Onko Ilmatieteen laitoksella hätä ilmastonmuutosuskosta?

Ylen "pakkasjutun" kuvitusta netissä

Pari otsikkoon liittyvää juttua kiinnitti huomiotani. Ensimmäinen oli Ilmatieteen laitoksen oma tiedote 13.1.2015 "Peräkkäiset runsaslumiset talvet eivät ennenkokemattomia". Toinen oli laitoksen selvä puffi kylmää säätä kokeneen Ylen Kainuun toimituksen kautta 22.1.2015 otsikolla "Kovat pakkaset eivät kumoa ilmaston lämpeämistä". Eihän meillä ole tosiasiassa tänä talvena edes ollut poikkeuksellista pakkasta tai runsaslumisuutta. 

Mutta ehkä pääjohtaja Petteri Taalasta vaivaa vuonna 2005 annettu lausunto, jonka mukaan "Luminen talvi on tulevaisuuden Suomessa harvinaista herkkua", ja "Suurimmat sopeutumiskustannukset aiheutuvat poikkeavista ääriolosuhteista, kuten myrskyistä ja rankkasateista"? Katsotaanpa, mitä Taalaksen laitos on löytänyt lumipeitteestä. Sisennetty ja kursivoitu on laitoksen tekstiä.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös laajemmin maan eteläosissa, sattui neljä peräkkäistä runsaslumista talvea vuosina 2009–2013. Lumiset talvet aiheuttivat katujen kunnossapidolle ja liikenteelle ongelmia. "Vastaavanlaista lumitalvien sarjaa ei ollut pääkaupunkiseudulla koettu sitten 1960-luvun lopun. Yksittäiset runsaslumiset talvet voivat jatkossakin aiheuttaa ongelmia, etenkin kun ilmastonmuutoksen myötä lumipeite keskimäärin vähenee ja vähälumiset talvet yleistyvät", toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen.

Olen samaa mieltä tutkija Lehtosen kanssa. Ongelmat olivat melkoisia pääkaupunkiseudun kunnossapito-organisaatioille, jotka ehkä olivat uskoneet Taalaksen puheita lumitalvien harvinaisuudesta.

Lyhyen vertailujakson tarkastelussa talvet 2009–13 olivat poikkeuksellisen lumisia. "Esimerkiksi Vantaalla lumensyvyys oli jokaisena talvena vähintään kahden kuukauden ajan yli kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna, kun vertailukautena käytetään jaksoa 1981–2010. Kun vertailu sen sijaan ulotetaan vielä tätä varhaisempien vuosikymmenten havaintoihin, eivät viime vuosien lumitalvet näyttäydy mitenkään poikkeuksellisina. 1960-luvulle asti vastaavankaltaisia lumitalvia sattui Helsingissä verraten taajaan. Esimerkiksi 30-vuotisjaksolla 1941–70 talven suurin lumensyvyys oli Helsingissä keskimäärin 57 cm ja lumipeiteajan kesto 125 vuorokautta, kun talvina 2009–2013 suurin lumensyvyys oli vastaavasti keskimäärin 61 cm ja lumi peitti maata keskimäärin 123 päivänä talven aikana.

Juu, normaaleiksi minäkin nuo talvet 2009 - 2013 luokittelen.

Tutkimuksen tulokset sopivat yhteen ilmastonmuutosennusteiden kanssa, joiden mukaan lumipeite tulee Etelä-Suomessa vähenemään kuluvan vuosisadan aikana ja lumipeitteen väheneminen on voimakkainta ja alkaa ensimmäisenä lounaisrannikolla.

Tjaah... Mistähän tuo johtopäätös sitten tempaistiin? Juurihan todistettiin viime talvien olleen normaaleita ainakin eteläisimmässä Suomessa. Minusta tuo todistelu on jossain määrin ristiriidassa ilmastoennusteiden voimakkaasti lämpenevien ja vesisateiden leimaamien talvien kanssa. No, autetaanpa Ilmatieteen laitosta vähän yhdysvaltalaisen Rutgersin yliopiston ylläpitämällä lumipeitteen satelliittiaikasarjalla.

Kuva 2 (kuvat suurenevat klikkaamalla)

Olen kuvaan 2 sijoittanut Etelä-Suomen (60 - 65N, 20 - 30E, siis Oulusta etelään) keskimääräisen lumipeitteen kuukausittain viimeisten 40 vuoden ajalta. Jokainen kuukausikuvaajan piste kuvaa lumipeitteen prosentuaalista peittoalan keskiarvoa edellisen 10 vuoden ajalta. Esimerkiksi vaaleansinisellä katkoviivalla esitetyn  piste kohdalla 2014 tarkoittaa keskimääräistä lumen vähintään 50-prosenttisesti peittämää aluetta (laskettuna 24 km*24 km ruuduista) Etelä-Suomesta aikana 2005 - 2014. Kuvasta voi tehdä seuraavat johtopäätökset:

Suomen valtion tuulivahinko ja keskustaministerin arviointivirheen hinta

Energiapolitiikka ja ilmastopolitiikka ovat nopeasti nousemassa yhdeksi huhtikuun eduskuntavaalien teemoista. Tästä on nähty merkkejä lehtikirjoittelussa ja mm. tässä energia-alan professorien poliittisessa puffauksessa. Keskityn tässä bloggauksessa enemmän energia-asioihin yhden pienen joskin kalliin sektorin osalta, ja palaan ilmastopolitiikkaan aivan lyhyesti kirjoituksen lopussa.

Ainolan juttu osa 1

Olli Ainolan koko aukeaman juttu ”Rahat eivät riitätuulitukeen” tiistain 20.1.2015 Iltalehdessä on melko kattava selostus niistä arviointivirheistä, joita tehtiin sekä Kiviniemen että Kataisen hallituksissa. Nuo valtavan isot arviointivirheet koskivat niin tulevaa sähkön hintaa kuin korkotasoa, joilla on melkoisesti merkitystä ainakin sähkön tuotantoa harjoittaville yhtiöille. Oheisista kuvista, jotka suurenevat klikkaamalla, voi lukea yhden viimeisen tutkivaa journalismia harrastavan toimittajan hyytävän analyysin.

Mari Kiviniemen (Kesk) hallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (Kesk) ajoi läpi energiapaketin – ns. risupaketin – jossa päätettiin tuulivoiman tuotantotuet seuraavaksi 12 vuodeksi.  Niistä on nyt tullut Suomen veronmaksajille melkoinen menoautomaatti. Me nimittäin maksamme tämän vuoden loppuun asti

Ainolan juttu osa 2

takuuhintana peräti 105,30 euroa jokaisesta tuuliturbiinilla tuotetusta megawattitunnista ja ensi vuodesta alkaen 83,50 €/MWh.  Tuulisähkön tuottajalle tuo syöttötariffina tunnettu sähkön markkinahinnan ja takuuhinnan välinen erotus, joka on ollut ja tullee pitkään olemaan yli kaksinkertainen verrattuna markkinahintaan (vuonna 2014 keskimäärin 36 €/MWh), takaa täydellisen riskittömyyden, mikä ei ole aivan tavanomaista yrittämisessä. Tuulivoimasta on tullut yksi Suomen subventoiduimmista hyödykkeistä.

Ainola käsittelee kirjoituksessaan myös tuulivoiman kotimaisuusastetta, jonka piti alkuperäisten suunnitelmien mukaan nousta peräti 80-prosenttiseksi. Investointikustannuksista se on vain 30%, ja käyttömenot mukaan lukien se Ainolan selvitysten mukaan nousee hiukan yli puoleen. Minä epäilen noidenkin lukujen olevan yläkanttiin. Selvää kuitenkin on se, että tuulivoimalla ei lisätä energiasektorimme kotimaisuusastetta lainkaan.

Ilmastorealismin virheitä kaivelemassa - astuinko nyt kuoppaan?

Olen saanut jonkin verran kyselyjä sekä blogin yhteydenottolomakkeen kautta että kommenteissa siitä, millaisia asiavirheitä Ilmastorealismissa on. Kun asia kiinnostaa, nostetaanpa se keskusteluun. Idean tähän antoi anonyymi kommentoija, joka oikeastaan aloitti keskustelun. Eräs toinen kommentoija oli tänään nähnyt paljon vaivaa kahlatessaan bloggauksia viime vuodelta. Hän oli sieltä kerännyt ehkä muitakin kiinnostavia asioita, joten nostetaan nuo nimimerkki -PX:n kolme kommenttia bloggaukseksi. Nimimerkki -PX, olkaapa hyvä!
________________________________________________________________________________

Kun nimimerkitön Anonyymi esitti joulukuuna alkupuolella väitteen: ”Helposti voi luetella Mikon Top-Ten väärinkäsitykset ja vinoselitykset ilmastonmuutoksen keskeisistä probleemoista”.

No teinpä hieman kartoitusta noin puolen vuoden ajalta, loppuvuodesta 2014. Tuona aikana Mikon blogissa on käsitelty ilmastoon liittyviä asioita hyvin laajalti. Blogin aiheet ovat käsitelleet mm.:

-Merijään määrää
-Metsätuhoja
-Koralliriuttoja
-Etelämannerta
-Sään aiheuttamia vahinkoja
-Säätilastoja
-Kasvillisuutta
-Helteen ja kylmyyden vaikutuksia
-Merten eliöitä
-Merten muutoksia
-Jamalin kraatereita
-Ilmastosopimusta
-Ilmatieteenlaitosta
-Vuoristojäätä
-Grönlantia
-Energiaratkaisuja
-Ilmastoherkkyyttä
-Vihreää energiaa
-YK:n ilmastokokouksia
-Tuulivoimaa
-Aurinkovoimaa
-Paikallista ilmastoa
-Pohjoista ilmastoa
-EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa
-Lustoja
-Pingviinejä
-Merikotkia

Vain muutaman mainitakseni. Luulisi, että tuossa olisi sellainen määrä aiheita, että AGW -uskovaisten ei tarvitsisi kuin vilkaista julkaisupinoaan ja heittää veitsenterävät vastineet viitteineen eri aiheisiin. (Itse asiassa en löytänyt yhtään kommenttia, jossa olisi selkeästi viitteineen ja perusteluineen osoitettu jokin asiavirhe Mikon blogijulkaisussa!) 

Mutta palataanpa sitten todellisuuteen ja katsotaan, miten ”huipputieteen aallonharjalla” surffailevat AGW -uskovaiset ovat kommentoineet (kommentit kursiivilla ovat suoria lainauksia kirjoitusvirheineen). Näin he mm. nimittelevät reaalimaailmaan näkemyksensä perustavia:

” - tiedettä vastaan taistelevia donquijotteja”
”- sivustolle on pesiytynyt lähinnä sisätiloissa ja tietokoneen näytön kelmeässä valossa viihtyviä tyyppejä”
” - Että tämmöisiä tieteilijöitä ilmastofuulamissa sitten onkin. Neandertalilaiset eivät olenkaan kadonneet”
”-kirjoittajan täydellinen tietämättömyys ja helppoheikkimäisyys ilmastokysymyksien tieteellisesä analysoinnisa.”
”Ethän sä usko maailman tiedemiehiäkään, joten ongelma taitaa olla sun korvies välissä eikä missään muualla”
”- Ilkka, sinulta ei ole tullut yhtään faktaa.”
”-Kun Thames jääty niin onko se tapsan paskaan kirjoitettu ?”

Lisäksi esiintyi runsaasti toisten vähättelyä:

”-Naurunalainen tämä blogi on ollut alusta pitäen. Eivät nämä fotonihörhöt tilannetta pahenna.”
”- Valtailmastotieteen ja sen edustajien mollaamisessa ja pilkaamisessa sekä itse keksittyjen ilmastonmuutosteorioiden aloilla olette jo mestareita.”
”-Näiden ympärillä rakkikoirien tavoin ovat räksyttämässä stevengoddardit, wattsupwiththatit jne ja heidän kotimaiset pillit ja pullat toistaen ikuisesti samoja haukkuja aasta ööhön aamen.”
”-Tietenkin teille kelpaa maallikotkin kunhan he ovat "oikea"mielisiä.”
”-Koollahan näyttää olevan kaikki Oikean Tiedon ja Pyhän Uskon harrastajat eikä vuorenvarmasti kuulla mitään tieteeseen perustuvaa huiputusta.”
”-Blogikirjoittelu on puskista huutelua eikä vakvastiotettavaa tieteentekoa..”
”-Tapsa: uskotko itsekään noihin juttuihisi, niin tuulesta temmattuja ne ovat.”
”-Pelkosi teidän "todellisten" ilmastorealistien leimaantumisesta on tainnut jo toteutua." 

"-Tulin sivuille, luin, nauroin, ja tulen varmaan uudelleenkin lueskelemaan, niin hauskoja nämä kirjoitukset olivat”

”-Siinä nauratti osittain kirjoittajan täydellinen tietämättömyys ja helppoheikkimäisyys ilmastokysymyksien tieteellisesä analysoinnisa. Toisaalta olen varma, että kyseinen WW tekee aivan tarkoituksellista tiedon hämärtämistä ja naurun kohde menee osin siksi niihin lukijoihin, jotka sokeasti seuraavat ja toistavat WUWT Hamelin pillipiiparin soittoa.”

Salaliittoteorioita (Huom! Jos kommentissa viitataan salaliittoon, niin kommentoija on takuuvarmasti L4)

”- Kansainvälinen tiedemiesten kavala salaliitto?”
”- jaa että illuminaatit määräävät tutkimusten tulokset etukäteen”
”- Joko Suuri Salaliitto nyt vihdoinkin paljastetaan? Litteä maa vihdoinkin todennetaan?”
”- Väitetystä" noususta? Onko kyseessä salaliitto?”

Vuosi 2014 lämpimin ikinä mitattu - haukottaa...

Tuolla otsikolla Yle kertoo joitakin asioita. Mutta se jättää jutussaan kertomatta eräitä muita asiaan liittyviä faktoja. No katsotaanpa Ylen uutista vähän tarkemmin. Perinteiseen tyyliin sisennetyt ja kursivoidut jutut ovat lainauksia Yleltä, ja muut ovat minun tai kavereiden kommentteja.

Ylen jutun kuvitusta

Viime vuosi oli maailman tähän asti tilastoiduista lämpimin. Samaan tulokseen tulivat sekä Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa että Yhdysvaltain valtamerten- ja ilmastontutkimuslaitos NOAA.

Niinpä - siis noiden kahden aikasarjan mukaan. Vaan kahden tarkempina pidetyn ja laajemmin ilmakehää mittaavan sarjan, Alabaman yliopiston UAH-sarjan ja Remote Sensing Systemsin RSS-kontrollisarjan, mukaan näin ei ollut. Kummallista, ettei Yle halunnut kertoa jälkimmäistä asiaa? UAH-sarjassa vuosi 2014 oli kolmanneksi lämpimin ja RSS-sarjassa se oli kuudes.

Tilastoissa kymmenen lämpimintä vuotta ovat olleet vuoden 2000 jälkeen, lukuun ottamatta vuotta 1998.
– Voimme odottaa tämän ennätyksen rikkoutuvan uudestaan ja uudestaan, arvioi yhdysvaltalainen ilmastotutkija Brenda Ekwurzel, the Union of Concerned Scientistis -järjestöstä (UCS).

No ennätyksethän on aina tehty rikottaviksi. Ehkä se onnistuu tulevaisuudessakin adjusteeraamalla menneisyyttä kylmemmäksi. Mutta varoittaisin menemästä liiallisuuksiin, sillä valheellakin on rajansa.

Aika hassua on, että auktoriteetiksi oli otettu UCS:n tuntematon tutkija tai oikeastaan poliittinen lobbari. No, minulla on juttu kyseisen poliittisen järjestön huolestuneesta jäsenestä täällä.

Aiemmat ennätyksellisen kuumat vuodet olivat vuodet 2005 ja 2010.

Kuva lainattu Paul Homewoodin blogista.

Yleltä jäi kertomatta, paljonko lämpimämpi vuosi 2014 oli Nasan GISS- ja NOAA:n NCDC-sarjan mukaan verrattuna aiempiin ennätysvuosiin. Erot olivat huikeat 0,02 ja 0,04 astetta vastaavasti. Kun lämpötilan paikallinenkin mittaaminen on asteen sadasosan tarkkuudella vaikeaa, on alueellisessa mittaamisessa tietysti huomattavasti isompia ongelmia ja virhelähteitä. NOAA kertoo oman globaalin keskiarvonsa virhemarginaaliksi  ± 0.09°C. Minä en noin pieneen marginaaliin usko (suuruusluokka ± 0.5°C voisi olla uskottavampi), mutta teeskentelen nyt hetken pitäväni sitä uskottavana. Viereisessä kuvassa ovat GISS-sarjan vuosikeskilämpötilan poikkeamat vuosien 1951-1980 keskiarvosta. Punaisilla viivoilla on merkitty tuo virheraja. Kun ne otetaan huomioon, vuosi 2014 saattoi olla lämpimin tai ainakin 10 lämpimimmän joukossa. Se oli virheet huomioiden oikeastaan vain vuosia 1999 ja 2000 lämpimämpi.

Aivan kuin olisin kuullut tämän ennenkin?

Yleisradio päätti julkaista 14.1.2015 varhain aamulla uutissivullaan kolme nettiartikkelia yhden minuutin sisällä (klo 06:20 - 06:21). Kaikkien aiheina oli tuuli- ja aurinkovoima maailmalla ja Suomessa. Melkoinen sattuma on tuo julkaisuajankohta, vai olisiko sittenkään? Ehkä Ylen toimitus on saanut joltain taholta ohjeet, että yksi juttu per tärkeä aihe ei näin eduskuntavaalien alla enää riitä? No jutuissa oli muitakin askarruttamaan jääneitä asioita, joten ruoditaanpa vähän. 

Kaappaus Ylen sivulta 14.1.2015

En puutu nyt noista jutuista kahteen, jotka ovat mielestäni sivutarinoita. Niistä ensimmäisessä uusiutuvaa energiaa ohi kaiken akateemisen kriittisyyden ajava professori Peter Lund valittaa Aasian ajavan Euroopan ohi ns. uusiutuvan energian asioissa. Toisessa artikkelissa samainen professori harmittelee sitä, että Suomesta on tullut ko. asioissa alisuorittaja. Niinpä, mutta missä ne usein mainostetut kymmenettuhannet vihreän energiateknologian työpaikat ja tehtaat ovat?

Keskityn siis vain minuuttia noita juttuja aiemmin julkaistuun ja niukasti siinä esitettyjä väitteitä tukevia lähteitä sisältäneeseen artikkeliin otsikolla "Tutkijat: Auringosta ja tuulesta halvin energiamuoto", josta muutamia kappaleita alla on sisennettynä ja kursivoituna. Niiden alla oleva normaaliteksti on minun tajunnanvirtaani.

Tutkijoiden mukaan uusiutuvasta energiasta, kuten auringosta ja tuulesta, tulee halvin energiantuotantomuoto viimeistään 10 vuoden sisällä maailman suurimmille energiamarkkinoille Aasiassa. Siinä energia on halpaa, päästötöntä ja riippumatonta. Vastaavanlaisia uusiutuvan energian simulaatioita ei ole Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden professorin Christian Breyerin mukaan aiemmin tehty.
– Täysin uusiutuvaan energiaan perustuva systeemi on mahdollinen Koillis-Aasiassa. Uusiutuva energia on siellä myös halvin energian tuotantomuoto. Kaikki muut ovat kalliimpia. Se on uusi oivallus, Breyer sanoo.

Hmm... Aivan kuin olisin kuullut tuon aiemminkin ja jo toistakymmentä vuotta sitten. Silloin se kuulosti hienolta uutiselta kuten nytkin, mutta valitettavasti aiemmat ennusteet eivät ole toteutuneet. Tuulesta ja auringonsäteilystä tuotettu sähkö on edelleen 2 - 6 kertaa vesi-, ydin- tai hiilivoimaa kalliimpaa kaikkialla maapallolla. Suomessa, jossa varsinkin aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet ovat juuri nyt aika vaatimattomat, hintasuhteet voivat olla vieläkin huonommat.

Professori Breyer. Kuva Yle

Jäin myös pohtimaan aurinkotalousprofessori Breyerin uutta oivallusta. Miksihän kukaan vaikkapa Kiinassa, Koreassa tai Japanissa ei ole asiaa oivaltanut? Olisin mielelläni paneutunut Breyerin oivallukseen, mutta tunnin googlaamisesta huolimatta en löytänyt asiasta tuota Ylen uutista enempää. Olisi sääli, jos kukaan ei Kiinassa tietäisi asiasta enempää, sillä pelkällä professori Breyerin toteamuksella Kiinan kommunistipuolueen hyväksymiä viisivuotissuunnitelmia ei muuteta. Olen muuten ihmetellyt professori Breyerin oivalluksia joskus aiemminkin.

Iso kysymys uusiutuvissa energianlähteissä on, milloin ne ovat kaupallisesti kannattavia, jotta niihin voi siirtyä markkinoiden ehdoilla. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi Kiinalle aurinko ja tuuli tulevat kannattavimmiksi energioiksi jo 5–10 vuoden sisällä.
– Jokaisen kapasiteetin kaksinkertaistumisen seurauksena kustannukset tippuvat 20 prosenttia. Vuoteen 2025–2030 mennessä esimerkiksi aurinkosähkön hinta on puolet nykyisestä. Käytännössä merkittävässä osassa maailmaa se on sitten halvin tuotantomuoto. Energiajärjestelmä muuttuu sen perusteella verraten paljon, Vainikka ennustaa.

Toivottavasti käsitteet "markkinoiden ehdoilla" ja "kaupallisesti kannattava" on tässä määritelty rehellisesti eikä vihreällä tavalla, jossa odotetaan joko fossiilisten polttoaineiden äkillisestä loppumisesta johtuvaa hurjaa hintapiikkiä tai niihin kohdistettavaa rajua yleismaailmallista rankaisuverotusta, jotka johtaisivat energian hintojen rajuun nousuun kaikkialla. Nimittäin puheet fossiilisten polttoaineiden loppumisesta pian ovat osoittautuneet ennenaikaisiksi, ja globaali hiilivero taitaa olla vain vihreää toiveunta.