantereen jäätikköön. Mutta ei sekään sula yhtään paremmin. Vieressä on muuten eilen otettu kuva Antarktikan jääkimpaleen päältä. Siellä on keskikesä ja sulaminen hurjimmillaan, kuten voit kuvasta nähdä. Lämpötila oli kuvan ottohetkellä -22 C.

Äänestäisinkö Satu Hassia vai Eija-Riitta Korholaa eurovaaleissa?

Kaksi melko ahkerasti blogikirjoituksia tuottavaa europarlamentaarikkoamme, Vihreiden Satu Hassi ja Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola, ovat samanaikaisesti esillä Uusi Suomi -verkkolehden Puheenvuoropalstalla. Molempien kirjoitukset käsittelevät ilmastonmuutosta, tosin niiden näkökulmat ja muukin sisältö poikkeavat toisistaan kuin yö ja aamu. Mutta keskipäivän selkeys puuttuu molemmista.

Satu Hassi

Molemmat mepit ovat kirjoitelleet ilmastonmuutoksesta aiemminkin, ja molemmilla kirjoitusten sisältö on liukunut vuosien varrella omaan suuntaansa. Myös tämä suuntaero on selvä, mistä syystä meppien näkemysero on kasvamassa. Katsotaanpa muutaman kappaleen analyysillä, mistä on kyse.

Satu Hassin kirjoitus "Lämpeneekö vai ei?" noteeraa aluksi Yhdistyneiden Kuningaskuntien ilmatieteenlaitoksen (MetOffice) havainnot olemattomasta ilmaston lämpenemisestä viimeisen 15 vuoden aikana ja uusimman viiden vuoden ilmastoennusteen, jonka mukaan maapallon ilmaston keskilämpötila ei nousisi myöskään seuraavien viiden vuoden aikana. Seuraavaksi Hassi torjuu pontevasti tästä vedetyt johtopäätökset ilmaston lämpenemisen pysähtymisestä. Loppuosan tai pääosan kirjoituksestaan hän sitten käyttää ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen väistämättömyyden ja torjunnan välttämättömyyden todisteluun.

Eija-Riitta Korhola

Eija-Riitta Korholan kirjoitus "Ilmastoagnostikon tunnustus" lähtee samasta MetOfficen ennusteeseen liittyvästä kohusta. Aloituksensa jälkeen Korhola toteaa selvän ristiriidan olemattoman lämpiämisen ja AGW-teorian välillä. Korholan mielestä siis mittausdata ja arvovaltaisen ilmatieteenlaitoksen ennuste eivät tue teoriaa, ja hän kyseenalaistaakin hiilidioksidin hallitsevan vaikutuksen ilmastonmuutoksessa.

Tähän asti kaikki on minun mielestäni loogista, mutta sitten Korhola julistautuu ilmastoagnostikoksi. Tuolla sanalla Korhola ilmeisesti tarkoittaa sitä, ettei hän tiedä tai voi tietää, aiheuttaako ihmisen toiminta globaalin ilmaston lämpiämistä siinä määrin, että asialla olisi suurempaa merkitystä luonnollisen lämpötilavaihtelun lisänä. Jotenkin tuosta jää valju vaikutelma.

Sitten Korhola siirtyy politiikka-asioihin julistaen EU:n vihreän ilmastopolitiikan yksipuoliseksi hurahtelupolitiikaksi, jolla ei ole riittävää ennustettavuutta. Tuohon on helppo yhtyä, mutta valitettavasti Korhola ei avaa ollenkaan, millaista hänen kaipaamansa jämäkämpi ja tieteen epävarmuustekijöistä vapaa politiikka olisi.

Lyhyesti sanottuna siis toinen mepeistämme uskoo horjumatta AGW-teoriaan, jota empiirinen data ei tue, ja toinen ei tiedä uskoako vaiko eikö. Hassi haluaa jatkaa ilmastopolitiikkaa, jonka kustannusvaikutukset EU:lle  ovat pankkitukia moninkertaisesti isommat - siis vuosien varrella kymmeniä tuhansia miljardeja euroja - ja Korhola haluaa "robustimpaa" politiikkaa jättäen kertomatta, mitä se olisi.

Minä en pystyisi äänestämään näillä perusteilla kumpaakaan. Hassia pidän sinänsä johdonmukaisena ilmastouskovaisena, mutta käsityksemme AGW-asiassa ovat asteikon vastakkaisista äärilaidoista, ja uskon Hassin politiikan johtavan täystuhoon. Korholan jutuissa on järjen ääntä paljonkin, mutta rohkeus lausua ääneen keisarilta puuttuvista vaatteista ei vakuuta.

Löytyisikö jostain eurovaaliehdokas, joka lupaisi ensi vuoden eurovaaleissa realistisen ja nykyiselle ilmastopolitiikalle selkeän vaihtoehdon? Siis sellaisen, joka jättäisi taikauskot ja agnostiikan taka-alalle, tukisi suomalaista työllisyyttä ja laajemminkin elinkeinojen harjoittamista sekä turvaisi maailman pohjoisimmalle kansalle jatkossakin sen kehityksen perustana olleen edullisen energian.

Jouluaaton brittiläinen ilmastosalaisuus: Ei lämpene

Brittien sään kuva kesältä 2009. Tätä
oli Met Officen "barbecue summer".

Jokainen uutisia, ilmastotutkijoita ja muita poliitikkoja kuunteleva tietää, että ilmasto muuttuu. Tiedämme, että ilmasto lämpenee, sen mukana säät muuttuvat peräti inhottaviksi, ja syy tähän kurjuuteen on ihmiskunnan ilmakehään päästämä hiilidioksidi (CO2). Tuon "totuuden" konsensukseen kuitenkin ilmaantuu koko ajan uusia säröjä. Yksi näiden säröjen aiheuttaja on Yhdistyneiden Kuningaskuntien Ilmatieteenlaitos (MetOffice), jonka viime vuosien ennusteet ovat raivostuttaneet britit useaan kertaan. Raivon syynä ovat oikeastaan olleet ennusteiden epäluotettavuus, mikä on tietysti aika vakava asia maailman vanhimmalle ja arvostetuimmalle alan laitokselle. Kerrataanpa nopeasti muutamia viime vuosien ennusteita ennen varsinaista asiaani.

Vuonna 2009 MetOffice vielä julkaisi kausiennusteita. Keväällä 2009 se ennusti Brittein saarille kuumaa ja kuivaa kesää. Kolmen kuukauden kuluttua britit havaitsivat kesän olleen sekä viileä että erittäin sateinen. Met Office ilmoitti tuolloin lopettavansa kausiennusteiden julkistamisen.

Lokakuun lopulla 2010 MetOffice kuitenkin ilmoitti tulevan talven olevan poikkeuksellisen lämmin ja talvien jatkossakin vain lämpenevän. Todellisuudessa brittien liikenne oli jo alkutalvesta täysin sekaisin lumesta ja kylmyydestä, sillä maa oli kokenut mittaushistorian kylmimmän joulukuun. Yksikään talvi saarivaltiossa sitten vuoden 2009 ei ole ollut keskimääräistä lämpimämpi.

Viime keväänä MetOfficen julkaisemattoman kausiennusteen perusteella brittien ympäristövirasto antoi varoituksen koko loppuvuoden jatkuvasta kuivuudesta. Sen perusteella määrättiin kovia rajoituksia veden käytölle. Kun vuosi oli ohi, britit saattoivat todeta kokeneensa yhden kaikkien aikojen märimmistä ja viileimmistä kesistään, jonka aikana tulvat olivat jatkuva riesa.

Mail on Sunday -lehden lööppi ilmaston lämpenemisen
pysähdyksestä vuodelta 2012

Voisin jatkaa helposti listaa MetOfficen pieleen menneistä ennusteista, mutta ehkä tämä riittää. Oleellista kuitenkin on se, että johtavan tiedemiehensä, Julia Slingon, mukaan laitos käyttää ilmaston pitkän aikavälin (kymmenien vuosien) ennusteissa samoja ilmastomalleja, joita se käyttää myös kausiennusteissaan.

Viime vuonna MetOffice keräsi huomattavasti julkisuutta, kun sen raportti ja Itä-Anglian yliopiston ilmastotutkimusyksikön ylläpitämä globaali lämpöaikasarja (HadCRUT4) osoittivat ilmaston lämpenemisen olleen pysähdyksissä jo 16 vuoden ajan.

MetOffice on julkaissut pitkän aikavälin ilmastoennusteita jo ainakin vuodesta 2007 alkaen. Tuon vuoden ennusteessa kerrottiin, että maapallon ilmasto lämpenisi vuoteen 2014 mennessä 0,3 astetta verrattuna vuoteen 2004. Vajaa vuosi siis on vielä aikaa lämmetä, mutta tähän mennessä keskilämpötilan nousu on ollut nolla. 

Met Officen ennusteet vuosilta 2011 ja 2012.
Kuvan lähde ja kirjoitusvirheet : The Australian

Vuonna 2011 laitos julkaisi vieressä olevan kuvan mukaisen ennusteen lämpötilan noususta vuoteen 2022 mennessä (paksumpi punainen murtoviiva). Sen mukaisesti lämpötila jatkaisi nousua edelleen 0,3-0,4 astetta vuosikymmenessä. Näiden hälyyttävien ennusteiden vuoksihan me eurooppalaiset yritämme epätoivoisesti torjua ilmastonmuutosta valtavilla rahasummilla.

Viime joulukuun 24. päivänä MetOffice julkaisi tuoreimman ennusteensa viideksi seuraavaksi vuodeksi. Tuo ennuste näkyy yhdessä vuoden 2011 ennusteen kanssa kuvassa sinisenä murtoviivana. Sen mukaisesti maapallon ilmaston lämpeneminen on siis pysähdyksissä vuoteen 2017 asti. Muutos on lähes mykistyttävä. Se on niin dramaattinen, että uusin ennuste päätettiin julkistaa jouluaattona. Oliko julkistusajankohta tarkoitettu vaimentamaan julkisuutta - lehdethän eivät Brittein saarilla ilmesty joulupäivänä - vai oliko kyseessä joululahja ilmastotuhoa pelkäävälle maailmalle? Hmmm... Yleensä julkistamisella tavoitellaan julkisuutta. Minä en usko maailman arvostetuimman ilmastontutkimuslaitoksen johdon ja tiedottajien olevan niin hölmöjä, että he sitä halutessaan valitsisivat kaikista päivistä juuri jouluaaton.

Lähes koko tämän 1990-luvulta alkaneen ilmastopanikoinnin aikana alailmakehän globaali keskilämpötila ei ole merkittävästi kohonnut. Ilmasto on lämmennyt taukoamatta vain ilmastotutkijoiden, ml. MetOffice, ilmastomalleissa, joita pyöritetään maailman kalleimmissa supertietokoneissa. Mallien tuottamien ennusteiden mukaan meitä on verotettu tuhansien miljardien eurojen, dollarien ja puntien edestä, jotta veromme hidastaisivat ilmaston lämpenemistä. Ehkä ilmaston viilentäminen jatkuvasti kohoavilla energiaveroilla ja hiilidioksidimaksuilla onnistuu sittenkin? Met Officen viimeisimmän ennusteen mukaan keskilämpö ainakin pysyy ennallaan 20 vuoden ajan vuodesta 1997 alkaen.

Ehkä jouluaaton salailun syynä on se, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden jatkuvalla kasvulla ja lämpötilan tasaisuudella ei näytä olevan mitään yhteyttä toisiinsa? Tai ehkä sään ja ilmaston ennustamiseksi perustettu laitos ei enää haluaisi julkaista ennusteitaan, koska mallit eivät toimi?

Uusi tutkimus tulossa: Ilmaston lämpeneminen viilentää ilmaston

Hansen pelastamassa maailmaa skeptisen
poliisin estelyistä huolimatta.

1990-luvulla alettiin puhua ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä (global warming). Kun lämpeneminen loppui nopeasti, vaihtui termikin ilmastonmuutokseksi (global climate change). Viime vuosina on enenevästi puhuttu ilmastohäiriöistä tai äärisäistä (climate disruption), joihin syyllinen on kukas muu kuin ihminen. Ongelmallista on se, että lämpeneminen on ollut tauolla jo yli 15 vuotta, ilmastossa ei näy normaalin vaihtelun lisäksi kummallisia muutoksia ja äärisäätkään eivät ole tilastojen valossa lisääntyneet. Empiiirinen evidenssi ei siis todista minkään ilmastoalarmismin alalajin puolesta.

Yhä useammin olemme saaneet lukea, että oikeastaan viime vuosien kovat talvet ja laajat lumipeitteetkin johtuvat ilmastonmuutoksesta. Tämän idean mukaisesti jäätön Jäämeri puhaltaa talvisin kaiken kylmän ja kosteuden lumena meidän syntisten niskaan. Siis ilmaston lämpeneminen aiheuttaa kylmää säätä. Ymmärsitkö?

Vielä paremmaksi tämän ilmaston lämpenemiskylmenemisen panee ehkä maailman tunnetuin ilmastoprofeetta, James Hansen, jos on uskominen New Scientist -lehden tuoretta juttua. Siinä Hansen kertoo vielä julkaisemattomasta tutkimuksestaan, joka osoittaa ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen sulattavan Grönlannin mannerjäätiköt sellaisella vauhdilla, että tuohon sulamiseen kuluva energia itse asiassa viilentää ilmastoa. Näin siis käy joskus 70 vuoden kuluttua ainakin Pohjois-Euroopassa, vaikka muu maailma kuulemma edelleen lämpenee.

Hansen ei suostunut paljastamaan yksityiskohtia tutkimuksestaan, mutta hänen mukaansa ilmastotuhon ketju on siis yksinkertaistettuna seuraava:

1. Ilmakehän lisääntyvä hiilidioksidi lämmittää ilmastoa niin paljon, että mannerjäätiköt sulavat ennätysvauhtia, mikä nostaa rajusti merenpintaa.
2. Tuohon sulamiseen kuluu kuitenkin valtava määrä energiaa, mistä syystä ilmasto välillä kylmenee.
3. Tämä kylmeneminen ja mannerjäätiköistä virtaava kylmä vesi estää merten lämpenemisen ja lämpölaajenemisen, mistä syystä merenpintakin voi laskea.

Tuo kaikki kuitenkin tapahtuu vasta 50-70 vuoden kuluttua. Siis vielä kerran: Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos johtaa ilmaston lämpenemiseen ja merenpinnan nousuun, joka aiheuttaa ilmaston kylmenemisen ja merenpinnan laskun. Mutta lopulta kuitenkin paistumme kaikki - siis he, jotka ovat selvinneet hengissä 22. vuosisadalle. Nyt varmasti ymmärsit!

Kun ensi viikonloppu tuo Suomeen ja muuhunkin Eurooppaan Siperian kylmät tuulet, tiedät Hansenin lailla, että kyse on ilmaston lämpenemisestä, vaikka ulkona oleva lämpömittarisi väittää helmikuun puoleenväliin asti pakkasta olevan jotain 10 ja 20 asteen välillä. Mitä kylmempää on, sitä varmemmin ilmasto siis lämpeni.

Odotan jännityksellä Hansenin tutkimuksen julkaisua.