Mistä Juha Sipilän energiaremonttituki todistaa?

Juha Sipilä Suomenmaan jutun kuvituksessa

Keskustapuolueen puheenjohtaja Juha Sipilä taisi naulata oman ja puolueensa kannan kiinni erittäin isoihin energiapoliittisiin ratkaisuihin, kun hän päätti antaa täyden tukensa energiaremontin puolesta kampanjoivalle "kansanliikkeelle" ja kutsuu muutkin puoluejohtajat mukaan tukemaan sitä. Hyvää tässä on se, että Sipilä ilmoitti kantansa juuri ennen vaaleja. Kaikki muu onkin sitten huolestuttavaa. Katsotaanpa, millaisesta "kansanliikkeestä" on kysymys.

Energiaremontti2015-kampanjan tavoitteena on sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimiva Suomi. Kampanjan kärkiteemat ovat uusiutuva kotimainen energia, energiatehokkuus ja älykkäät energiajärjestelmät. Nämä teemat ovat myös Sipilän energialinjan ytimessä. Kovin syvistä kansan juurista Energiaremontti2015 ei ole lähtenyt liikkeelle, kuten alla olevista "kansanliikkeen" mobilisoijista voi havaita.

Energiaremontti2015 tukijat ja perustajat

Alkuunpanijoina on neljä ilmastoaktivismiin profiloitunutta liittoa, kolme tuulivoimalafirmaa sekä niiden suomen- ja ruotsinkieliset etujärjestöt, pari aurinkopanelien toimittajaa, yksi biokaasulaitteistoja myyvä firma ja alan lobbausyhdistys ja muutama loppukäyttäjien lämmitys- ja energiatekniikkaan erikoistunut yritys. Yhteistä näille on se, että mikäli Energia2015-kampanjalla saataisiin todellinen muutos politiikkaan, niiden saamat tuet, tukiaiset, kannatusmaksut ja myyntivoitot kasvaisivat melkoisesti. Tuo kasvu olisi muuten ainakin kertaluokkaa suurempi verrattuna vaikkapa ns. paskalain saamaan kasvuun haja-asutusalueiden jätevesilaitteiden myyntiin. Tästähän Juha Sipilällä on kokemusta, kun hänen osin omistamansa Green Rock Oy oli yksi isoista voittajista.

Energia2015-kampanjan taustalla lienevät myös muutamat sellaiset tuuli- ja aurinkoenergiaosaamisen professorit, jotka niinikään voisivat olettaa saavansa melkoisia konsulttipalkkioita kampanjan onnistuessa. Ehkä heillä on jo omistuksellisia pesämunia kasvua odottavissa yrityksissä? Kampanja koettaa tietysti saada mukaan muita järjestöjä ja tavallisia kansalaisia. Juuri nyt ennen vaaleja päämääränä näyttää olevan vaikuttaminen kansanedustajaehdokkaisiin, jotta he sitoisivat Sipilän lailla kätensä kampanjan tavoitteisiin. Hienonpuoleinen joskin hieman myöhäinen aloitus kampanjalta.

Eija-Riitta Korhola

Sipilän tuki herätti välittömästi ainakin yhden Kokoomuksen ehdokkaan, jonka osaamista sekä ilmasto- että energiapolitiikan osalta arvostan melko paljon. Helsingissä ehdolla oleva Eija-Riitta Korhola tykittää raikkaasti Kokoomuksen Verkkouutisissa otsikolla Juha Sipilä haluaa enää vain uusiutuvaa energiaa - "valtava virhe, miten he selittävät tämän?". Seuraavassa muutamia otteita Korholalta:

Eija-Riitta Korholan mukaan hienolta kuulostava tavoite on aikataulussaan epärealistinen ja edustaa taloudellista lukutaidottomuutta. Hän pitää Saksan mallia siitä pelottavana esimerkkinä.
– Ne jotka haaveilivat että maamme taloutta aletaan laittaa kuntoon kestävällä tavalla, saavat haudata haaveensa seuraavaksi neljäksi vuodeksi, Korhola toteaa Sipilän tuesta hankkeelle.
– Pääministeriksi povatun ehdokkaan liittyminen Saksan Energiewenden tapaista muutosta tavoittelevaan ryhmään on huonosti harkittu ja herättää kysymyksen, miten hän suhtautuu aiempiin linjauksiinsa Fennovoiman, Kollajan ja turpeen suhteen. Onko Sipilä linjaton vai tietämätön, Korhola kysyy.

Menettikö Obama elinajastaan kuusi tuntia Intiassa ja muista Ylen huvittavista ilmastojutuista?

Kuten edellisessä bloggauksessani lupasin, ruodin vähän Ylen uuden ilmastosivuston tuoreimpia juttuja. Seuraavassa neljä jutun pärskeet.

Intian tappava ilma ja Obama

Pääministeri Modi ja presidentti Obama New Delhissä 31.3.2015.
Ylen jutun kuvitusta.

Pääsiäissunnuntaina 5.4.2015 päällimmäiseksi jututksi tuolla sivustolla on valittu artikkeli otsikolla "Intian ilma on tappavaa – Obama menetti Delhissä kuusi tuntia elinajastaan". Seuraavassa muutamia lainauksia siitä:

Maailman 20 saastuneimman kaupungin joukossa on 13 kaupunkia Intiasta. Tappavinta ilma on Intian pääkaupungissa Delhissä. Jopa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman on laskettu menettäneen arviolta noin kuusi tuntia elinajastaan pelkästään kolmen Delhissä vietetyn päivän aikana.

Toimittaja Päivi Koskisen jutun alku on täysiveristä (vihreää) propagandaa. Vaikka Intian pääkaupungin ilma olisi pullollaan epäpuhtauksia, mikä voi hyvin olla tottakin, on mahdotonta laskea presidentti Obaman lyhyen vierailun vaikutusta hänen elinajan odotteeseensa. Koskinen ei tietysti esitä laskelmia, sillä sellaisia tuskin edes on. Jään jo ensimmäisten virkkeiden perusteella pohtimaan, miksi maksamme verovaroistamme palkkaa toimittaja Koskiselle.

Obama teki valtiovierailun Delhiin talvella tammikuun lopulla, jolloin ilmanlaatu on usein pahimmillaan. Vaarallisten pienhiukkasten määrä saattaa olla monikymmenkertainen Maailman terveysjärjestön WHO:n turvallisiksi määrittelemiin lukuihin verrattuna.

Niin varmaan on, sillä New Delhissäkin joudutaan tammikuussa lämmittämään. Kun varsinkin kaupungin laidoilla ja laajemmalla Delhin kaupunkialueella lämmitys ja muukin energiantuotanto perustuu puun tai hiilen polttoon epäpuhtaasti ja huonolla hyötysuhteella toimivissa uuneissa tai talokohtaisissa ratkaisuissa, ehkä toista miljoonaa matalaa savupiippua Delhissä tupruttavat palokaasuja ja erilaisia partikkeleita kymmenien miljoonien ihmisten hengitettäväksi.

Intialaisille ennennäkemättömät saastemäärät tarkoittavat useiden vuosien menetystä elinajassa. Yli puolet Intian 1,2 miljardin ihmisen väestöstä asuu alueilla, joissa saasteet vähentävät eliniänodotetta keskimäärin 3,2 vuodella. Hätkähdyttävät luvut perustuvat Yalen, Harvardin ja Chicagon yliopistojen tutkijoiden helmikuussa julkaisemiin laskelmiin.

Saattaapi olla, että em. arvostettujen tutkimuslaitosten laskelmat ovat oikeansuuntaisia. Mutta niistä ei kyllä voi "laskea" satunnaisen New Delhissä vierailevan henkilön eliniänodotteen muutosta.

Tosiasiassa toimittaja Koskinen ei ehkä vihreiden lasiensa läpi nähnyt sitä, mikä voisi olla jopa iso ratkaisu Intian ilmansaasteongelmiin. Intian hengitysilman ongelma nimittäin on polton epäpuhtaus ja heikko tehokkuus. Se ei ratkea ns. vihreällä ja kalliilla teknologialla, johon intialaisilla ei ole varaa, kun ei oikein länsimaillakaan ole. Mutta jos intialaiset oppisivat polttamaan kivihiilensä yhtä puhtaasti kuin me teemme sen omissa voimaloissamme, hengitysilmaongelma käytännössä poistuisi. Kerrottakoon, että samanlaiset epäpuhtaasta poltosta johtuvat hengitysilmaongelmat muuten ovat yksi isoimmista ennenaikaisten kuolemien aiheuttajista myös Afrikassa ja muualla kehitysmaissa.

Kun Intia ehkä aikoo kaksinkertaistaa jo nyt hallitsevan kivihiilipohjaisen energiatuotantonsa seuraavan viiden vuoden aikana, olisiko suomalaisen "cleantechin" todella potentiaalinen vientituote sinne kenties ne puhtaat ja liki kaikki vaaralliset partikkelit suodattava hiilivoimala, jollaisia meillä on käytössä monissa paikoissa? Intia nimittäin aikoo rakentaa joka kuukausi saman verran uusia kivihiilivoimaloita, mitä meillä Suomessa tällä hetkellä yhteensä on. Toimittaja Koskisen tieto tai ajatuskyky ei ilmeisesti riittänyt tämänkaltaiseen ratkaisukeskeiseen pohdintaan?

Ylen uudet ilmastosivut taklaavat ilmastouhkia... tai sitten ei

Ylen uutissivusto on perustanut ilmastoaiheisen osion, joka ainakin minun mielestäni ansaitsee huomiota ja arviointia. Pyrkiikö tuo osio uutisoinnissaan totuuden tai edes erilaisten näkökulmien esittämiseen, yrittääkö se esittää aihepiirinsä asiat kattavasti tai onko juttujen takana tutkivaa journalismia? Nuo ovat hyviä kysymyksiä. Katsotaanpa, miltä sivusto näyttää illalla 4.4.2015.

Viereisessä kuvassa näet, miten Ylen uutistoimitus on perustellut ilmastoaiheisen sivustonsa. Suurinpiirtein samalla logiikalla minä olen itselleni perustellut Ilmastorealismia-blogin ylläpidon. Kaikkein merkittävintä meille on se, millaisen roolin kansainvälinen ilmastopolitiikka yleensä saa. Se asia voi saada ratkaisunsa ensi joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa, joskin aika paljon epäilen edelleen tuon kokouksen lopputulemaa. Mutta katsotaanpa, mitä asioita Ylen uutistoimitus pitää tärkeinä ja suorastaan uhkakuvina ilmastosivustollaan.

Ensimmäiseksi mainitaan sulavat jäätiköt. Hmm... Jäätiköt ovat sulaneet koko holoseenin ajan - siis jo toistakymmentätuhatta vuotta - ja nykyisin sulamisvauhti on lämpötilan hitaan laskun vuoksi oleellisesti vähäisempi verrattuna aikaan, jolloin Suomenniemen päältä katosi vähintään kilometrin paksuinen jäätikkö. Se muuten teki mahdolliseksi Suomen asuttamisen ja luonnon monimuotoisuuden valtavan kasvun, mistä syystä en pidä asiaa kovin suurena uhkana.

Toiseksi asiaksi Yle on nostanut meren hukuttamat saaret. Epäilemättä jäätiköiden sulaminen holoseenin aikana on nostanut merenpintaa noin 120 metriä, ja viimeisten tuhansien vuosien aikana lukematon määrä saaria on jäänyt merenpinnan alapuolelle. Mutta historiallisena aikana, jolloin merenpinnan nousuvauhti on ollut parhaimmillaan millimetriluokassa per vuosi, uhkat ovat jääneet toteutumatta siitäkin huolimatta, että toimittaja Jaana Kannisen mielikuvituksessa Malediiveja ei ehkä enää ole.

Kolmantena uhkana on nostettu uudet kasvitaudit ja tuholaiset. Varsinaisista uusista taudeista tai tuholaisista en ole lukenut. Vaihtelua tautien ja tuholaisten alueellisessa esiintymisessä toki on, mutta mitä tulee satoihin tai maailman kasvipeitteeseen, kaikki viittaa lisääntymiseen ja kasvuun.

Neljänneksi uhkaksi on nostettu aavikoituva Etelä-Eurooppa. Kyllä kyllä, ilmastomallien mukaan alueen aavikoitumisen olisi jo pitänyt alkaa. Vaan kun aavikoitumista ei ole empiirisissä mittauksissa havaittu. Sen sijaan alkaa olla melkoinen määrä todistusaineistoa siitä, että todellisten aavikoiden reuna-alueet ovat alkaneet vihertyä.

Keino selvitä Maan Tunnin ahdistuksesta

Tänään illalla jotkut viettävät taas Maan Tuntia kuin uskonnollista riittiä. Yksi maa viettää sitä

uskomattoman vakuuttavasti. Siellä sitä vietetään joka päivä. Vieressä olevassa satelliittikuvassa tuo ehkä WWF:nkin ihannoima vähähiilijalanjälkinen maa näkyy.

Minä en ole koskaan viettänyt Maan Tuntia, enkä koskaan sitä tule viettämään. Pari vuotta vanhassa bloggauksessani käytin kanadalaisen professori Ross McKitrickin sanoja, jotka kattoivat pääosan niistä syistä, miksi minä toimin Maan Tunnin aikana päinvastoin kuin WWF:n ohjeet esittävät. McKitrickin sanat ovat edelleen ajankohtaiset, joten kannustanpa lukemaan ne tuosta linkistä.

Mitä siis teen tänään klo 20:30, kun hetki lyö. Ensinnäkin panen tämän bloggauksen Ilmastorealismin Facebook-sivulle ja toimin muutenkin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Enkä pane pahakseni, jos joku haluaa jakaa tämän jutun eteenpäin. Varmuuden vuoksi kytken jokikisen lampun loistamaan asunnossamme, jotta mahdolliset valojen kanssa järkensä sammuttavat ihmiset naapurustossa eivät kuvittele kaikkien olevan samanlaisia.

Kolmanteen WWF:n tämänvuotiseen teemaan toki osallistun ainakin osin. Sehän on kasvispainotteinen kynttiläillallinen. Siihen olen valmistautunut perinpohjaisesti. Kaivoin varastosta jo eilen esiin vanhan hiiligrillin, ja tänään kävin ostamassa hiilet. Maan Tunnin alkaessa grilli syttyy, ja kokeilen, josko kahden jätkänkynttilän sekä parin rakennustyömaakäyttöön suunnitellun ja kuusenlatvoihin suunnatun halogeenivalaisimen valossa voisi kypsentää jo näin maaliskuussa pakastimen pohjalle pari vuotta sitten unohtuneen palan villisian kylkeä. Jos tuo parin kilon kylkipala ei maistu (täytynee jättää se vähän raa'aksi ja suolattomaksi), aion sen kuitenkin paloitella sopivaksi, ja heitellä naapurissa olevalla kirkkomaalla talvehtineelle naakkaparvelle noin klo 10 sunnuntaina.

Normaalisti käytän kaasugrilliä, ja liki aina grillatessani kypsennän myös vihanneksia tai sieniä. Nyt joudun jättämään tuon vaiheen väliin, jotta selviän kunnialla WWF:n Maan Tunti -haasteen kolmannesta vaiheesta.

Hesarin ja Iltalehden mukaan ilmaston lämpeneminen johtaa mahdollisesti jääkauteen

Helsingin Sanomat on 23.3.2015 nostanut jo aika vanhan aiheen pinnalle artikkelillaan "Pohjois-Atlantin virtaus on jo hidastunut – pysähtyminen mullistaisi sään". Iltalehti on oikonut mutkia vielä lisää 24.3. kopioidessaan osia HS:n artikkelista. IL:n artikkeli on otsikoitu jo lähes todennäköiseksi otsikolla "HS: Muutos Atlantilla uhkaa sotkea Suomenkin ilmaston". No katsotaanpa tarkemmin, millaiseen tuhoon olemme nyt joutumassa. Sisennetyt tekstit ovat em. jutuista, normaaliteksti minun selvitystyöni tulosta.

Termihaliinikierron eli lämpösuolavesikierron
 valtavirrat. Kuva Wikipediasta

Etelästä lämmintä vettä pohjoiseen tuova Atlantin merivirtaus on heikentynyt jo sadan vuoden ajan. Erityisen paljon se menettänyt voimaansa 1970-luvulta lähtien, osoittaa kansainvälinen tutkimusryhmä Nature Climate Change -lehdessä.

Hmmm. Tuon tutkijaryhmän tulos on aivan uusi, sillä vastikään julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin 5. arviointiraportti (AR5) on eri linjalla. Sen mukaan "ei ole mitään todisteita pitkän ajan trendimuutoksista isoissa merivirroissa, kuten Atlantin merivirroissa (AMOC).., tai Atlantin ja pohjoisten merien välisissä virroissa".

No kävin nopeasti lukaisemassa tuon tutkimuksen abstraktin, ja kuva muuttuikin aika paljon. Ainakin tuossa abstraktissa oli runsaasti konditionaaleja (voisi, saattaisi) ja ehkä-sanoja. Suoraan sanottuna siitä ei auennut HS:n ensimmäisen kappaleen sanomaa. Selvisi myös, että tutkija Rahmstorf kolleegoineen ei ollut mitannut AMOCin virtaamaa tai käyttänyt aiempia virtausmittauksia, joiden perusteella IPCC oli tullut em. johtopäätökseensä. Valitettavasti 100 vuoden päähän ulottuvia mittaustietoja ei edes ole olemassa. Rahmstorf oli mittaillut meriveden pintalämpötiloja ja yhdistellyt niitä arveluttavasti sedimenteistä, koralleista ja muista sekundäärilähteistä rakenneltuihin lämpötilarekonstruktioihin, pannut lämpötilat tutkimuslaitoksensa tietokonemalliin ja saanut tulokseksi virtauksen hidastumisen. Kyse on siis mallinnustuloksesta, joka on ristiriidassa mittaustulosten kanssa.

Oli muuten mielenkiintoista havaita, että yksi tutkija ryhmän jäsenistä oli yhdysvaltalainen professori Michael E. Mann, joka saavutti runsaasti julkisuutta erilaisten proxytietojen valikoivasta ja tarkoitushakuisesta yhdistelemisestä laatiessaan kuuluisaa "lätkämailakäyräänsä".

Golf-virran virtaus pohjoiseen 41. leveyspiirin kohdalla
Willisin (2010) mukaan. Kuvan pystyakselin mittayksikkö
on Sverdrup (Sv) eli miljoonan vesikuutiometrin
virtaus sekunnissa (1 Sv = 10^6 m^3/s).

Todettakoon, että viitisen vuotta sitten AMOCin virtaus tosiasiassa mitattiin eri syvyyksistä sukeltavien Argo-poijujen avulla. Tuon tutkimuksen tekijä, NASAn Josh Willis, raportoi, että vuosina 2002-2009 ei virtauksessa havaittu merkitsevää trendiä suuntaan tai toiseen. Willis ulotti tutkimuksensa staelliittialtimetriaa hyväksi käyttäen aina Argo-aikaa edeltävään 1990-luvun alkuun, eikä vieläkään löytänyt trendiä. Melko tasaisesti Golf-virta siis toimii, vaikka vaihtelua vuosien välillä toki on.

Syynä on tutkijoiden mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.

Nonniin. Siis Golf-virran hidastuminen mallinnuksessa, jota siis ei reaalimaailman mittausten mukaan ole tapahtunut, johtuu ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Minä tällä kertaa uskon asian, sillä tutkijajoukossa oli mukana tuo lätkämailaväärentäjä Mann. Ihminenhän hänkin on - kai?

Atlantin kierto paitsi kuljettaa lämmintä vettä pohjoiseen myös palauttaa sitä kylmänä syvänä virtauksena takaisin etelään. Kierto muodostaa valtavan edestakaisin kulkevan liukuhihnan, joka säätelee ilmastoa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Grönlannin jäätiköiden kiihtyvä sulaminen on alkanut sotkea mekanismia.